Joo puu antaa yleensä paljon periksi ennenkuin katkeaa, mutta tässä ko. tapauksessa ei oikein löydy mitään mikä viittaisi, kantavaan seinään ja jos se on irti tosta kattotuolista, niin eihän se kantava silloin ole. Voihan siitä ottaa mitankin lattiaa ja jos alkaa senttitolkulla (3-5cm...) painumaan niin, sitten oli kantava
Jos ei kantava, niin eikös tuo seinä kuitenkin ole "tukeva"? Ovathan nuo pystypuut ylhäältä jossain kiinni ja kun ne (ja lastulevytkin) ovat alhaalta betonin sisällä, niin onhan tuo (varsinkin kulmista) selvästi tukevampi kuin lattian päälle tehty kevyt väliseinä. Joten, hiukan alkoi hermostuttamaan...Joo puu antaa yleensä paljon periksi ennenkuin katkeaa, mutta tässä ko. tapauksessa ei oikein löydy mitään mikä viittaisi, kantavaan seinään ja jos se on irti tosta kattotuolista, niin eihän se kantava silloin ole. Voihan siitä ottaa mitankin lattiaa ja jos alkaa senttitolkulla (3-5cm...) painumaan niin, sitten oli kantava
Lyöt nurin vaan sen seinän, ei ole olemassa mitään välimuotoja, seinä joko kantaa tai ei. Mutta varaudu siihen että jos se seinä lähtee lattian alapuolelta (äkkiseltään katsoin tuosta kuvasta että sulla olisi tuplalaatta talossa?) niin joudut valamaan sen montun umpeen. Ja et sitten jätä sitä alapuuta sinne valun alle, vaan kaivat pois vaikka tuntuis kuinka saatanan isotöiseltä hommalta.
Tuplalaatta on. Valu ja alapuun poisto ei ole kovin suuri ongelma, toki tuurista kiinni miten kovassa puut siellä ovat. Tästä on aiemmin siirretty yksi seinä (tuo OH tekstin vasemmalla puolella oleva seinä 60cm oikealle, kuvaan se on Photoshopattu nykyiselle kohdalle) ja tuo operaatio tuli tehtyä siinä. Tuosta on kyllä jo kauan aikaa.
JOS se jostain kumman syystä olisi kantava silloin tarvitset rakennesuunnitelman ja luvan muutokseen. Suunnittelija sitten luultavasti laitattaisi liimapuupalkin ja päihin pilarit ja ehkä väliin pilarin sekä tarvittavat anturat.
En usko, että se on kantava. Ei siihen oikein mikään viittaa.
Yhtä tyhjän kanssa, ei kanna siinä mitään. Ja sitten jos pystysauvojen kylkeen alat jotain isompaa lankkua laittamaan syrjälleen kiinni, niin kattotuolien lujuus/kuormituslaskelmat heittää taas häränpyllyä.
Ei voi tietää - mut rinnastaisin tämän siihen että taloa rakentaessa kyseenalaistaisit rakennesuunnittelman mukaisten kattoristikoiden kantavuuden ja varmuuden vuoksi rakentaisit sinne jotain tukea alle. Eiku ootas, eipä sitä rinnastaa tarvikkaan, se onkin sama asia
En ota tohon muuten kantaa kuin, että jopa rakennesuunnittelua ammatikseen tekevät ovat joskus suunnitelleet rakenteiden vahvistamisen siten, että se oikeasti onkin ollut vain lisäkuormaa sille. Tai sen verran otan, että noissa lasketaan sauvoille ("noiden ristikoiden liitosten välit") tulevat voimat ja niiden vaatimat naulamäärät liitoksiin eli on syytä tietää mitä tekee.
Tuollainen -75 tehty nyt on vielä kuitenkin rakennesuunnitelmallisesti suht helppo. Joku -50 luvun tai vanhempi kakskerroksinen puutalo on sitten jo hankalampi tapaus, kun mikään ei kanna, mutta silti kaikki kantaa...
Joo jos osaat esim. Remona menetelmän yms. en tiedä opetetaanko noita edes enää? Nykyisin Ristikot mitoitetaan niiden toimittajien toimesta ja niissä käytetään naulalevyjä.
Mutta en voi tietää miten asiantunteva suunnittelija oli ja hankala on mennä kysymään. Enkä voi tietää onko ristikot tehty ja asennettu suunnitelmien mukaisesti. Onhan tämä nyt aika eri juttu kun pohdin yli 45 vuotta sitten tehtyä taloa josta piirustuksia ei juuri löydy eikä lainkaan laskelmia vs. jos alkaisin taloa rakentaessa kyseenalaistamaan suunnitelmia ja tekemään muutoksia.Ei voi tietää - mut rinnastaisin tämän siihen että taloa rakentaessa kyseenalaistaisit rakennesuunnittelman mukaisten kattoristikoiden kantavuuden ja varmuuden vuoksi rakentaisit sinne jotain tukea alle. Eiku ootas, eipä sitä rinnastaa tarvikkaan, se onkin sama asia
En mä tiedä lujarista mitään, koneteekkarit aikoinaan pelotteli ihan liikaa aiheella. Omaan taloon kun tein kantavaan väliseinään oviaukon, niin tein periaatteella että kestää ihan varmasti, tuplatolpat kumminkin puolin ja 2kpl 148 lankkuja pinninkinä. Saattaa olla että rakennusluvat yms. jäi hakemattaJoo jos osaat esim. Remona menetelmän yms. en tiedä opetetaanko noita edes enää? Nykyisin Ristikot mitoitetaan niiden toimittajien toimesta ja niissä käytetään naulalevyjä.
Toi kantaminen ajatuksena on ihan yksinkertainen asia kaikki voimat (rakenteiden ja tavaroiden/asukaiden) paino pitää voida siirtää maahan asti. Noissa 50-luvun taloista ei tosiaan aina edes ole rakennekuvia, mutta kyllä tuolla em. periaatteella se "reitin maahan" niissäkin löytää. Tosin joskus ei niitä pysty teoreettisesti laskemalla kanatavaksi osoittamaan, vaikka ne siellä oikeasti pysyvät
.Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.
Itse aikanaan LAN:eja järjestäneenä olen vääntänyt tuon muotoon "jos verkko toimii, älä helvetissä mene koskemaan siihen", mutta sama asia...Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.
Joo en mäkään sinuna huolissani olisiEn mä tiedä lujarista mitään, koneteekkarit aikoinaan pelotteli ihan liikaa aiheella. Omaan taloon kun tein kantavaan väliseinään oviaukon, niin tein periaatteella että kestää ihan varmasti, tuplatolpat kumminkin puolin ja 2kpl 148 lankkuja pinninkinä. Saattaa olla että rakennusluvat yms. jäi hakematta
Yhden rakennesuunnitelijan kanssa tuli aihe puheeksi työmaalla, kerroin miten olin tehnyt ja tuumas että varmuuskerroin on minun ratkaisussa lähempänä kymmentä kuin kolmea...
Joo, ehkä just ja just tuon metrin jännevälin jaksaa kantaa tuolla, totta kait yks kattotuoli sattui juuri keskelle oviaukkoa. Jos oli käynyt tuuri niin tuotahan ei olisi tarvinnut tukea ollenkaan kun ei olisi ollut kattotuolia kohdalla.Joo en mäkään sinuna huolissani olisi
Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"Atk puolella on sanonta "älä päivitä jos ei ole ongelmaa" Sama toimii rakennuspuollekin. Jos se on 40 vuotta kestänyt (se rako seinän yläreunasta löytyy) niin, itse ainakin nukkuisin makeat yöunet ton kevyen (ei kantavan) seinän purkamisekin jälkeen.
Jos se on oikein tehty siellä luultavasti on joku naula/terästappi mikä estää sen seinän siirtymisen (kaatumisen) sivusuunnassa. Jos arveluttaa voithan aina ottaa siihen varuiksi tuen viereen. Ota siitä yksi levy kattotuolin kohdalta irti tai sahaa reikä niin pääset näkemään (mitaamallaa ullakolla pääset kiinni kohtaan mistä se kattotuoli löytyy). Ollaan kovasti ihmeissämme jos seinäsi on kantava.Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"
Eikös nuo seinän pystypuut kuitenkin ole ylhäältä jotenkin jossain kiinni, joten mistä se rako löytyy?
Jos se seinä on tehty 2x3 lankusta, niin ne runkotolpat olis kyllä painuneet sen verran paljon mutkalle että sen näkis seinää purkamattakin lastulevyjen naulojen kantojen päältä irronneesta maalista yms. jos se kantaisi jotain.Mutta onkohan se tässä "älä pura, jos et tue"
Eikös nuo seinän pystypuut kuitenkin ole ylhäältä jotenkin jossain kiinni, joten mistä se rako löytyy?
Jos asia yleisesti kiinnostaa hae Googlella Finnbuild + teekkarit + siltakisa, löytänet "inssiopiskelijoiden sillanrakennuksesta kisan jossa näytetään miten paljon puurakenne taipuu ennenkuin murtuu.
Monesti olen nähnyt myös että ristikon kylkeen on lyöty lautaa/lankkua kiinni siten että se tulee sentin alemmaksi kuin koolaus, ja näihin on sitten kiinnitetty yläpuu. Periaattessa (ja varmaan käytännössäki?) tuossa antaa ne naulat periksi mikäli alapaarre alkaa painumaan.
Tuskin on tehty oikein tuolla tavalla. En nyt kuitenkaan usko koko roskan tuosta romahtavan (kuuluisat viimeiset sanat...) Täytyy aloittaa "tutkimukset", räystään alta näen kattotuolien paikat ja saan kohdistettua ne olohuoneen paneelikattoon ja siitä seinään.
Joo noita ei mitenkään pysty laskelmilla (nykynormikuormilla) kantaviksi osoittamaan. Niitä sitten vahvistetaan yleensä kokeneiden suunnittelijoiden suunnitelmilla jos niitä pitää lisäkuormittaa/ vahvistaa sekä ollaan tarkempia suurien lumikuormien poistamisen kanssa.
Ota nyt jostain auki ja laita kuva/kuvat niin katsellaan mahd. yhdessä.
Joo, saman olen huomannut. Periaatteessa näidenkään pukkiristikoiden ei olis pitänyt kestää, mutta niin vain olivat 30v+ kestänyt.
Tuo alkoi notkumaan vasta kun oli kaikki ruuvit irti. Sääsuojaa kasatessa yms, meitä oli parhaimmillaan useampi ukko seisomassa vierekkäin siten että kukaan ei ollut pukkien/saumojen päällä.
Tossa näyttäs siltä, että katon kuormat on jaettu tasaisesti tolle palopermannolle (sen sisällä ollee noilla kohdin palkit) useinhan noi on täytetty kaikenlaisilla rakennusjätteillä tiiliä yms. Noista kyllä pitäisi löytyä mikrofilmikuvat, jos ovat 1900 alkupuolelta?
Ei kun siinä on -60/70 luvun taitteessa rakennettu vanha tasakatto alla. Kuorma oli jaettu vaan ~joka kolmannelle tasakaton palkille/ristikolle, en nyt tiedä miksi noita kutsuis. Tuo oli muutettu harjakatoksi joskus -80 luvun alkupuolella.
Tuohon ilmeisesti uusittiin tuo katto sääsuojan alla? Niin ilmeisesti tuo vanha huopakatto piti nyt poistaa kun käsittääkseni nyky palomääräykset ei salli enää huopakatteen jättöä tuonne alle.
"Mitoitusmielessa" noi tasakaton "ristikot" olivat kuvaamiani "palkkeja" siitä sitten kuormat vietänee seinille tai toisinpäin oleville palkeille ja vasta sieltä seinille tai jopa ristiin kaikille 4 seinälle. Siksi niitä vanhoja kuvia tarvitaa kun muutoksia suunnitellaan. Noi on niin suunnittelijasta kiinni. Toiset miettii enemmän eurojen käyttöä kuin toiset.
Ei tarvinnut kokonaan poistaa, mutta aukoa piti isolla kädellä kuten tuohon aikaisempaan viestiin muokkasinkin, ja palokatkot rakentaa. Neljältä mieheltä aina about kuukauden homma tehdä yks rivitalon katto, viis taloa tehtiin.
Joo, meillä piti käyttää useampaankin kertaan suunnittelijaa tuolla työmaalla, kun alkuperäinen suunnitelma oli mahdoton toteuttaa. Nuo tasakaton palkit olivat ~60cm korkeita, vaneri kahden laudan väliin naulattuna, pystylaudat aina vanerin saumakohdan päällä molemmin puolin. Lienee haettu jotain I-palkin kantaista tuolla rakenteella.
Tuotakin harkittiin, mutta en muista mistä syystä päädyttiin sitten toiseen ratkaisuun.
Pistät 50-60€ budjettiin lisää ja pikkusen tinkaat k-raudasta, niin saat hyvän. Katkaisu- ja jiirisaha Makita LS0815FLN
SCHEPPACH Katkaisu- ja jiirisaha löytyisi heti tuosta Tokmannilta. Myös Motonet, Puuilo, Stark, K-Rauta löytyy kohtuullisen ajomatkan päästä.
Ainakaan Tokmannin myymillä 165mm pyörösahanterillä ei tehnyt paskaakaan, sahausjälki ei kelvannut edes ulkovuorauksen tekoon ja akku kului hetkessä. Tuossa minun laittamassani Makitassa tulee mukana laadukas 48 hampainen terä, joka kelpaa listoitukseenkin, jos oikein viimeisen päälle haluaa sahausjäljen niin sitten laadukas 60 hampainen. Eli jos tuohon Scheppachiin joutuisi heti ens töikseen ostamaan uuden terän (spekulaatiota, minulla ei ole mitään varmaa tietoa asiasta), niin tuo Makita olisi käytännössä saman hintainen halppiksen kanssa.
Oletko varma, että tossa Makitassa on 60 hampainen terä? Itselläni on Scheppach (tosi vanha) ilman tuota veto-ominaisuutta. Eikä mitään valittamista, tai no se veto-ominaisuus puuttuu
. Noiden halpojen ongelma on monesti toi leveiden 200mm "lankkujen" leikkaukseen tarvittava veto-ominaisuuden heiluminen. Muutenhan tossa oli reilusti tehoa 2kW tehoa tukevalta näyttävä pöytä.
48 hampaisestahan mä kokoajan puhuinkin siinä olevan mukana. Mulla oli tuollainen saha aika monta vuotta ammattikäytössä, ihan omaa syytäni sain sitten siitä noi liukukiskot kieroiksi niin ei enää sahannut suoraan jos liukua käytti. Mutta tuo Makitan terä on laadukas, noissa terissä on hirveät erot sahausjäljessä halppis vs. laadukas. DeWaltin, Makitan ja Feudin teriä nyt ainakin voin varauksetta suositella.Oletko varma, että tossa Makitassa on 60 hampainen terä? Itselläni on Scheppach (tosi vanha) ilman tuota veto-ominaisuutta. Eikä mitään valittamista, tai no se veto-ominaisuus puuttuu
Tossa Makitassa toi veto-ominaisuuden tuenta näytti ehkä paremmin tuetulta?
www.karkkainen.com
Joo sillä on ihan kiitettävästi ikää ja siinä on yksi hieno ominaisuus... se on ettei se paina kuin muutaman kilon (en ole tosin koskaan punninnut). Kun ostaa kunnon kovapalaterän, niin kyllä noilla halvemmillakin kertarakentaja tullee toimeen.Itellä noista halpiksista ja ammattikaluista kokemusta. Mitä vähemmän siinä on liikkuvia osia niin sen varmemmin halpiskin hoitaa asiansa. Ja kuten edellä sanottu niin halpiksiin kyllä joutuu ostamaan laadukkaan terän listoitushommiin.
Omasta henkilökohtaisesta työkalupakista löytyy molemmat ääripäät:
Makita LS0714N 1010W 190mm katkaisu- ja jiirisaha | Karkkainen.com verkkokauppa
Kaksoisliukumekanismilla varustettu katkaisu- ja jiirisaha 1010W teholla ja 190mm terän halkaisijalla ammattikäyttöön. Saha on ihanteellinen rakentajille ja muille vaativille tekijöille. Laakeroidut teräsholkit 4 pumppukiskossa tukevat tarkasti ja takaavat tarkat sahauskulmat.<br /><br...Toverit voinevat arvata kumpaako käytetään listoitukseenKatkaisu- ja jiirisaha MS 210C
Listojen, lautojen ja lankkujen katkaisuun. Kaksoisjiiri- ja vetosahatoiminto leveiden työkappaleiden katkaisuun. Varustettu laserilla ja syvyysrajoittimella urasahausta varten. Mukana jatkopöytä, puristin, pölypussi ja sahanterä HM Ø 210 x 30 mm.www.biltema.fi
Työnantajan tarjonnassa pelkkää makitaa sit.
@tietokonerikki jos tuo sun scheppachi on oikeasti vanha niin se on laadukkaampi tekele kuin nykyiset. Tiedä mille kiinalaispuljulle senkin tuotemerkki on nykyisin myity.
Roikkavehkeissä ei taida olla, akkuvehkeissä about kaikissa.
Otin yhdestä kohdasta yläreunaa auki, paikka on n. 100cm seinän vasemman reunan alusta. Lastulevyt on lyöty kiinni tuonne yläpuuhun ja se puu on kattopaneloinnin sisällä, joten levy pitäisi repiä irti tai purkaa kattopaneelit. En sitä vielä viitsinyt tehdä. Sain kuitenkin otettua seinän välistä kuvan. Seinässä on 2" paksu lankku ja ilmeisesti ylhäällä on 2" x 2" lankku. Lankussa oleva naula on kattotuolin kohdalla. Katossahan on styroxia, mutta ilmeisesti tuon lankun kohdalla siinä on aukko. Seinä on 12mm lastulevyä ja pahvi välissä. Jos nyt oikein räystään alta katselin, niin kattotuolit näyttäisi olevan 82cm välein. Niin ja taloon on tehty uusi peltikatto vanhan päälle, se taitaa vähän sotkea lujuuslaskelmia.
Tosta ei voi paljoa päätellä, mutta kantavia seiniä ei tehdä yleensä 50x50mm koolinkista ne ovat paksummasta tavarasta.
