Niin arvelinkin, toi on jonkun oma tulkinta. Tota lakia on muutettu ja aivan väkisin tulee mieleen, että on pyritty turvaamaan töitä itselle, kun asbestia sisältävät kohteet alkavat vähenemään. Mitä tohon levyyn tulee, jos se on sileä, se on pahimmillaan mineriittiä (ennen 1980 vuotta asennettu), jossa on 10-20 % asbestia. Siitä sitten lasket kuinka paljon n.2mm paksuinen reikä terä sitä irrottaa ja vertaat sitä heihin, jotka työkseen purkavat.En minä mitään meinaa vaan sanoin vain mitä asiaan liittyen jostain luin. Eikä varmasti ole asetus vaan jonkun tahon mahdollisesti tekemä tulkinta mikä katsotaan edelleen riittävän vähäiseksi työksi että saa tehdä.
"Kiukaan takana olevan palosuojalevyn poistaminen katsotaan olevan lyhytkestoinen työ, ja levyn voi poistaa ilman luvanvaraisia purkutoimia. Edellytyksenä on, että levy on ehjä. Purun yhteydessä tehtävät poraustyöt ruuvien poistamiseksi voidaan myös suorittaa, jos ruuveja on alle kymmenen. Kaikessa asbestipurkuun liittyvässä työssä on huolehdittava riittävästä asbestin kohdepoistosta ja suojautumisesta hengityssuojaimin. Asbestilevy tulee toimittaa asianmukaisesti kaatopaikalle."
Ei minullakaan, olen toki asiaa monelta puolelta seurannut. En vaan koe järkevänä pelotella ihmisiä, kaikki eivät osaa suhtautua siihen "ei voi edes yhtä reikää tehdä ja meillä puretaan koko talo, toihan on hirveän vaarallista". Mestareilla on työmailla ihan muutenkin tekemistä, kuin tyynnytellä aiheettomasti hätääntyneitä henkilöitä.
P-tiivisteen kun niiteillä laittaa 20-30cm välein kiinni, ei tarvitse liimoja irrotella ja helppo vaihtaa jos tiiviste ei ole oikean paksuinen (esim. kieroutunut puukarmi/poka).Sama kokemus marraskuussa. En osta tuota enää ikinä, ihan parasta nyppiä sitä paperia sieltä täältä irti.
Kyllä sä vähän enemmän joudut vaivaa siinä näkemään, mutta sielunrauhastahan kannattaa vähän maksaakin. Levyn pintakäsittelyn eron huomaa helposti, jos vain yksi levyvaihdetaan. Joten toivottavasti löydät sopivan värisen siihen.
Puhelin kouraan ja soitat sinne isännöijälle. Jos ei auta, niin yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan.
Voi olla myös että siellä on joku kylmäsiltä, jolloin tuo temppu ei auta mitään. Tuntuuko veto pahimpana nurkan/ikkunoiden kohdalla?
Tämähän on mielenkiintoinen havainto, jos tuollainen on yleistäkin. Uskon hyvin, koska keidän 75-tehdyssä murjussa oli saunan katossa höyrynsulkumuovi riekaleina kiukaan kohdalla.
Sähköpatteri on ilmeisesti joskus ollut, mutta sen oletetussa kohdassa ei pysty havaitsemaan erityistä kylmäsiltaa.
Noilla tiedoilla lähtisin veikkaamaan että et saavuta lattian ja seinän liitoksen tiivistämisellä yhtään mitään. Joko höyrynsulkumuovi on haprastunut olemattomiin, tai sitten vuoto tulee ikkunoiden/oven ympäriltä tai nurkasta. Nurkkahan on varsin haastava saada lämpimäksi, ja sille ei oikein voi mitään edes sisältä päin tehdä, vaikka repisi seinän auki. Onko seinät lastulevyä vai kipsilevyä? Jos ovat kipsilevyä, niin käyttäisin listat pois ovien/ikkunoiden ympäriltä ja tarkistaisin että ne on tiiviit. Onko ulkoseinällä pistorasioita kylmän kohdan lähellä? Paras mitä on itselle tullut vastaan oli että rivitalossa puuttui ~20cm matkalta yhdestä tolpanvälistä eristeet, kun ei ollut joskus aikoinaan jollakulla kiinnostanut siihen leikata sopivaa villanpalasta pistorasian kohdalle.
Perstuntuma sanoo että on 50-60 onko näin käynyt. Jonkin verran riippuu varmasti siitä että mitä höyrynsulkumuovia on käytetty, mutta enimmäkseen siitä että kuinka paha harakanpesä se talo nyt on ollut ja onko patterit mitoitettu kuinka tarkasti. Sellaisissa taloissa joissa patterit on selkeesti otettu "pykälää isompana kuin olis pakko" on höyrynsulkumuovit yleensä olleet suht ehjät, sitten taas niissä grynderien tekemissä missä on valittu juuri ja juuri riittävän tehokkaat patterit on muovi yleensä riekaleina.
Akryylimassa on kyllä halpaa, mutta muutoin huonoin mahdollinen vaihtoehto tuollaiseen hommaan. Sika Construction+ tai Soudal Soudaseal olisivat oikeasti tuohon tarkoitettuja tuotteita, nyt ainakin, nuilla saa vaikka kaasutiiviin rakenteen jos vaan asentaja osaa asiansa.
Sijoita pari kymppiä IR-lämpömittariin niin helppo katsoa mistä sitä kylmää tulee.
Tai lainaa/vuokraa lämpökameran. Lämpökameran kanssa toki vähän se että niitä kuviakin pitää osata tulkita, mutta nopeammin ja helpommin sillä amatöörikin löytää kylmät kohdat kuin IR-mittarilla.
Eivät toimi noin paksuun kerrokseen, joku sentin kerros lähtee, tuli useampanakin keväänä kokeiltua kun olin ollut laiska lumitöiden kanssa. Suosittelen tuohon hommaan SDS-Max piikkaria ja vähintään 10cm leveää talttaa.
En tiedä, en ole kokeillut. Vuosi sitten näihin aikoihin piikkasin noin 10-15cm kerroksen jäätä ja lunta betonin päältä, kun piti alkaa rakentamaan uutta autokatosta ja huoneistovarastoja palaneen tilalle, olisiko ollut noin 30-40 neliön ala, joku 4h tais mennä.
Mun veikkaus on, että sulla ei ole lattialämmityksessä ikkunoiden edessä ylimääräisiä "kierroksia" ja ikkunoista tulee talvella kylmää (pinta joitain 4 astetta? kylmempi) ja se saa sen vedontunteen aikaiseksi.
Väittäisin että 99,9% varmuudella ei ole kantava, harvemmin kantavia seiniä kakkosnelosta pienemmästä tavarasta on tehty. Onko seinä koko matkalta saman paksuinen? Se kulma voi olla vain "koristeena" ja kattotuoleihin nähden poikittain oleva osa kantava.
Saman paksuinen on koko matkalta. Kulman sisäreunassa on kaksi komeroa. Mutta ei nekään taida tukea, lastulevyä ovat eikä ole paksuja pylväitä tms. nurkissa.
Kyllä tuo ihan vaan kevyeltä väliseinältä kuulostaa. Sitten jos seinää purkaessa siellä on kakkosnelosta tai isompaa tavaraa sisällä, niin kannattaa alkaa miettimään rakennesuunnittelijan konsultoimista. Tuo 7cm seinä kuulostaisi äkkiseltään että runko on kakkoskakkosta ja levyt kumminkin puolin.
Rakenneilmaisimella katsoin, siellä on ilmeisesti 2x4 alussa ja kulmassa mutta muualla 2x3 kokoisia pystypuita. 68-70cm välein pystypuut. 10-11mm lastulevy seinän molemmilla puolilla.
Nyt kyllä kuulostaa niin ihmeelliseltä, että. Pystyt pitäis olla 600mm keskeltä keskelle että osuisivat levyjaolle.
Levyt ovat mitä sattuu leveyttä. Taidettiin saada sekundalaatua halvalla (täällä oli silloin lastulevytehdas) ja sitten itse sirkkelöity vähän sinnepäin. Samalla seinällä on vierekkäin 68, 69 ja 70cm leveät levyt...
Tai sitten on tehty jämäpaloista, kun on levy loppunut kesken. Olisiko sulla tarkoitus purkaa tuo seinä kokonaan? Ite repäisisin vaan raakasti yhdeltä puolelta levyt auki, ja kattoisin mitä siellä on. Sittenpä sen näkee. Veikkaisin silti että ei ole kantava.
Ei painumisvaroja ole kuin hirsitaloissa. Levythän nyt tehdään aina sentin-kaks väljiksi pystysuunnassa, niin on helpompi laittaa paikalleen, listat peittää raot. Yläreunaanhan ei monesti edes jää rakoa, kun levy yleensä nostetaan niin ylös kuin se menee ja sitten sisäkatto laskeutuu vielä siitä...
Kokonaan olisi tarkoitus purkaa. Mitä siellä sitten voisi näkyä jotta olisikin syytä epäillä tuon olevan kantava?
Kyllä kattoristikoihin jätetään painumavara ellei seinää ole kantavaksi suunniteltu, koska niiden ristikoiden sauvojen kuormitukset muuttuisivat seinä alkaessa kantaa. Kysyjä otaa yhden levyn irti kattotuolin kohdalta, niin pitäisi olla pieni rako kattotuoliin. Samaa mieltä ed. kanssa, ei ole kovin todennäköistä, että alle 100mm runko olisi kantavaksi tehty.
Ei näy eikä jalkalistan poisto auta, ilmaisin menee 3,5cm lattiasta eikä vielä siinä hälytä. Taitaa alapuu olla lattiapintaa alempana eli lastulevy pitää katkaista ja puu on revittävä/hakattava pois ja täytettävä sauma betonilla. Piilosokkeli yms. tottakai löytyy myös...
Tuossa seinässä ei ole lainkaan pistorasioita tai kytkimiä.
Eikös sinulla ole rakennekuvia kattotuoleista. Niistä pitäisi nähdä on sinne väliin suunniteltu kantavia seiniä.
On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.
Kun käyttää peltikiskoa ylä- ja alajuoksuna ja tekee tolpat sopivan väljiksi, niin ei tartte moisesta huolehtia... Vittu, puhuin aiemmin ihan puutaheinää siis pikkukaljoissani, kyllä siellä on se painumavara.
Periaattes kuvat voisi olla oman taloni kattotuoleista, mitat vaan heittävät. Mulla on noi kaikki yhdestä kohtaa kantavan seinän päällä, osa kuvassa vasemmanpuoleisen, osa oikeanpuoleisen pystysauvan kohdalla.On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.
Sulla on 10460 jänneväli, eikä tohon ole merkitty kantavaa seinää väliin, kts nyt vielä se pohjakuvakin, johon noiden ristikoiden paikat on merkitty. Talosi ollee tehty joskus ennen 80-lukua kun vielä naularistikot. Toivottavasti sulla ei ole tuolla käyttöullakolla hirveästi kuormaa. Senkin mitoituskuorma pitäisi olla jossain rakennekuvassa mainittu.On, tuossa liitteenä. Kolmessa osassa skannattu, jäi vähän pois yhdestä kohdasta.
