Keskustelua hybridiautoista

[HengaHox]

Todella huonolta näyttää nuo vedyn hyötysuhteet. En ole löytänyt mistään elektrolyysin hötyuhdettaa mutta olin siinä käsityksessä että se on noin 50%. Onko sinulla tuohon 20-30% arvioon jotain lähdettä?

Huomaa että puhuin elektrolyysin 20-30% häviöstä, eli hyötysuhde 70-80%

Technical Targets for Proton Exchange Membrane Electrolysis

This table summarizes the U.S. Department of Energy technical targets for proton exchange membrane electrolysis to achieve the central goal of low-cost hydrogen production of $2/kg H2 by 2026 and $1/kg H2 by 2031.

www.energy.gov

Technical Targets: Distributed Forecourt Water Electrolysis Hydrogen Production a,b,c

CHARACTERISTICS	UNITS	2011 STATUS	2015 TARGET	2020 TARGET
Hydrogen levelized cost d (production only)	$/kg	4.20 d	3.90 d	2.30 d
Electrolyzer system capital cost	$/kg	0.70	0.50	0.50
$/kW	430 e,f	300 f	300 f
System energy efficiency g	% (LHV)	67	72	75
kWh/kg	50	46	44
Stack energy efficiency h	% (LHV)	74	76	77
kWh/kg	45	44	43
Electricity price	$/kWh	From AEO 2009 i	From AEO 2009 i	0.037 j

Tuossa olisi jotain lukuja. 2011 67%. 2020 tavoite 75%.

 

[zepi]

Hyundailta tulee muuten ensi vuonna ihan kiinnostava sähköauto Ioniq 5.

2021 Hyundai Ioniq 5 powertrain details leaked

Specs for the upcoming Korean EV leak online, previewing 230kW power output, dual-motor AWD layout and 450-550km range.

www.caradvice.com.au

Hyundai esitteli uuden sähköautoperusrakenteen – E-GMP sallii myös virran ulosoton ja esimerkiksi sähkön siirtämisen toiseen sähköautoon

Hyundai Motor Groupin neljä merkkiä, Hyundai, Kia, Genesis ja uusimpana Ioniq, aikoo esitellä vuoteen 2025 mennessä vähintään 23 sähkömallia. Näistä

tekniikanmaailma.fi

58 kWh (450 km wltp) ja myöhemmin huhuttu 73 kWh (550 km wltp) akut.
0-100 km/h 5,2 sekuntia, ainakin First Edition mallissa.
Latausnopeus 20 % - 80 % 15 minuutissa käyttäen hyväksi 800 voltin DC pikalatausta, joka löytyy tällä hetkellä Ionityssä. Omassa ioniq 5 kotisivussa mainittiin taas 10 % - 80 % latausta 18 minuutissa.

800V järjestelmä on kyllä parempi jos laturit yleistyvät oikeasti, mutta jos 400V systeemiä ei ole optimoitu kunnolla, niin se on lähinnä haitta normaaleilla pikalatureilla.

Toivotaan, että Hyundailla on joku Porschea fiksumpi tapa toteuttaa lataus 400v pikalatureista.

 

[vemkki]

800V järjestelmä on kyllä parempi jos laturit yleistyvät oikeasti, mutta jos 400V systeemiä ei ole optimoitu kunnolla, niin se on lähinnä haitta normaaleilla pikalatureilla.

Toivotaan, että Hyundailla on joku Porschea fiksumpi tapa toteuttaa lataus 400v pikalatureista.

Mikäs ongelma Porschella on 400V pikalaturien kanssa?

 

[HengaHox]

Mikäs ongelma Porschella on 400V pikalaturien kanssa?

https://www.powerelectronics.com/ma...-5-to-88-battery-chargeat-270-kwin-22-minutes

When using a typical 400-V dc charger, the Taycan’s 50-kW dc onboard charger can get the vehicle’s battery from 5% to 80% charged in 93 minutes. An optional 150-kW onboard charger increases charging speeds, enabling a 5%-to-80% charge in 36 minutes.

 

[JimmyXQ]

https://www.powerelectronics.com/ma...-5-to-88-battery-chargeat-270-kwin-22-minutes

Mikä haitta tuossa sitten on? Jos pikalaturissa ei ole 800V mahdollisuutta, niin lataa 400V ja lataus 10-80% on päälle 30 minuuttia 150 kw laturilla

 

[HengaHox]

Mikä haitta tuossa sitten on? Jos pikalaturissa ei ole 800V mahdollisuutta, niin lataa 400V ja lataus 10-80% on päälle 30 minuuttia 150 kw laturilla

Jos on ottanut sen lisävarusteen niin eipä siinä mitään. Mutta on niitä yli 150kW 400V latureitakin, mistä jää nyt hyöty pois. Älytöntä etteivät laittaneet vakiona edes sitä 150kW

 

[zepi]

Mikäs ongelma Porschella on 400V pikalaturien kanssa?

Porsche on ikävän hidas "pikalataamaan" noista normaaleista / yleisimmistä 400V 50kW pikalatureista.

Vaivainen 36kW:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Jos on ottanut sen lisävarusteen niin eipä siinä mitään. Mutta on niitä yli 150kW 400V latureitakin, mistä jää nyt hyöty pois. Älytöntä etteivät laittaneet vakiona edes sitä 150kW

Edes lisävaruste ei pelasta 50kW laturin kanssa tilannetta. (Tai ainakaan en ole nähnyt luotettavia testejä jotka todistaisivat sen niin tekevän).

 

[HengaHox]

Porsche on ikävän hidas "pikalataamaan" noista normaaleista / yleisimmistä 400V 50kW pikalatureista.

Vaivainen 36kW:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Edes lisävaruste ei pelasta 50kW laturin kanssa tilannetta. (Tai ainakaan en ole nähnyt luotettavia testejä jotka todistaisivat sen niin tekevän).

On se jännä. Ihme aivopieru

 

[RaGran]

Tässähän on se että porukka jotka ostaa uutena/vähän käytettynä eikä aio pitää akkutakuun yli ei varmaan voisi vähempää kiinnostaa onko se hyväksi akulle vai ei. Onko noista jotain testejä olemassa että onko vain ja ainoastaan pikalatauksesta minkälaista haittaa oikeasti?

Dataan perustuvia tietoja erilaisista akkujen käyttöikään vaikuttavista tekijöistä löytyy melko hyvin osoitteesta What can 6,000 electric vehicles tell us about EV battery health? | Geotab .

Pikalatauksen käyttö on yksi niistä, muita ovat esim. ilmastotyyppi (kylmemmissä ilmastoissa akku säilyy paremmin ja käyttöikä on pidempi) ja käytön määrä sinänsä.

 

[jopee]

Vetyasemat tulevat pakosta koska raskas liikenne siirtyy vetyyn jollain aikataululla. Tuleeko asemia kuinka paljon jää nähtäväksi mutta esim. Saksassa niitä rakennetaan aikamoista tahtia (taitaa olla jo yli 100 tällä hetkellä).

Helvetin pitkällä aikataululla, koska raskaassa liikentessä ei uusita kalustoa ihan tostanoinvaan kaikki uusiks. tai jos uusitaan niin sitten se tonnin iphone maksaakin 2 tonnia.

 

[RaGran]

Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.

Ajeltuani itse nyt noin kuukauden verran uudella Renault Zoella täytyy todeta että 22kW AC-lataus on erittäin kätevä juttu. Akun saa ladattua 15-20 prosentin tuntumasta täyteen tai melkein täyteen noin parin tunnin latauksella. Pitkillä matkoilla sen verran aikaa saa menemään helposti ruokataukoiluun ja muuhun mukavaan auton latautuessa halvalla tai ilmaiseksi ja matka jatkuu taas.

 

[Myrkky]

Akun saa ladattua 15-20 prosentin tuntumasta täyteen tai melkein täyteen noin parin tunnin latauksella. Pitkillä matkoilla sen verran aikaa saa menemään helposti ruokataukoiluun ja muuhun mukavaan auton latautuessa

Mäkin tykkään kuluttaa aikaa "muuhun mukavaan" pari tuntia jollain reissulla paikasta a to b olettaen että matka on satoja kilometrejä. Jos mieluummin mitä nopeammin perille, niin sitä parempi ilman turhia taukoja. Tien päällä seisty tai kulutettu aika ei nyt omasta mielestä ainakaan ole sitä mukavaa aikaa, kun voisi olla jo perillä. Mutta jokainen toki tyylillään.

Spoileriton spoiler: omat arkiajot menisi hienosti ongelmitta sähköautolla. Kunhan sitä ei tarvisi omistaa, ja kk maksu tms. olisi mahdollisimman pieni.

Pidemmälle reissulle sitten joku diesel.

 

[jopee]

Ajeltuani itse nyt noin kuukauden verran uudella Renault Zoella täytyy todeta että 22kW AC-lataus on erittäin kätevä juttu. Akun saa ladattua 15-20 prosentin tuntumasta täyteen tai melkein täyteen noin parin tunnin latauksella. Pitkillä matkoilla sen verran aikaa saa menemään helposti ruokataukoiluun ja muuhun mukavaan auton latautuessa halvalla tai ilmaiseksi ja matka jatkuu taas.

ei hemmetti jos joutuisi matkalla minnekään, pitämään jotain 2h taukoja pakosta. toi kuulostaa joltain maanpäälliseltä helvetiltä tuollaisella ajelu.

 

[RaGran]

Mäkin tykkään kuluttaa aikaa "muuhun mukavaan" pari tuntia jollain reissulla paikasta a to b olettaen että matka on satoja kilometrejä. Jos mieluummin mitä nopeammin perille, niin sitä parempi ilman turhia taukoja. Tien päällä seisty tai kulutettu aika ei nyt omasta mielestä ainakaan ole sitä mukavaa aikaa, kun voisi olla jo perillä.

Argumentaatiossasi on tietylainen epäanalyyttinen vääristelevä sävy. Aika harva taitaa ajella huvikseen 700km reissuja syömättä ja pysähtymättä (jos ylipäätään niitä koskaan ajavat useammin kuin pari kertaa vuodessa lomailun yhteydessä).

Ei taida kaikille olla erityisen pyhä asia että räplääkö puhelinta päivittäisen annoksen paikkssa a, b vai niiden välillä. Toki itse lomaillessa haluan tehdä jotain muuta useammassa kuin yhdessä paikassa

 

[Antti Alien]

Jos ei uusiutuvia ole tarpeeksi että voidaan ladata akkuja, niin ei sitä sitten ole vedynkään tuottamiseen.

Suomessa on tunnin on tainnut sähkönhinta olla negatiivinen. Eli ostajaa sähkölle ei ole löytynyt. Ei tuolla tunnin sähköllä kovin kummoista vetyinfraa rakenneta. Parempi on vaikka rakentaa isoja kiinteitä vetyvarastoja/polttokennoja jos noita energian ylituotanto ongelmia tulee. Kyllä sähköautojen akutkin pystyvät varastoimaan ylituotantoa lailla ilman että energian hyötysuhde romahtaa.

Nyt meni pointti keskustelijoilta ohi viuhuen. Uudistuvien energianlähteiden ylituotantoa ei ole, koska ei ole toistaiseksi paikkaa, johon sitä tunkisi. Ei kannata rakentaa. Pitäisi kuitenkin rakentaa ja paljon. Viime vuonna Suomessa tuotettiin sähköä fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella n. 18 % eli 12 TWh, kaukolämpöä 33 % eli 12,5 TWh ja teollisuuslämpöä 25 % eli 13,9 TWh. Tuo koko määrä pitäisi nopeasti korvata kokonaan jollakin. Lisäksi tuotettiin sähköä ja lämpöä puuta ja puusta lähtöisin olevia aineita polttamalla yhteensä n. 67,5 TWh , joka sekin olisi hyvä korvata suurimmaksi osaksi jollakin, mikä ei paskaannuta ilmaa.

Negatiivinen sähkön hinta tänä vuonna johtui nimenomaan tuulivoiman lisääntymisestä, ja sitä pitäisi lisätä ja tullaan lisäämään vielä paljon. Sähkölle pitäisi siis keksiä jokin paikka, johon se lyödää odottamaan käyttöä. Akut eivät ole ratkaisu. Vety on yksi ratkaisuista.

Nyt meni kuitenkin pahasti offtopicin puolelle.

 

[JaniKari]

Kyllä sähköä varastoidaan nykyisinkin. Sitä ei vain tehdä suuressa mittakaavassa kun sille ei ole tarvetta. Suomessakin on suunnitelmia mutta ilmeisesti kannattavuus on vielä heikko.
Se että liikenteen energian käytön hyötysuhde tuhottaisiin sen takia että joskus olisi käyttöä energian varastointiin on hölmöläisten hommaa. Varsinkin kun akku teknologia näyttäisi olevan kehittymässä hyvää vauhtia.

 

[Hammer Schultz]

Hyvin sanottu @Antti Alien

Katsokaa kaikki mikä on ennuste tuulivoiman tuotannolle esim pohjois Euroopassa tästä eteenpäin. Se on valtava. Tämä energia pitää osittain varastoida koska tuotanto ja kysyntä eivät kohtaa esim öisin, realistisia varastointikeinoja on tasan yksi. Eli vety tulee joka tapauksessa ryminällä, kysymys on vain siitä mihin sitä käytetään tulevaisuudessa varastoinnin lisäksi.

Puhtaan vedyn, polttokennojen ja elektrolyysilaitteistojen hinta tippuu paljon nopeammin kuin akkujen hinta tällä hetkellä, se avaa uusia käyttökohteita vedylle.

 

[Pakana]

Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.

Ei ne pikalatauksen C arvot loppujenlopuksi kovin ihmeellisiä ole, ei se akku niin hirveän kovilla siinä ole.

Jos se pikalataus olisi merkittävä tekijä, niin sinne voitaisiin valita myös akkutyyppi joka soveltuu erinomaisesti juuri nopeaan lataukseen, mutta ei tuollaiselle ole tavallisessa sähköautossa tarvetta.

 

[Tege]

Ei ne pikalatauksen C arvot loppujenlopuksi kovin ihmeellisiä ole, ei se akku niin hirveän kovilla siinä ole.

Jos se pikalataus olisi merkittävä tekijä, niin sinne voitaisiin valita myös akkutyyppi joka soveltuu erinomaisesti juuri nopeaan lataukseen, mutta ei tuollaiselle ole tavallisessa sähköautossa tarvetta.

Ei olekaan tarvetta. Siksi DC lataus onkin aina pikalatausta ja se tarkoittaa akun eliniän lyhenemistä. Eihän Teslakaan suosittele SC latureita kuin matkakäyttöön ja päivittäiset lataukset AClla.

 

[Pakana]

Ei olekaan tarvetta. Siksi DC lataus onkin aina pikalatausta ja se tarkoittaa akun eliniän lyhenemistä. Eihän Teslakaan suosittele SC latureita kuin matkakäyttöön ja päivittäiset lataukset AClla.

No eipä se 50kW DC lataus ole isoakkuisessa autossa kuin luokkaa 0,5C latausta..

Käytännössä tuo pikalataus ei ole mikään ongelma, mutta kotikäyttössähän tuo pienitehoisempi lataus on se luonnolinen vaihtoehto.

 

[Hesemonni]

Argumentaatiossasi on tietylainen epäanalyyttinen vääristelevä sävy. Aika harva taitaa ajella huvikseen 700km reissuja syömättä ja pysähtymättä (jos ylipäätään niitä koskaan ajavat useammin kuin pari kertaa vuodessa lomailun yhteydessä).

Ei taida kaikille olla erityisen pyhä asia että räplääkö puhelinta päivittäisen annoksen paikkssa a, b vai niiden välillä. Toki itse lomaillessa haluan tehdä jotain muuta useammassa kuin yhdessä paikassa

Niin kyse ei tainnut olla pysähtymättä ajamisesta, mutta aika harvassa on kyllä ne, jotka onnistuvat pari tuntia pysähdyksellä kulumaan "normaalisti". Meillä on pari miniatyyri-ihmistä perheessä, eikä meilläkään taida mennä hikiseen, kuin noin tunteroinen. Eli jos siellä vielä joutuisi tunnin tyhjää vippailemaan, niin turhaahan se olisi.

 

[Haukka81]

Niin kyse ei tainnut olla pysähtymättä ajamisesta, mutta aika harvassa on kyllä ne, jotka onnistuvat pari tuntia pysähdyksellä kulumaan "normaalisti". Meillä on pari miniatyyri-ihmistä perheessä, eikä meilläkään taida mennä hikiseen, kuin noin tunteroinen. Eli jos siellä vielä joutuisi tunnin tyhjää vippailemaan, niin turhaahan se olisi.

Tästä samaa mieltä,

4 & 6v ipanat , noin 45min yleensä pidempi stoppi ja jos pelkät kahvit ja wc ni 30min.

50kw laturit sopivia. Jollain 11kw type kakkosella alkaa jo huumori loppua eli niiden varaan en reissua laske.

Noita hitaita onneksi ei tarvita yleensä pidemmällä reissulla, mut ovat hyvä toki hätävarana jos kelit/ tai rikkinäiset laturit yllättää.

 

[JaniKari]

Hyvin sanottu @Antti Alien

Katsokaa kaikki mikä on ennuste tuulivoiman tuotannolle esim pohjois Euroopassa tästä eteenpäin. Se on valtava. Tämä energia pitää osittain varastoida koska tuotanto ja kysyntä eivät kohtaa esim öisin, realistisia varastointikeinoja on tasan yksi. Eli vety tulee joka tapauksessa ryminällä, kysymys on vain siitä mihin sitä käytetään tulevaisuudessa varastoinnin lisäksi.

Puhtaan vedyn, polttokennojen ja elektrolyysilaitteistojen hinta tippuu paljon nopeammin kuin akkujen hinta tällä hetkellä, se avaa uusia käyttökohteita vedylle.

Edelleenkin vety tuotetaan pääasiasssa öljystä. Vain Norjassa, missä on edullista sähköä oikeasti suurissa määrissä saatavissa, sitä tuotetaan sähköllä. Huono hyötysuhde estää vedyn tuottamisen muissa maissa. Se että muutamanä päivänä kuukaudessa on halpaa sähköä tarjolla ei pelasta tätä. Lisäksi jos raudan tuottaminen vedyllä yleistyy, kuten on suunnitelmat, syö se kaiken halvan sähkön ainakin pohjoismaista pitkäksi aikaa. Aika huteralle pohjalle tätä vety unelmaa rakennetaan. Valitettavasri pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä, yksityiskohdatkin pitää saada kuntoon.
Ehkä jossain paikallisbussi liikenteessä tämä voisi toimiakkin, mutta yksityisautoilussa ei oikein mitään järkeä.

 

[maustevoi]

Car review: VW ID.4 - the Tiguan theme's electric variant - electrive.com

Much has been written about the VW ID.4, and now we can finally deliver our first-drive review as Christoph M. Schwarzer took the company’s “world-class car” for

www.electrive.com

287km range motarinopeuksilla (26,8wh/100km). Ei kyllä saisi yhtään pienempikään olla range enää . Kiinnostava auto kyllä.

 

[Hammer Schultz]

Edelleenkin vety tuotetaan pääasiasssa öljystä. Vain Norjassa, missä on edullista sähköä oikeasti suurissa määrissä saatavissa, sitä tuotetaan sähköllä. Huono hyötysuhde estää vedyn tuottamisen muissa maissa. Se että muutamanä päivänä kuukaudessa on halpaa sähköä tarjolla ei pelasta tätä. Lisäksi jos raudan tuottaminen vedyllä yleistyy, kuten on suunnitelmat, syö se kaiken halvan sähkön ainakin pohjoismaista pitkäksi aikaa. Aika huteralle pohjalle tätä vety unelmaa rakennetaan. Valitettavasri pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä, yksityiskohdatkin pitää saada kuntoon.
Ehkä jossain paikallisbussi liikenteessä tämä voisi toimiakkin, mutta yksityisautoilussa ei oikein mitään järkeä.

Tässä on nyt niin monta asiavirhettä että lienee turha alkaa väittelemään, ainakaan tässä ketjussa.

Sanottakoon nyt vain että halpa sähkö ei tule olemaan ongelma tulevaisuudessa.

 

[ViKiV]

Edelleenkin vety tuotetaan pääasiasssa öljystä. Vain Norjassa, missä on edullista sähköä oikeasti suurissa määrissä saatavissa, sitä tuotetaan sähköllä. Huono hyötysuhde estää vedyn tuottamisen muissa maissa. Se että muutamanä päivänä kuukaudessa on halpaa sähköä tarjolla ei pelasta tätä. Lisäksi jos raudan tuottaminen vedyllä yleistyy, kuten on suunnitelmat, syö se kaiken halvan sähkön ainakin pohjoismaista pitkäksi aikaa. Aika huteralle pohjalle tätä vety unelmaa rakennetaan. Valitettavasri pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä, yksityiskohdatkin pitää saada kuntoon.
Ehkä jossain paikallisbussi liikenteessä tämä voisi toimiakkin, mutta yksityisautoilussa ei oikein mitään järkeä.

Fossiilivety tuotetaan maakaasusta reformoimalla:

Hydrogen Production: Natural Gas Reforming

Natural gas reforming is an advanced and mature production process that builds upon the existing natural gas pipeline delivery infrastructure.

www.energy.gov

Itse näen elektrolyysillä tuotetun vedyn sopivimpana käyttökohteena pitkäaikaisen energian varastoinnin. Henkilöautoliikenne voi olla jokin sivujuonne.

 

[JaniKari]

Maakaasustahan se vety tosiaan tehdään eikä öljystä. No, fossiilisia molemmat kuitenkin on.

 

[HengaHox]

Maakaasustahan se vety tosiaan tehdään eikä öljystä. No, fossiilisia molemmat kuitenkin on.

Mistä se maakaasu tulee? Öljynporauksen mukana ja öljynjalostuksessa?

 

[1n4148]

Hyvin sanottu @Antti Alien

Katsokaa kaikki mikä on ennuste tuulivoiman tuotannolle esim pohjois Euroopassa tästä eteenpäin. Se on valtava. Tämä energia pitää osittain varastoida koska tuotanto ja kysyntä eivät kohtaa esim öisin, realistisia varastointikeinoja on tasan yksi. Eli vety tulee joka tapauksessa ryminällä, kysymys on vain siitä mihin sitä käytetään tulevaisuudessa varastoinnin lisäksi.

Puhtaan vedyn, polttokennojen ja elektrolyysilaitteistojen hinta tippuu paljon nopeammin kuin akkujen hinta tällä hetkellä, se avaa uusia käyttökohteita vedylle.

Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Suomessa kaukolämmön kulutus keskimäärin talviaikaan on noin vajaa 6 GW. Sinne sitä halpaa ylijäämäsähköä saa helpoiten menemään, sähkökattilalla korvaa suoraan kivihiiltä, turvetta ja tuontihaketta. Halpaa ja toimivaa perustekniikkaa ja saadaan suuri säätöteho kun voimalassa sähkön tuotanto vaihtuu kulutukseen. Lisäksi lämmön varastointi on helppoa ja edullista, Vantaallekin taidetaan nyt rakentaa 100 GWh lämpövarasto. Tommosella kapasiteetilla tasaa hyvin sitä parin viikon vaihtelusykliä, mikä tuulivoimalla on. Kesän tyvenillä tuskin on pelkoa, että tuulivoimasta ylituotantoa olisi. Ruotsissa lienee suunnilleen vastaava tilanne.

 

[Hammer Schultz]

Maakaasustahan se vety tosiaan tehdään eikä öljystä. No, fossiilisia molemmat kuitenkin on.

Kannattaa oikeasti tutustua aiheeseen. Vetyä voidaan tehdä monella tavalla ja tulevaisuudessa se tehdään pääsääntöisesti elektrolyysillä, ns. vihreän vedyn hinta määräytyy pitkälti sähkön hinnan perusteella ja se hinta tulee nopeasti alas.

Uusiutuvaa sähkövoimaa tulee joka vuosi markkinoille niin paljon että se oikeasti aiheuttaa ongelmia sähköverkolle, siksi vedyn tuotanto elektrolyysillä ei ole pelkästään kannattavaa taloudellisesti, se myös tasapainottaa verkon kuormaa.

@1n4148 sähkön kysyntä Pohjolassa on pienimmillään heinäkuun loma-aikoina, silloin kun iskee joku kunnon kesäyön puhuri niin tuulivoimaa tulee sellaiset määrät että hinnat laskee negatiiviseksi. Lämmön varastoinnilla ei vaikuteta sähkön kysynnän vaihteluihin ja toisaalta lämmön varastoinnista on hyötyä ainoastaan kaukolämpöalueilla joiden määrä tuskin tulee kasvamaan kun jopa isot kerrostalokompleksit irtautuu kaukolämmöstä ja siirtyvät sähkö/maalämpöratkaisuihin.

 

[1n4148]

Kannattaa oikeasti tutustua aiheeseen. Vetyä voidaan tehdä monella tavalla ja tulevaisuudessa se tehdään pääsääntöisesti elektrolyysillä, ns. vihreän vedyn hinta määräytyy pitkälti sähkön hinnan perusteella ja se hinta tulee nopeasti alas.

Uusiutuvaa sähkövoimaa tulee joka vuosi markkinoille niin paljon että se oikeasti aiheuttaa ongelmia sähköverkolle, siksi vedyn tuotanto elektrolyysillä ei ole pelkästään kannattavaa taloudellisesti, se myös tasapainottaa verkon kuormaa.

@1n4148 sähkön kysyntä Pohjolassa on pienimmillään heinäkuun loma-aikoina, silloin kun iskee joku kunnon kesäyön puhuri niin tuulivoimaa tulee sellaiset määrät että hinnat laskee negatiiviseksi. Lämmön varastoinnilla ei vaikuteta sähkön kysynnän vaihteluihin ja toisaalta lämmön varastoinnista on hyötyä ainoastaan kaukolämpöalueilla joiden määrä tuskin tulee kasvamaan kun jopa isot kerrostalokompleksit irtautuu kaukolämmöstä ja siirtyvät sähkö/maalämpöratkaisuihin.

Sen verta kalliita investointeja semmoset elektrolyysilaitokset että persnettoa tulee, jos vaan heinäkuun tuulisina öinä käytössä ovat. Enemmän täytyy käyttötunteja saada. Ei niissä SSAB hybrit-hankkeen esitteissäkään tainnu olla kuin kolmannes tehosta säätökäyttöön suunniteltu.

Kaukolämpöveden lämmittäminen on aika paljon pienempi investointi. Ja kyllähän sillä lämmön varastoinnillä sähkön kulutukseen voi vaikuttaa - semmosta varastoa kun rupeaa sähköllä lämmittämään niin tulee ihan helvatisti kysyntää. Sinne sitä tuulivoiman ylituotantoa menenisi vaikka kuinka paljon ja vielä hyvällä hyötysuhteella käyttöön.

 

[Willema]

Vetyä voidaan käyttää järkevimmin erilaisissa teollisuuden prosesseissa. Hiilen korvaajana saadaan suurimmat päästöjen vähennysvaikutukset.
Suomessa on Voikkaalla (Kouvolaa) vedyn ja muiden teollisuus- sekä sairaalatarpeistoisten kaasujen tuotantolaitos. Siellä oli myös ainoa vetykaasutankkauspiste ja ainoa vetyauto. Molemmat ovat jo mennyttä aikaa. Yhtään vedyn tankkauspistettä ajoneuvokäyttöön ei Suomessa ole eikä myöskään suunnitteilla.

 

[Hammer Schultz]

Sen verta kalliita investointeja semmoset elektrolyysilaitokset että persnettoa tulee, jos vaan heinäkuun tuulisina öinä käytössä ovat. Enemmän täytyy käyttötunteja saada. Ei niissä SSAB hybrit-hankkeen esitteissäkään tainnu olla kuin kolmannes tehosta säätökäyttöön suunniteltu.

Kaukolämpöveden lämmittäminen on aika paljon pienempi investointi. Ja kyllähän sillä lämmön varastoinnillä sähkön kulutukseen voi vaikuttaa - semmosta varastoa kun rupeaa sähköllä lämmittämään niin tulee ihan helvatisti kysyntää. Sinne sitä tuulivoiman ylituotantoa menenisi vaikka kuinka paljon ja vielä hyvällä hyötysuhteella käyttöön.

Vastasin vain tuohon sinun väitteeseesi kesäajan tuulivoimatuotannosta, tuulivoima ei katso kelloa, kalenteria tai kulutusta, silloin kun tuulee niin sitä sähköä tulee haluttiin tai ei. Syksyllä taitaa olla parhaat tuulivoimakelit mutta toisaalta kulutuskin on suurempi kuin kesällä.

Pointti on että kun tuulivoimaa rakennetaan aivan hullut määrät koko ajan niin tämä dilemma tulee voimistumaan koko ajan.

Kaukolämmön merkitys tulee vähenemään koko ajan kun verkostosta irtoaa käyttäjiä aina kun tehdään isompi remontti. Lämpöä voi varastoida mutta sähköksi sitä ei muuteta, on totta että sillä voidaan vähentää sähkön kysyntää mutta suurimmat kehityskohteet lämmön varastoinnissa lienee meriveden/hukkalämmön talteenotto, ei se että suoralla sähköllä vesialtaita lämmitetään?

Vetyä voidaan käyttää järkevimmin erilaisissa teollisuuden prosesseissa. Hiilen korvaajana saadaan suurimmat päästöjen vähennysvaikutukset.
Suomessa on Voikkaalla (Kouvolaa) vedyn ja muiden teollisuus- sekä sairaalatarpeistoisten kaasujen tuotantolaitos. Siellä oli myös ainoa vetykaasutankkauspiste ja ainoa vetyauto. Molemmat ovat jo mennyttä aikaa. Yhtään vedyn tankkauspistettä ajoneuvokäyttöön ei Suomessa ole eikä myöskään suunnitteilla.

Teollisuuden prosessit on suurin vedyn käyttäjä tällä hetkellä ja siellä muutos tapahtuu nopeiten koska hiili poistuu joka tapauksessa.

Vetytankkauspiste oli myös Helsingissä mutta se myytiin Ruotsiin. Seuraavat vetytankkauspisteet tulee sitten vetyrekkojen myötä.

 

[Tege]

Kyllä ne sähköyhtiöt pitää huolen, että vaikka voisi tulla negatiivista hintaa, niin kyllä se aina jostain revitään silti plussalle.

 

[Hammer Schultz]

Kyllä ne sähköyhtiöt pitää huolen, että vaikka voisi tulla negatiivista hintaa, niin kyllä se aina jostain revitään silti plussalle.

Ylivoimaisesti suurin osa kuluttajasoppareista on kiinteähintaisia tai kk-tason hinnoittelulla eli nuo miinushinnat ei kuluttajalle asti valu poislukien jos on joku spot-hinta seuraavaa soppari.

 

[JaniKari]

Aivan samahan se on tehdäänkö vety öljystä vai maakaasusta. Pointti on että sitä ei tehdä mistään tuulisähköstä vielä pitkään aikaan. Sitten joskus kun meillä on tuuli- ja aurinkosähköä ylijäämäksi (Euroopan tasolla) niin vety on yksi tapa varastoida sitä. Tätä voidaan katsoa sitt

Kannattaa oikeasti tutustua aiheeseen. Vetyä voidaan tehdä monella tavalla ja tulevaisuudessa se tehdään pääsääntöisesti elektrolyysillä, ns. vihreän vedyn hinta määräytyy pitkälti sähkön hinnan perusteella ja se hinta tulee nopeasti alas.

Uusiutuvaa sähkövoimaa tulee joka vuosi markkinoille niin paljon että se oikeasti aiheuttaa ongelmia sähköverkolle, siksi vedyn tuotanto elektrolyysillä ei ole pelkästään kannattavaa taloudellisesti, se myös tasapainottaa verkon kuormaa.

@1n4148 sähkön kysyntä Pohjolassa on pienimmillään heinäkuun loma-aikoina, silloin kun iskee joku kunnon kesäyön puhuri niin tuulivoimaa tulee sellaiset määrät että hinnat laskee negatiiviseksi. Lämmön varastoinnilla ei vaikuteta sähkön kysynnän vaihteluihin ja toisaalta lämmön varastoinnista on hyötyä ainoastaan kaukolämpöalueilla joiden määrä tuskin tulee kasvamaan kun jopa isot kerrostalokompleksit irtautuu kaukolämmöstä ja siirtyvät sähkö/maalämpöratkaisuihin.

Maakasusta vety tehdään nykyään. Tulevaisuudessa ehkä toisin. Mistä olet nähnyt ennusteita jossa sähkö halpenee merkittävästi? Tietysti noita tuulisia öitä tulee tulevaisuudessa enemmän mutta on muitakin sähkön varastointi tapoja.
Jos katsotaan 10 vuoden päähän vety tekniikka on varmasti kehittynyt mutta niin on akku tekniikkakin. Kysymys on kumpi silloin on parempi? Sitä ei tiedä kukaan mutta juuri nyt akut on vahvoilla.

 

[pokkus]

Oli muuten hyvä kun itse olin omassa taloyhtiössä ensimmäinen, joka hommasi plugarin ja sen jälkeen vielä lisäksi täyssähkön. Luvat sain laturin asentamiselle ja aloin hiukan vihjailemaan hallitukselle, että heidän kannattaisi myös tarkistaa sähkösopimuksen hinta, koska halvemmallakin sitä sähköä saa. Kuulemma yhtiön sähkökulut oli niin pienet, ettei kilpailutus kannata, kun säästöt on jotain kymppejä. Tämä kuluva vuosi siis meni ladatessa 14 senttiä/kWh hinnalla. Melko maltillinen hinta kuitenkin sekin, vaikka oma sähkösopimus olisikin sallinut vieläkin paremman hinnan. No nyt sitten taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli hommannut itselleen myös uuden plugarin ja sille laturin. Sähkökin tuli heti kilpailutettua ja ensi vuosi ladataan 11,5 senttiä/kWh hinnalla, mikä onkin jo varsin hyvä hinta täällä PK-seudulla. Ei varmaankaan tuolla PJ:n plugarihankinnalla ollut mitään tekemistä sähköyhtiön kilpailutuksen kanssa Hyvässä hengessä täällä on kaikki nämä mennyt, mutta hauska juttu silti. Ja säästää yhtiökin tuossa samalla oikeasti reilu 500 euroa vuositasolla.

 

[jopee]

Oli muuten hyvä kun itse olin omassa taloyhtiössä ensimmäinen, joka hommasi plugarin ja sen jälkeen vielä lisäksi täyssähkön. Luvat sain laturin asentamiselle ja aloin hiukan vihjailemaan hallitukselle, että heidän kannattaisi myös tarkistaa sähkösopimuksen hinta, koska halvemmallakin sitä sähköä saa. Kuulemma yhtiön sähkökulut oli niin pienet, ettei kilpailutus kannata, kun säästöt on jotain kymppejä. Tämä kuluva vuosi siis meni ladatessa 14 senttiä/kWh hinnalla. Melko maltillinen hinta kuitenkin sekin, vaikka oma sähkösopimus olisikin sallinut vieläkin paremman hinnan. No nyt sitten taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli hommannut itselleen myös uuden plugarin ja sille laturin. Sähkökin tuli heti kilpailutettua ja ensi vuosi ladataan 11,5 senttiä/kWh hinnalla, mikä onkin jo varsin hyvä hinta täällä PK-seudulla. Ei varmaankaan tuolla PJ:n plugarihankinnalla ollut mitään tekemistä sähköyhtiön kilpailutuksen kanssa Hyvässä hengessä täällä on kaikki nämä mennyt, mutta hauska juttu silti. Ja säästää yhtiökin tuossa samalla oikeasti reilu 500 euroa vuositasolla.

Siis pelkästä sähköstä ilman siirtoa tuo hinta? jos kyllä niin aivan typerän kallista.
Vähän ylihintaa vaikka olisi sähkö + siirto tuo 11,5

 

[Kvarkki]

Eiköhän siinä ole verotkin mukana.

 

[pokkus]

Siis pelkästä sähköstä ilman siirtoa tuo hinta? jos kyllä niin aivan typerän kallista.
Vähän ylihintaa vaikka olisi sähkö + siirto tuo 11,5

Niin siis tuo on kokonaishinta eli sähkö, siirto ja verot. Kerro ihmeessä mistä saa päiväsähköä tuota halvemmalla Espoosta, niin vaihdan heti itse sinne?

 

[Hammer Schultz]

Aivan samahan se on tehdäänkö vety öljystä vai maakaasusta. Pointti on että sitä ei tehdä mistään tuulisähköstä vielä pitkään aikaan. Sitten joskus kun meillä on tuuli- ja aurinkosähköä ylijäämäksi (Euroopan tasolla) niin vety on yksi tapa varastoida sitä. Tätä voidaan katsoa sitt

Huoh. Ei tosiaan kannata jatkaa tätä, tutustu aiheeseen.

Mistä olet nähnyt ennusteita jossa sähkö halpenee merkittävästi? Tietysti noita tuulisia öitä tulee tulevaisuudessa enemmän mutta on muitakin sähkön varastointi tapoja.
Jos katsotaan 10 vuoden päähän vety tekniikka on varmasti kehittynyt mutta niin on akku tekniikkakin. Kysymys on kumpi silloin on parempi? Sitä ei tiedä kukaan mutta juuri nyt akut on vahvoilla.

Google on ystäväsi, sieltä löytää tarvittavan tiedon. Vaikkapa Green hydrogen economy more realistic as production costs set to tumble

Kun mietit noita muita varastointitapoja niin laske huviksesi mitä vaaditaan esim. 100MWh säilömiseen akuilla, paljonko tilaa ja rahaa menee.

 

[TommiZeliard]

Niin siis tuo on kokonaishinta eli sähkö, siirto ja verot. Kerro ihmeessä mistä saa päiväsähköä tuota halvemmalla Espoosta, niin vaihdan heti itse sinne?

Ei välttämättä saa juuri nyt uutta sopparia halvalla, mutta loppukeväästä/alkukesästä onnistuu halvat <4 snt/0 € -määräaikaiset. Olisko halvin lähivuosina ollut 3,69 snt/0 €, mutta nyt on 3,99/0. Silti siirtoineen ja veroineen on 9,9x snt/kWh Espoon verkossa.

Liitteen sopparin tein 18.5.2020 ja tuolla hinnalla saan 4.8.2020 alkaen vuodeksi.

 

[Dr. Who]

Argumentaatiossasi on tietylainen epäanalyyttinen vääristelevä sävy. Aika harva taitaa ajella huvikseen 700km reissuja syömättä ja pysähtymättä (jos ylipäätään niitä koskaan ajavat useammin kuin pari kertaa vuodessa lomailun yhteydessä).

Ei taida kaikille olla erityisen pyhä asia että räplääkö puhelinta päivittäisen annoksen paikkssa a, b vai niiden välillä. Toki itse lomaillessa haluan tehdä jotain muuta useammassa kuin yhdessä paikassa

Jos mä ajan 700km, niin ajan sen mahdollisimman nopeasti, korkeintaan yksi kusi pysähdys ja en edes tankkaa matkalla, koska ei tarvetta.

Jos mä ajan 100km niin ajan sen mahdollisimman nopeasti pysähtymättä kertaakaan, kaikki vietetty aika ratin takana tai huoltoasemalla on turhaa

 

[calm]

@1n4148 sähkön kysyntä Pohjolassa on pienimmillään heinäkuun loma-aikoina, silloin kun iskee joku kunnon kesäyön puhuri niin tuulivoimaa tulee sellaiset määrät että hinnat laskee negatiiviseksi.

Vaikka se vähän hassulta saattaakin tuntua, niin tähän asti noita negatiivisia sähkönhintoja on ollut Suomessa marras-joulukuissa. Pörssisähkön keskihinta taas on ollut korkeimmillaan heinä-elokuussa kun isoja voimalaitoksia on vuosihuollossa.

 

[eurokeitai]

Vetyrekat ei ole tulossa. Rekat ei siirry dieselistä yhtään mihinkään, ennenkuin kustannus per km on vähemmän kuin dieselillä. SKAL:n päästövähennysten tiekartta on paljon puhava:

Liikenne- ja kuljetusalan järjestöjen vähäpäästöisen liikenteen tiekartta

Liikenne- ja kuljetusalan järjestöjen vähäpäästöisen liikenteen tiekartta

www.skal.fi

Raskaan liikenteen päästöihin ei puututa kuin nimeksi, koska taikasanat "kansallinen kilpailukyky" jotka lausumalla vihreinkin poliitikko pysähtyy.

 

[pokkus]

Ei välttämättä saa juuri nyt uutta sopparia halvalla, mutta loppukeväästä/alkukesästä onnistuu halvat <4 snt/0 € -määräaikaiset. Olisko halvin lähivuosina ollut 3,69 snt/0 €, mutta nyt on 3,99/0. Silti siirtoineen ja veroineen on 9,9x snt/kWh Espoon verkossa.

Liitteen sopparin tein 18.5.2020 ja tuolla hinnalla saan 4.8.2020 alkaen vuodeksi.

Niin ja tuohon tulee vielä ne siirrot ja verot päälle. Taloyhtiö ei muutenkaan saa tuollaisia kerrostaloasuntoon tarkoitettuja tarjouksia, koska kulutus isompi ja jos saisikin niin ei varmasti kiinnosta joka vuosi kytätä tarjouksien perässä tarjouksen uusimiseksi. Siksi siellä vielä juoksee sekä sähkössä että siirrossa ne kuukausimaksut, jotka nostaa sitä osakkailta perittävää hinta per kWh. Myös jotain laskutuskuluja siihen voi tulla päälle.

 

[burmanm]

Niin ja tuohon tulee vielä ne siirrot ja verot päälle.

Tuohon 3,99c/kWh sähköhinnan päälle tulee Caruna Espoossa siirtokulut + verot, eli 3.14c/kWh (siirto) + 2,79372c/kWh (verot), eli 5,93c/kWh. Siitä se 9,92c/kWh tuli kokonaissummaksi. Vaikka olisi sähköhinta vaikka 1-2c korkeampi (itse jouduin tuollaisen kallimman tuossa vuosi sitten sopimaan kun halpoja sopimuksia ei ollut), niin eipä se suuresti vaikuta loppuhintaan kuitenkaan.

Kuukausimaksu on 5,90e/kk Caruna Espoolla (3*35A), joten sekään ei vaikuta kovin paljon. Eiköhän sun ja Tommin keskustelussa nyt mennyt kokonaishinta ja sähkönhinta vain sekaisin.

 

[pokkus]

Tuohon 3,99c/kWh sähköhinnan päälle tulee Caruna Espoossa siirtokulut + verot, eli 3.14c/kWh (siirto) + 2,79372c/kWh (verot), eli 5,93c/kWh. Siitä se 9,92c/kWh tuli kokonaissummaksi. Vaikka olisi sähköhinta vaikka 1-2c korkeampi (itse jouduin tuollaisen kallimman tuossa vuosi sitten sopimaan kun halpoja sopimuksia ei ollut), niin eipä se suuresti vaikuta loppuhintaan kuitenkaan.

Kuukausimaksu on 5,90e/kk Caruna Espoolla (3*35A), joten sekään ei vaikuta kovin paljon. Eiköhän sun ja Tommin keskustelussa nyt mennyt kokonaishinta ja sähkönhinta vain sekaisin.

Taloyhtiössä taitaa olla pikkasen isommat pääsulakkeet (=maksaa enemmän) ja eihän se taloyhtiö nyt halua sähköä osakkaille myydä pelkällä sähkön hinnalla vaan kokonaishinnalla, jossa pitää ottaa huomioon vielä ne kuukausimaksutkin. Nuo kaikki huomioonottaen tuo 11,5 c/kWh kustannus on minusta varsin passeli.

 

[P.T]

Taloyhtiössä taitaa olla pikkasen isommat pääsulakkeet (=maksaa enemmän) ja eihän se taloyhtiö nyt halua sähköä osakkaille myydä pelkällä sähkön hinnalla vaan kokonaishinnalla, jossa pitää ottaa huomioon vielä ne kuukausimaksutkin. Nuo kaikki huomioonottaen tuo 11,5 c/kWh kustannus on minusta varsin passeli.

Ei kai noita kuukausimaksuja ole kovin järkevää jyvittää lataajille eikä varmaan niin yleisesti tehdäkään? Muuttuvat kulut vain+mahdollinen laskutuslisä. Sitten ehkä eri asia jos tuon takia pitäisi ottaa isommat pääsulakkeet.

 

[HengaHox]

Kun mietit noita muita varastointitapoja niin laske huviksesi mitä vaaditaan esim. 100MWh säilömiseen akuilla, paljonko tilaa ja rahaa menee.

Jos mietitään tilaa, niin ei akut näköjään hirveästi vedylle kalpene

Pressurised hydrogen contains about 0.5 kWh/litre at 200 bar, 1.1 kWh/litre at 500 bar and 1.4 kWh/litre at 700 bar.

Due to reasons of material properties and operating costs, large amounts of gaseous hydrogen are usually not stored at pressures exceeding 100 bar in aboveground vessels and 200 bar in underground storages

Assuming Tesla is using state of the art Panasonic batteries in their vehicles, the 100 kWh battery pack in the Model S P100D uses 8,256 18650 form factor cells37, which is a total cell volume of 136.5 L leading to a volumetric energy density of 732 Wh/L.

Eli jos normi paine on 100-200 bar, se tarkoittaisi että akut veisivät vähemmän tilaa. Ja tuo siis 18650 kennoilla. Muilla kennotyypeillä saadaan nostettua wh/L lukemaa.


Ja tuossa toiminnassa oleva 129MWh akusto, joka on ollut niin hyvä että sitä laajennetaan 64.5MWh:lla:

Hornsdale Power Reserve - South Australia's Big Battery

The Hornsdale Power Reserve is the world’s first big battery. The first 100 MW saved SA consumers $150 million over two years. It was expanded by 50 MW in 2020.

hornsdalepowerreserve.com.au