Kodin rempat(DIY)

Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
641
Jokainenhan saa räpeltää itselleen juuri niin hienon ratkaisun, kun itse haluaa.
Laitapa kuva tuollaisesta hienosta "ääni loukusta" mikä sinne oven alle on tulossa. Sen käsityksen tuosta tekstistäsi ainakin sain.
Tuossa aiemmin mainittu Air-in paso, jolla sentään jotain tutkittua tietoakin äänen vaimentumisesta ei @Kaali :lle kelvannut, mutta oven alle voidaan huoletta jättää rakoja.
Lisäksi @Kaali ei ilmeisesti ole lukenut aiempia tekstejä, koska tarttui vain tuohon linkkaamani oven valintaa.
Alun perin noissa kyselijän suunnitelmissa oli hyvin äänieristetty seinä esiteltynä, joka ei muuten vaadi "paksua" villakerrosta väliin.
Se ilmarako kuuluu sen takia olla, jotta ilmanvaihto toteutuu. Oikeaoppisesti kun rakennetaan äänivaimennettua huonetta, niin mitään rakoja ei ole karmien ja ovien päällä tai alla, lisänä seinät on äänieristetty/paksua lasia ja huoneesta löytyy äänieristelevyä tms. Toki jos haluaa, että ilma ei liiku huoneessa, niin sitten kaikki raot tukkoon, jotta huoneesta saada mahdollisimman äänivaimennettu. Välttämättä esim. kerros- tai omakotitaloissa ei ole kuin tuloilma-aukot katossa/ikkunan yläpuolella, joten olisi hyvä, että se ilmarako on siellä oven alla/päällä/seinässä lisänä, jotta ilmanvaihto toteutuu oikeaoppisesti. Ja kyllä olen ollut toteuttamassa mm. useampia neukkareita joista on pitänyt saada äänivaimennettuja. Ei kannata herneitä vetää nenään. Oma ehdotukseni oli matala ovikynnys korkean ovikynnyksen sijasta, jotta ilma pääsee kiertämään. Eli tehdään kynnysraosta pienempi, mutta kuitenkin siten, että ilma pääsee kiertämään. Tieteellistä faktaa ei itselläni ole sinulle heittää siitä, että paljonko matala kynnys vaimentaa huonetta versus tuo sinun ehdottamasi ratkaisu, jossa ilma vaihtuu oven yläpuolelta, mutta jos valmistaja lupaa parempaa äänivaimennusta tuolla ratkaisulla, niin se on varmasti kokeilemisen arvoinen ratkaisu.

Mikäli itse toteuttaisin äänieristetyn huoneen vapailla käsillä, niin mulla olisi huoneessa tulo- ja poisto erikseen ja mitään rakoja ei olisi ovien alla/päällä. Huomioisin vielä sen, että samat iv-putket eivät johda viereisiin huoneisiin, seinien välit olisi paksusti äänieristetty, levytetty tuplakerroksella, huoneesta löytyisi lisänä äänieristyslevyä, käyttäisin mahdollisimman paksua/tiivisrakenteista ovea esim. palo-ovi jne. jne. Ylipäätänsä tämän suhteen voisi hifistellä todella paljon jos haluaa ja vielä esim. seinien rungot rakentaa jostain gyprocin mainostamasta äänieristerangasta jne.

Jokainen toki toteuttaa nämä ratkaisut siten miten itse haluaa. Välttämättä ei kuitenkaan rakenteen ja huoneiden tarvitse olla tavallisessa käytössä yhtä äänieristettyjä, kuin esim. jossain teollisuushallissa, jossa sirkkelit laulaa heti parin metrin päässä 24/7 tms. Tylsää se on kuitenkin, jos huoneesta tulee hirveä hikikoppi, missä kosteuslukemat vielä hipoo taivaita.
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
845
Mikäli itse toteuttaisin äänieristetyn huoneen vapailla käsillä, niin mulla olisi huoneessa tulo- ja poisto erikseen ja mitään rakoja ei olisi ovien alla/päällä. Huomioisin vielä sen, että samat iv-putket eivät johda viereisiin huoneisiin, seinien välit olisi paksusti äänieristetty, levytetty tuplakerroksella, huoneesta löytyisi lisänä äänieristyslevyä, käyttäisin mahdollisimman paksua/tiivisrakenteista ovea esim. palo-ovi jne. jne. Ylipäätänsä tämän suhteen voisi hifistellä todella paljon jos haluaa ja vielä esim. seinien rungot rakentaa jostain gyprocin mainostamasta äänieristerangasta jne.
Ei mitään herneitä, asiat tässä vaan hakee paikkaansa...

Näinhän tällainen rakenne pitäisikin toteuttaa. tässä olet juurikin asian ytimessä.
Kaikki muu esittämäsi rakoineen ym. on pelkkiä kompromisseja toisensa perään.

Oven ei tarvitse olla palo-ovi ollakseen hyvä ääneneristävyydeltään. Näitä palo-ovia tyrkytetään aina, kun on kyse äänieristyksestä. Olkoonkin,että usein nämä ovet ovat molemmat luokitukset omaavia, mutta ei paloluokitus aina takaa parempaa äänen eristävyyttä.
Jos muuten tarkoitat huoneessa olevilla äänieristyslevyillä näitä huokoisia seiniin tai kattoon asennettavia, niin ne eivät eristä ääntä, vaan akustoivat sen tilan.
Jokainen voi ajatella sen näin: Yläkerrasta kuuluu kopinaa, liimaanpa katon täyteen Akusto-levyä.
Lopputulos: Kopisee yhtä paljon, mutta tulipahan akustoitua olkkari.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Mikäli itse toteuttaisin äänieristetyn huoneen vapailla käsillä, niin mulla olisi huoneessa tulo- ja poisto erikseen ja mitään rakoja ei olisi ovien alla/päällä. Huomioisin vielä sen, että samat iv-putket eivät johda viereisiin huoneisiin, seinien välit olisi paksusti äänieristetty, levytetty tuplakerroksella, huoneesta löytyisi lisänä äänieristyslevyä, käyttäisin mahdollisimman paksua/tiivisrakenteista ovea esim. palo-ovi jne. jne. Ylipäätänsä tämän suhteen voisi hifistellä todella paljon jos haluaa ja vielä esim. seinien rungot rakentaa jostain gyprocin mainostamasta äänieristerangasta jne.
Suunnilleen noin itsellänikin levyrakenteisena ja vielä huomioiden sivusiirtymien katkot, mutta vain yksi ovi => Kuullokkeet käytössä
Oven ei tarvitse olla palo-ovi ollakseen hyvä ääneneristävyydeltään. Näitä palo-ovia tyrkytetään aina, kun on kyse äänieristyksestä. Olkoonkin,että usein nämä ovet ovat molemmat luokitukset omaavia, mutta ei paloluokitus aina takaa parempaa äänen eristävyyttä.
Jos muuten tarkoitat huoneessa olevilla äänieristyslevyillä näitä huokoisia seiniin tai kattoon asennettavia, niin ne eivät eristä ääntä, vaan akustoivat sen tilan.
Jokainen voi ajatella sen näin: Yläkerrasta kuuluu kopinaa, liimaanpa katon täyteen Akusto-levyä.
Lopputulos: Kopisee yhtä paljon, mutta tulipahan akustoitua olkkari.
Joo muitakin ääntä eristäviä ovia on kuin palo-ovet, mutta kaikki palo-ovet ovat ääneneristävyydeltää parempia kuin ns. normaalit kennoväliovet.

Noista kevyistä kattoon laitettavista akustolevyistä. Ne estävät kaikua tilassa ja tietyillä taajuuksilla koemme sen "toimivan ääneneristeenä".
Esimerkkinä porrashuoneet, joissa lukkojen kilahdukset ovat häiritsevän kovia, mutta laittamalla kerrostasoille akustolevyjä kilahdukset poistuvat.

Kotioloissa lienee suurin hyöty olohuoneissa jos halutaan hifi(stellä) ääniä, varsinkin jos on kiviseiniätilassa.

Edit: Sillä ei ole mitään väliä (äänieristyksessä) kutsutaanko ovea palo-oveksi tai dB-oveksi, jos niiden dB-arvo on sama. Suunnittelijat kyllä tietävät asian eivätkä välttämättä mieti noita termejä, varsinkin jos tilassa on ammattilaiset. Palo-oven saa laittaa mihin tahansa oveksi ja aivan yleisesti niitä markkinoidaan myös dB ominaisuuksiensa perusteella.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
845
Suunnilleen noin itsellänikin levyrakenteisena ja vielä huomioiden sivusiirtymien katkot, mutta vain yksi ovi => Kuullokkeet käytössä

Joo muitakin ääntä eristäviä ovia on kuin palo-ovet, mutta kaikki palo-ovet ovat ääneneristävyydeltää parempia kuin ns. normaalit kennoväliovet.

Noista kevyistä kattoon laitettavista akustolevyistä. Ne estävät kaikua tilassa ja tietyillä taajuuksilla koemme sen "toimivan ääneneristeenä".
Esimerkkinä porrashuoneet, joissa lukkojen kilahdukset ovat häiritsevän kovia, mutta laittamalla kerrostasoille akustolevyjä kilahdukset poistuvat.

Kotioloissa lienee suurin hyöty olohuoneissa jos halutaan hifi(stellä) ääniä, varsinkin jos on kiviseiniätilassa.
Edelleenkin kyse on akustoinnista, ei äänieristyksestä.

Niitä kennoväliovia nyt on turha sotkea tähän keskusteluun.
Suunnittelupalavereissa joku välillä haluaa palo-oven johonkin tilaan äänieristysoveksi, jolloin tulee korjattua, että laitetaan siihen "desibeli-ovi". Kyseessä kun on samaa palotilaa oleva alue, joka ei vaadi palo-ovea vaan dB-luokitellun oven.
Se tosiasia, että useimmiten tuleva ovi sisältää myös paloluokituksen, ei tee siitä yhtään parempaa äänieristyksen kannalta.

Monella näkyy olevan perusteet hallussa, mutta toteutuksen suhteen ymmärrys ei niinkään...
Keskustelu on kiertänyt kehää jo pitkän aikaa ja alkaa jo ainakin itselleni riittää.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
641
Edelleenkin kyse on akustoinnista, ei äänieristyksestä.

Niitä kennoväliovia nyt on turha sotkea tähän keskusteluun.
Suunnittelupalavereissa joku välillä haluaa palo-oven johonkin tilaan äänieristysoveksi, jolloin tulee korjattua, että laitetaan siihen "desibeli-ovi". Kyseessä kun on samaa palotilaa oleva alue, joka ei vaadi palo-ovea vaan dB-luokitellun oven.
Se tosiasia, että useimmiten tuleva ovi sisältää myös paloluokituksen, ei tee siitä yhtään parempaa äänieristyksen kannalta.

Monella näkyy olevan perusteet hallussa, mutta toteutuksen suhteen ymmärrys ei niinkään...
Keskustelu on kiertänyt kehää jo pitkän aikaa ja alkaa jo ainakin itselleni riittää.
Se nyt melkein on se ja sama onko kyseessä palo-ovi vaiko db-ovi, kunhan on tilaan sopiva ovi, mikä äänieristää tarpeeksi hyvin, jos tehdään äänieristettyä huonetta. Niillä 50e kennoväliovilla ei tee yhtään mitään. Mikäli tehdään äänieristettyä huonetta, niin itse huomioisin myös kys. huoneen akustiikan, ja jos jotain ilmarakoja vielä tehdään viereisiin huoneisiin tms. Akustiikkalevyn tarkoitus on myös vähentää kaikuvaa ääntä ja "äänen leviämistä". Toteuttaa voi monella eri tapaa ja yhtä ainutta oikeata tapaa ei ole, vaan nämä suunnitellaan tilanteisiin sopivaksi. Tarvittaessa rakentaa vaikka metrin paksuisen betonikuution maan alle 10 metrin syvyyteen ja lukittautuu sinne.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
407
Asennetaanko ovien tiivisteet yleensä oven karmiin vai itse oveen? Kyseessä siis ulko-ovien tiivisteet
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Yleisemmin ne asennetaan karmiin, mutta voi olla ovessakin ja tarvittaessa molemmissa siten, että ne eivät mene päällekkäin vaan siihen tiivisteiden väliin tulee ilmarako. Se rako toimii silloin lämmöneristeenä. Käytännän hyöty ollee aika pieni, jos se yksi tiiviste toimii oikeasti. Suosittelen silikonitiivistettä, ei kuolleennu niin helposti.
 
Liittynyt
07.08.2017
Viestejä
19
Asennan terassille pintalaudoitusta ja täytyis tehdä huoltoluukku poreammevarauksen sähköille ja jätevesiviemärille. Minkälaisilla putkilla/osilla viemärin sais kivasti siirrettyä tonne oikealle sähkörasioiden lähettyville ja kannattaako tuoda terassilautojen pintaan vai jättää tulevan huoltoluukun alle?
IMG_0783.jpg
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 273
Riippuen onko työtulpan alla muhvi- vai putkipää. Jos muhvi niin 2x45° kulmayhdettä jos taas putkipää niin 45° kulmayhde ja 45° muhvikulma. Jättää pään sillein että pääsee käsiksi huoltoluukusta ja putken päähän kova tulppa, ei työtulppa. Melkein vaatii kannaketta tuolle vaakapätkälle, itse olisin kaivanut maata sen verran että olisi päässyt tekemään heiton maan alle. Paitsi jos paljun viemäröinti tulee juuri tuohon kohtaan niin sitten vaan jatkaa putken terassilaudan alapuolelle ja päähän kova tulppa. kun palju tulee käyttöön niin kuppiterällä reikä terassilautaan.
 
Liittynyt
23.09.2018
Viestejä
547
Osaisko joku tunnistaa ponnahdussalvan merkin logosta? Asunnon keittiössä on kaappien ovet ponnahdussalvoilla ja pari niistä on 10 vuodessa väsynyt siinä määrin etteivät oikein toimi enää. Säätö ei tuntunu auttavan. Olis mukava vaihtaa uusiin niin, että vaan ruuvaa samoihin reikiin korvaavat.

1697920850019.png


Vaihtoehtoisesti tietääkö joku mitkä noista on ostamisen arvoisia. Blumin salvat näyttivät maksavan noin 13-15e/kpl ja kiinalaisia saa alle euron kappale.
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Asennan terassille pintalaudoitusta ja täytyis tehdä huoltoluukku poreammevarauksen sähköille ja jätevesiviemärille. Minkälaisilla putkilla/osilla viemärin sais kivasti siirrettyä tonne oikealle sähkörasioiden lähettyville ja kannattaako tuoda terassilautojen pintaan vai jättää tulevan huoltoluukun alle?
Lumimies jo sulle hyvät ohjeet antoikin, mutta mikäli vain varaus itse en tekisi muuta kuin miettisin ison (tosta viemärin vas. reunasta seinään 600-800 leveän "luukun"
pelkistä laudoista tehtynä ruuvattuna noihin "koolinkeihin" . Ne on sitten nopea ruuvikoneella irrotella ja saat putken sinne mihin se poreamme ne oikeasti tarvitsee ja on tilaa tehdä.

Muutenkin laittaisin ruuvella kaikki laudat => sen "luukkun" vaatimat laudan katkaisu tosta viemärin vas. koolingin keskeltä.
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
2 225
Pitäisi lumiesteet asennella. Ajattelin laittaa molemmin puolin koko räystään matkalta (n. 21 metriä yhteensä) niin pysyypähän paremmin ja ei tarvitse sitten katsella niitä lumiläjiä. Meinasin alunperin itse laittaa, kun eipä tuo mikään järin monimutkainen homma ole. Nyt kuitenkin kun homman startti on vähän viivästynyt (piti alunperin jo hyvissä ajoin loppukesästä laittaa) ja ei oikein toista luotettavaa käsipariakaan tähän hätään löydy avuksi (piti raksamies-isäukon tulla apustamaan mutta teloi itsensä tuossa), aloinkin tulemaan vähän toisiin aatoksiin kun bongasin just, että Kourusilla ainakin nettisivulaskuri väittää, että homma ei olisi mitenkään törkyhintaista:

1698055611204.png


Pelkät esteet, apupuut, ruuvit sun muut ois jo itsessään varmaan sen 550-600€.

En sitten tiedä tulisiko tuohon vielä jotain lisäkuluja päälle, mutta vähän kyllä meinaa suhteellisen vannoutunutta DIY-miestäkin alkaa noilla hinnoilla laiskottamaan, varsinkin kun ei tuo katolla heiluminen syyskeleillä nyt niin hupaisaa hommaa ole, vaikka ihan hyvät vehkeet siihen löytyykin...
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 811
Pitäisi lumiesteet asennella. Ajattelin laittaa molemmin puolin koko räystään matkalta (n. 21 metriä yhteensä) niin pysyypähän paremmin ja ei tarvitse sitten katsella niitä lumiläjiä. Meinasin alunperin itse laittaa, kun eipä tuo mikään järin monimutkainen homma ole. Nyt kuitenkin kun homman startti on vähän viivästynyt (piti alunperin jo hyvissä ajoin loppukesästä laittaa) ja ei oikein toista luotettavaa käsipariakaan tähän hätään löydy avuksi (piti raksamies-isäukon tulla apustamaan mutta teloi itsensä tuossa), aloinkin tulemaan vähän toisiin aatoksiin kun bongasin just, että Kourusilla ainakin nettisivulaskuri väittää, että homma ei olisi mitenkään törkyhintaista:



Pelkät esteet, apupuut, ruuvit sun muut ois jo itsessään varmaan sen 550-600€.

En sitten tiedä tulisiko tuohon vielä jotain lisäkuluja päälle, mutta vähän kyllä meinaa suhteellisen vannoutunutta DIY-miestäkin alkaa noilla hinnoilla laiskottamaan, varsinkin kun ei tuo katolla heiluminen syyskeleillä nyt niin hupaisaa hommaa ole, vaikka ihan hyvät vehkeet siihen löytyykin...
Kuuluuko tuohon lovetut tiilet? Itsellä paukkuu nykyään joka talvi samat tiilet lumiesteen rikkomana kun laiskana ei ole tullut hankittua moisia.
 
Liittynyt
18.08.2021
Viestejä
2 225
Kuuluuko tuohon lovetut tiilet? Itsellä paukkuu nykyään joka talvi samat tiilet lumiesteen rikkomana kun laiskana ei ole tullut hankittua moisia.
En tiedä, mutta luulisi koska muuten ne tiilet tosiaan hajoaa. Tosin eipä tuo nyt kummoinen juttu ole itsekään loveta. Joko ihan vaan taltalla tai sitten jollain laikalla.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 558
Mulla on ainakin lumiesteen se kattotiilten välistä tuleva osa sen verran ohkasta lattaterästä ettei noita tiiliä ole lovettu. Pari tiiltä uusittiin, kun apuruode tolta esteeltä korkkasi, mutta muutoin pysyvät kyllä ehjinä.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 811
En tiedä, mutta luulisi koska muuten ne tiilet tosiaan hajoaa. Tosin eipä tuo nyt kummoinen juttu ole itsekään loveta. Joko ihan vaan taltalla tai sitten jollain laikalla.
Tuntuu nuo nykytiilet olevan aika herkkiä halkeamaan kun niitä käsittelee vähän enemmän :lol: Tässä olisi Monierin tiilitehdas pienen ajomatkan päässä niin voisi tietysti ostaa suoraan sieltä, ennen sai ainakin varatiiliä haettua nippuina kun vaan sopi ennakkoon.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
190
Osaisko joku tunnistaa ponnahdussalvan merkin logosta? Asunnon keittiössä on kaappien ovet ponnahdussalvoilla ja pari niistä on 10 vuodessa väsynyt siinä määrin etteivät oikein toimi enää. Säätö ei tuntunu auttavan. Olis mukava vaihtaa uusiin niin, että vaan ruuvaa samoihin reikiin korvaavat.



Vaihtoehtoisesti tietääkö joku mitkä noista on ostamisen arvoisia. Blumin salvat näyttivät maksavan noin 13-15e/kpl ja kiinalaisia saa alle euron kappale.
Italiana Ferramenta. Myy näitä tarvikkeita useille yrityksille. Tuskin tuota mallia enää löytyy. Mm. tämä on Italiana Ferramentan. Vähän kun mittailee, niin varmaan löytyy joku joka peittää vanhan salvan paikan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 855
Maan alla 3000L öljysäiliö odottamassa täyttöä hiekalla. Kuinkas pian ja millä todennäköisyydellä täyttämätön säiliö alkaa nousemaan pintaan? En ihan hirveää kiirettä haluaisi täytöllä pitää erityisesti kun talvi on aluillaan.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
939
Maan alla 3000L öljysäiliö odottamassa täyttöä hiekalla. Kuinkas pian ja millä todennäköisyydellä täyttämätön säiliö alkaa nousemaan pintaan? En ihan hirveää kiirettä haluaisi täytöllä pitää erityisesti kun talvi on aluillaan.
Eikai se ennenkään ole mihinkään noussut, vaikka tuskin ollut kokoaikaa täynnä..?
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 190
Maan alla 3000L öljysäiliö odottamassa täyttöä hiekalla. Kuinkas pian ja millä todennäköisyydellä täyttämätön säiliö alkaa nousemaan pintaan? En ihan hirveää kiirettä haluaisi täytöllä pitää erityisesti kun talvi on aluillaan.
Jotta se nousisi pitäisi tulla siihen ympärille paljon vettä (veden noste) ja muistaakseni niihin valettiin pohjalle betoninen laatta (estämään tota usein teoreettista nousemista) johon toi säiliö sidottiin. Kunhan muistit sen puhdistuttaa öljystä niin, en itse muuten olisi kovin huolissani.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 747
Maan alla 3000L öljysäiliö odottamassa täyttöä hiekalla. Kuinkas pian ja millä todennäköisyydellä täyttämätön säiliö alkaa nousemaan pintaan? En ihan hirveää kiirettä haluaisi täytöllä pitää erityisesti kun talvi on aluillaan.
Kai olet muistanut hakea tuohon poikkeuslupaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä?


Ei ole kyllä kovin suositeltavaa jättää noita säiliöitä maahan ruostumaan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 855
Eikai se ennenkään ole mihinkään noussut, vaikka tuskin ollut kokoaikaa täynnä..?
Ei ole ikinä ollut täysin tyhjä, ja ei ole noussutkaan. Aina on vähintään 500litraa ollut sisällä.

Jotta se nousisi pitäisi tulla siihen ympärille paljon vettä (veden noste) ja muistaakseni niihin valettiin pohjalle betoninen laatta (estämään tota usein teoreettista nousemista) johon toi säiliö sidottiin. Kunhan muistit sen puhdistuttaa öljystä niin, en itse muuten olisi kovin huolissani.
Mä en tiedä mitä säiliön alla on. Puhdistettu on joo. Ehkä mä olen levollisin mielin ja lapioin ensi kesänä tavaraa sisään.

Ei ole kyllä kovin suositeltavaa jättää noita säiliöitä maahan ruostumaan.
Ely keskus sen päättänee, näin oli minunkin tapauksessani.
 
Liittynyt
26.02.2019
Viestejä
2 433
Osaako joku sanoa, että jos kipsilevyssä on reikä ja sen täyttää vain vaikka weberin lr+:lla, että mitä tapahtuu? Takana on tietysti joku levy tai vastaava, että täytön pystyy tekemään, mutta kaikki ohjeet on ollut, että pitäisi leikata kipsilevyn pala siihen päälle vielä ja nauhoittaa ympärystä.

Seinä on tarkoitus vielä ylitasoittaa ja maalata uusiksi, niin puskeeko tuo jotenkin läpi joskus, jos ei tee, kuten yleinen ohjeistus tuntuu olevan?
 
Liittynyt
19.11.2016
Viestejä
4 130
Osaako joku sanoa, että jos kipsilevyssä on reikä ja sen täyttää vain vaikka weberin lr+:lla, että mitä tapahtuu? Takana on tietysti joku levy tai vastaava, että täytön pystyy tekemään, mutta kaikki ohjeet on ollut, että pitäisi leikata kipsilevyn pala siihen päälle vielä ja nauhoittaa ympärystä.

Seinä on tarkoitus vielä ylitasoittaa ja maalata uusiksi, niin puskeeko tuo jotenkin läpi joskus, jos ei tee, kuten yleinen ohjeistus tuntuu olevan?
Minkä kokoinen reikä on?
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 747
Osaako joku sanoa, että jos kipsilevyssä on reikä ja sen täyttää vain vaikka weberin lr+:lla, että mitä tapahtuu? Takana on tietysti joku levy tai vastaava, että täytön pystyy tekemään, mutta kaikki ohjeet on ollut, että pitäisi leikata kipsilevyn pala siihen päälle vielä ja nauhoittaa ympärystä.

Seinä on tarkoitus vielä ylitasoittaa ja maalata uusiksi, niin puskeeko tuo jotenkin läpi joskus, jos ei tee, kuten yleinen ohjeistus tuntuu olevan?
No ainakin se LR+ menee kuopalle ja luultavasti halkeilee kuivuessaan. Ylitasoituksella tuskin paikkaa enään löytyy. Riskinähän on se että rakenteet liikkuvat aikanaan jolloin paikka voi haljeta myöhemmin ja sen myötä tulla esiin kun sen päällä ei ole saumanauhaa joka estää halkeamien esiintulon. Jos pitäisi veikata suuntaan taikka toiseen niin veikkaisin että paikka tulee kestämään tuolleen ilman nauhoituksia koska siinä ei varsinaisesti ole mitään saumoja jotka pääsisivät liikkumaan. Takeita tästä kuitenkaan ei kukaan voi antaa.
 
Liittynyt
26.02.2019
Viestejä
2 433
No ainakin se LR+ menee kuopalle ja luultavasti halkeilee kuivuessaan. Ylitasoituksella tuskin paikkaa enään löytyy. Riskinähän on se että rakenteet liikkuvat aikanaan jolloin paikka voi haljeta myöhemmin ja sen myötä tulla esiin kun sen päällä ei ole saumanauhaa joka estää halkeamien esiintulon. Jos pitäisi veikata suuntaan taikka toiseen niin veikkaisin että paikka tulee kestämään tuolleen ilman nauhoituksia koska siinä ei varsinaisesti ole mitään saumoja jotka pääsisivät liikkumaan. Takeita tästä kuitenkaan ei kukaan voi antaa.
LR+ kutistuu hiukan juu, mutta kerrosta kerroksen päälle, kunnes on tasaista ja ylitasoitus hoitaa loput. Testataan, niin sillähän oppii, että pitäisikö tuo tehdä kuten opastetaan, vai onko tämä riittävä toimenpide.
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
259
Jos pex-suojaputken roilottaa kahitiiliseinään niin tarvitseeko sitä tukea roilon pohjalle kannakkeilla ennenkuin sen taikoo umpeen? Vai riittääkö esim uretaanilla vähän laittaa heppiin väliaikaisesti. Olen lueskellut tosin, että nykyään suosittaisiin myös taas pinta-asennuksia?

Entäpä tavallisen seinätasoitteen kestävyys piipun kyljessä? Vähän hassusti piippu on myös 40cm näkyvissä pesuhuoneen puolella niin raavituttaa myös vesieriste...
Kyseisellä kohdalla oleva hormi ei kyllä ole meillä käytössä, eli ei kovin kuumaksi tule, mutta saattaisihan se joskus harmittaa jos siihen jonkun kaminan laittaisi ja vesierkat korkkasi.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.11.2018
Viestejä
1 615
Osaako joku sanoa, että jos kipsilevyssä on reikä ja sen täyttää vain vaikka weberin lr+:lla, että mitä tapahtuu? Takana on tietysti joku levy tai vastaava, että täytön pystyy tekemään, mutta kaikki ohjeet on ollut, että pitäisi leikata kipsilevyn pala siihen päälle vielä ja nauhoittaa ympärystä.

Seinä on tarkoitus vielä ylitasoittaa ja maalata uusiksi, niin puskeeko tuo jotenkin läpi joskus, jos ei tee, kuten yleinen ohjeistus tuntuu olevan?
Samankuuloinen tilanne itsellä, oli nyrkin kokoinen reikä seinässä. Askartelin siihen levystä paikan minkä vedin ruuveilla kiinni ja päälle Presto R. Ekalla kerralla meni kuopalle ja reunat/saumat näkyi mutta toisella tasoituksella on ollut aivan sileä maalauksen jälkeen. En jaksanut nauhoittaa ja näytti toimivan
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
1 938
Osaako joku sanoa, että jos kipsilevyssä on reikä ja sen täyttää vain vaikka weberin lr+:lla, että mitä tapahtuu? Takana on tietysti joku levy tai vastaava, että täytön pystyy tekemään, mutta kaikki ohjeet on ollut, että pitäisi leikata kipsilevyn pala siihen päälle vielä ja nauhoittaa ympärystä.

Seinä on tarkoitus vielä ylitasoittaa ja maalata uusiksi, niin puskeeko tuo jotenkin läpi joskus, jos ei tee, kuten yleinen ohjeistus tuntuu olevan?
Pari reikää olen paikannut pahvilla ta tasoitteella ;)
Levyssä reikä läpi niin parista palasta sai liimattua toiselle puolelle pahvin että pysyy täyte paikallaan. Etupuolelta varovasti pelkkä pahvi pois jonkin matkaa reiän ulkopuolelta. Sitten reiän täyttö massalla ja uuden pahvin sovitus & liimaus ulkopinnalle.

Miksi ? Koska ei ollut sellaista kittiä/massaa joka olisi täyttänyt koko reiän eikä vanhaa levynpalaa. Pahvia ja tasoitetta oli riittävästi.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 315
Ulko-ovien ja karmien tiivisteitä pitäisi uusia, mutta ongelma on ettei tuollaisia samanlaisia myydä missään. Ovat siis molemmat uratiivisteitä, karmitiiviste perinteinen pyöreällä profiililla oleva. Karmissa kahvan puoleiselta sivulta jää ehkä 7mm rako ja saranapuolelta enemmän. Oven tiivisteen paksuutta on hankalempi päätellä, mutta se on leveydeltään ehkä 8mm (ilman uraan menevää osaa) ja 5-6mm paksu, mutta sen muoto on ihan erilainen kuin kaupoissa myynnissä olevissa tiivisteissä. Muistuttaa vähän tätä Pihlan tiivistettä, mutta ei kuitenkaan täsmää täysin. Onko joku korvannut siis tuollaisen litteämmän uratiiviisteen pyöreäprofiilisella vai pitäisikö vaan oveen katsoa jotain liimattavaa tiivistettä tuon tilalle?
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 273
Jos pex-suojaputken roilottaa kahitiiliseinään niin tarvitseeko sitä tukea roilon pohjalle kannakkeilla ennenkuin sen taikoo umpeen? Vai riittääkö esim uretaanilla vähän laittaa heppiin väliaikaisesti. Olen lueskellut tosin, että nykyään suosittaisiin myös taas pinta-asennuksia?
Millä sen pexin vaan saa pysymään siellä urassa. Joskus ei tarvitse kiinnittää mitenkään joskus kampeaa aika voimakkaasti.
Pinta- vs uppoasennus jakaa vähän mielipiteitä, itselle vetäisin ehdottomasti uppoasennuksena jos vaan mahdollista, ihan sen takia että ne kromi näyttää jonkin ajan päästä aika likaselle ja pitää hinkata puhtaaksi.
Tosin pinta-asennuksena ei tule vedettyä naulaa/ruuvia piilossa olevaan pexiin.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
187
Jos pex-suojaputken roilottaa kahitiiliseinään niin tarvitseeko sitä tukea roilon pohjalle kannakkeilla ennenkuin sen taikoo umpeen? Vai riittääkö esim uretaanilla vähän laittaa heppiin väliaikaisesti. Olen lueskellut tosin, että nykyään suosittaisiin myös taas pinta-asennuksia?

Entäpä tavallisen seinätasoitteen kestävyys piipun kyljessä? Vähän hassusti piippu on myös 40cm näkyvissä pesuhuoneen puolella niin raavituttaa myös vesieriste...
Kyseisellä kohdalla oleva hormi ei kyllä ole meillä käytössä, eli ei kovin kuumaksi tule, mutta saattaisihan se joskus harmittaa jos siihen jonkun kaminan laittaisi ja vesierkat korkkasi.
Helpompaa on taikoa kun se suojaputki on hiukka kii pohjassaan ku taiot. Urtsilla, liimamassalla, kuumaliimalla, etc.

Hormin kylkeen laittasin ite (ja oon laittanutkin) ihan normaalia purkkitasotetta, hyvin kestää. Jos nyt (niinkuin oletan) on tiilihormista kyse nii eipä sen pintalämpötila kummoseksi nouse vaikka olis kiuas kytkettynä. Lonkalta en muista vedeneristeen lämpötilarajoituksia, mut rohkenen epäillä että hormi ei aseta sille pesuhuoneen puolella rajoituksia. Lämpötilarajotukset tulee lähinnä kiukaan suorasta säteilylämmöstä.
 
Liittynyt
31.07.2018
Viestejä
457
Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva parin viikon puuhasteluista. 80-luvun rivarissa puupaneelia piisasi koko katto ja puoli seinää + ikivanhalla pinnalla oleva mosaiikkiparketti.

Seiniin ja kattoon laitoin 3x pohjamaalina Tikkurila Siro 7 (18 litran kanisteri) ja 2x pintamaalina Tikkurila Nova 7 (9 litraa). Pohjatöinä maalipesua 1 kerta raakana, ei laimennettuna + hionta 140-paprulla hiontatuen kanssa.

Lattian hioin vuokraamalla laitteet rakennusvälinevuokraamosta. Pakunhan siihen tarvitsee, sillä lattiahiomakone painaa noin 80 kg. Joissain youtube-videoissa näkyy Lägler Hummel -rumpuhiomakone, jolla voi aloittaa työn rivakammin. Se on kuitenkin hieman riskialtista diy-veikkoselle, sillä sen ohjaaminen on välinevuokraajien mielestä hankalaa. Ilmeisesti kahvakäyttöisyys hionnassa tekee helposti epätasaista jälkeä.
Tässä projektissa pärjättiin lautasmallisella Lägler Trio lattiahioma/viimeistelykoneella ja Lägler Unico reunahiomakoneella. Aloitin karkeuden 24 paperilla, jota meni yhteensä 6 kpl. Kulumista ei näe paperista katsomalla, mutta puolivälissä vaihtaessa huomasi kuinka alkoi taas puremaan paremmin. Sitten olisi voinut käyttää esim. 60 karkeutta, mutta tuli vedettyä suoraan 100:lla kun alkoi klo 21 hiljaisuus siintämään horisontissa vastaan. 100-papereita meni vain 3 kpl. Koko hiontalaitteiston vuokra papereineen ei ollut kuin karvan yli 100 euroa. Eli varsin edullista jos riittää mielenkiintoa ja löytyy paku (+kantokaveri). Jos ei ole tällainen ikivanha kova lakkapinta niin ehkä ei tarvitse edes 24 vaan joku 40 ottaa jo riittävästi alkuun pois. Aika tarkkana saa olla vain, ettei jää vahingossa 90% tulokseen, jolloin silti olisi jäänyt näkyviin lakkapintaa eikä itse puuta.
Pölyä tuli armottomasti lattiasta kattoon. Lampun valoa vasten näkyi kun olisi satanut. Hengityssuojain oli tarpeen.

Lattiaan tuli kaksi kerrosta Parketti-Ässä petsiä haaleimman valkoista 1597, jolla yritin saada lakkauksen jälkeisen sävyn mahdollisimman samanlaiseksi kuin mitä hiomisen jälkeen. Koska lakka yksin tummentaa. Sen voi todeta toiseksi viimeisestä kuvasta kun en petsannut vaan pelkästään hioin ja lakkasin keittiön kalusteiden alle jäävät osat. Petsistä tuli mukavasti puuta korostava lopputulos. Ei täysin tasainen, mutta vanhaan eri tavalla kovettuneeseen puuhun ei täydellistä saisikaan. Maalikaapimella saa yllättävän hyvin laidat raavittua irti vanhasta lakasta.

En välttämättä suosittele valkolakkausta/petsausta jos haluaa täysin tasaisen värin. Mutta jos sen ymmärtää vaikka elämisen jäljiksi, niin silloin kannattaa. Petsin riittoisuus osoittautui valeeksi, sillä yksi 2.7 litran kanisteri olisi pitänyt muka riittää liki 50 neliöön. Ei todellakaan, vaan sitä meni tuohon 30 neliöön kahteen kertaan laitettuna 2x 2.7 + 2x 0.9 litraa. Petsin jälkeen Pontti Floor Lacquer 50 puolikiiltävänä meni kolmeen kerrokseen alle 9 litraa. Eli siis noin 500€ meni lattiaan euroja. Liimattu mosaiikki pohjatöineen luultavasti maksaisi uutena nykyään yli maksukyvyn.

Päätyseinään tuli maali, jonka päälle tapetti. Väliseinässä löytyi tapetin alta musta tapetti, joka sai jäädä mielenkiintoisena yllätyksenä.
Tuossa tiilitapettikuvassa näkyy jo petsattu ja 3x lakattu lopullinen lattia. Ja tuossa astianpeukone-hellan alla olevassa. Tuo alarivin eka on hionnan alkupuolelta, jossa on alkuperäistä lattiaa ja osin ensimmäinen kerta karkeimmalla 24:lla hiottu Triolla. Viimeinen kuva on valmis lattia.

Kannattihan se, mutta kuten aina oli työläämpi ja hieman kalliimpi kuin tiesi aloittaessaan. Mielestäni kävi pääosin niin kuin ennalta arvioin: vaalennus tarvittiin, jottei lattia tummentunut melkein lähtöasetelmiin jos olisi vedetty pelkkä uusi lakka.
Vaihtoehtoina oli valkolakka ja Osmo öljyvaha. Osmo olisi ilmeisesti jäänyt hyvin pintaan kun petsi taas imeytyi korostaen puun kuviota. Valkolakan osalta en osaa arvioida olisiko vaalentanut tarpeeksi. Toki on myös vielä lipeäkäsittely, joka vaalentaa lopullisesti niin ettei enää edes kellastu. Se kuulosti kuitenkin liian hardcorelta ajatella.

Havaintoja: 1) Mosaiikkia voi hioa vaikka kuinka moneen otteeseen, pintaa on enemmän kuin muissa parkettityypeissä. 2) Lattian vaihto eli liimojen poistoon joutuminen olisi riskialtis idea, koska siellä voi olla käytetty asbestia (eli selvitys = rahaa ja jos löytyy niin sitten vasta rahaa menee). Lakoista löytyi Ylen juttu, jossa todettiin ettei lakoissa ole käytetty asbestia.
_Muutos 10.4.2016 Asbestia sisältävien aineiden listasta on poistettu lakat. Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liiton mukaan asbestia ei ole käytetty lakoissa. _
Keittiön kaapit on nyt sangen irvokas näky, mutta ne saa tehdä vuorostaan ammattilainen.
Tässä vielä yksi potentiaalisesti hyödyllinen lakkavertailu: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16485/Vesiohenteisten puulattialakkojen vertailu.pdf;jsessionid=75D460FDC43816D9198B3E4EDC359020?sequence=1


IMG_6411.JPGIMG_6422.JPG
IMG_6433.JPGIMG_6440.JPGIMG_6450.JPGIMG_6437.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 315
Löytyisikö täältä

Mielestäni olen tuolta tilannut ikkunoihin uudet tiivisteet.
Siellä oli pari potentiaalista vaihtoehtoa. Pitänee leikata jostain ovesta pätkä tiivistettä, niin näkee sen läpileikkauksen ja voisi helpommin löytyä korvaaja. Pitääpä katsoa onko kylmän varaston ovessa samaa tiivistettä, haittaisi vähemmän elämää jos sieltä hetken puuttuisi pala tiivistettä
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 747
Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva parin viikon puuhasteluista. 80-luvun rivarissa puupaneelia piisasi koko katto ja puoli seinää + ikivanhalla pinnalla oleva mosaiikkiparketti.

Seiniin ja kattoon laitoin 3x pohjamaalina Tikkurila Siro 7 (18 litran kanisteri) ja 2x pintamaalina Tikkurila Nova 7 (9 litraa). Pohjatöinä maalipesua 1 kerta raakana, ei laimennettuna + hionta 140-paprulla hiontatuen kanssa.

Lattian hioin vuokraamalla laitteet rakennusvälinevuokraamosta. Pakunhan siihen tarvitsee, sillä lattiahiomakone painaa noin 80 kg. Joissain youtube-videoissa näkyy Lägler Hummel -rumpuhiomakone, jolla voi aloittaa työn rivakammin. Se on kuitenkin hieman riskialtista diy-veikkoselle, sillä sen ohjaaminen on välinevuokraajien mielestä hankalaa. Ilmeisesti kahvakäyttöisyys hionnassa tekee helposti epätasaista jälkeä.
Tässä projektissa pärjättiin lautasmallisella Lägler Trio lattiahioma/viimeistelykoneella ja Lägler Unico reunahiomakoneella. Aloitin karkeuden 24 paperilla, jota meni yhteensä 6 kpl. Kulumista ei näe paperista katsomalla, mutta puolivälissä vaihtaessa huomasi kuinka alkoi taas puremaan paremmin. Sitten olisi voinut käyttää esim. 60 karkeutta, mutta tuli vedettyä suoraan 100:lla kun alkoi klo 21 hiljaisuus siintämään horisontissa vastaan. 100-papereita meni vain 3 kpl. Koko hiontalaitteiston vuokra papereineen ei ollut kuin karvan yli 100 euroa. Eli varsin edullista jos riittää mielenkiintoa ja löytyy paku (+kantokaveri). Jos ei ole tällainen ikivanha kova lakkapinta niin ehkä ei tarvitse edes 24 vaan joku 40 ottaa jo riittävästi alkuun pois. Aika tarkkana saa olla vain, ettei jää vahingossa 90% tulokseen, jolloin silti olisi jäänyt näkyviin lakkapintaa eikä itse puuta.
Pölyä tuli armottomasti lattiasta kattoon. Lampun valoa vasten näkyi kun olisi satanut. Hengityssuojain oli tarpeen.

Lattiaan tuli kaksi kerrosta Parketti-Ässä petsiä haaleimman valkoista 1597, jolla yritin saada lakkauksen jälkeisen sävyn mahdollisimman samanlaiseksi kuin mitä hiomisen jälkeen. Koska lakka yksin tummentaa. Sen voi todeta toiseksi viimeisestä kuvasta kun en petsannut vaan pelkästään hioin ja lakkasin keittiön kalusteiden alle jäävät osat. Petsistä tuli mukavasti puuta korostava lopputulos. Ei täysin tasainen, mutta vanhaan eri tavalla kovettuneeseen puuhun ei täydellistä saisikaan. Maalikaapimella saa yllättävän hyvin laidat raavittua irti vanhasta lakasta.

En välttämättä suosittele valkolakkausta/petsausta jos haluaa täysin tasaisen värin. Mutta jos sen ymmärtää vaikka elämisen jäljiksi, niin silloin kannattaa. Petsin riittoisuus osoittautui valeeksi, sillä yksi 2.7 litran kanisteri olisi pitänyt muka riittää liki 50 neliöön. Ei todellakaan, vaan sitä meni tuohon 30 neliöön kahteen kertaan laitettuna 2x 2.7 + 2x 0.9 litraa. Petsin jälkeen Pontti Floor Lacquer 50 puolikiiltävänä meni kolmeen kerrokseen alle 9 litraa. Eli siis noin 500€ meni lattiaan euroja. Liimattu mosaiikki pohjatöineen luultavasti maksaisi uutena nykyään yli maksukyvyn.

Päätyseinään tuli maali, jonka päälle tapetti. Väliseinässä löytyi tapetin alta musta tapetti, joka sai jäädä mielenkiintoisena yllätyksenä.
Tuossa tiilitapettikuvassa näkyy jo petsattu ja 3x lakattu lopullinen lattia. Ja tuossa astianpeukone-hellan alla olevassa. Tuo alarivin eka on hionnan alkupuolelta, jossa on alkuperäistä lattiaa ja osin ensimmäinen kerta karkeimmalla 24:lla hiottu Triolla. Viimeinen kuva on valmis lattia.

Kannattihan se, mutta kuten aina oli työläämpi ja hieman kalliimpi kuin tiesi aloittaessaan. Mielestäni kävi pääosin niin kuin ennalta arvioin: vaalennus tarvittiin, jottei lattia tummentunut melkein lähtöasetelmiin jos olisi vedetty pelkkä uusi lakka.
Vaihtoehtoina oli valkolakka ja Osmo öljyvaha. Osmo olisi ilmeisesti jäänyt hyvin pintaan kun petsi taas imeytyi korostaen puun kuviota. Valkolakan osalta en osaa arvioida olisiko vaalentanut tarpeeksi. Toki on myös vielä lipeäkäsittely, joka vaalentaa lopullisesti niin ettei enää edes kellastu. Se kuulosti kuitenkin liian hardcorelta ajatella.

Havaintoja: 1) Mosaiikkia voi hioa vaikka kuinka moneen otteeseen, pintaa on enemmän kuin muissa parkettityypeissä. 2) Lattian vaihto eli liimojen poistoon joutuminen olisi riskialtis idea, koska siellä voi olla käytetty asbestia (eli selvitys = rahaa ja jos löytyy niin sitten vasta rahaa menee). Lakoista löytyi Ylen juttu, jossa todettiin ettei lakoissa ole käytetty asbestia.

Keittiön kaapit on nyt sangen irvokas näky, mutta ne saa tehdä vuorostaan ammattilainen.
Tässä vielä yksi potentiaalisesti hyödyllinen lakkavertailu: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16485/Vesiohenteisten puulattialakkojen vertailu.pdf;jsessionid=75D460FDC43816D9198B3E4EDC359020?sequence=1



Hyvältä näyttää ja selkeästi on tehty kunnolla ja mietittykin mitä tehdään. Sitten moitteet: Ilmeisesti et ottanut hiomakoneen mukaan imuria vuokralle mikä on kyllä melkoisen kyseenalaista näin 2023 luvulla enkä keksi tuolle kyllä mitään järkevää perustetta.
 
Liittynyt
31.07.2018
Viestejä
457
Hyvältä näyttää ja selkeästi on tehty kunnolla ja mietittykin mitä tehdään. Sitten moitteet: Ilmeisesti et ottanut hiomakoneen mukaan imuria vuokralle mikä on kyllä melkoisen kyseenalaista näin 2023 luvulla enkä keksi tuolle kyllä mitään järkevää perustetta.
Joo se olisi ollut ihan järkevä samalla. Turhaan tukkii vaihtokuntoon hepat tavallisesta. Kai sellaisen kunnollisen olisi saanut jotenkin myös niihin Läglereihin kiinni suoraan. Nyt oli vain sen Trion oma, joka keräsi oliskohan kolme täyttä pussillista välillä tyhjennettäväksi.

Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy syy miksi en suosittele vaalennusta ilman, että kohtuullistaa odotuksia. Ei tule helpolla tasaista väriä vanhaan. Koko huoneen mittakaavassa jälki on hyvä. Tämä on toki ehkä pahin minkä löysin. Lattian laidat, jonne viimeinen lakanveto jää on myös haastavia kun sieltä imeytyy helposti takaisinpäin. Ne jää onneksi listojen alle, tai joutuu raaputtelemaan uusiksi ja korjaamaan. Joten ehkä hiomistakin enemmän tuollaiseen sävytyshommaan kannattaisi ensimmäisenä käyttää kokenutta tekijää. En osaa sanoa esim. minkä näköinen tästä olisi tullut pohjalakkaamalla petsaamisen sijaan. Tummempi takuulla, mutta miten tasainen? Lopputulos huomioiden tehty valinta ei luultavasti ollut väärä. (näköjään saa vielä kuvasta päätellen naulainta käyttää kattolistaan)
lattia.JPGvalmis.JPGIMG_6449.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.11.2016
Viestejä
4 130
Kuinka neuroottisesti pitää höyrysulun reikiin suhtautua? Onnistuin vetämään sisäseinänä toimivan maalatun lastulevyn takana olevaan höyrymuoviin sellasen 2x2cm L-kirjaimen muotoisen halkion jota en saanut teipillä oikein korjattua, alanko vetämään seinää alas ja revin muovit ja villat ulos ja pistän finnfoamia tilalle? Vai uskaltaako sen jättää seinän taakse tuollaisenaan?

Toinen kysymys, millaisella suhteella villoja korvataan finnfoamilla, taitaa foami eristää paremmin?
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 641
Jos seinät on lastulevyä niin siihenajankohtaan ei teipattu ainoatakaan saumaa. Lisäksi limitykset olemattomia ja muovinakin käytetty hyvinkin vaihteleva laatuisia tuotteita. En kyllä yöunia tilanteessasi menettäisi.
 
Liittynyt
19.11.2016
Viestejä
4 130
Jos seinät on lastulevyä niin siihenajankohtaan ei teipattu ainoatakaan saumaa. Lisäksi limitykset olemattomia ja muovinakin käytetty hyvinkin vaihteleva laatuisia tuotteita. En kyllä yöunia tilanteessasi menettäisi.
Joo -85 valmistunut talo kyseessä, aika suurpiirteistä ollut rakentaminen tuolloin. Tuli kyllä mieleen että voisi vaihtaa finnfoamit tilalle joka tapauksessa mutta toisaalta näiden talojen etu taitaa olla just siinä että ei ole liikaa eristelty joten tuulettuu paikat hyvin -> ei kosteusvaurioita.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
3 641
Joo -85 valmistunut talo kyseessä, aika suurpiirteistä ollut rakentaminen tuolloin. Tuli kyllä mieleen että voisi vaihtaa finnfoamit tilalle joka tapauksessa mutta toisaalta näiden talojen etu taitaa olla just siinä että ei ole liikaa eristelty joten tuulettuu paikat hyvin -> ei kosteusvaurioita.
Jos haluat selkeästi parantaa eristekykyä samalla eristepaksuudella niin Pirrin (polyuretaani tms) levyjen lämmönjohtavuuskyky on parempi kuin foamin. Toki myös hinta nousee samassa suhteessa. Ja meillä ei muka ole hintakartellia :D
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
939
Joo -85 valmistunut talo kyseessä, aika suurpiirteistä ollut rakentaminen tuolloin. Tuli kyllä mieleen että voisi vaihtaa finnfoamit tilalle joka tapauksessa mutta toisaalta näiden talojen etu taitaa olla just siinä että ei ole liikaa eristelty joten tuulettuu paikat hyvin -> ei kosteusvaurioita.
Ilmavuodot aiheuttaa kosteusvaurioita, eivät "tuuleta" eristeitä...
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
234 443
Viestejä
4 120 723
Jäsenet
69 929
Uusin jäsen
Pouta

Hinta.fi

Ylös Bottom