Pistät 50-60€ budjettiin lisää ja pikkusen tinkaat k-raudasta, niin saat hyvän. Katkaisu- ja jiirisaha Makita LS0815FLN
SCHEPPACH Katkaisu- ja jiirisaha löytyisi heti tuosta Tokmannilta. Myös Motonet, Puuilo, Stark, K-Rauta löytyy kohtuullisen ajomatkan päästä.
Ainakaan Tokmannin myymillä 165mm pyörösahanterillä ei tehnyt paskaakaan, sahausjälki ei kelvannut edes ulkovuorauksen tekoon ja akku kului hetkessä. Tuossa minun laittamassani Makitassa tulee mukana laadukas 48 hampainen terä, joka kelpaa listoitukseenkin, jos oikein viimeisen päälle haluaa sahausjäljen niin sitten laadukas 60 hampainen. Eli jos tuohon Scheppachiin joutuisi heti ens töikseen ostamaan uuden terän (spekulaatiota, minulla ei ole mitään varmaa tietoa asiasta), niin tuo Makita olisi käytännössä saman hintainen halppiksen kanssa.
Oletko varma, että tossa Makitassa on 60 hampainen terä? Itselläni on Scheppach (tosi vanha) ilman tuota veto-ominaisuutta. Eikä mitään valittamista, tai no se veto-ominaisuus puuttuu
. Noiden halpojen ongelma on monesti toi leveiden 200mm "lankkujen" leikkaukseen tarvittava veto-ominaisuuden heiluminen. Muutenhan tossa oli reilusti tehoa 2kW tehoa tukevalta näyttävä pöytä.
48 hampaisestahan mä kokoajan puhuinkin siinä olevan mukana. Mulla oli tuollainen saha aika monta vuotta ammattikäytössä, ihan omaa syytäni sain sitten siitä noi liukukiskot kieroiksi niin ei enää sahannut suoraan jos liukua käytti. Mutta tuo Makitan terä on laadukas, noissa terissä on hirveät erot sahausjäljessä halppis vs. laadukas. DeWaltin, Makitan ja Feudin teriä nyt ainakin voin varauksetta suositella.Oletko varma, että tossa Makitassa on 60 hampainen terä? Itselläni on Scheppach (tosi vanha) ilman tuota veto-ominaisuutta. Eikä mitään valittamista, tai no se veto-ominaisuus puuttuu
Tossa Makitassa toi veto-ominaisuuden tuenta näytti ehkä paremmin tuetulta?
www.karkkainen.com
Joo sillä on ihan kiitettävästi ikää ja siinä on yksi hieno ominaisuus... se on ettei se paina kuin muutaman kilon (en ole tosin koskaan punninnut). Kun ostaa kunnon kovapalaterän, niin kyllä noilla halvemmillakin kertarakentaja tullee toimeen.Itellä noista halpiksista ja ammattikaluista kokemusta. Mitä vähemmän siinä on liikkuvia osia niin sen varmemmin halpiskin hoitaa asiansa. Ja kuten edellä sanottu niin halpiksiin kyllä joutuu ostamaan laadukkaan terän listoitushommiin.
Omasta henkilökohtaisesta työkalupakista löytyy molemmat ääripäät:
Makita LS0714N 1010W 190mm katkaisu- ja jiirisaha | Karkkainen.com verkkokauppa
Kaksoisliukumekanismilla varustettu katkaisu- ja jiirisaha 1010W teholla ja 190mm terän halkaisijalla ammattikäyttöön. Saha on ihanteellinen rakentajille ja muille vaativille tekijöille. Laakeroidut teräsholkit 4 pumppukiskossa tukevat tarkasti ja takaavat tarkat sahauskulmat.<br /><br...Toverit voinevat arvata kumpaako käytetään listoitukseenKatkaisu- ja jiirisaha MS 210C
Listojen, lautojen ja lankkujen katkaisuun. Kaksoisjiiri- ja vetosahatoiminto leveiden työkappaleiden katkaisuun. Varustettu laserilla ja syvyysrajoittimella...www.biltema.fi
Työnantajan tarjonnassa pelkkää makitaa sit.
@tietokonerikki jos tuo sun scheppachi on oikeasti vanha niin se on laadukkaampi tekele kuin nykyiset. Tiedä mille kiinalaispuljulle senkin tuotemerkki on nykyisin myity.
Roikkavehkeissä ei taida olla, akkuvehkeissä about kaikissa.
Otin yhdestä kohdasta yläreunaa auki, paikka on n. 100cm seinän vasemman reunan alusta. Lastulevyt on lyöty kiinni tuonne yläpuuhun ja se puu on kattopaneloinnin sisällä, joten levy pitäisi repiä irti tai purkaa kattopaneelit. En sitä vielä viitsinyt tehdä. Sain kuitenkin otettua seinän välistä kuvan. Seinässä on 2" paksu lankku ja ilmeisesti ylhäällä on 2" x 2" lankku. Lankussa oleva naula on kattotuolin kohdalla. Katossahan on styroxia, mutta ilmeisesti tuon lankun kohdalla siinä on aukko. Seinä on 12mm lastulevyä ja pahvi välissä. Jos nyt oikein räystään alta katselin, niin kattotuolit näyttäisi olevan 82cm välein. Niin ja taloon on tehty uusi peltikatto vanhan päälle, se taitaa vähän sotkea lujuuslaskelmia.
Tosta ei voi paljoa päätellä, mutta kantavia seiniä ei tehdä yleensä 50x50mm koolinkista ne ovat paksummasta tavarasta.
Mistä sitten voisi päätellä? Ei tuo yläosan "lankku" taida olla edes 50mm paksu vaan näyttää olevan 40x50mm.
Mun rahat menee edelleen sen puolesta että seinä ei todellakaan ole kantava. Jos se on 50mm paksu (plus levyt), nii sehän nurjahtaa aika herkästi jos siihen oikeesti aletaan painoa päälle laittamaan (ei väliä vaikka siellä olis kakkosneloset kakkoskakkosten sijaan runkona, lähes yhtälailla nurjahtaa ku ne on "väärinpäin"). Lämpöeristyksistä on vaikee sanoa mitään; sähköt jos on putkitettu nii ei tarvi niiden paljoo olla välipohjassa eristeiden ulkopuolella nii johan puhaltaa kylmää niistä.
Tuosta ei voi valitettavasti päätellä mitään. Vaikka rakennetta ei olisi erikseen kantavaksi suunniteltu, alkavat ajan myötä kaikki katon ja lattia välissä olevat rakenteet kantamaan kuormia. Asia voidaan välttää tekemällä erikseen kuormaa kantamaton liitos seinän yläpäähän, mutta tuskimpa sellaisia on väkerretty. Jos olisi, muuttuisi ajan myötä seinän vieressä olevat vaatekomerotkin kantaviksi. Keittiökalusteet kantaisivat välitilan kaakeleiden välityksellä.
Kuten on jo todettu tuskin on kantava. Näet sen vasta kun irrottat/katsot tuon yläpuolelle seinän ja kattotuolin rajakohtaan, jos siinä on rako ei ole kantava. Eikä toi kyllä ole suunniteltu kantavaksi ainakaan ammattisuunnittelijan toimesta toi 50mm nurjahtaa (taipuu kohtisuoraan seinää vasten) aivan liian helposti kuorman alla.
Otin levyn irti ja olen katsonut/mittaillut. Ei siellä rakoa ole (enkä usko, että on ikinä ollut), tuo seinän yläosan 40x50mm "lankku" on naulattu kiinni kattotuoleihin. Nähdäkseni laudoitus on vielä siinä välissä, eli ylälankku on lyöty järeällä naulalla laudoituksen läpi kattotuolin kohdalle, ainakin tuossa kohdassa mistä katsoin.
Ei tuosta voi mitään päätellä. Kaikki seinät on tehty kattotuoleihin asti, oli seinät sitten suunniteltu miksi tahansa. Samoin kaikki alkavat kantamaan kuormia, vaikka ei siihen olisi suunniteltu. Tuo seinä ei silti ole suunniteltu kantavaksi eli pois vaan.
Seiniä ei saisi tehdä kattotuoleihin asti, jos niitä ei ole suunniteltu kantaviksi, koska muuttavat ristikon sauvojen voimia jopa päinvastaiseksi eli veto muuttuu puristukseksi. Yleensä vastaavat mestarit katsovat, että ne tehdään oikein.
Voihan se olla tehty niinkin, että siinä kattotuolissa on reikä tolle naulalle tai paremminkin siinä 50x50 on se reikä ja se pääsee liikkumaan siinä pystysuunnassa. En vaan jaksa uskoa, että olis kantavaksi suunniteltu noin ohuena eikä noi sun kuvat siihen viittaa.
Ei siellä tuollaisia "hienosteluja" ole, 40x50 puusta on lyöty läpi naulalla eikä pystysuunnassa ole liikkumisvaraa.
Voit olla oikeassa, mutta ilman purkamista et voi sitä tietää, ellet ole sitä itse alumperin tehnyt. Eli se liikkumavara saattaa olla siinä nyt käytössä (siellä alarajassaan). Kyllä se katto saa aika lailla taipua ennenkuin mitään tapahtuu, ellei liitoksia ole tehty huonosti. Käy katsomassa aiemmin mainitsemani Googlella: Finnbuild + siltakisa, niin näet miten se puu taipuu ja mitä ne liitokset merkitsevät. Ehkä se vähän lieventää huoltasi.
Paljon sitä rakoa sitten olisi voinut olla/paljon yleensä jätetään? Mikään ei viittaa siihen, että katto olisi liikkunut alaspäin tuohon seinään nähden. Seinä on pintamaalattu paneelikaton asentamisen jälkeen ja maalin sauma on yhä kohdallaan paneelin reunassa. Maali on alkuperäinen.
Nyky naulalevyisillä kattoristikoilla suositellaan käyttöullakolle jotain 20-30mm. (Oikeasti inssi miettii minkä taipuman hän kattotuolille sallii ja mitoittaa sen sen mukaan.) Jos se sun väliseinä on kiinni siinä kattoristikossa siitä tulee vetoa alaspäin siihen kattotuoliin (jos kattotuoli nousee ,kuten siitä sun alakatostakin), jos se liitos ei yhtään jousta.
Sahaat sen verran, että saat laitettua kattopaneelin vaakaan siihen, jos ei laita jotain 10cm leveää paneelia.Mikäs olisi fiksu ratkaisu tuon kuvassa näkyvän kattopaneelin päädyssä olevan aukon peittämiseksi? Poistoputki on poistumassa tuosta eikä olisi seinäkaappeja tuohon seinälle joilla saisi peitettyä tuon noin 10 cm leveän kolon.
Itse nostin sen 20cm eli kahden rivin verran. Jotkut jopa 30 senttiäkin. Mulla on puurunko joten käytin ihan EK-kipsilevyä jonka vesieristin kahteen kertaan. Jos on betoniseinä niin saunasatu ihan lattiaan asti ja se folio leikataan siitä sen 20cm asti irti ja vesieristys normaalisti.
Tee siihen sileä kotelo esim. 20mm korkea=> se näyttää kuin siinä olisi palkki, Helppo hehdä ja ei kiinnitä kenenkään huomiota. Jos vähän suunnittelet sinne on helppo laittaa/miettiä lisävalaistustakin yms.Mikäs olisi fiksu ratkaisu tuon kuvassa näkyvän kattopaneelin päädyssä olevan aukon peittämiseksi? Poistoputki on poistumassa tuosta eikä olisi seinäkaappeja tuohon seinälle joilla saisi peitettyä tuon noin 10 cm leveän kolon.
Nyt on seinä ym. enimmäkseen purettu. Muutama pystypuu on enää paikallaan, mutta katkaistuna. Seuraan miten ne käyttäytyy. Ei ne ainakaan muutamassa päivässä alaspäin ole tulleet. Eikä esim. nurkissa olleet puut juuri pudonneet alaspäin (ehkä 1mm verran) tai jumittaneet sahan terää kun ne sahasi poikki. Nurkissa oli samaa 2x3" lankkua pystyssä kuin muuallakin eikä ollut edes tuplalankkuja vaan toinen seinä jatkui riman/laudan kautta.
Jos saha ei jumita, niin ei siinä silloin puristusta (kantoa) ole. Mites ne puut oli kiinni niissä kattotuoleissa, lähtivätkö naulat irti vasaralla vetämällä?
Todettu, että putket ovat kunnossa ja ne on jätetty uusimatta. Toi rautakaivo ollee vähintäänkin yhtä hyvä kuin ne nykyisin laitettavat muovikaivorimpulat. Noi on aika paksua valurautaa. (Noita laitettiin myös muoviviemäreihin.)Kertokaas nyt mitä tässä tapahtuu? Sauna on remontoitu vasta joku aika sitten, onko sinne jätetty joku alkuperäinen rautakaivo?
Olen ottanut vasta yhden vaakapuun ylhäältä pois ja se oli kovasti kiinni eli sorkkarautaa piti käyttää. Pystytolpat ovat kahdella naulalla noissa puissa ylhäältä kiinni.
Sitten siihen ei ole jätetty liikuntavaraa (ellei se ollut irti siitä vaakapuusta). En silti usko sen olevan kantava, mutta tarkkaile tilannetta varmuuden vuoksi, kuten jo totesin jos se kantaisi saha olis ollut jumissa.
Ei siellä liikuntavaraa oikein voinut olla.
Vesieristysmääräyksien mukaan lattiakaivo vain pitäisi vaihtaa. Sertifikoitu työ, niin on vaihdettava koska noiden korokerenkaiden tiiveys on mitä sattuu (eli mallia seula).
Tossa ei ole korotusrengasta, kyseessä vielä sauna (jossa sitä vettä ei juurikaan käytetä). Näytti sen verran vanhalta, että jos on esim. rintamamiestalon kellarissa, niiden maanvaraisessa lattiassa ei ole useinkaan vedeneristystä. Aikoinaan VTT noita (rintamamiestalojen kellareita) tutki ja totesi ettei niissä ole ongelmia, jos muut asiat ovat oikein tehty.
-86 talo
Tuolloin oli vielä noi määräykset asiallisia (laitettiin jos oli oikeasti tarpeellista), jos on maanvarainen lattia ei niissä ollut vesieristettä ja valurautalattiakaivojakin käytettiin, varsinkin palovaarallisissa tiloissa (pannuhuone).
On vähän huono kuva, mutta jos siinä on kiristysregas se on korkeintaan n. 2-mm paksu ja on terästä, koska muovi ei ruostu. Tosiaan, jos kellarisauna nukkuisin makoisat yöunet, jos toi on se ongelma.
Minusta toi valkoinen (ruostuneen hajulukon kohdalla) on sitä alkuperäistä valurautakaivoa.
