Kodin rempat(DIY)

Tosta ei voi paljoa päätellä, mutta kantavia seiniä ei tehdä yleensä 50x50mm koolinkista ne ovat paksummasta tavarasta.
Mistä sitten voisi päätellä? Ei tuo yläosan "lankku" taida olla edes 50mm paksu vaan näyttää olevan 40x50mm.

Tutkailin tuota katon rakennetta kattovalon reiästä ja se näyttäisi menevän näin: kattotuolien alle on laitettu tervapahvi, sitten laitettu tiivis laudoitus. Sen päälle on sitten lyöty 30mm paksuja lautoja n. 70cm välein paneelikaton kiinnitystä varten. Noiden välissä on 30mm styroxia ja ilmeisesti koko roskan päällä muovi. Sitten lyöty paneelikatto paikalleen. Ei ole kovin kummoinen lämpöeristys tuossa katossa, ullakolla toki villat, mutta aika kylmää oli lampun reiän kohdalla...
 
Mistä sitten voisi päätellä? Ei tuo yläosan "lankku" taida olla edes 50mm paksu vaan näyttää olevan 40x50mm.

Tutkailin tuota katon rakennetta kattovalon reiästä ja se näyttäisi menevän näin: kattotuolien alle on laitettu tervapahvi, sitten laitettu tiivis laudoitus. Sen päälle on sitten lyöty 30mm paksuja lautoja n. 70cm välein paneelikaton kiinnitystä varten. Noiden välissä on 30mm styroxia ja ilmeisesti koko roskan päällä muovi. Sitten lyöty paneelikatto paikalleen. Ei ole kovin kummoinen lämpöeristys tuossa katossa, ullakolla toki villat, mutta aika kylmää oli lampun reiän kohdalla...
Mun rahat menee edelleen sen puolesta että seinä ei todellakaan ole kantava. Jos se on 50mm paksu (plus levyt), nii sehän nurjahtaa aika herkästi jos siihen oikeesti aletaan painoa päälle laittamaan (ei väliä vaikka siellä olis kakkosneloset kakkoskakkosten sijaan runkona, lähes yhtälailla nurjahtaa ku ne on "väärinpäin"). Lämpöeristyksistä on vaikee sanoa mitään; sähköt jos on putkitettu nii ei tarvi niiden paljoo olla välipohjassa eristeiden ulkopuolella nii johan puhaltaa kylmää niistä.
 
Ei ole tehty edes tuolloin kantavia seiniä 2x2 rungolla. Yleensä ei edes tavallisia väliseiniä moisella värkillä, lähinnä tullut vastaan komerojen ym tilanjakajia/toisarvoisia seinänpätkiä.
 
Tilanjakajahan tuo seinä lähinnä onkin. Ei muuta kuin Stihl käyntiin, sahaan koko seinän puolesta välistä poikki ja katson huomenna onko rako pienentynyt...
 
Tilanjakajahan tuo seinä lähinnä onkin. Ei muuta kuin Stihl käyntiin, sahaan koko seinän puolesta välistä poikki ja katson huomenna onko rako pienentynyt...
Tuosta ei voi valitettavasti päätellä mitään. Vaikka rakennetta ei olisi erikseen kantavaksi suunniteltu, alkavat ajan myötä kaikki katon ja lattia välissä olevat rakenteet kantamaan kuormia. Asia voidaan välttää tekemällä erikseen kuormaa kantamaton liitos seinän yläpäähän, mutta tuskimpa sellaisia on väkerretty. Jos olisi, muuttuisi ajan myötä seinän vieressä olevat vaatekomerotkin kantaviksi. Keittiökalusteet kantaisivat välitilan kaakeleiden välityksellä.
 
Mistä sitten voisi päätellä? Ei tuo yläosan "lankku" taida olla edes 50mm paksu vaan näyttää olevan 40x50mm.
Kuten on jo todettu tuskin on kantava. Näet sen vasta kun irrottat/katsot tuon yläpuolelle seinän ja kattotuolin rajakohtaan, jos siinä on rako ei ole kantava. Eikä toi kyllä ole suunniteltu kantavaksi ainakaan ammattisuunnittelijan toimesta toi 50mm nurjahtaa (taipuu kohtisuoraan seinää vasten) aivan liian helposti kuorman alla.
 
Kuten on jo todettu tuskin on kantava. Näet sen vasta kun irrottat/katsot tuon yläpuolelle seinän ja kattotuolin rajakohtaan, jos siinä on rako ei ole kantava. Eikä toi kyllä ole suunniteltu kantavaksi ainakaan ammattisuunnittelijan toimesta toi 50mm nurjahtaa (taipuu kohtisuoraan seinää vasten) aivan liian helposti kuorman alla.
Otin levyn irti ja olen katsonut/mittaillut. Ei siellä rakoa ole (enkä usko, että on ikinä ollut), tuo seinän yläosan 40x50mm "lankku" on naulattu kiinni kattotuoleihin. Nähdäkseni laudoitus on vielä siinä välissä, eli ylälankku on lyöty järeällä naulalla laudoituksen läpi kattotuolin kohdalle, ainakin tuossa kohdassa mistä katsoin.
 
Näet sen vasta kun irrottat/katsot tuon yläpuolelle seinän ja kattotuolin rajakohtaan, jos siinä on rako ei ole kantava.
Ei tuosta voi mitään päätellä. Kaikki seinät on tehty kattotuoleihin asti, oli seinät sitten suunniteltu miksi tahansa. Samoin kaikki alkavat kantamaan kuormia, vaikka ei siihen olisi suunniteltu. Tuo seinä ei silti ole suunniteltu kantavaksi eli pois vaan.
 
Ei tuosta voi mitään päätellä. Kaikki seinät on tehty kattotuoleihin asti, oli seinät sitten suunniteltu miksi tahansa. Samoin kaikki alkavat kantamaan kuormia, vaikka ei siihen olisi suunniteltu. Tuo seinä ei silti ole suunniteltu kantavaksi eli pois vaan.
Seiniä ei saisi tehdä kattotuoleihin asti, jos niitä ei ole suunniteltu kantaviksi, koska muuttavat ristikon sauvojen voimia jopa päinvastaiseksi eli veto muuttuu puristukseksi. Yleensä vastaavat mestarit katsovat, että ne tehdään oikein.
 
Otin levyn irti ja olen katsonut/mittaillut. Ei siellä rakoa ole (enkä usko, että on ikinä ollut), tuo seinän yläosan 40x50mm "lankku" on naulattu kiinni kattotuoleihin. Nähdäkseni laudoitus on vielä siinä välissä, eli ylälankku on lyöty järeällä naulalla laudoituksen läpi kattotuolin kohdalle, ainakin tuossa kohdassa mistä katsoin.
Voihan se olla tehty niinkin, että siinä kattotuolissa on reikä tolle naulalle tai paremminkin siinä 50x50 on se reikä ja se pääsee liikkumaan siinä pystysuunnassa. En vaan jaksa uskoa, että olis kantavaksi suunniteltu noin ohuena eikä noi sun kuvat siihen viittaa.
 
Voihan se olla tehty niinkin, että siinä kattotuolissa on reikä tolle naulalle tai paremminkin siinä 50x50 on se reikä ja se pääsee liikkumaan siinä pystysuunnassa. En vaan jaksa uskoa, että olis kantavaksi suunniteltu noin ohuena eikä noi sun kuvat siihen viittaa.
Ei siellä tuollaisia "hienosteluja" ole, 40x50 puusta on lyöty läpi naulalla eikä pystysuunnassa ole liikkumisvaraa.
 
Ei siellä tuollaisia "hienosteluja" ole, 40x50 puusta on lyöty läpi naulalla eikä pystysuunnassa ole liikkumisvaraa.
Voit olla oikeassa, mutta ilman purkamista et voi sitä tietää, ellet ole sitä itse alumperin tehnyt. Eli se liikkumavara saattaa olla siinä nyt käytössä (siellä alarajassaan). Kyllä se katto saa aika lailla taipua ennenkuin mitään tapahtuu, ellei liitoksia ole tehty huonosti. Käy katsomassa aiemmin mainitsemani Googlella: Finnbuild + siltakisa, niin näet miten se puu taipuu ja mitä ne liitokset merkitsevät. Ehkä se vähän lieventää huoltasi.
 
Voit olla oikeassa, mutta ilman purkamista et voi sitä tietää, ellet ole sitä itse alumperin tehnyt. Eli se liikkumavara saattaa olla siinä nyt käytössä (siellä alarajassaan). Kyllä se katto saa aika lailla taipua ennenkuin mitään tapahtuu, ellei liitoksia ole tehty huonosti. Käy katsomassa aiemmin mainitsemani Googlella: Finnbuild + siltakisa, niin näet miten se puu taipuu ja mitä ne liitokset merkitsevät. Ehkä se vähän lieventää huoltasi.
Paljon sitä rakoa sitten olisi voinut olla/paljon yleensä jätetään? Mikään ei viittaa siihen, että katto olisi liikkunut alaspäin tuohon seinään nähden. Seinä on pintamaalattu paneelikaton asentamisen jälkeen ja maalin sauma on yhä kohdallaan paneelin reunassa. Maali on alkuperäinen.
 
Paljon sitä rakoa sitten olisi voinut olla/paljon yleensä jätetään? Mikään ei viittaa siihen, että katto olisi liikkunut alaspäin tuohon seinään nähden. Seinä on pintamaalattu paneelikaton asentamisen jälkeen ja maalin sauma on yhä kohdallaan paneelin reunassa. Maali on alkuperäinen.
Nyky naulalevyisillä kattoristikoilla suositellaan käyttöullakolle jotain 20-30mm. (Oikeasti inssi miettii minkä taipuman hän kattotuolille sallii ja mitoittaa sen sen mukaan.) Jos se sun väliseinä on kiinni siinä kattoristikossa siitä tulee vetoa alaspäin siihen kattotuoliin (jos kattotuoli nousee ,kuten siitä sun alakatostakin), jos se liitos ei yhtään jousta.
Niitä mitoitettaessa pyritään ottamaan huomioon myös tuo alakaton painon tuoma kuorma (eli ei niitä luilleen mitoiteta).
 
Mitenkäs paljon saunassa pitäisi lattialaattoja nostaa seinälle? Tuleeko tuo jostain vedeneristysmääräyksistä, vedeneristys pitäisi ilmeisesti olla 10 cm korkeudelle, mielellään 20?
 
Mikäs olisi fiksu ratkaisu tuon kuvassa näkyvän kattopaneelin päädyssä olevan aukon peittämiseksi? Poistoputki on poistumassa tuosta eikä olisi seinäkaappeja tuohon seinälle joilla saisi peitettyä tuon noin 10 cm leveän kolon.

IMG_7298.jpeg
 
Mikäs olisi fiksu ratkaisu tuon kuvassa näkyvän kattopaneelin päädyssä olevan aukon peittämiseksi? Poistoputki on poistumassa tuosta eikä olisi seinäkaappeja tuohon seinälle joilla saisi peitettyä tuon noin 10 cm leveän kolon.

IMG_7298.jpeg
Sahaat sen verran, että saat laitettua kattopaneelin vaakaan siihen, jos ei laita jotain 10cm leveää paneelia.
 
Mitenkäs paljon saunassa pitäisi lattialaattoja nostaa seinälle? Tuleeko tuo jostain vedeneristysmääräyksistä, vedeneristys pitäisi ilmeisesti olla 10 cm korkeudelle, mielellään 20?
Itse nostin sen 20cm eli kahden rivin verran. Jotkut jopa 30 senttiäkin. Mulla on puurunko joten käytin ihan EK-kipsilevyä jonka vesieristin kahteen kertaan. Jos on betoniseinä niin saunasatu ihan lattiaan asti ja se folio leikataan siitä sen 20cm asti irti ja vesieristys normaalisti.
 
Mikäs olisi fiksu ratkaisu tuon kuvassa näkyvän kattopaneelin päädyssä olevan aukon peittämiseksi? Poistoputki on poistumassa tuosta eikä olisi seinäkaappeja tuohon seinälle joilla saisi peitettyä tuon noin 10 cm leveän kolon.

IMG_7298.jpeg
Tee siihen sileä kotelo esim. 20mm korkea=> se näyttää kuin siinä olisi palkki, Helppo hehdä ja ei kiinnitä kenenkään huomiota. Jos vähän suunnittelet sinne on helppo laittaa/miettiä lisävalaistustakin yms.
 
Voit olla oikeassa, mutta ilman purkamista et voi sitä tietää, ellet ole sitä itse alumperin tehnyt. Eli se liikkumavara saattaa olla siinä nyt käytössä (siellä alarajassaan). Kyllä se katto saa aika lailla taipua ennenkuin mitään tapahtuu, ellei liitoksia ole tehty huonosti. Käy katsomassa aiemmin mainitsemani Googlella: Finnbuild + siltakisa, niin näet miten se puu taipuu ja mitä ne liitokset merkitsevät. Ehkä se vähän lieventää huoltasi.
Nyt on seinä ym. enimmäkseen purettu. Muutama pystypuu on enää paikallaan, mutta katkaistuna. Seuraan miten ne käyttäytyy. Ei ne ainakaan muutamassa päivässä alaspäin ole tulleet. Eikä esim. nurkissa olleet puut juuri pudonneet alaspäin (ehkä 1mm verran) tai jumittaneet sahan terää kun ne sahasi poikki. Nurkissa oli samaa 2x3" lankkua pystyssä kuin muuallakin eikä ollut edes tuplalankkuja vaan toinen seinä jatkui riman/laudan kautta.
 
Kertokaas nyt mitä tässä tapahtuu? Sauna on remontoitu vasta joku aika sitten, onko sinne jätetty joku alkuperäinen rautakaivo?

1646052720456.png
 
Nyt on seinä ym. enimmäkseen purettu. Muutama pystypuu on enää paikallaan, mutta katkaistuna. Seuraan miten ne käyttäytyy. Ei ne ainakaan muutamassa päivässä alaspäin ole tulleet. Eikä esim. nurkissa olleet puut juuri pudonneet alaspäin (ehkä 1mm verran) tai jumittaneet sahan terää kun ne sahasi poikki. Nurkissa oli samaa 2x3" lankkua pystyssä kuin muuallakin eikä ollut edes tuplalankkuja vaan toinen seinä jatkui riman/laudan kautta.
Jos saha ei jumita, niin ei siinä silloin puristusta (kantoa) ole. Mites ne puut oli kiinni niissä kattotuoleissa, lähtivätkö naulat irti vasaralla vetämällä?
 
Kertokaas nyt mitä tässä tapahtuu? Sauna on remontoitu vasta joku aika sitten, onko sinne jätetty joku alkuperäinen rautakaivo?

1646052720456.png
Todettu, että putket ovat kunnossa ja ne on jätetty uusimatta. Toi rautakaivo ollee vähintäänkin yhtä hyvä kuin ne nykyisin laitettavat muovikaivorimpulat. Noi on aika paksua valurautaa. (Noita laitettiin myös muoviviemäreihin.)
 
Jos saha ei jumita, niin ei siinä silloin puristusta (kantoa) ole. Mites ne puut oli kiinni niissä kattotuoleissa, lähtivätkö naulat irti vasaralla vetämällä?
Olen ottanut vasta yhden vaakapuun ylhäältä pois ja se oli kovasti kiinni eli sorkkarautaa piti käyttää. Pystytolpat ovat kahdella naulalla noissa puissa ylhäältä kiinni.
 
Olen ottanut vasta yhden vaakapuun ylhäältä pois ja se oli kovasti kiinni eli sorkkarautaa piti käyttää. Pystytolpat ovat kahdella naulalla noissa puissa ylhäältä kiinni.
Sitten siihen ei ole jätetty liikuntavaraa (ellei se ollut irti siitä vaakapuusta). En silti usko sen olevan kantava, mutta tarkkaile tilannetta varmuuden vuoksi, kuten jo totesin jos se kantaisi saha olis ollut jumissa.
 
Sitten siihen ei ole jätetty liikuntavaraa (ellei se ollut irti siitä vaakapuusta). En silti usko sen olevan kantava, mutta tarkkaile tilannetta varmuuden vuoksi, kuten jo totesin jos se kantaisi saha olis ollut jumissa.
Ei siellä liikuntavaraa oikein voinut olla.
Ei ole kovin paljon lunta katon tällä puolella, mutta toinen puoli katosta on yhä koko talven lumissa. Joten senkin takia haluan tutkia mitä tapahtuu kun lumet tippuu. Nouseeko pystypuut katkoskohdasta ylös (tai painuu alas) vai pysyykö kaikki ennallaan.
 
Todettu, että putket ovat kunnossa ja ne on jätetty uusimatta. Toi rautakaivo ollee vähintäänkin yhtä hyvä kuin ne nykyisin laitettavat muovikaivorimpulat. Noi on aika paksua valurautaa. (Noita laitettiin myös muoviviemäreihin.)
Vesieristysmääräyksien mukaan lattiakaivo vain pitäisi vaihtaa. Sertifikoitu työ, niin on vaihdettava koska noiden korokerenkaiden tiiveys on mitä sattuu (eli mallia seula).
Korjatkoon joku jos tietoni on väärä.
 
Vesieristysmääräyksien mukaan lattiakaivo vain pitäisi vaihtaa. Sertifikoitu työ, niin on vaihdettava koska noiden korokerenkaiden tiiveys on mitä sattuu (eli mallia seula).
Korjatkoon joku jos tietoni on väärä.
Tossa ei ole korotusrengasta, kyseessä vielä sauna (jossa sitä vettä ei juurikaan käytetä). Näytti sen verran vanhalta, että jos on esim. rintamamiestalon kellarissa, niiden maanvaraisessa lattiassa ei ole useinkaan vedeneristystä. Aikoinaan VTT noita (rintamamiestalojen kellareita) tutki ja totesi ettei niissä ole ongelmia, jos muut asiat ovat oikein tehty.
 
Tossa ei ole korotusrengasta, kyseessä vielä sauna (jossa sitä vettä ei juurikaan käytetä). Näytti sen verran vanhalta, että jos on esim. rintamamiestalon kellarissa, niiden maanvaraisessa lattiassa ei ole useinkaan vedeneristystä. Aikoinaan VTT noita (rintamamiestalojen kellareita) tutki ja totesi ettei niissä ole ongelmia, jos muut asiat ovat oikein tehty.
-86 talo
 
Mistäköhän varaston perältä sinne on sitten valurautaiset lattiakaivot löydetty kun kyllä tuolloin muovikaivot olleet normaalisti käytössä. Joitain vanhempia tapauksia tullut vastaan, joissa muoviputkiin laitettu valurautakaivot.
Tuo kuva on niin pikkuinen ja kaivo paskainen, että ei ota tuosta nyt selvää miten tuo on liitetty ja onko tuossa vesieristystä lainkaan. Kiristettävä muovinen mattorengas siinä nyt ainakin on.
 
Mistäköhän varaston perältä sinne on sitten valurautaiset lattiakaivot löydetty kun kyllä tuolloin muovikaivot olleet normaalisti käytössä. Joitain vanhempia tapauksia tullut vastaan, joissa muoviputkiin laitettu valurautakaivot.
Tuo kuva on niin pikkuinen ja kaivo paskainen, että ei ota tuosta nyt selvää miten tuo on liitetty ja onko tuossa vesieristystä lainkaan. Kiristettävä muovinen mattorengas siinä nyt ainakin on.

Ihan hyvin on voitu 86 vielä laitella valurautaa. Näyttää kyllä vähän viritykseltä. Tuossa lienee muutama muovinen rengas olla (?). Mahtaakohan päälimmäisin kerros (laatta?) laitettu vanhan laatan/maton päälle tms purkkaviritystä?

Toisaalta, jos toimii niin saunassa varmaan menee mualman tappiin, riippuen tietysti esmes lattian rakenteesta.
 
Tuolloin oli vielä noi määräykset asiallisia (laitettiin jos oli oikeasti tarpeellista), jos on maanvarainen lattia ei niissä ollut vesieristettä ja valurautalattiakaivojakin käytettiin, varsinkin palovaarallisissa tiloissa (pannuhuone).
Onkos sulla ollut ongelmia?
 
Ihan hyvin on voitu 86 vielä laitella valurautaa. Näyttää kyllä vähän viritykseltä. Tuossa lienee muutama muovinen rengas olla (?). Mahtaakohan päälimmäisin kerros (laatta?) laitettu vanhan laatan/maton päälle tms purkkaviritystä?

Toisaalta, jos toimii niin saunassa varmaan menee mualman tappiin, riippuen tietysti esmes lattian rakenteesta.
On vähän huono kuva, mutta jos siinä on kiristysregas se on korkeintaan n. 2-mm paksu ja on terästä, koska muovi ei ruostu. Tosiaan, jos kellarisauna nukkuisin makoisat yöunet, jos toi on se ongelma.
Edit: Jäin miettimään tota kuvaa :) Minusta toi valkoinen (ruostuneen hajulukon kohdalla) on sitä alkuperäistä valurautakaivoa.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonko vaaditaan sulatuskaapelilta tehoa että se jaksaa sulattaa pihalta jäätä? Jotenkin tuntuu että jollain 10W/m teholla ei kyllä jäätä hirveästi sulatella rännistä, betonikourusta tai kulkuväylältä mutta onko jollain kokemuta miten oikeasti toimii? Betonisia vesikourua ei voi edes suolatakkaan oikealla suolalla kun se hapertaa betonin ja nuo ureapohjaiset ei pure kunnon jäähän.
 
Takapihalle pitäisi uusia liiketunnistinvalonheitin, vanha on +20v ~100-150w halogeniheitin. Tilalle tarkoitus pistää lediversio, varmaan joku 1000-1500lm riittäisi. Kannattaako laitatuttaa erillinen liiketunnistin, ja siihen sitten perään tuo valaisin? Ledvancelta saisi 3000k värisävyssä olevaa 20w lediä, joka passaisi tuohon mainiosti teholtaan (muita kohtuulaatuisia merkkejä?). Noissa vaan on pystyakselisäätö, niin pitää keksiä joku viritys että saa myös sivusuunnassa säädettyä tuota valoa..
 
kokemusta kellään ikkunaremontista? Pitäisi auttaa tollasen 70-luvun rivarin ikkunaremontin valmistelussa. Siinä on sellaset isot ikkunat mitä sen aikaisissa tasakattoisissa taloissa oli. Tiiliverhouksen lisäksi ikkunoiden ympärillä on lautaverhous ja sen alta samalla pitäisi tarkistaa ja parantaa lämpöeristystä.

Mitkä on suositeltavia ikkunavalmistajia? Ikkunaksi tarkoitus laittaa sellaset 3 lasiset joita ei voi avata huoltamisen helpottamiseksi.
 
Mitkä on suositeltavia ikkunavalmistajia? Ikkunaksi tarkoitus laittaa sellaset 3 lasiset joita ei voi avata huoltamisen helpottamiseksi.

Tuli kokeiltua -85 rakennetun kesämökin lämpöremontissa Wilma-ikkunoita (WILMAikkuna Oy) joissa on lämpöeristys kohdillaan ja huolto sinäällään helppoa, kun ei tarvitse pestä ikkunoita enää sekä ulkoa, sisältä ja välistä. Syksyllä asennettiin ja pitänyt lämmöt hyvinkin tasaisena (joskin toki myös seinien, katon ja lattian lämmöneristykseen tehtiin samalla isoa remonttia) sekä käytettävyydeltään nuo ovat mielestäni ensiluokkaiset. Tämä näin puolen vuoden kokemuksen suosituksena.
 
mitenhän tuo komposiitti vs. alumiini/puu? Terassilaudoissa en ole ihan vakuuttunut komposiitista materiaalina, melko löysää ja lämpölaajentuminen ongelma.
 
mitenhän tuo komposiitti vs. alumiini/puu? Terassilaudoissa en ole ihan vakuuttunut komposiitista materiaalina, melko löysää ja lämpölaajentuminen ongelma.
Aika varmasti näyttää, mutta toistaiseksi ei ainakaan mitään ongelmia ole ollut. Päinvastoin tuntuu jotenkin äärimmäisen jykevältä materiaalilta myös talven jäljiltä vaikka samaan aikaan onkin kohtalaisen kevyttä.
 
kokemusta kellään ikkunaremontista? Pitäisi auttaa tollasen 70-luvun rivarin ikkunaremontin valmistelussa. Siinä on sellaset isot ikkunat mitä sen aikaisissa tasakattoisissa taloissa oli. Tiiliverhouksen lisäksi ikkunoiden ympärillä on lautaverhous ja sen alta samalla pitäisi tarkistaa ja parantaa lämpöeristystä.

Mitkä on suositeltavia ikkunavalmistajia? Ikkunaksi tarkoitus laittaa sellaset 3 lasiset joita ei voi avata huoltamisen helpottamiseksi.

Teetettiin juuri 80-luvun rivariin (PK-seutu, 2 rakennusta) remontti Ikkunasepät Oy:llä, itse ikkunat tulee Alavus Ikkunat Oy:ltä. Homma oli aika suoraviivainen ja saatu tarjous ei ollut halvin (taisi olla toisiksi halvin), mutta tekevät työt itse eikä alihankintana. Pelkkää positiivista sanottavaa heistä, ja samoin näistä Alavus Ikkunat Oy:n ikkunoista.

Kilpailutettiin 6 eri firmaa, käytännössä kaikki nämä tunnetut ikkunavalmistajat.
 
Teetettiin juuri 80-luvun rivariin (PK-seutu, 2 rakennusta) remontti Ikkunasepät Oy:llä, itse ikkunat tulee Alavus Ikkunat Oy:ltä. Homma oli aika suoraviivainen ja saatu tarjous ei ollut halvin (taisi olla toisiksi halvin), mutta tekevät työt itse eikä alihankintana. Pelkkää positiivista sanottavaa heistä, ja samoin näistä Alavus Ikkunat Oy:n ikkunoista.

Kilpailutettiin 6 eri firmaa, käytännössä kaikki nämä tunnetut ikkunavalmistajat.

Minkälaista hintaa tuli tuosta rempasta? Paljonko karkeasti per ikkuna?
 
Kantsii sit ottaa ikkunat sellaisilla korvausilma-aukoilla jos ei ole ennestään lisätty tuloilmaventtiileitä asuntoon.
 
Minkälaista hintaa tuli tuosta rempasta? Paljonko karkeasti per ikkuna?

Tarkat hinnat riippuu aina kohteesta. En tiedä kehtaanko tässä tarkemmin avata, mutta karkeasti voisi sanoa että "800e per aukko" töineen. Itse ikkuna on koosta riippuen tuosta puolet. Remontti kävi nopeasti, yhden päivän aikana sisältä valmis. Siitä vielä 1 päivä ulkona pellityksiin. Hinta riippunee myös kohteen ikkunamääristä jne... ja meille ehdittiin tilata nämä ennenkuin puutavaran hinta nousi. Ihan tarkkaa hintaa en tosiaan nyt ulkoata muista, kun tuli myös urakassa parvekkeen ovet niin ei ole ihan yksiselitteistä laskea loppusummasta vain ikkunoiden osuutta.

Ollaan kyllä tyytyväisiä lopputulokseen yhtiössä, sekä siihen miten Ikkunasepät Oy hoiti homman alusta loppuun.

Kantsii sit ottaa ikkunat sellaisilla korvausilma-aukoilla jos ei ole ennestään lisätty tuloilmaventtiileitä asuntoon.

Ehdottomasti tämä, uudet ikkunat ovat tiiviitä. Olemassa olevat villat lähtee ikkunan välistä pois ja tilalle tulee uretaania, joka vielä tiivistää rakennetta lisää. Tuossa käy sitten niin ilman venttiileitä, että se korvausilma tulee hallitsemattomasti tiloihin muita reittejä. Tästä kyllä osaavat opastaa kartoituskäynnillä / tarjouskäynnillä. Yhtiön puolelta jo linjattiin että vähintään se venttiili per 20 neliötä, jokaiseen makkariin + sitten olohuone miniminä.
 
Ehdottomasti tämä, uudet ikkunat ovat tiiviitä. Olemassa olevat villat lähtee ikkunan välistä pois ja tilalle tulee uretaania, joka vielä tiivistää rakennetta lisää. Tuossa käy sitten niin ilman venttiileitä, että se korvausilma tulee hallitsemattomasti tiloihin muita reittejä. Tästä kyllä osaavat opastaa kartoituskäynnillä / tarjouskäynnillä. Yhtiön puolelta jo linjattiin että vähintään se venttiili per 20 neliötä, jokaiseen makkariin + sitten olohuone miniminä.

Meillä on yhteensä kaksi venttiiliä uusituissa ikkunoissa ja jotain parikymmentä ikkunaa, 230 neliötä... Joko edellistä omistajaa ja/tai remppafirmaa ei hirveästi kiinnostanut :facepalm:
No taitaa saunassa olla lauteiden alla kolmas paikka korvausilmalle :whistling:
Radonit koholla ja tässä kuussa "virallinen mittaus" valmistumassa niin pääsee kohta arpomaan mitä tehdään yleensäkin ilmanvaihdolle. Radon-aluetta niin ei taida pelkkä korvausilman lisääminen pelastaa...
 
Meillä on yhteensä kaksi venttiiliä uusituissa ikkunoissa ja jotain parikymmentä ikkunaa, 230 neliötä... Joko edellistä omistajaa ja/tai remppafirmaa ei hirveästi kiinnostanut :facepalm:
No taitaa saunassa olla lauteiden alla kolmas paikka korvausilmalle :whistling:
Radonit koholla ja tässä kuussa "virallinen mittaus" valmistumassa niin pääsee kohta arpomaan mitä tehdään yleensäkin ilmanvaihdolle. Radon-aluetta niin ei taida pelkkä korvausilman lisääminen pelastaa...
Jos ilmanvaihtosi ei ole riittävän hyvä (turhaan vaihtaminen lisää lämmityskulujasi ja äänihaittaa), niin siihen karmin tiivistysrakoon on usein mahdollista laittaa venttiili, toki myös siihen karmiin paikasta riippuen.

Eikös joillain ole systeemi missä se sisääntuleva ilma vähän lämpiää siinä ikkunan välissä kulkiessaan?

Millaiset radonarvot teillä on?
 
Viimeksi muokattu:
Jos ilmanvaihtosi ei ole riittävän hyvä (turhaan vaihtaminen lisää lämmityskulujasi ja äänihaittaa), niin siihen karmin tiivistysrakoon on usein mahdollista laittaa venttiili, toki myös siihen karmiin paikasta riippuen.

Eikös joillain ole systeemi missä se sisääntuleva ilma vähän lämpiää siinä ikkunan välissä kulkiessaan?

Millaiset radonarvot teillä on?

Kaksi huippuimuria niin saan minä ilman vaihtumaan, sitä en vaan tiedä mistä kaikkialta se korvausilma tulee. Tuleeko radon nimenomaan imettynä rakenteiden läpi.

Airthings sanoo että sellaista ~500Bq/m3...
Kunhan tuo purkkimittaus on ohi ja kelit lämpenee niin pitää tehdä muutaman päivän "ikkuna raollaan"-mittaus niin näkee onko merkittävää vaikutusta...
 
Kaksi huippuimuria niin saan minä ilman vaihtumaan, sitä en vaan tiedä mistä kaikkialta se korvausilma tulee. Tuleeko radon nimenomaan imettynä rakenteiden läpi.

Airthings sanoo että sellaista ~500Bq/m3...
Kunhan tuo purkkimittaus on ohi ja kelit lämpenee niin pitää tehdä muutaman päivän "ikkuna raollaan"-mittaus niin näkee onko merkittävää vaikutusta...
Noi on vielä aika maltilliset arvot joskus se raja oli 600 ja huomattavasti suurempiakin arvoja (muistelen 10000) joillain alueilla on.
Radon tulee maasta, joten jotkut laittavat pahimilla alueilla putket sinne ja se sitten imetään poistoilmaimurilla taivaalle.
 
200-300Bq/m3 on radonpitoisuuksien viitearvo.
Taitaa olla että joutuu ne radonputket laittamaan muutenkin jos on maanvarainenlaatta mutta ei tarvitse ottaa käyttöön (kustannuksiltaan kumminkin hyvin vähäinen erä vetää se radonputki sinne). Radonrikkailla alueilla myös muistaakseni joutuu tuon tekemään sillein että on laatan alus on tiivis eikä päästä radonkaasuja lävitse.
 
Joo eipä näin vanhassa talossa putkistoa ole, mutta jos uutta rakentaisi niin tuo on niin pieni kustannus että kannattaisihan ne varmuuden vuoksi laittaa, ellei kyseessä ole täysin radonvapaa alue. Täällä on radonia paljon ja taisi yli puolet mitatuista taloista mennä yli rajojen, toki alueella paljon tietyn ikäistä taloa joiden rakennusaikana radon ei ollut niin pinnalla...

Vessa on keskellä taloa ja menossa remppaan, samallahan siihen voisi kaivon asentaa, mutta katsellaan tulokset ensin. Ehkä tosin muutenkin tekevät mielummin vaatehuoneeseen tms. niin ei tarvitse viemäreitä väistellä :hmm:
 
200-300Bq/m3 on radonpitoisuuksien viitearvo.
Taitaa olla että joutuu ne radonputket laittamaan muutenkin jos on maanvarainenlaatta mutta ei tarvitse ottaa käyttöön (kustannuksiltaan kumminkin hyvin vähäinen erä vetää se radonputki sinne). Radonrikkailla alueilla myös muistaakseni joutuu tuon tekemään sillein että on laatan alus on tiivis eikä päästä radonkaasuja lävitse.

Joo eipä näin vanhassa talossa putkistoa ole, mutta jos uutta rakentaisi niin tuo on niin pieni kustannus että kannattaisihan ne varmuuden vuoksi laittaa, ellei kyseessä ole täysin radonvapaa alue. Täällä on radonia paljon ja taisi yli puolet mitatuista taloista mennä yli rajojen, toki alueella paljon tietyn ikäistä taloa joiden rakennusaikana radon ei ollut niin pinnalla...

Vessa on keskellä taloa ja menossa remppaan, samallahan siihen voisi kaivon asentaa, mutta katsellaan tulokset ensin. Ehkä tosin muutenkin tekevät mielummin vaatehuoneeseen tms. niin ei tarvitse viemäreitä väistellä :hmm:
Joo noita arvoja on lobattu vuosien saatossa tiukemmiksi, mutta tosiaan aiemmin vanhoissa se arvo oli muistaakseni 600.
Toki jos muutenkin kailevet ei noiden radonputkien laitto iso kulu ole. Kun asut alueella jossa tota radonia on, niin kysele kuinka moni asukkaista on syöpään kuollut, siitä sitten vähennät tupakoivien osuuden ja vähän muistakin lähteistä aiheutuvia syöpätapauksia. Niin saanet realistisemman kuvan ton radonin todellisesta vaarallisuudesta ja kuinka huolissaan oikeasti on tollasen 500 arvoista oltava ja kannattaako alkaa lattioita tuon takia roiloamaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 590
Viestejä
4 492 849
Jäsenet
74 262
Uusin jäsen
ambigrammi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom