- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 264
Aikalailla paljon oon Vinhaa käyttäny, eikä oo vielä huonoja kokemuksia.
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 14:45 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Mitäs vaihtoehtoja tälläisessä ongelmassa olisi. Eteiseen pitäisi saada isompi (liukuovellinen) vaatekaappi. Ainut mahdollinen paikka on seinä jossa jossa vesikiertoinen lämpöpatteri. Olisko olemassa jotain toimivaa ratkaisua millä saisi lämmön kiertämään huoneeseen hyvin? Itse mietin että jos jättäisi vähän tilaa kaapin ja patterin väliin ja vaikka jou pikku puhallin kierrättämään ilmaa kaapin takaa. Toimisiko tuollainen viritys vai vähempikin?
Saisiko sitä patteria siirrettyä jollekkin toiselle seinälle?
Kyseinen patteri on ulkoseinällä. Voisihan sen siirtää tuohon naapurin puoleiselle seinälle vai olisiko sen parempi kuitenkin olla ulkoseinällä? Toisaalta tuossa naapurinkin seinällä vähän edessä mutta ei niin pahasti kuitenkaan...
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 681
Pitäisi saada 36-38 mm reikä porattua valurautaiseen hulevesikaivon kanteen. Onnistuukohan kotiremppaajan perusvälineillä?
MUOK: Muokattu 360-380 mm -> 36-38 mm. Ei ihme että kanssakirjottajia vähän ihmetytti tarkoitus : D
MUOK: Muokattu 360-380 mm -> 36-38 mm. Ei ihme että kanssakirjottajia vähän ihmetytti tarkoitus : D
Viimeksi muokattu:
Ei taida onnistua.
Mää lähtisin liikkeelle harpilla, kuviosahalla ja jatkuvalla jäähdytyksellä. Toki myös soveltuva terä ja suojalasit. Ja hanskat.
Ja puukkosahaan kannattaa hankkia carbidi terä. Mutta kyllä varmaan polttoleikkaamalla kannattaisi tehdä. Isoa rälläkkää kyllä voisi kokeilla jos pyöreys ei ole niin tarkkaa.
Irroitettava kansi? Tuskin konkurssia teet jos viet johonkin metallipajalle leikattavaksi.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 681
Kaivonkansi on 600 mm kooltaan. Tällaista siihen suunnittelin sijoittavani mittaamaan hulevesisäiliön nesteen korkeutta:
MUOK: Vasta Ed!:n huomautettua tajusin tehneeni täydellisen ajatusvirheen, ei sentään 360+ mm reikä ollut tavoitteena. Hölmö minä : )
Erinomainen idea!
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.02.2018
- Viestejä
- 830
Miksi tollainen tarvii 360-380mm reijän? Oisikohan 36-38mm lähempänä? 36-38mm reijän kyllä tekee rasiaporalla
Tainnut tulla pilkkuvirhe, sivuilla näkyy 36mm anturin halkaisijaksi.
Se tosiaan vielä menisi rasiaporalla, mutta kannattaa valita sellainen jossa on kovametallihampaat. Valu on joskus yllättävänkin kovaa.
Reikäsaha, kovametalli, POWER-MAX eShopista
Reikäsaha, kovametalli, Power-Max 30, Kovametallinen reikäsaha ilman pidintä. Kulutuskestävät kovametallihampaat mahdollistavat tarkan ja tehokkaan porauksen erilaisille materiaaleille Würth Oy:ltä
eshop.wurth.fi
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 681
Hah, nyt vasta huomasin. Totta. ISO kiitos korjauksestaTainnut tulla pilkkuvirhe, sivuilla näkyy 36mm anturin halkaisijaksi.
Se tosiaan vielä menisi rasiaporalla, mutta kannattaa valita sellainen jossa on kovametallihampaat. Valu on joskus yllättävänkin kovaa.
Reikäsaha, kovametalli, POWER-MAX eShopista
Reikäsaha, kovametalli, Power-Max 30, Kovametallinen reikäsaha ilman pidintä. Kulutuskestävät kovametallihampaat mahdollistavat tarkan ja tehokkaan porauksen erilaisille materiaaleille Würth Oy:ltä
Korjaan viestiinkin!Ja kiitoksia ohjeista myös!
Heti kuvasta jo tosiaan näki että tuo ei voi olla 36cm, tai jos olisi niin tuubi olisi yli metrin pitkä ja tätä kokonaisuutta operoitaisiin parilla CR paristolla
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 681
Jep, tosiaan 36-38 mm oli alusta lähtien tavoitteena. Tuli täysi ajatusvirhe vaan tuota kysymysviestiä kirjoittaessa. Pitelin vielä viestiä laatiessa kädessä 30 mm poranterää ja pohdin, että "hmmm, tämä siis on 300 mm".Heti kuvasta jo tosiaan näki että tuo ei voi olla 36cm, tai jos olisi niin tuubi olisi yli metrin pitkä ja tätä kokonaisuutta operoitaisiin parilla CR paristolla
Pitäisi parantaa autotallin ilmanvaihtoa. Kyseessä 2007 rakennettu 66m2 talli, jossa yksi nosto-ovi ja ulko-ovi. Tallissa lattialämmitys sähkövastuksin. Ulko-ovessa on tuloilmaventtiili, mutta mitään poistoa tai muuta ei ole. Putki menee välikatolle, joka on eristetty ja tulpattu, jäänyt siis kesken edellisten omistajien toimesta. Välikatolla työskentely on erittäin ahdasta ja siellä ei ole mitään "kävelysiltoja" tehty, eli menee todella hankalaksi. Ajatuksena ollut varmasti tehdä tiilikaton läi poistoilmaventtiili. Suurimpana ongelmana nyt kosteuden tiivistyminen talliin. Etenkin ikkunoista huomaa hyvin.
Ajattelin tehdä läpiviennin suoraan seinän läpi ja porasinkin alkureiän, mutta harmikseni koko tallia kiertää sellainen n. 20cm runkopalkki ja tämän palkin sekä tiiliverhouksen väliin jää vain n. 5cm väli. Tarkoituksena oli siis tehdä 2x100mm poistokanavaa, joihin toiseen puhallin. Taiteilin paintilla kuvan vähän helpottamaan hahmottamista.
1.) Miten olette hoitaneet tallin tuuletuksen ja lämmityksen?
2.) Onko kokemusta ilmankuivaimista, kannattaako hankkia?
3.) Tuleeko mieleen mitään ratkaisua? Onko järkevää porata läpivienti tiilen läpi?
4.) ILPiä olen ajatellut lämmitykseen, onkohan hintansa väärti?
Ajattelin tehdä läpiviennin suoraan seinän läpi ja porasinkin alkureiän, mutta harmikseni koko tallia kiertää sellainen n. 20cm runkopalkki ja tämän palkin sekä tiiliverhouksen väliin jää vain n. 5cm väli. Tarkoituksena oli siis tehdä 2x100mm poistokanavaa, joihin toiseen puhallin. Taiteilin paintilla kuvan vähän helpottamaan hahmottamista.
1.) Miten olette hoitaneet tallin tuuletuksen ja lämmityksen?
2.) Onko kokemusta ilmankuivaimista, kannattaako hankkia?
3.) Tuleeko mieleen mitään ratkaisua? Onko järkevää porata läpivienti tiilen läpi?
4.) ILPiä olen ajatellut lämmitykseen, onkohan hintansa väärti?
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 2 275
1. Kanavapuhallin x 1, korvausilmasäleikkö x 3
2. Ei kokemusta, mutta monelta kuullut kehuja että kun teho riittää se on hyvä vehje autotallissa kovimmilla kosteuskuormilla vaikka sen kanavapuhaltimen laittaiskin niin sen rinnalle, ilppiin jos päädyt tekee toki kuivaimen turhaksi
3. Pitkällä terällä reikää vaan ja sitten kuppiterällä on helpompi kohdistaa sisältä ja ulkoa
4. On hintansa väärti jos teet tallissa paljon jotain ja oleilet, jos taas et ole sitä tyyppiä ja siellä viettää aikaansa vain autot niin silloin pitäisin vähän matalampaa lämpötilaa sillä lattialämmityksellä (pelkkään autojen kuivaamiseen ja lämpimänä pitämiseen joku 13-17°C riittänee) enkä investoisi ilppiin
Kiitos! Tein ny läpiviennin ja asensin puhaltimen. Mitenköhän vaan pakkasilla... Toinen korvausilmaventtiili pitänee vielä laittaa joku päivä. Kyselin myös ILPiä ja Green olisiko joku Nordic SP 35 ollut 1750e asennettuna. Asentaja suositteli lisäksi vielä kosteudenpoistajaa(?). Tallissa tulee touhuiltua jonkin verran ja ILP kyllä parantaisi mukavuutta. Tuntuu muutenkin, ettei tuo lattialämmitys jaksa kuin sinne 7-8C asti lämmittää ainakin kovemmilla pakkasilla. Eli joko ILP tai sitten ilmankuivain + jotakin lisälämpöä vielä. Ensimmäinen tulisi varmasti halvemmaksi pidemmässä juoksussa. ILP ei kuitenkaan poista kosteutta lämmittäessään, mutta lämpötilan noustessa suhteellinen kosteus laskee?
Juurikin näin, absoluuttinen kosteus säilyy samana, eli veden määrä ilmassa ei muutu, mutta suhteellinen kohteus laskee koska lämmin ilma voi sitoa enemmän vettä ennenkuin se tiivistyy.
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 2 275
Jos lattia lämpeää vain tohon asti, kannattaa laitta ilp rinnalle touhuamista varten. Niistähän löytyy useimmista kuivaustoimintokin. Ainakin omassa wilfassa voi ajastaa äpillä minuutin tarkkuudella minkä toiminnon haluaa päälle ja minkä lämpötilan. Eli pätkissä vois tarvittaessa kuivattaa ja jatkaa sitten lämmitystä.
Ehkä tuon ilmankuivaimen hommaisin sitten ilppiä jo käyttäessä jos kosteuskuorma tuntuu ongelmalta. Luulen että kosteus ei ole ongelma sitten kun siellä on ilppi ja poistoilmapuhallin.
Veljellä on melko pieni yhden auton talli pelkästään lämmöllä ja ilmanvaihdolla ja pysyy tosi kuivana kun putsaa isommat lumet pois autosta ennen kuin ajaa talliin.
Myös voisi harkita Mini-ilmanvaihtolaite Mitsubishi Electric Lossnay tai vastaava. Olisi vähän lämmöntalteenottoa ja kuivattaisi autotallin.Pitäisi parantaa autotallin ilmanvaihtoa. Kyseessä 2007 rakennettu 66m2 talli, jossa yksi nosto-ovi ja ulko-ovi. Tallissa lattialämmitys sähkövastuksin. Ulko-ovessa on tuloilmaventtiili, mutta mitään poistoa tai muuta ei ole. Putki menee välikatolle, joka on eristetty ja tulpattu, jäänyt siis kesken edellisten omistajien toimesta. Välikatolla työskentely on erittäin ahdasta ja siellä ei ole mitään "kävelysiltoja" tehty, eli menee todella hankalaksi. Ajatuksena ollut varmasti tehdä tiilikaton läi poistoilmaventtiili. Suurimpana ongelmana nyt kosteuden tiivistyminen talliin. Etenkin ikkunoista huomaa hyvin.
Ajattelin tehdä läpiviennin suoraan seinän läpi ja porasinkin alkureiän, mutta harmikseni koko tallia kiertää sellainen n. 20cm runkopalkki ja tämän palkin sekä tiiliverhouksen väliin jää vain n. 5cm väli. Tarkoituksena oli siis tehdä 2x100mm poistokanavaa, joihin toiseen puhallin. Taiteilin paintilla kuvan vähän helpottamaan hahmottamista.
1.) Miten olette hoitaneet tallin tuuletuksen ja lämmityksen?
2.) Onko kokemusta ilmankuivaimista, kannattaako hankkia?
3.) Tuleeko mieleen mitään ratkaisua? Onko järkevää porata läpivienti tiilen läpi?
4.) ILPiä olen ajatellut lämmitykseen, onkohan hintansa väärti?
Kuivaimista, itsellä on Woods SW45FB autotallissa (n. 50m2) ja olen kyllä ollut todella tyytyväinen vaikka osto kieltämättä vähä kirpaisi. Lämmitys ILPillä. Tuo on varsinkin talvella ihan ehdoton jos autoa aikoo säilyttää tallissa. Tavallaan aika ylimitoitettu tuohon tilaan, mutta toisaalta taasen kun ajat märän/lumisen auton talliin, niin sitä kosteutta tulee melkoisen paljon.
Itse olen ajastanut tuon kuivaimen niin, että se oletuksena menee päälle yöllä (yösähkö), mutta toki tarvittaessa saan ohitettua ja laitettua päivälläkin päälle.
Itse olen ajastanut tuon kuivaimen niin, että se oletuksena menee päälle yöllä (yösähkö), mutta toki tarvittaessa saan ohitettua ja laitettua päivälläkin päälle.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 209
Hieman yllättävästi ongelmia löytää tällaisia listojen kiinnittämiseen tarkoitettuja lyöntiankkureita:
www.allfa-germany.de
Osaisko joku vinkata tuohon 6x35 kokoon sopivia vastineita, A2 vähintään naula hyvä olla. Perusmarketeissa tuntuu olevan vain uppokanta-malleja.
allfa Dübel Website
www.allfa-germany.de
Osaisko joku vinkata tuohon 6x35 kokoon sopivia vastineita, A2 vähintään naula hyvä olla. Perusmarketeissa tuntuu olevan vain uppokanta-malleja.
Liesituulettimesta: ohje sanoo jos kuristaa tuulettimelta 150mm -) 125mm, niin äänitaso nousee 4/5 kun 150-150mm olisi 2/5. Mietin, jos saan mahtumaan läpivedoksi katosta 150mm + paloeriste, niin sen jälkeen täytyy kuitenkin kuristaa vilpeen 125mm, niin miten se vaikuttaa äänitasoon? Vai onko sama mennä koko matka 125mm? Eipähän sitä päällä pidetä hiljaisina hetkinä.
Kylppäriremontti 1991 rakennetussa rivitalossa. Lattiakaivo piikattiin irti koska siihen ei saa vesieristettä yhdistettyä. Kaivon alta paljastui kapillaarikatko, eli paksuhko kerros kevytsoraa(leca?) ja hiekkaa, eristelevyjä ei näkyvissä. Betonilaatta on melko massiivinen, noin 22cm paksu. 10cm syvyydessä menee lattialämmitysputket(vesikierto), mutta tuo järjestelmä otetaan pois käytöstä ja tilalle tulee sähköinen lattialämmitys. Kysymys kuuluukin, että olisiko viisasta laittaa betonin päälle joku eristelevy ennen kaapeleita/mattoa? Lattiaa ei tietenkään olisi kiva kovin paljoa nostaa, ja mietin että toimisiko joku 6mm xps levy tuossa niin ettei lämpö karkaa niin pahasti betonille?
Rivitalo, joten remontin valvoja sekä taloyhtiölle tehty muutostyöilmoitus määrittää miten rakenne tulee toteuttaa.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 264
Älä mieti mitään eristelevyä (edellyttäen että yhtiö hyväksyy vesikiertoisen lattialämmityksen vaihdon sähkölle); muutaman millin eristekerroksella ei oo juuri arvoa. Hiukan jää silti ihmetyttämään miksi haluat vaihtaa sen vessikiertoisen sähköksi? Vai tuhoutuiko putkisto kaivon piikkauksen yhteydessä?
vesikiertoinen vaihtuu sähköksi koska vesi tulee käyttövedestä, ja viimeistään kv-rempan yhteydessä se jouduttaisiin laittamaan tuon takia säppiin. Eikä putket säilyneet muutenkaan ehjinä tuossa piikkausrytäkässä(myös saunan kuivakaivo piti piikata irti)
Ja periaatteessa lain mukaan sitä ei saisi edes säilyttää/korjata.
8 §
Lämpimän käyttöveden kiertojohto
Uuden rakennuksen lämpimän käyttöveden kiertojohdossa ei saa olla lämmönluovuttimia eikä lattialämmitystä.
Korjaus- ja muutostyössä lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitetyt lämmönluovuttimet voidaan uusia siten, että asennettavien lämmönluovuttimien lämmönluovutusteho on enintään 200 wattia huonetilaa kohti. Lämmintä käyttövettä ei kuitenkaan saa käyttää lattialämmitykseen.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista | 1047/2017 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista
Cable Board
Cable Board - Cable Board on suulakepuristetusta polystyreenimuovista valmistettu eristyslevy, joka on suunniteltu erityisesti Cable Kitille, jossa on jyrsityt urat, c/c 10 cm. Levyn erityisrakenne heijastaa lämmön ylöspäin äärimmäisen tehokkaalla tavalla. Eristämättömään järjestelmään...
tuommoinen voisi olla kiva, mutta paksuus 2cm, joten ei varmaankaan mahdollinen. paljonkohan maksaisi kun joku kävisi jyrsimässä betonista 2cm kerroksen pois...
vai pitääkö vain hyväksyä että lämmityskaapelit tulevat suoraan betonille
Cable Board
Cable Board - Cable Board on suulakepuristetusta polystyreenimuovista valmistettu eristyslevy, joka on suunniteltu erityisesti Cable Kitille, jossa on jyrsityt urat, c/c 10 cm. Levyn erityisrakenne heijastaa lämmön ylöspäin äärimmäisen tehokkaalla tavalla. Eristämättömään järjestelmään...www.ebeco.fi
tuommoinen voisi olla kiva, mutta paksuus 2cm, joten ei varmaankaan mahdollinen. paljonkohan maksaisi kun joku kävisi jyrsimässä betonista 2cm kerroksen pois...
vai pitääkö vain hyväksyä että lämmityskaapelit tulevat suoraan betonille
Rakennusteknisesti toimivin tapa olisi piikata vanha laatta pois ja laittaa eristeet laatan alle. Tällöin on myös eri vaihtoehtoja, voidaan tarvittaessa käyttää salaojittavaa eristettä joka sekä kuivaa uutta laattaa että estää kapillaarisen kosteudennousun tulevaisuudessa. Eristepaksuus olisi hyvä olla kuitenkin min. 10-20cm, jotta se estää lämmön karkaamista ja maaperän lämmittämistä. Hiekkaa ei nykyään kyllä suositella laatan alle, tämä ei tarkoita sitä ettei rakenne olisi toimiva, mutta karkeampi aines on yleensä parempi, kun se estää kapillaarisen kosteuden nousun tehokkaammin. Tuntematta tilannetta sen tarkemmin, niin 22cm laatta kuulostaa kyllä varsin paksulta, voisi olla mahdollista saada huonekorkeutta lisää jättämällä laatta ohuemmaksi. Jokainen talo kuitenkin erilainen omine tarpeineen ja laskelmineen; rakennesuunnittelija osaisi varmaan auttaa rempan suunnittelussa ja kustannusten hahmottamisessa.
DIY-miehenä, se laatan piikkaus ja materiaalien kanto ulos on se työläin (ja sotkuisin) vaihe tällaisessa rempassa, itse piikatessa voi säästää kustannuksissa jonkun verran. Uuden laatan valaminenkaan ei ole hirveän kallista. Kokonaiskustannuksiin kuitenkin vaikuttaa moni asia. Tarvitaan joka tapauksessa selkeä suunnitelma työvaiheineen.
Tuo yllä oleva "Uuden rakennuksen lämpimän käyttöveden kiertojohdossa ei saa olla lämmönluovuttimia eikä lattialämmitystä" koskee siis käsittäkseni talous- ja käyttövettä. Eli ei se estä näistä järjestelmistä erillään olevan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän käyttöä/käyttöönottoa. Mikäli nyt oikein käsitin? Mikä kävisin järkeen, eihän ole tosiaan mitään järkeä kierrättää käyttövettä lämmitysjärjestelmässä, mikä aina voi sisältää epäpuhtauksia. edit: Luin tarkemmin, juu kysehän olikin tilanteesta, jossa käyttövesi oli kytkettynä lattialämmitykseen, eli yllä oleva piti kyllä paikkaansa.
Pintalaatta ja eristeet/maatäytöt kuuluvat taloyhtiölle, niiden uusimisessa ei ole kyllä järjen hiventäkään vain energiansäästön takia. Tuollaisen 22cm laatan piikkaamiseen menee helposti pari viikkoa maakiilakoneella siivouksineen jos on kovaa betonia. Noin paksu laatta kun ei lohkea vaan hajoaa hitaasti pieneksi muruksi. Ja että alkaisit vaihtamaan maa-aineksia vain yhden huoneen alle?
Itse roiloisin kaapelit betoniin ja ohjaisin lattialämmitystä pörssisähköllä halvoille tunneille. Noin paksu laatta varaa hyvin lämpöä.
Tuo käyttövesi lämmitys tosiaan oli ennen hyvinkin yleistä. Lämmitysjärjestelmä monesti sammutetaan lämpimäksi kelin jaksi, mutta märkätilat halutaan kuivumaan. Lämmin käyttövesi on saatavilla ympäri vuoden niin siksi sitä käytetään. 2018 alusta sen käyttö lämmitykseen on kielletty uusissa kohteissa ja saneeraukseenkin on tullut rajoituksia.
Esim Espoossa on useita satoja rivitaloja jotka on toteutettu kokonaisuudessaan käyttövesilämmityksellä. Siinä on säästetty kun ei ole tarvinnut rakentaa kahta erillistä putkiverkostoa. Kaikkiin asuntoihin on vedettu vain lämmin/kylmä/kierto. Hanaveden sekoitus on sitten vedettu termostaatin kautta jotta verkoston vesi voida tarvittaessa nostaa yli lain salliman 65 asteen.
Nykyään uusissa kerrostaloissa yksi tapa tehdä märkätilojen lämmitys on tehdä erillinen vaihdin ja suljettu verkosto rättipattereille. Esim Vermossa on tällä tyylillä toteutettuja kerrostaloja. Rakennuskustannuksia se jonkin verran lisää. Toinen tapa on tehdä kaikki sähköisesti.
Tuli otettua vuoden kiinteä(7,5snt/kWh) soppari jo ennen kuin oli tämä lattialämmityksen vaihtaminen tiedossa. Ehkä se on hyvä alkuun kun näkee että miten paljon tuo sitten vie sähköä.
Case korvausilmaventtiilit.
Asunnossa (rivitalo, mallia -94), on huippuimuri ja täysillä ollessaan se imee asuntoon aika hermeettisen alipaineen, huomaa kun avaa ulko-ovea niin vastustaa ihan kunnolla ennenkö oven saa auki. Korvausilmaventtiileitä on saunassa yksi 100mm "reikä seinässä" ja ikkunoiden päällä on yhteensä 6kpl tuollaista klassista korvausilmaräppänää. Räppänöihin vaihdettiin uudet suodatin "solumuovit" hiljattain ja putsattiin & imuroitiin sisä ja ulkopuolelta. Kovin tukossa nuo eivät varmaan olleet kun ei alipaineeseen(huipparin ollessa täysillä) ole mitään havaittavaa vaikutusta.
Lisäksi homma kiinnostaa senkin takia kun makkarissa(ikkunan päällä 2 korvausilmaräppänää) tuppaa olemaan aika tunkkainen ilma jos ovea pitää kiinni, vaikka huippari ei ihan minimissään olisikaan, ovi auki tilanne paranee hieman. Nyt myös kun sai mittarin niin CO2 lukemat näyttää nousevan yöllä aika korkealle(~1200ppm) vaikka on ovi auki.
Rupesin tutkiskelemaan minkälaiset aukot ikkunan karmeissa on noille tuuletusräppänöitten takana, ja työn jälki näyttää olevan vähän sinneppäin, mutta en tiedä onko sillä toimintaan mitään varsinaista vaikutusta, ei tossa hirveästi tilaa ja ole ja ei tuollaisesta räppänästä varmaan määräänsä enempää mahdu ilmaa tulemaan muutenkaan. Mutta tuli mieleen että onko noille jotakin virallisia speksejä olemassa minkälaiset aukot tuollaiselle korvausilmaventtiilille pitäisi olla?
Karmin läpi menevät kairaukset näyttää suunnilleen yo. kuvan mukaiselta. Onko tuollaista mitään järkeä ruveta kairaamaan avarammaksi(olisi tuossa jonkinverran varaa kuitenkin), vai onko korrekti ratkaisu kairata seinään yksi tai useampi (lisä)reikä johon uudet korvausilmaventtiilit, vanhojen lisäksi?
Kyseessä kun on rivitalo niin menee toki taloyhtiön kautta hommat. Ilmanvaihdon mittaukset on jossakin vaiheessa tulossa, mutta ymmärtääkseni kovin suuri alipaine kämpässä ei ole hirveän hyvä juttu, eli ehkä jotakin toimia on luvassa enivei. Sikäli toisekseen, isännöitsijän hommat ja urakoitsijat tuppaa olemaan välillä vähän mitä sattuu, niin olisi ehkä helpompi jos osaisi itse jo ehdottaa jotakin korrektia korjaustointa asialle ja miten sellainen kannattais koittaa toteuttaa. Eli olisko jotakin fiksuja ideoita miten tälläistä kannattais lähestyä..?
Asunnossa (rivitalo, mallia -94), on huippuimuri ja täysillä ollessaan se imee asuntoon aika hermeettisen alipaineen, huomaa kun avaa ulko-ovea niin vastustaa ihan kunnolla ennenkö oven saa auki. Korvausilmaventtiileitä on saunassa yksi 100mm "reikä seinässä" ja ikkunoiden päällä on yhteensä 6kpl tuollaista klassista korvausilmaräppänää. Räppänöihin vaihdettiin uudet suodatin "solumuovit" hiljattain ja putsattiin & imuroitiin sisä ja ulkopuolelta. Kovin tukossa nuo eivät varmaan olleet kun ei alipaineeseen(huipparin ollessa täysillä) ole mitään havaittavaa vaikutusta.
Lisäksi homma kiinnostaa senkin takia kun makkarissa(ikkunan päällä 2 korvausilmaräppänää) tuppaa olemaan aika tunkkainen ilma jos ovea pitää kiinni, vaikka huippari ei ihan minimissään olisikaan, ovi auki tilanne paranee hieman. Nyt myös kun sai mittarin niin CO2 lukemat näyttää nousevan yöllä aika korkealle(~1200ppm) vaikka on ovi auki.
Rupesin tutkiskelemaan minkälaiset aukot ikkunan karmeissa on noille tuuletusräppänöitten takana, ja työn jälki näyttää olevan vähän sinneppäin, mutta en tiedä onko sillä toimintaan mitään varsinaista vaikutusta, ei tossa hirveästi tilaa ja ole ja ei tuollaisesta räppänästä varmaan määräänsä enempää mahdu ilmaa tulemaan muutenkaan. Mutta tuli mieleen että onko noille jotakin virallisia speksejä olemassa minkälaiset aukot tuollaiselle korvausilmaventtiilille pitäisi olla?
Karmin läpi menevät kairaukset näyttää suunnilleen yo. kuvan mukaiselta. Onko tuollaista mitään järkeä ruveta kairaamaan avarammaksi(olisi tuossa jonkinverran varaa kuitenkin), vai onko korrekti ratkaisu kairata seinään yksi tai useampi (lisä)reikä johon uudet korvausilmaventtiilit, vanhojen lisäksi?
Kyseessä kun on rivitalo niin menee toki taloyhtiön kautta hommat. Ilmanvaihdon mittaukset on jossakin vaiheessa tulossa, mutta ymmärtääkseni kovin suuri alipaine kämpässä ei ole hirveän hyvä juttu, eli ehkä jotakin toimia on luvassa enivei. Sikäli toisekseen, isännöitsijän hommat ja urakoitsijat tuppaa olemaan välillä vähän mitä sattuu, niin olisi ehkä helpompi jos osaisi itse jo ehdottaa jotakin korrektia korjaustointa asialle ja miten sellainen kannattais koittaa toteuttaa. Eli olisko jotakin fiksuja ideoita miten tälläistä kannattais lähestyä..?
Case korvausilmaventtiilit.
Asunnossa (rivitalo, mallia -94), on huippuimuri ja täysillä ollessaan se imee asuntoon aika hermeettisen alipaineen, huomaa kun avaa ulko-ovea niin vastustaa ihan kunnolla ennenkö oven saa auki. Korvausilmaventtiileitä on saunassa yksi 100mm "reikä seinässä" ja ikkunoiden päällä on yhteensä 6kpl tuollaista klassista korvausilmaräppänää. Räppänöihin vaihdettiin uudet suodatin "solumuovit" hiljattain ja putsattiin & imuroitiin sisä ja ulkopuolelta. Kovin tukossa nuo eivät varmaan olleet kun ei alipaineeseen(huipparin ollessa täysillä) ole mitään havaittavaa vaikutusta.
Lisäksi homma kiinnostaa senkin takia kun makkarissa(ikkunan päällä 2 korvausilmaräppänää) tuppaa olemaan aika tunkkainen ilma jos ovea pitää kiinni, vaikka huippari ei ihan minimissään olisikaan, ovi auki tilanne paranee hieman. Nyt myös kun sai mittarin niin CO2 lukemat näyttää nousevan yöllä aika korkealle(~1200ppm) vaikka on ovi auki.
Rupesin tutkiskelemaan minkälaiset aukot ikkunan karmeissa on noille tuuletusräppänöitten takana, ja työn jälki näyttää olevan vähän sinneppäin, mutta en tiedä onko sillä toimintaan mitään varsinaista vaikutusta, ei tossa hirveästi tilaa ja ole ja ei tuollaisesta räppänästä varmaan määräänsä enempää mahdu ilmaa tulemaan muutenkaan. Mutta tuli mieleen että onko noille jotakin virallisia speksejä olemassa minkälaiset aukot tuollaiselle korvausilmaventtiilille pitäisi olla?
Karmin läpi menevät kairaukset näyttää suunnilleen yo. kuvan mukaiselta. Onko tuollaista mitään järkeä ruveta kairaamaan avarammaksi(olisi tuossa jonkinverran varaa kuitenkin), vai onko korrekti ratkaisu kairata seinään yksi tai useampi (lisä)reikä johon uudet korvausilmaventtiilit, vanhojen lisäksi?
Kyseessä kun on rivitalo niin menee toki taloyhtiön kautta hommat. Ilmanvaihdon mittaukset on jossakin vaiheessa tulossa, mutta ymmärtääkseni kovin suuri alipaine kämpässä ei ole hirveän hyvä juttu, eli ehkä jotakin toimia on luvassa enivei. Sikäli toisekseen, isännöitsijän hommat ja urakoitsijat tuppaa olemaan välillä vähän mitä sattuu, niin olisi ehkä helpompi jos osaisi itse jo ehdottaa jotakin korrektia korjaustointa asialle ja miten sellainen kannattais koittaa toteuttaa. Eli olisko jotakin fiksuja ideoita miten tälläistä kannattais lähestyä..?
Meillä aika samannäköinen setti - isossa omakotitalossa yhteensä 6kpl samoja venttiileitä ja ei oo pahempi alipaine. On oikeastaan vielä huonommat aukotukset karmissa että tuskin siitä kiinni.
Huippari liian tehokas?
Proscribo
Kiitos.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 159
Siis tietysti se imee täysillä kovan alipaineen, oikeastaan ihan sama mitä korvausilmaventtiileille tekee, sehän on pelkkä poisto..? Tietty säädöt kannattaa olla kohdallaan ja jos siellä on vaikka 4-asentoinen kytkin, niin aika normaalit asetukset taitaa olla 1: ei kotona, 2: tavallinen käyttö, 3-4: tehostus esim. pidempi suihku/saunasessio. Ovet kannattaa pääasiassa pitää auki, tai ottaa alareunasta sentti tai pari pois niin ilma liikkuu vähän paremmin (varsinkin jos edellinen on korottanut lattiaa ja rakoa ei ole käytännössä ollenkaan).
Onko sulla tuloilmaventtiilit kesä vai talviasennossa.Case korvausilmaventtiilit.
Asunnossa (rivitalo, mallia -94), on huippuimuri ja täysillä ollessaan se imee asuntoon aika hermeettisen alipaineen, huomaa kun avaa ulko-ovea niin vastustaa ihan kunnolla ennenkö oven saa auki. Korvausilmaventtiileitä on saunassa yksi 100mm "reikä seinässä" ja ikkunoiden päällä on yhteensä 6kpl tuollaista klassista korvausilmaräppänää. Räppänöihin vaihdettiin uudet suodatin "solumuovit" hiljattain ja putsattiin & imuroitiin sisä ja ulkopuolelta. Kovin tukossa nuo eivät varmaan olleet kun ei alipaineeseen(huipparin ollessa täysillä) ole mitään havaittavaa vaikutusta.
Lisäksi homma kiinnostaa senkin takia kun makkarissa(ikkunan päällä 2 korvausilmaräppänää) tuppaa olemaan aika tunkkainen ilma jos ovea pitää kiinni, vaikka huippari ei ihan minimissään olisikaan, ovi auki tilanne paranee hieman. Nyt myös kun sai mittarin niin CO2 lukemat näyttää nousevan yöllä aika korkealle(~1200ppm) vaikka on ovi auki.
Rupesin tutkiskelemaan minkälaiset aukot ikkunan karmeissa on noille tuuletusräppänöitten takana, ja työn jälki näyttää olevan vähän sinneppäin, mutta en tiedä onko sillä toimintaan mitään varsinaista vaikutusta, ei tossa hirveästi tilaa ja ole ja ei tuollaisesta räppänästä varmaan määräänsä enempää mahdu ilmaa tulemaan muutenkaan. Mutta tuli mieleen että onko noille jotakin virallisia speksejä olemassa minkälaiset aukot tuollaiselle korvausilmaventtiilille pitäisi olla?
Karmin läpi menevät kairaukset näyttää suunnilleen yo. kuvan mukaiselta. Onko tuollaista mitään järkeä ruveta kairaamaan avarammaksi(olisi tuossa jonkinverran varaa kuitenkin), vai onko korrekti ratkaisu kairata seinään yksi tai useampi (lisä)reikä johon uudet korvausilmaventtiilit, vanhojen lisäksi?
Kyseessä kun on rivitalo niin menee toki taloyhtiön kautta hommat. Ilmanvaihdon mittaukset on jossakin vaiheessa tulossa, mutta ymmärtääkseni kovin suuri alipaine kämpässä ei ole hirveän hyvä juttu, eli ehkä jotakin toimia on luvassa enivei. Sikäli toisekseen, isännöitsijän hommat ja urakoitsijat tuppaa olemaan välillä vähän mitä sattuu, niin olisi ehkä helpompi jos osaisi itse jo ehdottaa jotakin korrektia korjaustointa asialle ja miten sellainen kannattais koittaa toteuttaa. Eli olisko jotakin fiksuja ideoita miten tälläistä kannattais lähestyä..?
Ainakin emännän vuokrakämpän poistoilmat oli joku ruuvannut täysin auki, ulina vaan kävi tuloilmaventtiileistä, ja ulko-ovi pisti hanttiin silloinkin kun ei ollut tehostus päällä.(Toki tuolla vuokraisäntä tehnyt mm. ilman lupia saunan ym, niin sinnekkin on yksi poistoilma lisätty)
Käänsin noita reilusti kiinnippäin, niin alkoi pelaamaan normaalisti, ehkä vieläkin liikaa poistoilmaa.
Mutta juu, Noihin ei saa itse koskea, se mittaus ja säätö taloyhtiön toimesta on oikea tapa.
Tuo nyt on vuokranantajana niin mielenkiintoinen, ettei viitsi alkaa vaatimaan ihmeitä. Pian muuten purattavat taloyhtiön puolesta sen saunan pois, kun on tehty aivan päin *ttua ,kaadot mitä sattuu, laatoitukset porrastaa, sähköistykset on vähän mitä on, saunasta puuttuu alumiiniteipit yms.
Ihan hyvät löylyt sieltä kuitenkin saa, ja on väliaikainen asumus, ja vuokra sopiva.
Poistoilmaventtiileissä (kylppäri+sauna+keittiö) on vaan nuo ruuvattavat "tötteröt" keskellä, en ole niihin sen suuremmin koskenut, muutakuin kokeillut että ilma liikkuu, mitään talvi/kesä säätöjä (mihin itse voisi vaikuttaa) ei tietääkseni ole(edit: noissa tuloilmaventtiileissä siis on noi klipsut ja ne on kyllä auki). Huippuimurille on portaaton säätö potikalla, johdotuksista päätellen ei ole alkuperäinen asennus. Edit2: Sisäovien alla on about 2cm rako, lattia pitäisi olla suht samassa tasossa kuin alkuperäinen...
Tuli tuossa mieleen että voiko huippuimuri olla liian tehokas, tai pitäisikö sille olla joku (sähköisesti rajoitettu) maksimiteho?
Vai meneekö niin että imuri imee mitä imee ja ilmavirtaa sitten kuristellaan vaan noilla "tötteröillä" poistopuolella sopivaksi?
Tuli tuossa mieleen että voiko huippuimuri olla liian tehokas, tai pitäisikö sille olla joku (sähköisesti rajoitettu) maksimiteho?
Vai meneekö niin että imuri imee mitä imee ja ilmavirtaa sitten kuristellaan vaan noilla "tötteröillä" poistopuolella sopivaksi?
Imuri imee, ja asuntokohtaisesti sädetään poistoilmaventtiilit kohdilleen. Monesti vanhoissa kohteissa joku on niitä ruuvannut väärään asentoon.
Toki esim vanhempien talossa oli joku asentaja laittanut tehostuksen jatkuvasti päälle, kämpät oli kylmiä, ja venttiilit vinkui.
Kannattaa tilata se ammattilainen katsomaan noi läpi.
valaiskaapas tyhmää. sähkäri kävi asentamassa lattialämmitysmaton kylppäriin. olin merkannut lattiaan alueen valmiiksi. olin myös piirtänyt kaksi tulevaa väliseinää, ettei kaapeli kulkisi niiden alta. lattiassa on nyt lattialämmitystasoite. aloin mittailemaan toista väliseinää, ja tajusin että olin mitottanut sen noin 10cm liian lyhyeksi. onkohan ongelma, jos kaapeli kulkee noin 1cm seinän sisällä seinän leveyden verran? Nettiä penkomalla tuntuu ettei ole ongelma, koska kyllähän väliseiniä rakennellaan remonteissa lattialämmityksien päälle...
- Liittynyt
- 01.12.2020
- Viestejä
- 84
Ei kai siitä mitään haittaa ole, kunhan pidät vaan huolen ettei seinää rakentaessa rikota sitä kaapelia poraamalla tms.
juu, seinän alarunkopuu tulee liimalla kiinni
Uutiset
-
Audezen Maxwell 2 -kuulokkeet tarjoavat premium-ääntä pelaajille
9.1.2026 15:00
-
Intelin Wildcat Lake saapuu markkinoille Core 3 -sarjana
9.1.2026 12:49
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (2/2026)
9.1.2026 11:08
-
be quiet! julkisti CES-messuilla uusia coolereita ja laajensi tuotevalikoimaansa pelihiiriin
9.1.2026 01:25
-
HP marssitti CES-messuille näppäimistöksi naamioituneen tietokoneen ja kymmeniä uutuuskannettavia
9.1.2026 00:46
