Kodin rempat(DIY)

[aessu]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

 

[stabbulamus]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Jättäisin kyl pikafiksin tekemättä ja sitten kun aika koittaa niin hoitaa kerralla kuntoon. Jos IV-kone ei ole ihan säädöissä niin se voi voimistaa tuota vedontunnetta kun korvausilma vedetään sieltä sauman raosta.

 

[lelfonso]

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

Ja jos siellä on tosiaan jossain kylmäsilta, niin kannattaa hoitaa se kuntoon muutenkin kuin vedon tunteen takia, ettei kondensaatiovesi kastele rakenteita.

 

[aessu]

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

 

[Serbetli]

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

 

[munse]

Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?

Jättäisin kyl pikafiksin tekemättä ja sitten kun aika koittaa niin hoitaa kerralla kuntoon. Jos IV-kone ei ole ihan säädöissä niin se voi voimistaa tuota vedontunnetta kun korvausilma vedetään sieltä sauman raosta.

Ja jos siellä on tosiaan jossain kylmäsilta, niin kannattaa hoitaa se kuntoon muutenkin kuin vedon tunteen takia, ettei kondensaatiovesi kastele rakenteita.

Niin ja onko @munse sähköpatterit lattialämmityksen kaverina? Aika monesti on tullut nimittäin vastaan että sähköpatterin takana, ikkunan alla, on höyrynsulkumuovi haprastunut ihan riekaleiksi.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

 

[aessu]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Noilla tiedoilla lähtisin veikkaamaan että et saavuta lattian ja seinän liitoksen tiivistämisellä yhtään mitään. Joko höyrynsulkumuovi on haprastunut olemattomiin, tai sitten vuoto tulee ikkunoiden/oven ympäriltä tai nurkasta. Nurkkahan on varsin haastava saada lämpimäksi, ja sille ei oikein voi mitään edes sisältä päin tehdä, vaikka repisi seinän auki. Onko seinät lastulevyä vai kipsilevyä? Jos ovat kipsilevyä, niin käyttäisin listat pois ovien/ikkunoiden ympäriltä ja tarkistaisin että ne on tiiviit. Onko ulkoseinällä pistorasioita kylmän kohdan lähellä? Paras mitä on itselle tullut vastaan oli että rivitalossa puuttui ~20cm matkalta yhdestä tolpanvälistä eristeet, kun ei ollut joskus aikoinaan jollakulla kiinnostanut siihen leikata sopivaa villanpalasta pistorasian kohdalle.

Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.

Perstuntuma sanoo että on 50-60 onko näin käynyt. Jonkin verran riippuu varmasti siitä että mitä höyrynsulkumuovia on käytetty, mutta enimmäkseen siitä että kuinka paha harakanpesä se talo nyt on ollut ja onko patterit mitoitettu kuinka tarkasti. Sellaisissa taloissa joissa patterit on selkeesti otettu "pykälää isompana kuin olis pakko" on höyrynsulkumuovit yleensä olleet suht ehjät, sitten taas niissä grynderien tekemissä missä on valittu juuri ja juuri riittävän tehokkaat patterit on muovi yleensä riekaleina.

 

[Perkeles]

90-luvun omakotitalon olohuoneessa vaivaa lattialla tuntuva veto, vaikka talossa on lattialämmitys. Minulla on melko vahva tuntuma, että tämä johtuu lattian ja ulkoseinän liitoksen ilmavuodoista, sillä jalkalistan vierusta on paikoin jonkin verran tavallista kylmempi.

Olisiko sellainen pikakorjaus järkevä, missä olohuoneen lattiapinnoitteen (laminaatti) ja ulkoseinän välinen liitos tiivistetään akryylillä, silikonilla tai vastaavalla? Tämä vaatisi vain jalkalistojen irrotuksen. Seuraavan lattiaremontin yhteydessä (lattian pintamateriaalin uusiminen) voisi sitten tiivistää betonilaatan ja ulkoseinän liitoksen. Toisaalta laminaattiahan ei saisi kiinnittää, mutta toisaalta tiivistemassa on elastinen.

Vai kannattaisiko tehdä jo nyt pitkän kaavan kautta ja purkaa laminaatti? Ei ole mikään pieni olohuone kyseessä.

Itse pakkasilla mittailin infrapuna mittarilla vuotoja. Pistorasioita ja listan alta tuli paikka paikoin pakkasilmaa, kun ulkona oli -20c.

Lämpeni lattiat pirusti, kun nuo tiivisti akryyli massalla. Lisäsin myös pari tuloilmaventtiiliä, kun ne puuttui.

 

[aessu]

Itse pakkasilla mittailin infrapuna mittarilla vuotoja. Pistorasioita ja listan alta tuli paikka paikoin pakkasilmaa, kun ulkona oli -20c.

Lämpeni lattiat pirusti, kun nuo tiivisti akryyli massalla. Lisäsin myös pari tuloilmaventtiiliä, kun ne puuttui.

Akryylimassa on kyllä halpaa, mutta muutoin huonoin mahdollinen vaihtoehto tuollaiseen hommaan. Sika Construction+ tai Soudal Soudaseal olisivat oikeasti tuohon tarkoitettuja tuotteita, nyt ainakin, nuilla saa vaikka kaasutiiviin rakenteen jos vaan asentaja osaa asiansa.

 

[Zigh]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Sijoita pari kymppiä IR-lämpömittariin niin helppo katsoa mistä sitä kylmää tulee.

 

[aessu]

Sijoita pari kymppiä IR-lämpömittariin niin helppo katsoa mistä sitä kylmää tulee.

Tai lainaa/vuokraa lämpökameran. Lämpökameran kanssa toki vähän se että niitä kuviakin pitää osata tulkita, mutta nopeammin ja helpommin sillä amatöörikin löytää kylmät kohdat kuin IR-mittarilla.

Varmin ratkaisu toki @munse :lle olisi että repii seinät auki, kattoo että siellä on eristeet kunnossa ja ikkunoiden/ovien ympärystät ovat tiiviit eikä niin että siellä on villaa tungettuna lähinnä näön vuoksi. Tämän jälkeen kun levyttäis seinät vaikka FF-PIR GYL 40:llä, niin saisi varmasti lämpimän rakenteen ilman ilmavuotoja. Periaatteessa seinien repiminen auki ei olisi edes välttämätöntä, mutta en kyllä itse jättäisi tekemättä, helpottaa kasatessa mm. listoittamista varsin huomattavasti.

 

[Hammer Schultz]

Kellään kokemusta jäisten jalkakäytävien/kulkureittien sulattamisesta? Saako noilla jäänsulatusrakeilla yms poistettua paksumpaa jääkerrosta, tyyliin 5cm asfaltin päällä, vähän skeptinen noiden tehosta. Mites jotkut 1KW tms routamatot, onko näiden käyttäminen jään poistamiseen ihan kuolleena syntynyt idea?

 

[aessu]

Kellään kokemusta jäisten jalkakäytävien/kulkureittien sulattamisesta? Saako noilla jäänsulatusrakeilla yms poistettua paksumpaa jääkerrosta, tyyliin 5cm asfaltin päällä, vähän skeptinen noiden tehosta. Mites jotkut 1KW tms routamatot, onko näiden käyttäminen jään poistamiseen ihan kuolleena syntynyt idea?

Eivät toimi noin paksuun kerrokseen, joku sentin kerros lähtee, tuli useampanakin keväänä kokeiltua kun olin ollut laiska lumitöiden kanssa. Suosittelen tuohon hommaan SDS-Max piikkaria ja vähintään 10cm leveää talttaa.

 

[Hammer Schultz]

Eivät toimi noin paksuun kerrokseen, joku sentin kerros lähtee, tuli useampanakin keväänä kokeiltua kun olin ollut laiska lumitöiden kanssa. Suosittelen tuohon hommaan SDS-Max piikkaria ja vähintään 10cm leveää talttaa.

No ei jaksaisi lähteä useampaa kymmentä metriä piikkaamaan, kuulostaa aika rankalta duunilta. Routamatto voisi olla sellaisen laiskan miehen valinta, 3m matto jota siirtelisi sen mukaan kun jää sulaa alta mutta toimiiko tämä käytännössä?

 

[aessu]

No ei jaksaisi lähteä useampaa kymmentä metriä piikkaamaan, kuulostaa aika rankalta duunilta. Routamatto voisi olla sellaisen laiskan miehen valinta, 3m matto jota siirtelisi sen mukaan kun jää sulaa alta mutta toimiiko tämä käytännössä?

En tiedä, en ole kokeillut. Vuosi sitten näihin aikoihin piikkasin noin 10-15cm kerroksen jäätä ja lunta betonin päältä, kun piti alkaa rakentamaan uutta autokatosta ja huoneistovarastoja palaneen tilalle, olisiko ollut noin 30-40 neliön ala, joku 4h tais mennä.

 

[Baldrick]

Paineilmapetkeleelläkin voi työnnellä. Ei varmaan montaa kymppiä maksa vuokraus per päivä.

 

[tietokonerikki]

Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.

Veto tuntuu olohuoneen osassa, missä on paljon ikkunapinta-alaa sekä terassinovi. Terassinovea olen joskus tiivistellyt, mutta se ei auttanut. Ikkunoissa ei ole havaittavaa vuotoa.

Mutta nyt tiivistelin terassinovea lisää. Oven uloimmassa lehdessä ei itse asiassa ole ollut lainkaan tiivistettä. Laitoin ulkotiivisteen (tuuletusreikineen), ja nyt ongelma tuntuu hieman parantuneen.

Ikkunoissakaan ei ole ulointa tiivistettä. Pitää sinnekin lisätä ulkotiiviste, mutta täytynee tehdä lämpimällä kelillä, koska molemmat ikkunalehdet aukeavat sisäänpäin.

Ehkä puran laminaattia yhden rivin ja laitan tiivistemassan. Sopivasti kylmin lattiaraja on laminaatin suuntainen. Tällä seinällä on terassiovikin. Epäilen erityisesti, että terassinoven karmin alta vuotaa.

Edit: Ikkunat ovat mallia MSK eli niissä ei ole lämpölasia.

Mun veikkaus on, että sulla ei ole lattialämmityksessä ikkunoiden edessä ylimääräisiä "kierroksia" ja ikkunoista tulee talvella kylmää (pinta joitain 4 astetta? kylmempi) ja se saa sen vedontunteen aikaiseksi.

Ostamalla tai lainaamalla lämpökameran voit asian varmistaa, riittävän kameran saa jollain 300 eurolla. Ulkotiiviste auttaa jonkin verran, muista jättää raot ylä ja alareunaan.
Jos sulla terassin oven karmi vuotaa => kylmä ilmavirta jäähdyttää lattiaasi.

 

[et328]

Mistä tunnistaa onko seinä kantava vai ei? Harjakattoinen omakotitalo vm. 1975, seinä 7cm paksu, ei pelkkä suora seinä vaan kulma joka erottaa olohuonetta. Ei tuo kovin kantavalta tai tukevalta tunnu, mutta... Piirustuksista ei ota tolkkua. Kattotuolit on tehty itse ja niiden tuenta rakennuksen runkoon näyttäisi olevan 80cm päistä. Ilmeisesti 86cm välein on kattotuoleja.

 

[aessu]

Mistä tunnistaa onko seinä kantava vai ei? Harjakattoinen omakotitalo vm. 1975, seinä 7cm paksu, ei pelkkä suora seinä vaan kulma joka erottaa olohuonetta. Ei tuo kovin kantavalta tai tukevalta tunnu, mutta... Piirustuksista ei ota tolkkua. Kattotuolit on tehty itse ja niiden tuenta rakennuksen runkoon näyttäisi olevan 80cm päistä. Ilmeisesti 86cm välein on kattotuoleja.

Väittäisin että 99,9% varmuudella ei ole kantava, harvemmin kantavia seiniä kakkosnelosta pienemmästä tavarasta on tehty. Onko seinä koko matkalta saman paksuinen? Se kulma voi olla vain "koristeena" ja kattotuoleihin nähden poikittain oleva osa kantava.

 

[et328]

Väittäisin että 99,9% varmuudella ei ole kantava, harvemmin kantavia seiniä kakkosnelosta pienemmästä tavarasta on tehty. Onko seinä koko matkalta saman paksuinen? Se kulma voi olla vain "koristeena" ja kattotuoleihin nähden poikittain oleva osa kantava.

Saman paksuinen on koko matkalta. Kulman sisäreunassa on kaksi komeroa. Mutta ei nekään taida tukea, lastulevyä ovat eikä ole paksuja pylväitä tms. nurkissa.

 

[aessu]

Saman paksuinen on koko matkalta. Kulman sisäreunassa on kaksi komeroa. Mutta ei nekään taida tukea, lastulevyä ovat eikä ole paksuja pylväitä tms. nurkissa.

Kyllä tuo ihan vaan kevyeltä väliseinältä kuulostaa. Sitten jos seinää purkaessa siellä on kakkosnelosta tai isompaa tavaraa sisällä, niin kannattaa alkaa miettimään rakennesuunnittelijan konsultoimista. Tuo 7cm seinä kuulostaisi äkkiseltään että runko on kakkoskakkosta ja levyt kumminkin puolin.

 

[et328]

Kyllä tuo ihan vaan kevyeltä väliseinältä kuulostaa. Sitten jos seinää purkaessa siellä on kakkosnelosta tai isompaa tavaraa sisällä, niin kannattaa alkaa miettimään rakennesuunnittelijan konsultoimista. Tuo 7cm seinä kuulostaisi äkkiseltään että runko on kakkoskakkosta ja levyt kumminkin puolin.

Rakenneilmaisimella katsoin, siellä on ilmeisesti 2x4 alussa ja kulmassa mutta muualla 2x3 kokoisia pystypuita. 68-70cm välein pystypuut. 10-11mm lastulevy seinän molemmilla puolilla.

 

[aessu]

Rakenneilmaisimella katsoin, siellä on ilmeisesti 2x4 alussa ja kulmassa mutta muualla 2x3 kokoisia pystypuita. 68-70cm välein pystypuut. 10-11mm lastulevy seinän molemmilla puolilla.

Nyt kyllä kuulostaa niin ihmeelliseltä, että. Pystyt pitäis olla 600mm keskeltä keskelle että osuisivat levyjaolle.

 

[et328]

Nyt kyllä kuulostaa niin ihmeelliseltä, että. Pystyt pitäis olla 600mm keskeltä keskelle että osuisivat levyjaolle.

Levyt ovat mitä sattuu leveyttä. Taidettiin saada sekundalaatua halvalla (täällä oli silloin lastulevytehdas) ja sitten itse sirkkelöity vähän sinnepäin. Samalla seinällä on vierekkäin 68, 69 ja 70cm leveät levyt...

 

[aessu]

Levyt ovat mitä sattuu leveyttä. Taidettiin saada sekundalaatua halvalla (täällä oli silloin lastulevytehdas) ja sitten itse sirkkelöity vähän sinnepäin. Samalla seinällä on vierekkäin 68, 69 ja 70cm leveät levyt...

Tai sitten on tehty jämäpaloista, kun on levy loppunut kesken. Olisiko sulla tarkoitus purkaa tuo seinä kokonaan? Ite repäisisin vaan raakasti yhdeltä puolelta levyt auki, ja kattoisin mitä siellä on. Sittenpä sen näkee. Veikkaisin silti että ei ole kantava.

 

[Lumimies]

Jos siellä seinän päällä kauttaaltaan on painumisvara niin sitten ainankin on kevyt seinä, tosin en tiedä jätettiinkö noita silloin. Näkee kun ottaa listat pois.

 

[aessu]

Jos siellä seinän päällä kauttaaltaan on painumisvara niin sitten ainankin on kevyt seinä, tosin en tiedä jätettiinkö noita silloin. Näkee kun ottaa listat pois.

Ei painumisvaroja ole kuin hirsitaloissa. Levythän nyt tehdään aina sentin-kaks väljiksi pystysuunnassa, niin on helpompi laittaa paikalleen, listat peittää raot. Yläreunaanhan ei monesti edes jää rakoa, kun levy yleensä nostetaan niin ylös kuin se menee ja sitten sisäkatto laskeutuu vielä siitä...

 

[et328]

Tai sitten on tehty jämäpaloista, kun on levy loppunut kesken. Olisiko sulla tarkoitus purkaa tuo seinä kokonaan? Ite repäisisin vaan raakasti yhdeltä puolelta levyt auki, ja kattoisin mitä siellä on. Sittenpä sen näkee. Veikkaisin silti että ei ole kantava.

Kokonaan olisi tarkoitus purkaa. Mitä siellä sitten voisi näkyä jotta olisikin syytä epäillä tuon olevan kantava?
Kovin ontolta tuo seinä kuulostaa eikä rakenneilmaisin näyttänyt lankkua katonrajassa. Sisäkatto on paneeleista tehty ja seinän yläpuu näyttäisi olevan paneelien tasoa syvemmällä, jos siellä edes puuta on. Rakenneilmaisin ei siis näytä mitään vaakapuuta seinän yläreunasta.

 

[aessu]

Näkyykö seinän alapuu rakenneilmaisimella? Jos se on selvästi lattiapintaa alempana, niin tuon ikäisessä talossa se kertoisi siitä että seinä on anturan/kantavan valun päällä. Pitäisi varmaankin melkein käyttää jalkalistaa pois, että rakenneilmaisimella näkyisi.

 

[aessu]

Ja olethan etukäteen katsonut että onko siinä seinässä kuinka paljon pistorasioita yms? Huonolla tuurilla juuri siinä seinässä olevan pistorasian kautta on ketjutettu aika monta muutakin olohuoneen pistorasiaa. Pistorasioiden kannet irrottamalla toki selviää äkkiä että onko siellä ketjutuksia. Jos ei ole ketjutuksia, niin pitää kuitenkin etsiä että mistä se syöttö niihin pistorasioihin tulee, jotta saa johdot pois.

 

[tietokonerikki]

Ei painumisvaroja ole kuin hirsitaloissa. Levythän nyt tehdään aina sentin-kaks väljiksi pystysuunnassa, niin on helpompi laittaa paikalleen, listat peittää raot. Yläreunaanhan ei monesti edes jää rakoa, kun levy yleensä nostetaan niin ylös kuin se menee ja sitten sisäkatto laskeutuu vielä siitä...

Kyllä kattoristikoihin jätetään painumavara ellei seinää ole kantavaksi suunniteltu, koska niiden ristikoiden sauvojen kuormitukset muuttuisivat seinä alkaessa kantaa. Kysyjä otaa yhden levyn irti kattotuolin kohdalta, niin pitäisi olla pieni rako kattotuoliin. Samaa mieltä ed. kanssa, ei ole kovin todennäköistä, että alle 100mm runko olisi kantavaksi tehty.

 

[et328]

Näkyykö seinän alapuu rakenneilmaisimella? Jos se on selvästi lattiapintaa alempana, niin tuon ikäisessä talossa se kertoisi siitä että seinä on anturan/kantavan valun päällä. Pitäisi varmaankin melkein käyttää jalkalistaa pois, että rakenneilmaisimella näkyisi.

Ei näy eikä jalkalistan poisto auta, ilmaisin menee 3,5cm lattiasta eikä vielä siinä hälytä. Taitaa alapuu olla lattiapintaa alempana eli lastulevy pitää katkaista ja puu on revittävä/hakattava pois ja täytettävä sauma betonilla. Piilosokkeli yms. tottakai löytyy myös...

 

[et328]

Ja olethan etukäteen katsonut että onko siinä seinässä kuinka paljon pistorasioita yms? Huonolla tuurilla juuri siinä seinässä olevan pistorasian kautta on ketjutettu aika monta muutakin olohuoneen pistorasiaa. Pistorasioiden kannet irrottamalla toki selviää äkkiä että onko siellä ketjutuksia. Jos ei ole ketjutuksia, niin pitää kuitenkin etsiä että mistä se syöttö niihin pistorasioihin tulee, jotta saa johdot pois.

Tuossa seinässä ei ole lainkaan pistorasioita tai kytkimiä.

 

[tietokonerikki]

Ei näy eikä jalkalistan poisto auta, ilmaisin menee 3,5cm lattiasta eikä vielä siinä hälytä. Taitaa alapuu olla lattiapintaa alempana eli lastulevy pitää katkaista ja puu on revittävä/hakattava pois ja täytettävä sauma betonilla. Piilosokkeli yms. tottakai löytyy myös...

Eikös sinulla ole rakennekuvia kattotuoleista. Niistä pitäisi nähdä on sinne väliin suunniteltu kantavia seiniä.

 

[et328]

Eikös sinulla ole rakennekuvia kattotuoleista. Niistä pitäisi nähdä on sinne väliin suunniteltu kantavia seiniä.

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

 

[aessu]

Kyllä kattoristikoihin jätetään painumavara ellei seinää ole kantavaksi suunniteltu, koska niiden ristikoiden sauvojen kuormitukset muuttuisivat seinä alkaessa kantaa. Kysyjä otaa yhden levyn irti kattotuolin kohdalta, niin pitäisi olla pieni rako kattotuoliin. Samaa mieltä ed. kanssa, ei ole kovin todennäköistä, että alle 100mm runko olisi kantavaksi tehty.

Kun käyttää peltikiskoa ylä- ja alajuoksuna ja tekee tolpat sopivan väljiksi, niin ei tartte moisesta huolehtia... Vittu, puhuin aiemmin ihan puutaheinää siis pikkukaljoissani, kyllä siellä on se painumavara.

 

[aessu]

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.

 

[tietokonerikki]

On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.
Edit katsoin ton käyttöullakon turhan isoksi, eil tuskin sulla siellä paljon mitään onkaan.

 

[aessu]

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.

Itse lähtisin oletuksella näillä tiedoilla mitä minulla on, että tuolta löytyy kantava seinä jostain välistä. Tai sitten nuo ristikot on tehty ihan helkkarin järeästä puutavarasta.

 

[tietokonerikki]

Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.

Aika outoa, jos suunnittelija ei niitä välipystyseiniä (jos kantavia) olisi kuviisi piirtänyt, vai oliko se nyt niin, että sulla ne eivät ole kantavia seiniä. Minusta olisi hyvä tapa suunnittelijoilla kirjoittaa pohjakuvaan ovatko poikittaisseinät kantavia vai ei kantavia.

 

[aessu]

Aika outoa, jos suunnittelija ei niitä välipystyseiniä (jos kantavia) olisi kuviisi piirtänyt, vai oliko se nyt niin, että sulla ne eivät ole kantavia seiniä. Minusta olisi hyvä tapa suunnittelijoilla kirjoittaa pohjakuvaan ovatko poikittaisseinät kantavia vai ei kantavia.

Rakennekuviin oli piirretty anturat noiden kahden seinän kohdalle, ja ne ovat rungoltaan 50x100 lankusta ja lähtevät kantavan valun päältä. Muut seinät oli 50x70 rungolla ja lähtevät lattian päältä. Talo tehty -1978, talotehtaalta. Väittäisin että elementtitalo, ulkovuoraus on ammuttu kiinni naulaimella ja ulkoseinien lastulevyt hakasilla, väliseinien lastulevyt on naulattu käsin.

 

[tietokonerikki]

Rakennekuviin oli piirretty anturat noiden kahden seinän kohdalle, ja ne ovat rungoltaan 50x100 lankusta ja lähtevät kantavan valun päältä. Muut seinät oli 50x70 rungolla ja lähtevät lattian päältä. Talo tehty -1978, talotehtaalta. Väittäisin että elementtitalo, ulkovuoraus on ammuttu kiinni naulaimella ja ulkoseinien lastulevyt hakasilla, väliseinien lastulevyt on naulattu käsin.

Voi ton mitoittaa niinkin, että mainitsemissasi paikoissa on kantavat seinät (sun anturat siihen vähän viittaisivatki). Silti ihmettelen, jos sinun kattotuolikuvista / laskelmista ei löytyisi merkintää noista välitukiseinistä (kantavista seinistä).
Tossa kuvassa kantavat päätyseinät on piirretty => Miksi kantavat väliseinät jätettäisiin piirtämättä?

 

[aessu]

Voi ton mitoittaa niinkin, että mainitsemissasi paikoissa on kantavat seinät (sun anturat siihen vähän viittaisivatki). Silti ihmettelen, jos sinun kattotuolikuvista / laskelmista ei löytyisi merkintää noista välitukiseinistä (kantavista seinistä).

Ei ollut mitään merkintöjä kuvissa. Veikkaisin että kattotuolit on vain mitoitettu yläkanttiin, että ei ole väliä kumman pystysauvan kohdalla se kantava seinä on, mahdollistaen siten helpomman pohjan muuntelun. Lisäksi tuohon aikaanhan nuo rakennettiin työmaalla, joten ei tarvinnut tehdä/tuoda työmaalle kuin yksi jigi jossa kattotuolit tehtiin.
Edit: ja mulla kattotuolit on k1200.

 

[et328]

Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

 

[aessu]

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

katso liitettä 795567katso liitettä 795568

Ainakaan minä en näe tuossa kuvassa mitään joka viittaisi kantaviin väliseiniin missään kohdassa taloa. Kai se on sitten joku laskenut että kestää olla tuo 10m+ jänneväli. Toki myös tuo sinun k900 jako kattotuoleille on rakentamisajankohtaan nähden tiheä, vielä -80 luvun lopulla on käytetty k1200 jakoa useastikin.

 

[tietokonerikki]

Ullakolla on jotain lautoja, ei muuta. Tuollainen leikkauskuva löytyy, onko siitä apua? Lisäksi: tuon seinän kohdalle, minkä haluaisin purkaa, oli alunperin piirretty takka, mutta se jätettiin pois ja tehtiin vain seinät. Liitteenä myös pohjakuva. Punaiseilla nuolilla tuo seinä. SK komeron kohdalla on kaksi komeroa.

katso liitettä 795567katso liitettä 795568

Ei toi leikkauksen seinä kyllä kantava olle, symmetrinen kattoristikko ja ei anturaa seinän kohdalla. Kts nyt kuitenkin varmuuden vuoksi purkaessa ettei ala katto taipumaan.

 

[aessu]

Ei toi leikkauksen seinä kyllä kantava olle, symmetrinen kattoristikko ja ei anturaa seinän kohdalla. Kts nyt kuitenkin varmuuden vuoksi purkaessa ettei ala katto taipumaan.

Eipä se katto heti painu, jos tuollaisen seinän purkaakin pois. Ulkoseinältäkin kestää kesällä katkaista kolme vierekkäistä tolppaa ilman että alkaa painumaan. Neljättä jos yrittää katkaista niin jää puukkosahan terä jumiin ennen kuin tolppa on poikki.

 

[tietokonerikki]

Eipä se katto heti painu, jos tuollaisen seinän purkaakin pois. Ulkoseinältäkin kestää kesällä katkaista kolme vierekkäistä tolppaa ilman että alkaa painumaan. Neljättä jos yrittää katkaista niin jää puukkosahan terä jumiin ennen kuin tolppa on poikki.

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

 

[aessu]

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

Joskus tuli katkottua talvella tuollainen kantava väliseinä, ja kun oltiin laiskoja, niin ei tuettu, eikä se näyttänyt mihinkää liikkuvan. Viikon päästä huomattiin että tolpat, jotka oli katkaistu sopivaksi että niiden alle olisi kiilaamalla saanut lankun, oli laskeutuneet melkein kiinni valuun. Alkuperäinen seinä siis lähti anturan päältä, joka oli ~30cm lattiapinnan alapuolella ja lattiavalu oli vaan vedetty yli, siten että tolpat nousivat betonin seasta. Voit varmaan arvata syyn miksi tuota remontoitiin? Mutta pointtini siis se, että ei juuri auta tuollaista purkaessa vain tarkkailla kattoa, voi hyvinkin laskeutua niin hitaasti ettet sitä huomaa.

 

[et328]

Toikin on totta, rakenteen suunniteltu käyttäytyminen muuttuu (jos on varaa) kunnes tulee johonkin kohtaan liian suuri rasitus. Arvelin, että kysyjä tekee purun nyt talvella, jolloin voisi olettaa sen kurmituksen olevan suurimmillaan. Eli kun tuen irrottaa (jos se on kantava) se katto painunee.

Katolta tuli juuri suuri osa lumista pois, olisi pitänyt tehdä jo vähän aikaisemmin.