Kodin rempat(DIY)

[aessu]

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.

Itse lähtisin oletuksella näillä tiedoilla mitä minulla on, että tuolta löytyy kantava seinä jostain välistä. Tai sitten nuo ristikot on tehty ihan helkkarin järeästä puutavarasta.

 

[tietokonerikki]

Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.

Aika outoa, jos suunnittelija ei niitä välipystyseiniä (jos kantavia) olisi kuviisi piirtänyt, vai oliko se nyt niin, että sulla ne eivät ole kantavia seiniä. Minusta olisi hyvä tapa suunnittelijoilla kirjoittaa pohjakuvaan ovatko poikittaisseinät kantavia vai ei kantavia.

 

[aessu]

Aika outoa, jos suunnittelija ei niitä välipystyseiniä (jos kantavia) olisi kuviisi piirtänyt, vai oliko se nyt niin, että sulla ne eivät ole kantavia seiniä. Minusta olisi hyvä tapa suunnittelijoilla kirjoittaa pohjakuvaan ovatko poikittaisseinät kantavia vai ei kantavia.

Rakennekuviin oli piirretty anturat noiden kahden seinän kohdalle, ja ne ovat rungoltaan 50x100 lankusta ja lähtevät kantavan valun päältä. Muut seinät oli 50x70 rungolla ja lähtevät lattian päältä. Talo tehty -1978, talotehtaalta. Väittäisin että elementtitalo, ulkovuoraus on ammuttu kiinni naulaimella ja ulkoseinien lastulevyt hakasilla, väliseinien lastulevyt on naulattu käsin.

 

[tietokonerikki]

Rakennekuviin oli piirretty anturat noiden kahden seinän kohdalle, ja ne ovat rungoltaan 50x100 lankusta ja lähtevät kantavan valun päältä. Muut seinät oli 50x70 rungolla ja lähtevät lattian päältä. Talo tehty -1978, talotehtaalta. Väittäisin että elementtitalo, ulkovuoraus on ammuttu kiinni naulaimella ja ulkoseinien lastulevyt hakasilla, väliseinien lastulevyt on naulattu käsin.

Voi ton mitoittaa niinkin, että mainitsemissasi paikoissa on kantavat seinät (sun anturat siihen vähän viittaisivatki). Silti ihmettelen, jos sinun kattotuolikuvista / laskelmista ei löytyisi merkintää noista välitukiseinistä (kantavista seinistä).
Tossa kuvassa kantavat päätyseinät on piirretty => Miksi kantavat väliseinät jätettäisiin piirtämättä?

 

[aessu]

Voi ton mitoittaa niinkin, että mainitsemissasi paikoissa on kantavat seinät (sun anturat siihen vähän viittaisivatki). Silti ihmettelen, jos sinun kattotuolikuvista / laskelmista ei löytyisi merkintää noista välitukiseinistä (kantavista seinistä).

Ei ollut mitään merkintöjä kuvissa. Veikkaisin että kattotuolit on vain mitoitettu yläkanttiin, että ei ole väliä kumman pystysauvan kohdalla se kantava seinä on, mahdollistaen siten helpomman pohjan muuntelun. Lisäksi tuohon aikaanhan nuo rakennettiin työmaalla, joten ei tarvinnut tehdä/tuoda työmaalle kuin yksi jigi jossa kattotuolit tehtiin.
Edit: ja mulla kattotuolit on k1200.

 

[et328]

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

 

[aessu]

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

katso liitettä 795567katso liitettä 795568

Ainakaan minä en näe tuossa kuvassa mitään joka viittaisi kantaviin väliseiniin missään kohdassa taloa. Kai se on sitten joku laskenut että kestää olla tuo 10m+ jänneväli. Toki myös tuo sinun k900 jako kattotuoleille on rakentamisajankohtaan nähden tiheä, vielä -80 luvun lopulla on käytetty k1200 jakoa useastikin.

 

[tietokonerikki]

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

katso liitettä 795567katso liitettä 795568

Ei toi leikkauksen seinä kyllä kantava olle, symmetrinen kattoristikko ja ei anturaa seinän kohdalla. Kts nyt kuitenkin varmuuden vuoksi purkaessa ettei ala katto taipumaan.

 

[aessu]

Ei toi leikkauksen seinä kyllä kantava olle, symmetrinen kattoristikko ja ei anturaa seinän kohdalla. Kts nyt kuitenkin varmuuden vuoksi purkaessa ettei ala katto taipumaan.

Eipä se katto heti painu, jos tuollaisen seinän purkaakin pois. Ulkoseinältäkin kestää kesällä katkaista kolme vierekkäistä tolppaa ilman että alkaa painumaan. Neljättä jos yrittää katkaista niin jää puukkosahan terä jumiin ennen kuin tolppa on poikki.

 

[tietokonerikki]

Eipä se katto heti painu, jos tuollaisen seinän purkaakin pois. Ulkoseinältäkin kestää kesällä katkaista kolme vierekkäistä tolppaa ilman että alkaa painumaan. Neljättä jos yrittää katkaista niin jää puukkosahan terä jumiin ennen kuin tolppa on poikki.

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

 

[aessu]

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

Joskus tuli katkottua talvella tuollainen kantava väliseinä, ja kun oltiin laiskoja, niin ei tuettu, eikä se näyttänyt mihinkää liikkuvan. Viikon päästä huomattiin että tolpat, jotka oli katkaistu sopivaksi että niiden alle olisi kiilaamalla saanut lankun, oli laskeutuneet melkein kiinni valuun. Alkuperäinen seinä siis lähti anturan päältä, joka oli ~30cm lattiapinnan alapuolella ja lattiavalu oli vaan vedetty yli, siten että tolpat nousivat betonin seasta. Voit varmaan arvata syyn miksi tuota remontoitiin? Mutta pointtini siis se, että ei juuri auta tuollaista purkaessa vain tarkkailla kattoa, voi hyvinkin laskeutua niin hitaasti ettet sitä huomaa.

 

[et328]

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

Katolta tuli juuri suuri osa lumista pois, olisi pitänyt tehdä jo vähän aikaisemmin.

 

[tietokonerikki]

Joskus tuli katkottua talvella tuollainen kantava väliseinä, ja kun oltiin laiskoja, niin ei tuettu, eikä se näyttänyt mihinkää liikkuvan. Viikon päästä huomattiin että tolpat, jotka oli katkaistu sopivaksi että niiden alle olisi kiilaamalla saanut lankun, oli laskeutuneet melkein kiinni valuun. Alkuperäinen seinä siis lähti anturan päältä, joka oli ~30cm lattiapinnan alapuolella ja lattiavalu oli vaan vedetty yli, siten että tolpat nousivat betonin seasta. Voit varmaan arvata syyn miksi tuota remontoitiin? Mutta pointtini siis se, että ei juuri auta tuollaista purkaessa vain tarkkailla kattoa, voi hyvinkin laskeutua niin hitaasti ettet sitä huomaa.

Joo puu antaa yleensä paljon periksi ennenkuin katkeaa, mutta tässä ko. tapauksessa ei oikein löydy mitään mikä viittaisi, kantavaan seinään ja jos se on irti tosta kattotuolista, niin eihän se kantava silloin ole. Voihan siitä ottaa mitankin lattiaa ja jos alkaa senttitolkulla (3-5cm...) painumaan niin, sitten oli kantava

 

[et328]

Joo puu antaa yleensä paljon periksi ennenkuin katkeaa, mutta tässä ko. tapauksessa ei oikein löydy mitään mikä viittaisi, kantavaan seinään ja jos se on irti tosta kattotuolista, niin eihän se kantava silloin ole. Voihan siitä ottaa mitankin lattiaa ja jos alkaa senttitolkulla (3-5cm...) painumaan niin, sitten oli kantava

Jos ei kantava, niin eikös tuo seinä kuitenkin ole "tukeva"? Ovathan nuo pystypuut ylhäältä jossain kiinni ja kun ne (ja lastulevytkin) ovat alhaalta betonin sisällä, niin onhan tuo (varsinkin kulmista) selvästi tukevampi kuin lattian päälle tehty kevyt väliseinä. Joten, hiukan alkoi hermostuttamaan...
Ei oikein huvittaisi purkaa ja huomata sitten ensi talvena (tai muutaman talven päästä), että katto alkoikin painumaan kun katolle tuli kunnolla lunta. Mutta mitä tuolle sitten tekisi? Joku palkkiviritys kattoon ja pylväät valun sisään pariin kohtaan? Tai yksi järeä pylväs tuonne kulman kohdalle? Alkaa mennä hiukan yli DIY-projektista.

 

[aessu]

Jos ei kantava, niin eikös tuo seinä kuitenkin ole "tukeva"? Ovathan nuo pystypuut ylhäältä jossain kiinni ja kun ne (ja lastulevytkin) ovat alhaalta betonin sisällä, niin onhan tuo (varsinkin kulmista) selvästi tukevampi kuin lattian päälle tehty kevyt väliseinä. Joten, hiukan alkoi hermostuttamaan...
Ei oikein huvittaisi purkaa ja huomata sitten ensi talvena (tai muutaman talven päästä), että katto alkoikin painumaan kun katolle tuli kunnolla lunta. Mutta mitä tuolle sitten tekisi? Joku palkkiviritys kattoon ja pylväät valun sisään pariin kohtaan? Tai yksi järeä pylväs tuonne kulman kohdalle? Alkaa mennä hiukan yli DIY-projektista.

Lyöt nurin vaan sen seinän, ei ole olemassa mitään välimuotoja, seinä joko kantaa tai ei. Mutta varaudu siihen että jos se seinä lähtee lattian alapuolelta (äkkiseltään katsoin tuosta kuvasta että sulla olisi tuplalaatta talossa?) niin joudut valamaan sen montun umpeen. Ja et sitten jätä sitä alapuuta sinne valun alle, vaan kaivat pois vaikka tuntuis kuinka saatanan isotöiseltä hommalta.

 

[et328]

Lyöt nurin vaan sen seinän, ei ole olemassa mitään välimuotoja, seinä joko kantaa tai ei. Mutta varaudu siihen että jos se seinä lähtee lattian alapuolelta (äkkiseltään katsoin tuosta kuvasta että sulla olisi tuplalaatta talossa?) niin joudut valamaan sen montun umpeen. Ja et sitten jätä sitä alapuuta sinne valun alle, vaan kaivat pois vaikka tuntuis kuinka saatanan isotöiseltä hommalta.

Tuplalaatta on. Valu ja alapuun poisto ei ole kovin suuri ongelma, toki tuurista kiinni miten kovassa puut siellä ovat. Tästä on aiemmin siirretty yksi seinä (tuo OH tekstin vasemmalla puolella oleva seinä 60cm oikealle, kuvaan se on Photoshopattu nykyiselle kohdalle) ja tuo operaatio tuli tehtyä siinä. Tuosta on kyllä jo kauan aikaa.

Mutta jos nyt oletetaan, että seinä on ollut kantava, niin mitä sitten tilalle?
Ja millaista materiaalia nuo kattotuolit pitäisi olla jotta ne olisivat tarpeeksi järeät tuolle välille ilman tukia? Voisin käydä katsomassa (en tosin ihan äkkiä, yhä reilusti lunta alemmalla katolla ja kulkuaukko tukossa)

 

[tietokonerikki]

Tuplalaatta on. Valu ja alapuun poisto ei ole kovin suuri ongelma, toki tuurista kiinni miten kovassa puut siellä ovat. Tästä on aiemmin siirretty yksi seinä (tuo OH tekstin vasemmalla puolella oleva seinä 60cm oikealle, kuvaan se on Photoshopattu nykyiselle kohdalle) ja tuo operaatio tuli tehtyä siinä. Tuosta on kyllä jo kauan aikaa.

Mutta jos nyt oletetaan, että seinä on ollut kantava, niin mitä sitten tilalle?
Ja millaista materiaalia nuo kattotuolit pitäisi olla jotta ne olisivat tarpeeksi järeät tuolle välille ilman tukia? Voisin käydä katsomassa (en tosin ihan äkkiä, yhä reilusti lunta alemmalla katolla ja kulkuaukko tukossa)

JOS se jostain kumman syystä olisi kantava silloin tarvitset rakennesuunnitelman ja luvan muutokseen. Suunnittelija sitten luultavasti laitattaisi liimapuupalkin ja päihin pilarit ja ehkä väliin pilarin sekä tarvittavat anturat.

 

[et328]

JOS se jostain kumman syystä olisi kantava silloin tarvitset rakennesuunnitelman ja luvan muutokseen. Suunnittelija sitten luultavasti laitattaisi liimapuupalkin ja päihin pilarit ja ehkä väliin pilarin sekä tarvittavat anturat.

En usko, että se on kantava. Ei siihen oikein mikään viittaa.
Mutta onko se käytännössä kuitenkin ollut apuna kannattelussa ja poistaminen voi aiheuttaa yllätyksen. Tosin, jos se ei ole kantavaksi suunniteltu, niin silloin kattotuolit on suunniteltu kestämään ilman sitä. Mutta kestääkö ne oikeasti, jos ne kuitenkin ovatkin maanneet tuon väliseinän päällä tuolta kohdalta...
Mites jos kiinnittäisi ullakolle tuolle kohdalle kattotuolien alaosan päälle pitkän poikittaisen lankun/palkin? Vai onko se yhtä tyhjän kanssa?

 

[aessu]

Mites jos kiinnittäisi ullakolle tuolle kohdalle kattotuolien alaosan päälle pitkän poikittaisen lankun/palkin? Vai onko se yhtä tyhjän kanssa?

Yhtä tyhjän kanssa, ei kanna siinä mitään. Ja sitten jos pystysauvojen kylkeen alat jotain isompaa lankkua laittamaan syrjälleen kiinni, niin kattotuolien lujuus/kuormituslaskelmat heittää taas häränpyllyä.

 

[Niämine]

Mutta onko se käytännössä kuitenkin ollut apuna kannattelussa ja poistaminen voi aiheuttaa yllätyksen. Tosin, jos se ei ole kantavaksi suunniteltu, niin silloin kattotuolit on suunniteltu kestämään ilman sitä. Mutta kestääkö ne oikeasti, jos ne kuitenkin ovatkin maanneet tuon väliseinän päällä tuolta kohdalta...

Ei voi tietää - mut rinnastaisin tämän siihen että taloa rakentaessa kyseenalaistaisit rakennesuunnittelman mukaisten kattoristikoiden kantavuuden ja varmuuden vuoksi rakentaisit sinne jotain tukea alle. Eiku ootas, eipä sitä rinnastaa tarvikkaan, se onkin sama asia

 

[tietokonerikki]

En usko, että se on kantava. Ei siihen oikein mikään viittaa.
Mutta onko se käytännössä kuitenkin ollut apuna kannattelussa ja poistaminen voi aiheuttaa yllätyksen. Tosin, jos se ei ole kantavaksi suunniteltu, niin silloin kattotuolit on suunniteltu kestämään ilman sitä. Mutta kestääkö ne oikeasti, jos ne kuitenkin ovatkin maanneet tuon väliseinän päällä tuolta kohdalta...
Mites jos kiinnittäisi ullakolle tuolle kohdalle kattotuolien alaosan päälle pitkän poikittaisen lankun/palkin? Vai onko se yhtä tyhjän kanssa?

En ota tohon muuten kantaa kuin, että jopa rakennesuunnittelua ammatikseen tekevät ovat joskus suunnitelleet rakenteiden vahvistamisen siten, että se oikeasti onkin ollut vain lisäkuormaa sille. Tai sen verran otan, että noissa lasketaan sauvoille ("noiden ristikoiden liitosten välit") tulevat voimat ja niiden vaatimat naulamäärät liitoksiin eli on syytä tietää mitä tekee.

 

[aessu]

En ota tohon muuten kantaa kuin, että jopa rakennesuunnittelua ammatikseen tekevät ovat joskus suunnitelleet rakenteiden vahvistamisen siten, että se oikeasti onkin ollut vain lisäkuormaa sille. Tai sen verran otan, että noissa lasketaan sauvoille ("noiden ristikoiden liitosten välit") tulevat voimat ja niiden vaatimat naulamäärät liitoksiin eli on syytä tietää mitä tekee.

Tuollainen -75 tehty nyt on vielä kuitenkin rakennesuunnitelmallisesti suht helppo. Joku -50 luvun tai vanhempi kakskerroksinen puutalo on sitten jo hankalampi tapaus, kun mikään ei kanna, mutta silti kaikki kantaa...

 

[tietokonerikki]

Tuollainen -75 tehty nyt on vielä kuitenkin rakennesuunnitelmallisesti suht helppo. Joku -50 luvun tai vanhempi kakskerroksinen puutalo on sitten jo hankalampi tapaus, kun mikään ei kanna, mutta silti kaikki kantaa...

Joo jos osaat esim. Remona menetelmän yms. en tiedä opetetaanko noita edes enää? Nykyisin Ristikot mitoitetaan niiden toimittajien toimesta ja niissä käytetään naulalevyjä.
Toi kantaminen ajatuksena on ihan yksinkertainen asia kaikki voimat (rakenteiden ja tavaroiden/asukaiden) paino pitää voida siirtää maahan asti. Noissa 50-luvun taloista ei tosiaan aina edes ole rakennekuvia, mutta kyllä tuolla em. periaatteella se "reitin maahan" niissäkin löytää. Tosin joskus ei niitä pysty teoreettisesti laskemalla kanatavaksi osoittamaan, vaikka ne siellä oikeasti pysyvät

 

[et328]

Ei voi tietää - mut rinnastaisin tämän siihen että taloa rakentaessa kyseenalaistaisit rakennesuunnittelman mukaisten kattoristikoiden kantavuuden ja varmuuden vuoksi rakentaisit sinne jotain tukea alle. Eiku ootas, eipä sitä rinnastaa tarvikkaan, se onkin sama asia

Mutta en voi tietää miten asiantunteva suunnittelija oli ja hankala on mennä kysymään. Enkä voi tietää onko ristikot tehty ja asennettu suunnitelmien mukaisesti. Onhan tämä nyt aika eri juttu kun pohdin yli 45 vuotta sitten tehtyä taloa josta piirustuksia ei juuri löydy eikä lainkaan laskelmia vs. jos alkaisin taloa rakentaessa kyseenalaistamaan suunnitelmia ja tekemään muutoksia.

 

[aessu]

Joo jos osaat esim. Remona menetelmän yms. en tiedä opetetaanko noita edes enää? Nykyisin Ristikot mitoitetaan niiden toimittajien toimesta ja niissä käytetään naulalevyjä.
Toi kantaminen ajatuksena on ihan yksinkertainen asia kaikki voimat (rakenteiden ja tavaroiden/asukaiden) paino pitää voida siirtää maahan asti. Noissa 50-luvun taloista ei tosiaan aina edes ole rakennekuvia, mutta kyllä tuolla em. periaatteella se "reitin maahan" niissäkin löytää. Tosin joskus ei niitä pysty teoreettisesti laskemalla kanatavaksi osoittamaan, vaikka ne siellä oikeasti pysyvät

En mä tiedä lujarista mitään, koneteekkarit aikoinaan pelotteli ihan liikaa aiheella. Omaan taloon kun tein kantavaan väliseinään oviaukon, niin tein periaatteella että kestää ihan varmasti, tuplatolpat kumminkin puolin ja 2kpl 148 lankkuja pinninkinä. Saattaa olla että rakennusluvat yms. jäi hakematta .
Yhden rakennesuunnitelijan kanssa tuli aihe puheeksi työmaalla, kerroin miten olin tehnyt ja tuumas että varmuuskerroin on minun ratkaisussa lähempänä kymmentä kuin kolmea...

 

[tietokonerikki]

Mutta en voi tietää miten asiantunteva suunnittelija oli ja hankala on mennä kysymään. Enkä voi tietää onko ristikot tehty ja asennettu suunnitelmien mukaisesti. Onhan tämä nyt aika eri juttu kun pohdin yli 45 vuotta sitten tehtyä taloa josta piirustuksia ei juuri löydy eikä lainkaan laskelmia vs. jos alkaisin taloa rakentaessa kyseenalaistamaan suunnitelmia ja tekemään muutoksia.

Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.

 

[aessu]

Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.

Itse aikanaan LAN:eja järjestäneenä olen vääntänyt tuon muotoon "jos verkko toimii, älä helvetissä mene koskemaan siihen", mutta sama asia...

 

[tietokonerikki]

En mä tiedä lujarista mitään, koneteekkarit aikoinaan pelotteli ihan liikaa aiheella. Omaan taloon kun tein kantavaan väliseinään oviaukon, niin tein periaatteella että kestää ihan varmasti, tuplatolpat kumminkin puolin ja 2kpl 148 lankkuja pinninkinä. Saattaa olla että rakennusluvat yms. jäi hakematta .
Yhden rakennesuunnitelijan kanssa tuli aihe puheeksi työmaalla, kerroin miten olin tehnyt ja tuumas että varmuuskerroin on minun ratkaisussa lähempänä kymmentä kuin kolmea...

Joo en mäkään sinuna huolissani olisi

 

[aessu]

Joo en mäkään sinuna huolissani olisi

Joo, ehkä just ja just tuon metrin jännevälin jaksaa kantaa tuolla, totta kait yks kattotuoli sattui juuri keskelle oviaukkoa. Jos oli käynyt tuuri niin tuotahan ei olisi tarvinnut tukea ollenkaan kun ei olisi ollut kattotuolia kohdalla.

 

[et328]

Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.

Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"
Eikös nuo seinän pystypuut kuitenkin ole ylhäältä jotenkin jossain kiinni, joten mistä se rako löytyy?

 

[tietokonerikki]

Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"
Eikös nuo seinän pystypuut kuitenkin ole ylhäältä jotenkin jossain kiinni, joten mistä se rako löytyy?

Jos se on oikein tehty siellä luultavasti on joku naula/terästappi mikä estää sen seinän siirtymisen (kaatumisen) sivusuunnassa. Jos arveluttaa voithan aina ottaa siihen varuiksi tuen viereen. Ota siitä yksi levy kattotuolin kohdalta irti tai sahaa reikä niin pääset näkemään (mitaamallaa ullakolla pääset kiinni kohtaan mistä se kattotuoli löytyy). Ollaan kovasti ihmeissämme jos seinäsi on kantava.

 

[aessu]

Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"
Eikös nuo seinän pystypuut kuitenkin ole ylhäältä jotenkin jossain kiinni, joten mistä se rako löytyy?

Jos se seinä on tehty 2x3 lankusta, niin ne runkotolpat olis kyllä painuneet sen verran paljon mutkalle että sen näkis seinää purkamattakin lastulevyjen naulojen kantojen päältä irronneesta maalista yms. jos se kantaisi jotain.

 

[tietokonerikki]

Joo, ehkä just ja just tuon metrin jännevälin jaksaa kantaa tuolla, totta kait yks kattotuoli sattui juuri keskelle oviaukkoa. Jos oli käynyt tuuri niin tuotahan ei olisi tarvinnut tukea ollenkaan kun ei olisi ollut kattotuolia kohdalla.

Jos asia yleisesti kiinnostaa hae Googlella Finnbuild + teekkarit + siltakisa, löytänet "inssiopiskelijoiden sillanrakennuksesta kisan jossa näytetään miten paljon puurakenne taipuu ennenkuin murtuu.

 

[aessu]

Jos se on oikein tehty siellä luultavasti on joku naula/terästappi mikä estää sen seinän siirtymisen (kaatumisen) sivusuunnassa. Jos arveluttaa voithan aina ottaa siihen varuiksi tuen viereen. Ota siitä yksi levy kattotuolin kohdalta irti tai sahaa reikä niin pääset näkemään (mitaamallaa ullakolla pääset kiinni kohtaan mistä se kattotuoli löytyy). Ollaan kovasti ihmeissämme jos seinäsi on kantava.

Monesti olen nähnyt myös että ristikon kylkeen on lyöty lautaa/lankkua kiinni siten että se tulee sentin alemmaksi kuin koolaus, ja näihin on sitten kiinnitetty yläpuu. Periaattessa (ja varmaan käytännössäki?) tuossa antaa ne naulat periksi mikäli alapaarre alkaa painumaan.

 

[kajakkivajakki]

Täällä maalla on paljon 70-100 vuotta vanhoja ulkorakennuksia/liivereitä ym joiden kattorakenteita kun kattoo niin ei voi kuin ihmetellä miten ne on pysyneet pystyssä tuon ajan. Muutama 4x4 parru siellä sun täällä.
Toki ne on notkolla ja muutenkin rakennukset vinksin vonksin kun perustuksina on siellä täällä joku luonnonkivimurkula. Kaikkien laskentaohjelmien mukaan ne ei voi kestää.

 

[et328]

Jos se on oikein tehty siellä luultavasti on joku naula/terästappi mikä estää sen seinän siirtymisen (kaatumisen) sivusuunnassa. Jos arveluttaa voithan aina ottaa siihen varuiksi tuen viereen. Ota siitä yksi levy kattotuolin kohdalta irti tai sahaa reikä niin pääset näkemään (mitaamallaa ullakolla pääset kiinni kohtaan mistä se kattotuoli löytyy). Ollaan kovasti ihmeissämme jos seinäsi on kantava.

Tuskin on tehty oikein tuolla tavalla. En nyt kuitenkaan usko koko roskan tuosta romahtavan (kuuluisat viimeiset sanat...) Täytyy aloittaa "tutkimukset", räystään alta näen kattotuolien paikat ja saan kohdistettua ne olohuoneen paneelikattoon ja siitä seinään.

 

[tietokonerikki]

Täällä maalla on paljon 70-100 vuotta vanhoja ulkorakennuksia/liivereitä ym joiden kattorakenteita kun kattoo niin ei voi kuin ihmetellä miten ne on pysyneet pystyssä tuoa ajan. Muutama 4x4 parru siellä sun täällä.
Toki ne on notkolla ja muutenkin rakennukset vinksin vonksin kun perustuksina on siellä täällä joku luonnonkivimurkula. Kaikkien laskentaohjelmien mukaan ne ei voi kestää.

Joo noita ei mitenkään pysty laskelmilla (nykynormikuormilla) kantaviksi osoittamaan. Niitä sitten vahvistetaan yleensä kokeneiden suunnittelijoiden suunnitelmilla jos niitä pitää lisäkuormittaa/ vahvistaa sekä ollaan tarkempia suurien lumikuormien poistamisen kanssa.

 

[tietokonerikki]

Tuskin on tehty oikein tuolla tavalla. En nyt kuitenkaan usko koko roskan tuosta romahtavan (kuuluisat viimeiset sanat...) Täytyy aloittaa "tutkimukset", räystään alta näen kattotuolien paikat ja saan kohdistettua ne olohuoneen paneelikattoon ja siitä seinään.

Ota nyt jostain auki ja laita kuva/kuvat niin katsellaan mahd. yhdessä.

 

[aessu]

Täällä maalla on paljon 70-100 vuotta vanhoja ulkorakennuksia/liivereitä ym joiden kattorakenteita kun kattoo niin ei voi kuin ihmetellä miten ne on pysyneet pystyssä tuon ajan. Muutama 4x4 parru siellä sun täällä.
Toki ne on notkolla ja muutenkin rakennukset vinksin vonksin kun perustuksina on siellä täällä joku luonnonkivimurkula. Kaikkien laskentaohjelmien mukaan ne ei voi kestää.

Joo, saman olen huomannut. Periaatteessa näidenkään pukkiristikoiden ei olis pitänyt kestää, mutta niin vain olivat 30v+ kestänyt.

 

[kajakkivajakki]

Ylläolevan kuvan kanssa lähes identtistä rakennetta tässä jokunen kuukausi sitten sepitettiin (eli 40 vuotta vanhaa viipalekoulua siirrettiin uuten sijoituspaikkaan). Sen kattorakenteelle ei tehty mitään muuta kun vain pätkittiin pienemmiksi paloiksi ja sit uuteen paikkaan kasattiin takas. Kuormat se on kantanut koko olemassaoloajansa ja selkeesti heikoin lenkki oli tämä 100 kiloinen timpuri kun ei aina jalka osunut limitettyjen pellien tai tuon pukin kohdalle. Se pistekuorma oli liikaa tuolle matalaprofiiliselle pellille.

 

[Perkeles]

Uudellamaalla olin aikanaan Viron poikien tekemän rakennuksen katolla jonka ulkomitat jotain 15*8m. Tiilikatto. Piti laittaa iso lautasantenni putkeen jonka olivat sitä varten katon läpi laittaneet.

Kokeilin heiluttamalla, että onko putki tukevasti kiinni, yllätys oli, että koko katto alkoi huojumaan harjan suuntaisesti...

Vintillä käydessä katselin, että oli pojilta jäänyt kaikki vinojäykkärit laittamatta. Meni vain vakaan kattotuolista toiseen.

Tuolloin oli jo tarkastajat käyneet.

 

[aessu]

Ylläolevan kuvan kanssa lähes identtistä rakennetta tässä jokunen kuukausi sitten sepitettiin (eli 40 vuotta vanhaa viipalekoulua siirrettiin uuten sijoituspaikkaan). Sen kattorakenteelle ei tehty mitään muuta kun vain pätkittiin pienemmiksi paloiksi ja sit uuteen paikkaan kasattiin takas. Kuormat se on kantanut koko olemassaoloajansa ja selkeesti heikoin lenkki oli tämä 100 kiloinen timpuri kun ei aina jalka osunut limitettyjen pellien tai tuon pukin kohdalle. Se pistekuorma oli liikaa tuolle matalaprofiiliselle pellille.

Tuo alkoi notkumaan vasta kun oli kaikki ruuvit irti. Sääsuojaa kasatessa yms, meitä oli parhaimmillaan useampi ukko seisomassa vierekkäin siten että kukaan ei ollut pukkien/saumojen päällä.

 

[tietokonerikki]

Tuo alkoi notkumaan vasta kun oli kaikki ruuvit irti. Sääsuojaa kasatessa yms, meitä oli parhaimmillaan useampi ukko seisomassa vierekkäin siten että kukaan ei ollut pukkien/saumojen päällä.

Tossa näyttäs siltä, että katon kuormat on jaettu tasaisesti tolle palopermannolle (sen sisällä ollee noilla kohdin palkit) useinhan noi on täytetty kaikenlaisilla rakennusjätteillä tiiliä yms. Noista kyllä pitäisi löytyä mikrofilmikuvat, jos ovat 1900 alkupuolelta?

 

[aessu]

Tossa näyttäs siltä, että katon kuormat on jaettu tasaisesti tolle palopermannolle (sen sisällä ollee noilla kohdin palkit) useinhan noi on täytetty kaikenlaisilla rakennusjätteillä tiiliä yms. Noista kyllä pitäisi löytyä mikrofilmikuvat, jos ovat 1900 alkupuolelta?

Ei kun siinä on -60/70 luvun taitteessa rakennettu vanha tasakatto alla. Kuorma oli jaettu vaan ~joka kolmannelle tasakaton palkille/ristikolle, en nyt tiedä miksi noita kutsuis. Tuo oli muutettu harjakatoksi joskus -80 luvun alkupuolella.
Edit: ollut oikein paloturvallinen ratkaisu, tuo huopakatto jos olisi tuolla peltikaton alla päässyt jostain kohtaa kytemään, niin jossain välissä olis vaan leimahtanut. Ei mitään palokatkoja tms. missään kohdassa. Ei edes tuolla vanhan huopakaton sisällä, me jouduttiin sitä melko reilusti aukomaan että saatiin pukkiristikoiden alapuut nykymääräysten mukaisesti kiinni, ja muutenkin noita pukkiristikoita vahvistettiin, lisättiin tolppia, laitettiin niskat k900 ja sitten vasta alettiin tekemään kattoa. Räystäät, päätykolmiot ja mitähän kaikkea muuta meni kans siinä samalla vängällä uusiksi.

 

[kajakkivajakki]

Ei kun siinä on -60/70 luvun taitteessa rakennettu vanha tasakatto alla. Kuorma oli jaettu vaan ~joka kolmannelle tasakaton palkille/ristikolle, en nyt tiedä miksi noita kutsuis. Tuo oli muutettu harjakatoksi joskus -80 luvun alkupuolella.

Tuohon ilmeisesti uusittiin tuo katto sääsuojan alla? Niin ilmeisesti tuo vanha huopakatto piti nyt poistaa kun käsittääkseni nyky palomääräykset ei salli enää huopakatteen jättöä tuonne alle.

 

[tietokonerikki]

Ei kun siinä on -60/70 luvun taitteessa rakennettu vanha tasakatto alla. Kuorma oli jaettu vaan ~joka kolmannelle tasakaton palkille/ristikolle, en nyt tiedä miksi noita kutsuis. Tuo oli muutettu harjakatoksi joskus -80 luvun alkupuolella.

"Mitoitusmielessa" noi tasakaton "ristikot" olivat kuvaamiani "palkkeja" siitä sitten kuormat vietänee seinille tai toisinpäin oleville palkeille ja vasta sieltä seinille tai jopa ristiin kaikille 4 seinälle. Siksi niitä vanhoja kuvia tarvitaa kun muutoksia suunnitellaan. Noi on niin suunnittelijasta kiinni. Toiset miettii enemmän eurojen käyttöä kuin toiset.

 

[aessu]

Tuohon ilmeisesti uusittiin tuo katto sääsuojan alla? Niin ilmeisesti tuo vanha hupakatto piti nyt poistaa kun käsittääkseni nyky palomääräykset ei salli enää huopakatteen jättöä tuonne alle.

Ei tarvinnut kokonaan poistaa, mutta aukoa piti isolla kädellä kuten tuohon aikaisempaan viestiin muokkasinkin, ja palokatkot rakentaa. Neljältä mieheltä aina about kuukauden homma tehdä yks rivitalon katto, viis taloa tehtiin.

 

[aessu]

"Mitoitusmielessa" noi tasakaton "ristikot" olivat kuvaamiani "palkkeja" siitä sitten kuormat vietänee seinille tai toisinpäin oleville palkeille ja vasta sieltä seinille tai jopa ristiin kaikille 4 seinälle. Siksi niitä vanhoja kuvia tarvitaa kun muutoksia suunnitellaan. Noi on niin suunnittelijasta kiinni. Toiset miettii enemmän eurojen käyttöä kuin toiset.

Joo, meillä piti käyttää useampaankin kertaan suunnittelijaa tuolla työmaalla, kun alkuperäinen suunnitelma oli mahdoton toteuttaa. Nuo tasakaton palkit olivat ~60cm korkeita, vaneri kahden laudan väliin naulattuna, pystylaudat aina vanerin saumakohdan päällä molemmin puolin. Lienee haettu jotain I-palkin kantaista tuolla rakenteella.

 

[kajakkivajakki]

Kun noita alkuperäisiä pukkejakin vahvistettu ym niin näkisin että olisi kannattanut avata pitkiltä sivuilta, lisätä sinne yläjuoksu -> uudet kattotuolit -> aluskate+ruoteet. Sitten olis tehnyt tarvittavat palokatkot.

Mutta nämä on näitä että aina ei (oikeasti koskaan) suunnittelupöydällä voida edes arvata mitä sieltä eteen tulee. Ja kun hommaa jatketaan niin sit mennään niillä palikoilla millä sitä voidaan jatkaa.

 

[aessu]

Kun noita alkuperäisiä pukkejakin vahvistettu ym niin näkisin että olisi kannattanut avata pitkiltä sivuilta, lisätä sinne yläjuoksu -> uudet kattotuolit -> aluskate+ruoteet. Sitten olis tehnyt tarvittavat palokatkot.

Mutta nämä on näitä että aina ei (oikeasti koskaan) suunnittelupöydällä voida edes arvata mitä sieltä eteen tulee. Ja kun hommaa jatketaan niin sit mennään niillä palikoilla millä sitä voidaan jatkaa.

Tuotakin harkittiin, mutta en muista mistä syystä päädyttiin sitten toiseen ratkaisuun.