Keskustelua hybridiautoista

Pitääkö tuosta käsittää, että sähkökäytöllä on kulutus ollut n 19,5 kWh/100 km?
Ja jos bensalla on ajettu 748 km, niin se kuluttaa luokkaa 5,1 L/100 km lataamatta.
En ole ihan varma, että laskenko oikein, mutta hyviä lukemia kyllä ainakin.
 
On tää ollut yhtä hullua auton vaihtoa miettiessä. Eilen yli kuukauden jahkailun jälkeen isännöitsijä ilmoitti että alueelle ei mahdu enää yhtään latausasemaa joten plugari on myös pois laskuista.

Mitä mieltä, tarjolla olisi fullhybrid eli Renault Arkana 2023, vähän ajettu. Aikaisemmissa vuosikerroissa on ollut jotain sähkö/ohjelmisto-ongelmia mutta tässä nämä pitäisi olla korjattu ja tehdastakuutakin vielä vuosi jäljellä.

Plussaa on tila sekä alhainen kulutus. Muttamutta...?
Ajanut Arkanalla vm-22 nyt muutaman tuhatta ja ihan kiva peli ollut. Lämppärin kanssa on ongelmia jota takuuna tutkitaan taas.
Laitan pari kuvaa kulutuksesta viime talvelta kun oli pakkasia. 1-2dl pitää lisätä tietokoneen ilmoittamaan.
Noi on mun työmatkakulutuksia 2x 50km ja kerran/pari kylmäkäynnistystä keskellä päivää.

20260313_163733.jpg


20260316_072915.jpg
 
Pitääkö tuosta käsittää, että sähkökäytöllä on kulutus ollut n 19,5 kWh/100 km?
Ja jos bensalla on ajettu 748 km, niin se kuluttaa luokkaa 5,1 L/100 km lataamatta.
En ole ihan varma, että laskenko oikein, mutta hyviä lukemia kyllä ainakin.
Tuota luokkaa on kulutus maantiellä akku tyhjänä. 100 km/h nopeuteen tämä menee vielä kohtuukulutuksella, moottoritiellä ei ole enää omimmillaan. Sähkönkulutus lie tuota luokkaa jos pelkästään sähköllä ajaa. Sähkörange lämpimällä on 40-45 km/h ja yleensä jos akun ajaa "tyhjäksi", sinne saa ladattua noin 8-8,5 kWh. Akun nettokoko on 9,8 kWh ja bruttokoko 10,5 kWh.
 
Ajanut Arkanalla vm-22 nyt muutaman tuhatta ja ihan kiva peli ollut. Lämppärin kanssa on ongelmia jota takuuna tutkitaan taas.
Laitan pari kuvaa kulutuksesta viime talvelta kun oli pakkasia. 1-2dl pitää lisätä tietokoneen ilmoittamaan.
Noi on mun työmatkakulutuksia 2x 50km ja kerran/pari kylmäkäynnistystä keskellä päivää.
Nuo on keskinopeudesta päätellen pääosin valtatietä tai moottoritietä?
 
Nuo on keskinopeudesta päätellen pääosin valtatietä tai moottoritietä?
Jälkimmäisellä taisin käydä hieman pidemmällä maantie reissulla. Normaalisti kehä I ja Hangontietä, alussa ja lopussa hitaampaa.
Eli voi puhua maantiellä ajamisesta. Nimellisesti ehkä 25% 100 & 60kmh alueella muuten 80kmh.

Mulla tuntuu menevän tietokoneen mukaan aina toi 5l kun puhutaan yli 100km matkasta.
 
Jälkimmäisellä taisin käydä hieman pidemmällä maantie reissulla. Normaalisti kehä I ja Hangontietä, alussa ja lopussa hitaampaa.
Eli voi puhua maantiellä ajamisesta. Nimellisesti ehkä 25% 100 & 60kmh alueella muuten 80kmh.

Mulla tuntuu menevän tietokoneen mukaan aina toi 5l kun puhutaan yli 100km matkasta.

Itsellä oli ihan perus bensa turbolla tuossa keväällä kokeilu, että mittarissa max 90km/h, ajoin tankillisella 4.4l/100km, nopeus on se suurin tekijä kun ilmanvastus kasvaa, nyt kun ajan normaalilla kesänopeuksilla tuota samaa matkaa, niin kulutus pyörii siinä 6-6.5l välillä.

Autona perus farmari Clio 2018, 900cc turbo, mikä ohjelmoitu 130hv ja 220nm. Renkaina 6v vanhat kitkarenkaat.

Itse ajanut paljon hybrideillä ja se oikea ero tulee sitten siellä kaupungissa, Clion kulutus nousee heti 6l kun se hybridi pysyi siellä 4.5 - 5l välissä.
 
Nyt tuli ajettua höyryt pois öljyistä. 6800 km lataamatta ja kohtuu vauhtia eteläiseen Eurooppaan. Ei tuo kulutus nyt ihan mahdotonta ollut lataamattakaan ja hybridi-tilassakin ajetuista kilometreistä 22 % pysyi moottori sammuksissa. Muutamat ruuhkat ja pysähtelyt hidasti keskinopeutta, kun ei viittinyt ihan pää märkänä ajella koko matkaa. Aika tarkkaan oli kulutusta sen mitä EPA normi on tuolle RAV4 plugarille määritellyt ja liikuttiin kuitenkin kohtuu paljon vilkkaammin mitä Suomessa pystyy ikänä tekemään.

IMG_5863.png
 
Kävin kauppiaalla tiedustelemassa vähän ennakkoarviota RAV4 plugarin tilauksesta, kun ei ole status muuttunut mihinkään ja joku oli jo saanut 4WD malliltaan ilmoituksen, että "rakennetaan".
Tainnut mennä parissa viikossa ennakkovarauksista kaikki varatut Executive mallit ja alkaa olla tammikuun puolella jo tulevia tilauksia. Kaikkinensa 2WD ja 4WD versioita on ennakkoon mennyt yli 1000 kpl ja esittelyautoja odotellaan kesäkuun lopulle saapuvaksi liikkeeseen. Mikähän mahtaa olla tilauksen kesto, kun käy koeajon jälkeen laittamassa nimen paperiin. Ennakkoarviona puhui oman tilauksesta, että heinäkuun loppu, tai elokuun alku näyttäisi mahdolliselta tehtaan tämänhetkisen tiedon mukaan. En tiedä sitten johtuuko siitä, että noissa 50 kW DC latauksen versioissa on latausluukku kuskin oven vieressä ja saattaa olla esim eri linjaa, tai jopa tehdasta kyseessä. Kattoluukulliset meni jo alussa suoraan tammikuun puolelle. Olen käsittänyt, että nuo perusmallia ilman DC latausta tulee latausluukku apukuskin oven vieressä ja muutoinkin se moottori kokonaisuus on täysin erilainen tuon takia.
 
Uuteen Skoda Superb/VW Passat PHEViin ei saa edes webastoa. Sentään niissä on 11 kW AC ja 50 kW DC lataukset ja yli sadan kilsan ranget.

Onko näitä uusia Vaggilaisia mahdollisesti foorumilaisilla ajossa ja mitä mieltä niistä ylipäätään ollaan?

Hinnastoissahan nuo ovat monesti ykköstonnien päässä kevythybrideistä (kiitos autoveron), samalla kun akkukapasiteettikin alkaa pikku hiljaa olla järkevä ja lataus voi onnistua muuallakin kuin yön yli kotilatauksessa. Mutta onko nuokin aikanaan vaihtoon tarjottaessa samanlaista ongelmajätettä kuin muutkin lataushybridit? Onko kevythybridi kuitenkin lopulta se järkevämpi vaihtoehto huolimatta suuremmista energiakuluista?
 
Onko näitä uusia Vaggilaisia mahdollisesti foorumilaisilla ajossa ja mitä mieltä niistä ylipäätään ollaan?

Hinnastoissahan nuo ovat monesti ykköstonnien päässä kevythybrideistä (kiitos autoveron), samalla kun akkukapasiteettikin alkaa pikku hiljaa olla järkevä ja lataus voi onnistua muuallakin kuin yön yli kotilatauksessa. Mutta onko nuokin aikanaan vaihtoon tarjottaessa samanlaista ongelmajätettä kuin muutkin lataushybridit? Onko kevythybridi kuitenkin lopulta se järkevämpi vaihtoehto huolimatta suuremmista energiakuluista?
Kävin 2018 78tkm Miniä tarjoamassa vaihtoon muutamiin n. 40k X5:een. Paras tarjous oli 13k€. Puoli vuotta ja 5tkm sitten kyselin muutamasta vastaavasta X5:sta ja Ministä olisi silloin saanut 18k€ vaihdossa.

Mitä markkinoilla on tapahtunut kun samassa ajassa X5 hinnat ovat laskeneet vain satasia?
 
Kävin 2018 78tkm Miniä tarjoamassa vaihtoon muutamiin n. 40k X5:een. Paras tarjous oli 13k€. Puoli vuotta ja 5tkm sitten kyselin muutamasta vastaavasta X5:sta ja Ministä olisi silloin saanut 18k€ vaihdossa.

Mitä markkinoilla on tapahtunut kun samassa ajassa X5 hinnat ovat laskeneet vain satasia?
Jos vilkaiset geopoliittista tilannetta, niin siitä tulee osa vastaukseksi. Joskus sisään ostettu X5:n hankintahinta ei voi olla negatiivinen. Autokauppa on aallonpohjalla ja tekevät marginaalinsa heikoilla vaihtoarvoilla eikä volyymilla, kuten joskus markkinan ollessa kuuma.
 
Kävin 2018 78tkm Miniä tarjoamassa vaihtoon muutamiin n. 40k X5:een. Paras tarjous oli 13k€. Puoli vuotta ja 5tkm sitten kyselin muutamasta vastaavasta X5:sta ja Ministä olisi silloin saanut 18k€ vaihdossa.

Mitä markkinoilla on tapahtunut kun samassa ajassa X5 hinnat ovat laskeneet vain satasia?
Voi myös tulkita niin, että puoli vuotta sitten oli painetta saada X5 kaupaksi, joten reilu alennus. Vuoden loppu lähestyi niin autot liikkeelle ja lisää myyntiä jos vaan voi. Nyt X5:lle on enemmän kysyntää, kun kerran pyyntihinnatkaan eivät ole vastaavista laskeneet. Miksi tinkiä katteesta jos ei tartte?
 
Voi myös tulkita niin, että puoli vuotta sitten oli painetta saada X5 kaupaksi, joten reilu alennus. Vuoden loppu lähestyi niin autot liikkeelle ja lisää myyntiä jos vaan voi. Nyt X5:lle on enemmän kysyntää, kun kerran pyyntihinnatkaan eivät ole vastaavista laskeneet. Miksi tinkiä katteesta jos ei tartte?
Totta! Sellainen vaikutus tuolla vain on kun 6kk aikana lähtee 5k€ eli liki kolmanneksen niin eipä ole hinkua autokaupoille enää.
 
Auton osto saaga jatkuu edelleen. Nyt olisi kiikarissa tällainen hybridi Astra. Kokemuksia tästä kellään..? Arveluttaa onko tekniikka luotettavaa kun tämä on nykyään Stellantis konsernin tuotantoa.

Kyseessä olisi vm2023 auto jolla on ajettu noin 40 000km.

 
Kävin kauppiaalla tiedustelemassa vähän ennakkoarviota RAV4 plugarin tilauksesta, kun ei ole status muuttunut mihinkään ja joku oli jo saanut 4WD malliltaan ilmoituksen, että "rakennetaan".
Tainnut mennä parissa viikossa ennakkovarauksista kaikki varatut Executive mallit ja alkaa olla tammikuun puolella jo tulevia tilauksia. Kaikkinensa 2WD ja 4WD versioita on ennakkoon mennyt yli 1000 kpl ja esittelyautoja odotellaan kesäkuun lopulle saapuvaksi liikkeeseen. Mikähän mahtaa olla tilauksen kesto, kun käy koeajon jälkeen laittamassa nimen paperiin. Ennakkoarviona puhui oman tilauksesta, että heinäkuun loppu, tai elokuun alku näyttäisi mahdolliselta tehtaan tämänhetkisen tiedon mukaan. En tiedä sitten johtuuko siitä, että noissa 50 kW DC latauksen versioissa on latausluukku kuskin oven vieressä ja saattaa olla esim eri linjaa, tai jopa tehdasta kyseessä. Kattoluukulliset meni jo alussa suoraan tammikuun puolelle. Olen käsittänyt, että nuo perusmallia ilman DC latausta tulee latausluukku apukuskin oven vieressä ja muutoinkin se moottori kokonaisuus on täysin erilainen tuon takia.
Hyvä tietää, on itseänikin hiukan kutitellut tämä uusi RAV4. Ajattelin käydä koeajolla kesällä. Voisi kuvitella, että menee siis sitten pitkälle ensi vuoteen ennen kuin saisi, jos etenee kauppoihin asti tässä kesällä.
 
Muita taitaa olla saatavilla kiintiöstä vielä, mutta tuo Execute mallit on mennyt heti yli ja on jonoa pukkaamassa kunnes nämä ennakkotilaukset on taputeltu. Suomen ensikiintiöt lienee luokkaa 1000-1500 kärryä.
 
Auton osto saaga jatkuu edelleen. Nyt olisi kiikarissa tällainen hybridi Astra. Kokemuksia tästä kellään..? Arveluttaa onko tekniikka luotettavaa kun tämä on nykyään Stellantis konsernin tuotantoa.

Kyseessä olisi vm2023 auto jolla on ajettu noin 40 000km.

No eipä se GM nyt varsinaisesti mitään huippulaadusta ole myöskään tunnettu.

Aika sellaista tasaharmaata massaahan nuo ovat, mutta eihän stellantiksen laitteissa noin muita laajamittaisia ongelmia ole kuin ne öljyjakopäät, ja sekään ei ole ongelma kun tietää että siellä on öljyhihna.
 
Auton osto saaga jatkuu edelleen. Nyt olisi kiikarissa tällainen hybridi Astra. Kokemuksia tästä kellään..? Arveluttaa onko tekniikka luotettavaa kun tämä on nykyään Stellantis konsernin tuotantoa.

Kyseessä olisi vm2023 auto jolla on ajettu noin 40 000km.


Katselin noita Astra plugareita aika paljon kun olin autoa etsimässä, mutta päädyin sitten lopulta itse hybrid 145 versioon. Ehkä eniten mua epäilyttää noiden plugareiden tekniikassa se, että jatkotakuu maksaa uudessa hinnastossa plugarille melkein tuplat siitä mitä se maksaa bensalle, hybridille ja täyssähkölle, ja luulen tuossa olevan jotain matematiikkaa takana valmistajan toimesta.

Noissa (ei-plugin) hybrideissä on se bensamylly uudemman sukupolven versio Stellantiksen 1.2 turbosta, jossa on märkähihnan sijasta jakoketju, mikä sekin tuntui ihan positiiviselta muutokselta aiempaan nähden. Toki sitähän ei tiedä mitä lastentauteja näistä vielä paljastuu...

Tämän sanottuani sen mitä olen merkkifoorumilta lukenut niin ei noissa nyt ihmeellisesti ole vissiin ainakaan vielä vikoja ilmennyt. Voimalinja itsessään on kuulemma oikein mukava ja Astra L yleensäkin autona todella mukava ja hiljainen peli ajella. Eniten pärinää Astroista on kuullut jäätyvistä ovenkahvoista.
 
Katselin noita Astra plugareita aika paljon kun olin autoa etsimässä, mutta päädyin sitten lopulta itse hybrid 145 versioon. Ehkä eniten mua epäilyttää noiden plugareiden tekniikassa se, että jatkotakuu maksaa uudessa hinnastossa plugarille melkein tuplat siitä mitä se maksaa bensalle, hybridille ja täyssähkölle, ja luulen tuossa olevan jotain matematiikkaa takana valmistajan toimesta.

Noissa (ei-plugin) hybrideissä on se bensamylly uudemman sukupolven versio Stellantiksen 1.2 turbosta, jossa on märkähihnan sijasta jakoketju, mikä sekin tuntui ihan positiiviselta muutokselta aiempaan nähden. Toki sitähän ei tiedä mitä lastentauteja näistä vielä paljastuu...

Tämän sanottuani sen mitä olen merkkifoorumilta lukenut niin ei noissa nyt ihmeellisesti ole vissiin ainakaan vielä vikoja ilmennyt. Voimalinja itsessään on kuulemma oikein mukava ja Astra L yleensäkin autona todella mukava ja hiljainen peli ajella. Eniten pärinää Astroista on kuullut jäätyvistä ovenkahvoista.
Ok, kuulemma tässä 1.6 Turbo plugarissa on ketju eli ei sen puoleen huolta. Kävin tänään koeajamassa vastaavan mutta vähän enemmän ajetun niin tuntui miellyttävältä kokemukselta.

Se mikä miellytti muutenkin niin motarilla kun akkuprosentit putosi niin pikkutielle siirtyessä tuli lähes 10% takasin.
Laitoin siitä halutusta yksilöstä tarjouksen niin saa nähdä mitä huomenna vastaa. Toivottavasti olis viikonloppuna jo uusi auto alla.
 
Ok, kuulemma tässä 1.6 Turbo plugarissa on ketju eli ei sen puoleen huolta. Kävin tänään koeajamassa vastaavan mutta vähän enemmän ajetun niin tuntui miellyttävältä kokemukselta.

Se mikä miellytti muutenkin niin motarilla kun akkuprosentit putosi niin pikkutielle siirtyessä tuli lähes 10% takasin.
Laitoin siitä halutusta yksilöstä tarjouksen niin saa nähdä mitä huomenna vastaa. Toivottavasti olis viikonloppuna jo uusi auto alla.

Olis voinut itselläkin kallistua plugariin jos olis sopiva yksilö sopivaan hintaan ja jatkotakuulla löytynyt, mutta ei osunut silloin niin vaaka kallistui hybridiin kun löytyi sopivainen diili.

Autona tuo plugari on varmasti miellyttävä ja tehoa sopivasti enemmän kuin laiskemmassa hybridissä. Tuolla 136/145:llä pärjää mutta ei sillä mitään wow-efektejä saa ajellessa ja ohittaessa ym saa antaa kaasua ihan kunnolla että lähtee. Nurkkapyörityksien ja työmatkojen ajaminen sähköllä olis kyllä houkuttanut kun kotoa duuniin 25km suuntaansa ja perheen täyssähkö on useimpina päivinä vaimolla ajossa.

Tais nuo plugarit olla pääsääntöisesti ihan hyvillä varusteillakin.
 
Katselin noita Astra plugareita aika paljon kun olin autoa etsimässä, mutta päädyin sitten lopulta itse hybrid 145 versioon. Ehkä eniten mua epäilyttää noiden plugareiden tekniikassa se, että jatkotakuu maksaa uudessa hinnastossa plugarille melkein tuplat siitä mitä se maksaa bensalle, hybridille ja täyssähkölle, ja luulen tuossa olevan jotain matematiikkaa takana valmistajan toimesta.

.
Pelkkää matematiikkaahan se on ja valmistajilla paras tieto mitä vehkeet kestää ja maksaa, jos on käytännössä kaksi voimalinjaa autossa. Muillakin merkeillä plugarien huolenpitosopimuksissa aika rajut hinnat vrt. sähkärit. Myös voi olla paljon matalammat kilsarajat, varsinkin jos sopimukset kattavat takuun jälkeiset viat. Toki huoltovälit on lyhyet usein, se nostaa hintaa, mutta kertoo jostakin. Varsinkin jos jatkotakuu tai HPS plugareissa selkeästi lyhyempi, esim. BMW.
Mitenkään mitään konsernia erityisesti mollaamatta.
 
...Autona tuo plugari on varmasti miellyttävä ja tehoa sopivasti enemmän kuin laiskemmassa hybridissä. Tuolla 136/145:llä pärjää mutta ei sillä mitään wow-efektejä saa ajellessa ja ohittaessa ym saa antaa kaasua ihan kunnolla että lähtee...
On hyvä muistaa, että lisätehot saadakseen on merkistä riippuen muutaman reunaehdon toteuduttava.

Minin kanssa olen huomannut, että akun täytyy olla lämmin ja varaustilaa riittävästi, mielellään yli 30%, jotta lisäteho tulee mukaan. Jos akku alle +5C lämmin, tulee ilmoitus tehonrajoituksesta liian kylmän akun vuoksi. Alle 10% varaustilalla ei paljon huomaa akun avustusta, vaan auto kiihtyy pelkän 136hv polttiksen voimin ja sen tuntee kun 90hv puuttuu siitä 224hv yhteistehosta.
 
Tänään tein "akkutestin" autolleni. Mersu A sedan 250e, vm 2021 61000km
Tulos 93km pelkällä sähköllä. Olen oikein tyytyväinen tulokseen. Oli suotuisat olosuhteet, lämmintä 20 astetta, hiljainen liikenne.
Akku vaikuttaa olevan oikein hyvässä iskussa yhä.
 
Mielenkiinnosta kysymys kevythybrideistä:

Mahtavatko nuo olla pihistelyyn niin hyviä kuin paperilla?

Noissahan ei ole tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna läheskään yhtä paljon ylimääräistä painoa kuin "oikeissa hybrideissä", ja ainakin Vaggilaisissa mahdollisuus rullailla vapaalla polttomoottori sammuksissa kuulostaa lupaavalta. "Boost-and-glide" tyyppiseen ajamiseen voimalinjan luulisi olevan erityisen sopiva, jos pumppaava ajonopeus ei aiheuta haittaa muulle liikenteelle.

Toki polttomoottoriautollakin voi rullata jopa moottori sammutettuna, mutta starttimoottoria tuskin on mitoitettu kestämään yhtä hyvin jatkuvia käynnistyksiä. Eikä se turvallisuusmielessäkään ole ihanteellista, jos ohjaustehostimesta ja jarrutehostimesta lähtee paine ja pahimmassa tapauksessa avainta liikaa kääntämällä myös rattilukko menee päälle.

Oikea hybridi voi toki kulkea myös pelkällä sähköllä, mutta jos ei ajeta erityisen alhaisen nopeuden väylillä ruuhkassa, niin se lienee kuitenkin aika marginaalia Suomen olosuhteissa.

Näkemyksiä?
 
Mielenkiinnosta kysymys kevythybrideistä:

Mahtavatko nuo olla pihistelyyn niin hyviä kuin paperilla?

Noissahan ei ole tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna läheskään yhtä paljon ylimääräistä painoa kuin "oikeissa hybrideissä", ja ainakin Vaggilaisissa mahdollisuus rullailla vapaalla polttomoottori sammuksissa kuulostaa lupaavalta. "Boost-and-glide" tyyppiseen ajamiseen voimalinjan luulisi olevan erityisen sopiva, jos pumppaava ajonopeus ei aiheuta haittaa muulle liikenteelle.

Toki polttomoottoriautollakin voi rullata jopa moottori sammutettuna, mutta starttimoottoria tuskin on mitoitettu kestämään yhtä hyvin jatkuvia käynnistyksiä. Eikä se turvallisuusmielessäkään ole ihanteellista, jos ohjaustehostimesta ja jarrutehostimesta lähtee paine ja pahimmassa tapauksessa avainta liikaa kääntämällä myös rattilukko menee päälle.

Oikea hybridi voi toki kulkea myös pelkällä sähköllä, mutta jos ei ajeta erityisen alhaisen nopeuden väylillä ruuhkassa, niin se lienee kuitenkin aika marginaalia Suomen olosuhteissa.

Näkemyksiä?
Kaikissa nykyisissä polttomoottori autoissa on start & stop = startti on vahvempi kuin se perinteinen ja täten kestää kyllä käynnistellä jatkuvasti.

Kevyt hybridin vaikutus on kyllä minimaalinen, koska autolla ei voi ajaa moottori sammutettuna.

Perus toyota hybridillä voi nykyään ajella 80km/h pelkällä sähköllä sen 1-2km (hitaammin ajamalla toki pääsee paljon pidemmälle), kun vanhemmilla raja taisi olla 60-70km/h.

Itse ajoin tuollaisella vanhemmalla hybridillä monta vuotta ja noin 4km sillä pääsi ajamaan pelkällä sähköllä kaupunki (50km/h) nopeudessa.
 
Ok, kuulemma tässä 1.6 Turbo plugarissa on ketju eli ei sen puoleen huolta. Kävin tänään koeajamassa vastaavan mutta vähän enemmän ajetun niin tuntui miellyttävältä kokemukselta.

Se mikä miellytti muutenkin niin motarilla kun akkuprosentit putosi niin pikkutielle siirtyessä tuli lähes 10% takasin.
Laitoin siitä halutusta yksilöstä tarjouksen niin saa nähdä mitä huomenna vastaa. Toivottavasti olis viikonloppuna jo uusi auto alla.
Itsellä alla Peugeot 308 plugari, 180 heppanen vuodelta 2022. Taitaa olla käytännössä sama auto eri kuorilla.

Sähköllä maantieajossa on todella pihi, WLTP on kait 56 km, mutta ainakin 60 km on mennyt helposti ja ajotietokone on kertonut parhaimmillaan alle 15 kWh / 100 km kulutuksesta.

Todella mukava ajaa ja itse ajetun 60 tkm jälkeen ei mitään valittamista tai vikoja. Autossa kilometrejä 90 tkm.
 
Mielenkiinnosta kysymys kevythybrideistä:

Mahtavatko nuo olla pihistelyyn niin hyviä kuin paperilla?

Noissahan ei ole tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna läheskään yhtä paljon ylimääräistä painoa kuin "oikeissa hybrideissä", ja ainakin Vaggilaisissa mahdollisuus rullailla vapaalla polttomoottori sammuksissa kuulostaa lupaavalta. "Boost-and-glide" tyyppiseen ajamiseen voimalinjan luulisi olevan erityisen sopiva, jos pumppaava ajonopeus ei aiheuta haittaa muulle liikenteelle.

Toki polttomoottoriautollakin voi rullata jopa moottori sammutettuna, mutta starttimoottoria tuskin on mitoitettu kestämään yhtä hyvin jatkuvia käynnistyksiä. Eikä se turvallisuusmielessäkään ole ihanteellista, jos ohjaustehostimesta ja jarrutehostimesta lähtee paine ja pahimmassa tapauksessa avainta liikaa kääntämällä myös rattilukko menee päälle.

Oikea hybridi voi toki kulkea myös pelkällä sähköllä, mutta jos ei ajeta erityisen alhaisen nopeuden väylillä ruuhkassa, niin se lienee kuitenkin aika marginaalia Suomen olosuhteissa.

Näkemyksiä?
Vuokra-autokokemuksien perusteella voi aina esittää vahvoja mielipiteitä: jos pystyy rullailemaan ja keskittyy hyödyntämään tekniikkaa, niin varmasti pystyy säästämään. Jos ajaa pyrkivämmin niin ei säästä varmaan käytännössä yhtään. Toisaalta perusmanuaalillakin pystyy menemään aika pienellä jos hyödyntää maastoa ja rullailee. Kaksoiskytkintoteuksena tulee hyvin helposti ylimääräistä säätöä, jos auto sammuttelee itseään jännittävissä paikoissa, esim. liityttäessä ruuhkaiselle tielle: liu’ut esim. kakkosella pysähdyksiin, kone seis. Painat kaasua, auto herää ja rupeaa arpomaan oikeaa vaihdetta jne. Eli matalampi sammutuskynnys lisää noita tilanteita missä kaasujalka on autoa ja vaihteistoa pykälän edellä. Vuokra-autohavainnoissa myös korostuu ominaisuudet ja omituisuudet..

Kevythybridiin liittyvä tuoreehko puolen päivän käyttökokemus: Uudenkarhea A5, joku etuvetoinen dieselkevythybridistronic pellin alla. Voimaa ja vääntöä on ja menee kaupungissa välillä sähköllä. Lähtee usein, mutta ei aina(!) liikkeelle myös sähköllä ja sammuu jatkuvasti. Mutta startti vaatii näemmä lihasmuistia… istut autoon, vyö kiinni ja painat käynnistusnappia (kai?). Valot syttyy tauluun, Audi hiljaa. Vedät vaihdenipukkaa taaksepäin (se palautuu aina keskiasentoon). A5 ei käynnisty, ei liiku eikä ryömi - ok, autohold tietysti päällä, painetaan kevyesti kaasua (joka tosi herkkä ja autohan yleensä lähtee sähköllä pehmeästi liikkeelle). DKW pysyy hiljaa paikallaan. No eikös se vaihde mennyt D:lle vielä? Vedetään nipukasta uudestaan vaihdetta päälle (eli sportille…?). Saksanseisoja odottaa kärsivällisesti. No painetaan sitten reilummin… diesel pienellä viiveellä käyntiin ja samalla sekunnilla sport-henkinen dsg-kytkinpommi. Vaunu syöksähtää liikkelle ja etupyörät ruopivat asiakkaan parkkista (pestyä ja siististi tasoiteltua kivinappulaa).

Omistajatasolla metkut oppii varmasti, mutta ei tuo käyttöliittymä mikään optimi ole: Vaihdekepin asennosta ei voi päätellä mitään, vaihdesymboli on jossain kohtaa isoa ja näyttävää/kirjavaa mittaristonäyttöä ja poljinvaste on kovasti herkkä. Siihen kevythybridin viiveet, matala sammutuskynnys ja dsg:n tuumaustauot päälle.
 
Vuokra-autokokemuksien perusteella voi aina esittää vahvoja mielipiteitä: jos pystyy rullailemaan ja keskittyy hyödyntämään tekniikkaa, niin varmasti pystyy säästämään. Jos ajaa pyrkivämmin niin ei säästä varmaan käytännössä yhtään. Toisaalta perusmanuaalillakin pystyy menemään aika pienellä jos hyödyntää maastoa ja rullailee. Kaksoiskytkintoteuksena tulee hyvin helposti ylimääräistä säätöä, jos auto sammuttelee itseään jännittävissä paikoissa, esim. liityttäessä ruuhkaiselle tielle: liu’ut esim. kakkosella pysähdyksiin, kone seis. Painat kaasua, auto herää ja rupeaa arpomaan oikeaa vaihdetta jne. Eli matalampi sammutuskynnys lisää noita tilanteita missä kaasujalka on autoa ja vaihteistoa pykälän edellä. Vuokra-autohavainnoissa myös korostuu ominaisuudet ja omituisuudet..

Kevythybridiin liittyvä tuoreehko puolen päivän käyttökokemus: Uudenkarhea A5, joku etuvetoinen dieselkevythybridistronic pellin alla. Voimaa ja vääntöä on ja menee kaupungissa välillä sähköllä. Lähtee usein, mutta ei aina(!) liikkeelle myös sähköllä ja sammuu jatkuvasti. Mutta startti vaatii näemmä lihasmuistia… istut autoon, vyö kiinni ja painat käynnistusnappia (kai?). Valot syttyy tauluun, Audi hiljaa. Vedät vaihdenipukkaa taaksepäin (se palautuu aina keskiasentoon). A5 ei käynnisty, ei liiku eikä ryömi - ok, autohold tietysti päällä, painetaan kevyesti kaasua (joka tosi herkkä ja autohan yleensä lähtee sähköllä pehmeästi liikkeelle). DKW pysyy hiljaa paikallaan. No eikös se vaihde mennyt D:lle vielä? Vedetään nipukasta uudestaan vaihdetta päälle (eli sportille…?). Saksanseisoja odottaa kärsivällisesti. No painetaan sitten reilummin… diesel pienellä viiveellä käyntiin ja samalla sekunnilla sport-henkinen dsg-kytkinpommi. Vaunu syöksähtää liikkelle ja etupyörät ruopivat asiakkaan parkkista (pestyä ja siististi tasoiteltua kivinappulaa).

Omistajatasolla metkut oppii varmasti, mutta ei tuo käyttöliittymä mikään optimi ole: Vaihdekepin asennosta ei voi päätellä mitään, vaihdesymboli on jossain kohtaa isoa ja näyttävää/kirjavaa mittaristonäyttöä ja poljinvaste on kovasti herkkä. Siihen kevythybridin viiveet, matala sammutuskynnys ja dsg:n tuumaustauot päälle.

Ymmärtääkseni nuo regeneroivat jarrupoljinta painaessa moottorijarrutuksella moottorin pyörittäessä starttimoottoria/generaattoria. Regeneroinnin nähtävästi näkee mittaristosta, mutta satutko muistamaan, oliko mittaristossa mitään indikaatiota, milloin regenerointi ei enää riitäkään ja jarrutukseen aletaan lisäksi käyttää hydraulisia jarruja?
 
Ymmärtääkseni nuo regeneroivat jarrupoljinta painaessa moottorijarrutuksella moottorin pyörittäessä starttimoottoria/generaattoria. Regeneroinnin nähtävästi näkee mittaristosta, mutta satutko muistamaan, oliko mittaristossa mitään indikaatiota, milloin regenerointi ei enää riitäkään ja jarrutukseen aletaan lisäksi käyttää hydraulisia jarruja?
Pääsääntöisesti ei tarkempia havaintoja jarrujen osalta, jotain akkupalkkia tai laatikkoa kyllä näkyy täytettävän ahkerasti. Esim. XC40 ajellessa ekan kerran kiinnitti huomiota, että jotain regeniä se teki moottorijarrutuksen aikana ainakin palkkien perusteella, mutta ei se ainakaan kiihdytettäessä oikein tuntunut missään ja akkua vaikea saada täyteen. Täysin erilainen kuin esim. Toyota, Edistyneempi start-stop lähinnä. Veikkaisin että regen kuitenkin aika heikko, kun akku pieni ja siten ”yhden polkimen ajo” ei ole käytännössä toteutuskelpoinen vaihtoehto. Jarrujen on kuitenkin pakko olla ennustettavat ja systeemin on oltava perusautossa halpa. Em. Audissa oli muistaakseni Toyotaa vastaava systeemi, periaatteessa. Eli pystyi ajamaan sähköllä ajoittain ja liikkeelle pääsi sähköllä. Mutta Toyotalla selkeämmän oloinen ja varmaankin tehokkaampi regen. Muihin ajamiini verrattuna kuitenkin uudempi ja oletettavasti tehokkaampi systeemi. Silti pistää miettimään, mikä on hyöty vs. vikapotentiaali ja hinta. Toki ei vielä kokemusta ihan viimeisistä versioista esim. PSA:n autoissa.
 
Toki ei vielä kokemusta ihan viimeisistä versioista esim. PSA:n autoissa.

Astra Hybrid 145 ainakin regeneroi todella voimakkaasti kun kaasun nostaa. Aika vähälle jäänyt jarrupolkimen käyttö tuon kanssa kun regen on vakioasetuksilla voimakkaampi kuin meidän sähköautossa (Mokka-e). Melko suuri osa tavallissesta ajosta menee nostamatta jalkaa jarrulle, esim. motarin rampilta poistumiset ja jopa taajama-ajon risteyksiin tulosta iso osa menee pelkällä regenillä jos ei ole tarve pysäyttää autoa kokonaan.

Tuota PSA:n hybriditekniikkaa täällä keskusteltiin toisen käyttäjän kanssa jonkin verran pari kuukautta sitten kun auton ostin, tuo on vähän sellainen välimallin ratkaisu kevythybridin ja Toyota-tyyppisen täyshybridin välillä. Rakenne on aikalailla Toyotaa vastaava, mutta järjestelmä on korkeajännitteen sijasta 48V ja akkua on bruttona vajaan kWh verran ja siitä nettona käytettävissä about puolet. Sähkömoottori on parinkymmenen kilowatin tehoinen ja auto lähtee liikkeelle ja liikkuu osittain sähköllä, mutta ottaa bensamoottorin helposti mukaan kiihdytyksessä. Hidas matelu tapahtuu monesti sähkön kanssa ja myös tasanopeuden ajaminen maantiellä onnistuu sähköllä. Erillistä EV-nappia sähköajon pakotukseen ei ole ja täyssähköllä voi mennä jonkun maks kilometrin verran ja sen jälkeen hörähtää bensamoottori takaisin käyntiin kun akku loppuu.

Toyotassa on tehokkaammat sähkörensselit ja väkisin tulee mieleen että tämäkin olisi parempi ja menisi pienemmällä kulutuksella jos sähköpuoli olisi tehokkaampi, mutta toteutus on vaikuttanut kaiken kaikkiaan ihan asialliselta tähänastisella kokemuksella. Yleensäkin voimalinja on ihan mukava ja notkea ajaa, sähkö-bensa siirtymät joissain tilanteissa vähän nykäisee ja tuntuu laittavan herkästi tosi pientä silmään kun isommalla nopeudella kiihdyttää (ohitustilanteet ym). Ratin takaa löytyy vaihdelätkät jos niitä osais käyttää mutta ei oikein ole tottunut.
 
Kevythybridiin liittyvä tuoreehko puolen päivän käyttökokemus: Uudenkarhea A5, joku etuvetoinen dieselkevythybridistronic pellin alla. Voimaa ja vääntöä on ja menee kaupungissa välillä sähköllä. Lähtee usein, mutta ei aina(!) liikkeelle myös sähköllä ja sammuu jatkuvasti. Mutta startti vaatii näemmä lihasmuistia… istut autoon, vyö kiinni ja painat käynnistusnappia (kai?). Valot syttyy tauluun, Audi hiljaa. Vedät vaihdenipukkaa taaksepäin (se palautuu aina keskiasentoon). A5 ei käynnisty, ei liiku eikä ryömi - ok, autohold tietysti päällä, painetaan kevyesti kaasua (joka tosi herkkä ja autohan yleensä lähtee sähköllä pehmeästi liikkeelle). DKW pysyy hiljaa paikallaan. No eikös se vaihde mennyt D:lle vielä? Vedetään nipukasta uudestaan vaihdetta päälle (eli sportille…?). Saksanseisoja odottaa kärsivällisesti. No painetaan sitten reilummin… diesel pienellä viiveellä käyntiin ja samalla sekunnilla sport-henkinen dsg-kytkinpommi. Vaunu syöksähtää liikkelle ja etupyörät ruopivat asiakkaan parkkista (pestyä ja siististi tasoiteltua kivinappulaa).

Omistajatasolla metkut oppii varmasti, mutta ei tuo käyttöliittymä mikään optimi ole: Vaihdekepin asennosta ei voi päätellä mitään, vaihdesymboli on jossain kohtaa isoa ja näyttävää/kirjavaa mittaristonäyttöä ja poljinvaste on kovasti herkkä. Siihen kevythybridin viiveet, matala sammutuskynnys ja dsg:n tuumaustauot päälle.

Mulla käy hybridi passattien kanssa aina vähän samalla tavalla, tottunut vaan teslatyyliin lähtemään samalta istumalta kun on perse penkissä kiinni. Saa starttailla uusiksi ja sitten vasta lähteä. Ongelma on ollut siinä etten ole jaksanut odotella että on sanoo mittaristossa READY (joskus tuntuu että se voi tulla heti tai sitten siihen menee 5sek). Joskus saa moottorin starttinapista vielä käyntiin tai sitten pitää vetää täysi power cycle.
 
Sähköautoketjussa hybridikeskustelua

Ainakaan Toyotan hybrideissä ei ole mm. edes tavallista laturia, suurjännitesysteemit lataavat pikkuakkua tarvittaessa....
Toyotan hybridit aikoinaan oli nitä jotka jäi parkkiin pikkuakkun takia, ja 2020 luvunkin mallit tilastoissa tarvitsevat apua nimenomaan pienjänniteakun tyhjenemisen takia. Kuvailtu tyyppiviaksi. (huono akku)


Mutta Toytota voimalinja sellainen että ilman hybridin sähköpuolta ei taitaisi muutenkaan liikkua.


Edit:
Alla siis kokoviesti mistä olin laianannut osan
Käsittääkseni ns. accessoryt toimivat aina suoraan (siitä isommasta jos käynnistykselle on oma pikkuakku)12V akusta. Moottoritilan sähkövehkeistä, ilmastoinnin laitteista jne. en ole kyllä varma. Ainakaan Toyotan hybrideissä ei ole mm. edes tavallista laturia, suurjännitesysteemit lataavat pikkuakkua tarvittaessa. Ja tojotan hybrideissä on vain yksi 12V akku, ei ole käynnistykselle erillistä. BMW:ssä ja Volvossa on käynnistykselle oma pikkuruinen 12V akku. Oikeestihan pikkuakkua ei edes teknisessä mielessä tarvitsisi mutta se on kai pelkästään turvallisuuskysymys.
 
Sähköautoketjussa hybridikeskustelua


Toyotan hybridit aikoinaan oli nitä jotka jäi parkkiin pikkuakkun takia, ja 2020 luvunkin mallit tilastoissa tarvitsevat apua nimenomaan pienjänniteakun tyhjenemisen takia. Kuvailtu tyyppiviaksi. (huono akku)
Ne jäi sen takia pihaan, kun vanhukset ajoi talvella kerran, kaksi viikossa 4km kauppaan ja takaisi ja mikään akku ei kestä tuollaista käyttöä kun kaikki 12v sähkölaitteet täysillä ja jääkylmä akku ei ota virtaa vastaan.

Appiukon Corolla seisoi 8kk parkissa kun kuolla kupsahti ja auto lähti kuin palmun alta käyntiin kun oli pikkuakkuun asennettu defan laturi ja piuha kiinni koko ajan.
 
Puhuttaisiin tehtaalle jostain 10 euron kulusta jos akkupaketissa olisi kontaktoreista riippumaton 10W alyakkulaturi joka olisi aina paalla kunhan paaakussa olisi oli 10% varausta. Mutta tuo on jotain mika vaatii knowhowta.
 
Ne jäi sen takia pihaan, kun vanhukset ajoi talvella kerran, kaksi viikossa 4km kauppaan ja takaisi ja mikään akku ei kestä tuollaista käyttöä kun kaikki 12v sähkölaitteet täysillä ja jääkylmä akku ei ota virtaa vastaan.

Appiukon Corolla seisoi 8kk parkissa kun kuolla kupsahti ja auto lähti kuin palmun alta käyntiin kun oli pikkuakkuun asennettu defan laturi ja piuha kiinni koko ajan.
Omassa kommentissa ajatukset pyöri lentoparkkien tarinat ja saksalaisen tiepalvelun tilastot. Toki sielläkin on mummoja ja joskus pakkasta. Mutta muilla merkeillä ei samankaltaista ongelmaa. (2020 luvun osalta selitykseksi annettin surkea akku komponentti
 
Mulla oli hybridi Lexuksen kaa aina pieni jumpstartteri mukana em. syistä johtuen. Kerran sitä tarvin mutta silloin akku oli jo melkeen 10v vanha ja oli jo muutenkin vaihtokunnossa. Lisäksi asensin ylläpitolaturin haaroitettuna sisälämppäriin myöhemmin. Noissa 20-luvun vaihteen Tojotissa kätettiin jotakin umpipaskaa akkua ja jälkeenpäin ne on vaihdettu parempiin. Selittänee sen ajan mallien runsaat akkukuolemat ainakin osittain.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
308 923
Viestejä
5 237 445
Jäsenet
83 397
Uusin jäsen
JeZZYH

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom