Keskustelua hybridiautoista

Piti vielä tuota kokosähköä tonkia sen verran, että voisi e-Niron ja Konan nostaa harkintaan vielä uudemman kerran. Löytyykö noista jostain kattavaa vertailua, saman kokoluokan vehkeistä kuitenkin kyse?
Niro pitäisi olla ilmeisesti yhtä kokoluokkaa isompi auto kuin Kona.
 
Ajoin tuossa joitamia kymmeniä kilometrejä Tahkon maisemissa rouvan siskon 64kW Konalla. Asiallisen oloinen pirssi. Ensimmäiset 3000km oli mennyt ajotietokoneen mukaan 20.4 kWh / 100 km. Oikeastaan moite omalta osaltani oli etuvetoisuus, nastat rapsuivat tyhjää vaikka yritin oikeasti nätikseen ajella. Nelivetona auto olisi melkoinen mörkö ja huomattavasi parempi myös takavetona vaikka hevosia on vain se 204hv.

Takatilat aika kompaktit, mutta erittäin positiivisen oloinen paketti. Tuttavan Ioniq oli huomattavasti muovisemman oloinen, vaikka tässäkin Konassa oli kovaa muovia kyllä käytetty. Pikkuihmisten kuljetteluun varmasti sopiva.

PS. Aika reilusti saa ajella electricillä, että kannattaisi ostaa vrt. polttis Kona vastaavalla suorituskyvyllä...
 
Viimeksi muokattu:
Ei minulle vain kukaan ole pystynyt selittämään mikä siinä vetyautossa on autuaaksi tekevää. Hyötysuhde kokonaisuudessaan ehkä kolmasosa- neljäsosa sähköautosta, range ei parempi, ja tankkaus vain n 10-15 min nopeampi eikä sähköautoja tarvitse kovin usein edes erikseen ladata, tönäisee pistokkeen illalla seinään ja aamulla täysi akku.
Olen ymmärtänyt että tankkaus on samanlainen kuin kaasuautossa eli 5-10min ja matka jatkuu.

Eihän tässä vielä tiedä mitä tulee kun EU määrää sen isompien maiden mukaan eikä katso miten markkinat määrää.
 
Onko vielä kehitelty yhtään ajatuksia käytetyn sähköauton tuomisesta esim. Saksasta kun siellä oli nuo kampanjat missä myivät "puoleen hintaan" sähköautoja.



Sillä ajatuksella että ne eivät ole sopimusteknisesti sidottu jäämään maahan uuteen vaihdettaessa tai jotain leasingakku-sopimuksellisia.
 
Onko vielä kehitelty yhtään ajatuksia käytetyn sähköauton tuomisesta esim. Saksasta kun siellä oli nuo kampanjat missä myivät "puoleen hintaan" sähköautoja.



Sillä ajatuksella että ne eivät ole sopimusteknisesti sidottu jäämään maahan uuteen vaihdettaessa tai jotain leasingakku-sopimuksellisia.
Kyllähän noita tuodaan. 6kk siellä ja 6000km muistaakseni minimissään ja saa tuoda pois. Silloin ei ole enää uusi auto kun tuodaan Suomeen. Sitten vaan maksat verot Suomeen.
 
Saksa-auto oli kanssa itsellä mietinnässä, mutta vielä toistaiseksi noiden vähän käytettyjen valikoima on aika kehnoa. E-Corsaa löytyy täysvarusteltuna n. 25k€ lähtien, jos sellainen kiinnostaa. Mutta vuoden tai parin sisään tilanne tulee olemaan ihan toisenlainen.
 
Ei minulle vain kukaan ole pystynyt selittämään mikä siinä vetyautossa on autuaaksi tekevää. Hyötysuhde kokonaisuudessaan ehkä kolmasosa- neljäsosa sähköautosta, range ei parempi, ja tankkaus vain n 10-15 min nopeampi eikä sähköautoja tarvitse kovin usein edes erikseen ladata, tönäisee pistokkeen illalla seinään ja aamulla täysi akku.

Juuri näin. Jos käytetään elektrolyysillä tuotettua "vihreää" vetyä, niin silloin vetyauton energiatehokkuus on noin kolmasosa täyssähkön hyötysuhteesta.

Laskeskelin Hyundai Nexon ja Konan lukuja ja jos Nexo pääsee 570km käyttämällä 6.3kg vetyä jossa on 248kWh edestä energiaa, saadaan 43.5kWh/100km
Kona pääsee 415km käyttämällä 64kWh joka on 15.4kWh/100km.

Noissa luvuissa ei oteta huomioon edes mitään häviöitä, jotka ovat huomattavasti suuremmat vetyautolla kuin täyssähköllä. Jos tekee elektrolyysillä vetyä, kuluu yhteen vety kWh:n valmistamiseen 1.2-1.3kWh eli 20-30% häviö. Tämä pelkästään on jo suurempi kuin sähköauton lataus ja purkaushäviöt. Plus sitten vedyn paineistaminen ja jäähdyttäminen.

Eli jos koitetaan päästöjen vähentämistä hakea, niin vety ei ole se tapa miten siihen päästään. Sen sijaan että käytettäisiin uusiutuvaa sähköä vedyn tuottamiseen, päästäisiin huomattavasti pienemmällä sähköntuotannolla sama matka jos se energia ladataan akkuun.

Eihän tässä vielä tiedä mitä tulee kun EU määrää sen isompien maiden mukaan eikä katso miten markkinat määrää.

Kyllä se aika hyvin on tiedossa ettei vetyautoila tule olemaan kuluttajamarkkinoilla merkittävää asemaa.

Jos mietitään että koitettaisiin korvata bensa-asemat vetyasemilla, siihen palaa monta miljardia. EU ei pysty sellaisia summia latomaan tiskiin, että saisivat edes nykymarkkinat käännettyä sähköautoista vetyyn
 
Ei minulle vain kukaan ole pystynyt selittämään mikä siinä vetyautossa on autuaaksi tekevää. Hyötysuhde kokonaisuudessaan ehkä kolmasosa- neljäsosa sähköautosta, range ei parempi, ja tankkaus vain n 10-15 min nopeampi eikä sähköautoja tarvitse kovin usein edes erikseen ladata, tönäisee pistokkeen illalla seinään ja aamulla täysi akku.
Muistetaan nyt ensimmäisenä, että vetyauto on sähköauto. Vetyauto myös vaatii pienehkön akun, järkevän kokoisesta polttokennosta ei riitä tehoa kiihdytyksiin.

Autuaaksi tekevä asia on se, että vetyä voi varastoida lähes rajattomasti, kun sähkö on käytettävä käytännössä heti sen generoinnin jälkeen. Akkuautot eivät ole mitenkään puhtaita, jos niillä ajellaan fossiilisista energianlähteistä tehdyllä sähköllä. Uusiutuvaa energiaa taas ei ole tasaisesti tarjolla. Sitä on siis varastoitava valtavia määriä johonkin, ja vety on todella hyvä kandidaatti siksi joksikin.

edit: ja hyötysuhteesta on ihan turha huudella. Hyödyntämättä jääneen uusiutuvan energian hyötysuhde on 0 tai miinus jotakin, kun energian tarve korvataan fossiilisilla.
 
Sitä luokkaa, mutta modernissa sähköautossa saa 15 - 20 min jopa yli 200 km rangea suurteholaturilla.
Jos sattuu olemaan sellainen pikalaturi, niitä ei vaan ole joka puolella vielä.

Jos saat esim. 5-10min 200km sähköä kun vedellä saa tankin täyteen ja pääsee 400km niin onhan se jo aika säästö ajallisesti.
 
Muistetaan nyt ensimmäisenä, että vetyauto on sähköauto. Vetyauto myös vaatii pienehkön akun, järkevän kokoisesta polttokennosta ei riitä tehoa kiihdytyksiin.

Autuaaksi tekevä asia on se, että vetyä voi varastoida lähes rajattomasti, kun sähkö on käytettävä käytännössä heti sen generoinnin jälkeen. Akkuautot eivät ole mitenkään puhtaita, jos niillä ajellaan fossiilisista energianlähteistä tehdyllä sähköllä. Uusiutuvaa energiaa taas ei ole tasaisesti tarjolla. Sitä on siis varastoitava valtavia määriä johonkin, ja vety on todella hyvä kandidaatti siksi joksikin.

Jos ei uusiutuvia ole tarpeeksi että voidaan ladata akkuja, niin ei sitä sitten ole vedynkään tuottamiseen. Eli sitten ajetaan fossiilisähköllä tuotetulla vedyllä, ja siinä vasta karsea CO2 lukema onkin. Jos täyssähköllä päästään fossiilivoimalan avulla johonkin 100g/km niin vedyllä se on 300g/km

Jos sattuu olemaan sellainen pikalaturi, niitä ei vaan ole joka puolella vielä.

Ja vetyasemia sitten on vai?
 
Kyllä se aika hyvin on tiedossa ettei vetyautoila tule olemaan kuluttajamarkkinoilla merkittävää asemaa.

Jos mietitään että koitettaisiin korvata bensa-asemat vetyasemilla, siihen palaa monta miljardia. EU ei pysty sellaisia summia latomaan tiskiin, että saisivat edes nykymarkkinat käännettyä sähköautoista vetyyn
Näinhän se on mutta ei sitä katsotaan markkinoiden mukaan kun nyt olisi oiva hetki iskeä se rahoitus sähköön mutta halutaan kuitenkin tehdä muuta.

Toki isot maat kuten Saksa ja Ranska antavatkin kovia etuja jos ostat sähkön mutta infra laahaa perässä ja sille ei ole vielä saatu luotua verotusta ja hallintaa niin se on täysi sekasotku.
 
Ja vetyasemia sitten on vai?
Ei toistaiseksi mutta ei ole kyllä noita latureitakaan.

Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.
 
Ei toistaiseksi mutta ei ole kyllä noita latureitakaan.

Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.
Tässähän on se että porukka jotka ostaa uutena/vähän käytettynä eikä aio pitää akkutakuun yli ei varmaan voisi vähempää kiinnostaa onko se hyväksi akulle vai ei. Onko noista jotain testejä olemassa että onko vain ja ainoastaan pikalatauksesta minkälaista haittaa oikeasti?
 
Näinhän se on mutta ei sitä katsotaan markkinoiden mukaan kun nyt olisi oiva hetki iskeä se rahoitus sähköön mutta halutaan kuitenkin tehdä muuta.

Toki isot maat kuten Saksa ja Ranska antavatkin kovia etuja jos ostat sähkön mutta infra laahaa perässä ja sille ei ole vielä saatu luotua verotusta ja hallintaa niin se on täysi sekasotku.

Jos sähköautoissa infra laahaa perässä niin eikö vetyautoissa se ole jäänyt kivikaudelle? Suomessa ilmeisesti 2 vetyasemaa ja 1 vetyauto :D

Ei toistaiseksi mutta ei ole kyllä noita latureitakaan.

Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.

zäh.PNG


Tuossa suomen 50kW ja tehokkaammat laitteet mitä plugsurfingin kartalla on. Eli esim. Superchargerit puuttuu tuosta vielä.
Sellanen huomio että tuo on sen verran zoomattu ulos niin nuo pallurat ei näytä tarkkoja sijainteja. Esim Kuopiossa on kyllä latureita, vaikka tuossa se näyttää että ei olisi lähelläkään.


Onko noista jotain testejä olemassa että onko vain ja ainoastaan pikalatauksesta minkälaista haittaa oikeasti?

Ja kyllä ne akut kestää monta sataa tuhatta kilometriä.

Esimerkkinä autovuokrafirma Tesloopin Model X 90D



300 000 mailia eli 482tkm, Superchargerilla jopa 4 kertaa päivässä 95% lataus, ja kapasitettia oli lähtenyt 12.6%

Tavallisessa käytössä en ole huolissani akustojen kestävyydestä. 1. sukupolven Leaf olkoon tässä poikkeus säännöstä.
 
Ja kyllä ne akut kestää monta sataa tuhatta kilometriä.

Esimerkkinä autovuokrafirma Tesloopin Model X 90D



300 000 mailia eli 482tkm, Superchargerilla jopa 4 kertaa päivässä 95% lataus, ja kapasitettia oli lähtenyt 12.6%

Tavallisessa käytössä en ole huolissani akustojen kestävyydestä. 1. sukupolven Leaf olkoon tässä poikkeus säännöstä.

Ajattelinkin, kun lehdissäkin ollut suomen taksina ajanut tesla ja mitä siinä oli joku yli 500k ja varmasti ladattu niin nopeasti kun vaan pystyy ja usein.
 
Jos sähköautoissa infra laahaa perässä niin eikö vetyautoissa se ole jäänyt kivikaudelle? Suomessa ilmeisesti 2 vetyasemaa ja 1 vetyauto :D



zäh.PNG


Tuossa suomen 50kW ja tehokkaammat laitteet mitä plugsurfingin kartalla on. Eli esim. Superchargerit puuttuu tuosta vielä.
Sellanen huomio että tuo on sen verran zoomattu ulos niin nuo pallurat ei näytä tarkkoja sijainteja. Esim Kuopiossa on kyllä latureita, vaikka tuossa se näyttää että ei olisi lähelläkään.




Ja kyllä ne akut kestää monta sataa tuhatta kilometriä.

Esimerkkinä autovuokrafirma Tesloopin Model X 90D



300 000 mailia eli 482tkm, Superchargerilla jopa 4 kertaa päivässä 95% lataus, ja kapasitettia oli lähtenyt 12.6%

Tavallisessa käytössä en ole huolissani akustojen kestävyydestä. 1. sukupolven Leaf olkoon tässä poikkeus säännöstä.
Tuolla 50kw laturilla ei saavuteta sitä 5-15min aikana 200km.
 
Ajattelinkin, kun lehdissäkin ollut suomen taksina ajanut tesla ja mitä siinä oli joku yli 500k ja varmasti ladattu niin nopeasti kun vaan pystyy ja usein.
Niissä ei kerrottu, että akkua on kyllä korjattu takuuseen mikä tullut ilmi myöhemmin.
 
Tässähän on se että porukka jotka ostaa uutena/vähän käytettynä eikä aio pitää akkutakuun yli ei varmaan voisi vähempää kiinnostaa onko se hyväksi akulle vai ei. Onko noista jotain testejä olemassa että onko vain ja ainoastaan pikalatauksesta minkälaista haittaa oikeasti?
Näitä omistajia ei kyllä kiinnosta mutta sitä ostajaa voikin kiinnostaa.
 
Ei minulle vain kukaan ole pystynyt selittämään mikä siinä vetyautossa on autuaaksi tekevää. Hyötysuhde kokonaisuudessaan ehkä kolmasosa- neljäsosa sähköautosta, range ei parempi, ja tankkaus vain n 10-15 min nopeampi eikä sähköautoja tarvitse kovin usein edes erikseen ladata, tönäisee pistokkeen illalla seinään ja aamulla täysi akku.
Kun otetaan huomioon auton valmistamisesta aiheutuvat päästöt, vetyautolla voi ajaa 300tkm huonommalla hyötysuhteella ennen kuin sähköauto pääsee tasoihin. Ison akun valmistamisesta tulee karseat päästöt, 100-200kg per kWh. Siinä ollaan päästöissä parhaillaan 20-30 tonnia jäljessä vetyautoa, kun ei ole vielä ajettu metriäkään. Vertailun vuoksi Toyotan vetyauton akusto on alle 2kWh ja siitä voidaan repiä kiihdytyksiin 80 hevosvoimaa 10 sekunnin ajan. Sähköauton range vaihtelee hurjasti akun lämpötilan mukaan ja uskon että vetyauto taas kulkee tankillisella luvatun 500km kelillä kuin kelillä. Sähköautoa ei tankkaa kymmenessäkään minuutissa täyteen.
Nykyiset polttokennot alkavat kestämään ihan hyvin kun edellisen sukupolven Mirai on speksattu 5000 käyttötuntiin ennen huollon tarvetta ja nykyistä Miraita on parannettu edelleen. 60kmh keskinopeudella se tekee tasan 300tkm ja polttokenno ei turhaan käy auton seisoessa kun energia voidaan ottaa ajoakusta.
Pyörittelin lukuja excelissä eikä vetyä tarvitse edes tehdä ilmaisella uusiutuvalla energialla joka muuten menisi hukkaan, riittää kun käytetään Finngridin arviota suomessa tuotetun sähkön vähimmäis-co2 arvoa per kWh, noin 75g ja sähköauton lataussähkölle keskiarvoa 100g. Voin laittaa taulukon jakoon jos kiinnostaa.
Tl;dr: Vedyn suurin este on jakeluverkosto, muuten se olisi selkeä voittaja ilmastonmuutoksen kannalta. Pelkkä hyötysuhteen tuijottaminen ei kerro koko tarinaa.
 
Niille nimenomaan on opetettu miljoonien kuvien aineistolla objekteja ja näytetty tuhansia kopioita lapioista, autoista, kissoista ja koirista kategorisointeineen.
Tottakai on opetettu miljoonilla kuvilla, mutta kyse oli siitä, ettei opetusdatan tarvi sisältää KAIKKIA kombinaatioita. Neuroverkko kyllä tunnistaa VW ID4 ja Tesla Y autoksi, vaikkei sitä ole ikinä ko. autojen kuvilla opetettu. Mutta menee nyt vähän turhan pahasti jo offtopickiksi. Homma lähti raiteille siitä tien liukkauden tunnistamisesta neuroverkoilla, ja siinä tuo yleistyminen toimii vielä paremmin, koska puhutaan ns. anomaly detectionista. Riittää, että opetetaan riittävällä määrällä ja variaatioilla hyvän pidon dataa, niin järjestelmä osaa kyllä varoittaa hyvin monenlaisista pito-ongelmista.
 
jos nuo Toyotan uudet akut, oliko jotain suola-akkuja, joista saa noin 1000km toimintamatkan ja lataus 10min, tulee markkinoille melko piankin, mitä tapahtuu nykyisten sähköautojen jm-arvolle.. Jotenkin ei ole realistinen vaihtoehto auto jolla pääsee 300-400km ja pitää ladata tuntitolkulla. Ei sovi kuin tiettyyn käyttöön jota ei esim. reppurin työ ole.
 
Voin laittaa taulukon jakoon jos kiinnostaa.

Joo laita vaan. Noilla sun luvuilla 100-200kg co2 per kWh ja 20-30 tonnia jäljessä olisi akuston koko välillä 100kwh - 300kWh, joka on hieman ylimitoitettu

jos nuo Toyotan uudet akut, oliko jotain suola-akkuja, joista saa noin 1000km toimintamatkan ja lataus 10min, tulee markkinoille melko piankin, mitä tapahtuu nykyisten sähköautojen jm-arvolle.. Jotenkin ei ole realistinen vaihtoehto auto jolla pääsee 300-400km ja pitää ladata tuntitolkulla. Ei sovi kuin tiettyyn käyttöön jota ei esim. reppurin työ ole.

Tämäkö?

The report claims that the new battery will enable 500 km (310 miles) of range and charging in just 10 minutes.

E: Ja niin joo sulla on ilmeisesti kovasti kokemusta sähköautoilusta jos tarttee tuntitolkulla ladata reissussa. Joo ei saa 10 minuutissa nollasta 100%:iin mutta jos menee tuntitolkulla aikaa niin jotain on mennyt pieleen. E-golfillakin pääsi Vantaalta Ouluun eikä mitään tuntitolkulla latailtu kun pysättiin. Huom. range 150km ja latausnopeus alle 50kW, eli ei edes pystynyt käyttämään 50kW laturin täyttä kapasiteettia.
Joo ei ole yhtä nopeeta kuin kiisselillä mutta ei silti kannata paskaa puhua
 
Viimeksi muokattu:
jos nuo Toyotan uudet akut, oliko jotain suola-akkuja, joista saa noin 1000km toimintamatkan ja lataus 10min, tulee markkinoille melko piankin, mitä tapahtuu nykyisten sähköautojen jm-arvolle.. Jotenkin ei ole realistinen vaihtoehto auto jolla pääsee 300-400km ja pitää ladata tuntitolkulla. Ei sovi kuin tiettyyn käyttöön jota ei esim. reppurin työ ole.
Mikään Toyotan auto ei lataa yhtään nykyisiä sähköautoja nopeammin 50kW laturista.
 
Joo laita vaan. Noilla sun luvuilla 100-200kg co2 per kWh ja 20-30 tonnia jäljessä olisi akuston koko välillä 100kwh - 300kWh, joka on hieman ylimitoitettu
Laskin yksinkertaistettuna että 20kWh / 100km kulutuksella tarvitaan vähintään 100kWh akusto että saadaan Toyota Miraita vastaava 500-600km range. Löysin nyt vähän uudemman dokkarin vuodelta 2019 minkä mukaan akku-kilowattitunnin jalanjälki olisikin vaan 61-146kg eikä aikaisempi arvio 150-200kg. Tuollaisella yläpään 106kg arviolla 100kWh valmistamisen päästöt on 10,6 tonnia mikä on huomattavasti vähemmän. Ottaisin sen kanssa kuitenkin hippusen suolaa koska raportti on laskenut päästöt sillä olettamalla että akkutehdas käyttää pelkästään uusiutuvaa energiaa.


The data is presented as GHG emissions expressed as CO2-equivalents, in relation to the batteries’ storage capacity, expressed as kWh storage capacity. Based on the new and transparent data, an estimate of 61-106kg CO2-eq/kWh battery capacity was calculated for the most common type, the NMC chemistry. The difference in the range depends mainly on varying the electricity mix for cell production. If less transparent data are included the maximum value is 146kg CO2eq/kWh. The calculated range is substantially lower than the earlier 150-200kg CO2-eq/kWh battery in the 2017 report. One important reason is that this report includes battery manufacturing with close-to 100 percent fossil free electricity in the range, which is not common yet, but likely will be in the future. The decrease in the higher end of the range is mainly due to new production data for cell production, including more realistic measurements of dry-room process energies for commercial- scale factories, and solvent-slurry evaporation estimates that are more in line with actual production. The former range also included emissions from recycling which was about 15kg CO2- eq/kWh battery, which is not included in the new range.
 
  • Tykkää
Reactions: T0m
Laskin yksinkertaistettuna että 20kWh / 100km kulutuksella tarvitaan vähintään 100kWh akusto että saadaan Toyota Miraita vastaava 500-600km range. Löysin nyt vähän uudemman dokkarin vuodelta 2019 minkä mukaan akku-kilowattitunnin jalanjälki olisikin vaan 61-146kg eikä aikaisempi arvio 150-200kg. Tuollaisella yläpään 106kg arviolla 100kWh valmistamisen päästöt on 10,6 tonnia mikä on huomattavasti vähemmän. Ottaisin sen kanssa kuitenkin hippusen suolaa koska raportti on laskenut päästöt sillä olettamalla että akkutehdas käyttää pelkästään uusiutuvaa energiaa.


The data is presented as GHG emissions expressed as CO2-equivalents, in relation to the batteries’ storage capacity, expressed as kWh storage capacity. Based on the new and transparent data, an estimate of 61-106kg CO2-eq/kWh battery capacity was calculated for the most common type, the NMC chemistry. The difference in the range depends mainly on varying the electricity mix for cell production. If less transparent data are included the maximum value is 146kg CO2eq/kWh. The calculated range is substantially lower than the earlier 150-200kg CO2-eq/kWh battery in the 2017 report. One important reason is that this report includes battery manufacturing with close-to 100 percent fossil free electricity in the range, which is not common yet, but likely will be in the future. The decrease in the higher end of the range is mainly due to new production data for cell production, including more realistic measurements of dry-room process energies for commercial- scale factories, and solvent-slurry evaporation estimates that are more in line with actual production. The former range also included emissions from recycling which was about 15kg CO2- eq/kWh battery, which is not included in the new range.

Eli ei ihan niin pahalta näytä. Siinä vaiheessa kun on vetyasemia saatu tarpeeksi rakennettua niin on akkuteknologiakin edistynyt. Seuraavan parin vuoden aikana pitäsi moni asia muuttua. Teslan kuivateknologia ja solid state teknologiat tulevat syömään tuota polttokennon etumatkaa. Jos vetyasemia oltaisiin alettu viljellä 10-20 vuotta sitten, se voisi olla selkeä johtaja. Mutta akkuautoihin menevät investoinnit ovat nyt niin suuria että en usko vetyautojen yleistyvän. Aika kertoo meille mitä tulee tapahtumaan tietenkin. Näillä tiedoilla kuitenkin reitti on selkeä. Sähköautoja myydään jo enemmän kuin kaasuautoja, ja kaasuasemia on paljon enemmän kuin vetyasemia. Vetyautoilla on iso ylämäki edessä
 
Vetyasemat tulevat pakosta koska raskas liikenne siirtyy vetyyn jollain aikataululla. Tuleeko asemia kuinka paljon jää nähtäväksi mutta esim. Saksassa niitä rakennetaan aikamoista tahtia (taitaa olla jo yli 100 tällä hetkellä).
 
Tottakai on opetettu miljoonilla kuvilla, mutta kyse oli siitä, ettei opetusdatan tarvi sisältää KAIKKIA kombinaatioita. Neuroverkko kyllä tunnistaa VW ID4 ja Tesla Y autoksi, vaikkei sitä ole ikinä ko. autojen kuvilla opetettu. Mutta menee nyt vähän turhan pahasti jo offtopickiksi. Homma lähti raiteille siitä tien liukkauden tunnistamisesta neuroverkoilla, ja siinä tuo yleistyminen toimii vielä paremmin, koska puhutaan ns. anomaly detectionista. Riittää, että opetetaan riittävällä määrällä ja variaatioilla hyvän pidon dataa, niin järjestelmä osaa kyllä varoittaa hyvin monenlaisista pito-ongelmista.
Niin ja täytyy muistaa, että ei se tunnistaminen meillä ihmisilläkään ole sisäänrakennettuna vaan vaatii kokemusta ja useasti tai pahassa tapauksessa virheistä oppimista. Tuon paikkaamiseen se AI tekee gutaa.
Moni on tuolla liikenteessä niin puhtaalla hyvällä onnella, että huh. Kaikenlaisia aistirajoittuneita, kokemattomia, hulluja, tyhmiä, kännissä, väsyneenä yms... Sekö on sitten parempi, kuin AI pitämässä hommat hanskassa.
Onhan se "automiehelle" (joksi itsenikin luen) kauhistuttava ajatus, että bensalenkkareita ei ehkä meidän lapsista enää tule. Mutta samahan se oli hevosten kanssa ;-) Siirtyvät puhtaasti harrastushommiksi ja oikea liikenne hoidetaan muulla tavoin. "Analogiset" autot jäävät museoon ja harrastuksiin.
 
Eli ei ihan niin pahalta näytä. Siinä vaiheessa kun on vetyasemia saatu tarpeeksi rakennettua niin on akkuteknologiakin edistynyt. Seuraavan parin vuoden aikana pitäsi moni asia muuttua. Teslan kuivateknologia ja solid state teknologiat tulevat syömään tuota polttokennon etumatkaa. Jos vetyasemia oltaisiin alettu viljellä 10-20 vuotta sitten, se voisi olla selkeä johtaja. Mutta akkuautoihin menevät investoinnit ovat nyt niin suuria että en usko vetyautojen yleistyvän. Aika kertoo meille mitä tulee tapahtumaan tietenkin. Näillä tiedoilla kuitenkin reitti on selkeä. Sähköautoja myydään jo enemmän kuin kaasuautoja, ja kaasuasemia on paljon enemmän kuin vetyasemia. Vetyautoilla on iso ylämäki edessä
Niin ja elektrolyysillä tuotetun vedyn hinta pumpulla on huonommasta hyötysuhteesta johtuen (se tuotetaan sillä samalla sähköllä) ja infrasta johtuen suurempi kuin suoraan sähköllä lataaminen ja tämä tuskin tulee muuttumaan.

Jännä, että tämä pointti ohitetaan niin useasti, vaikka muuten autojen hinnat ja käyttökulut tuntuvat kiinnostavan.
 
Niin ja elektrolyysillä tuotetun vedyn hinta pumpulla on huonommasta hyötysuhteesta johtuen (se tuotetaan sillä samalla sähköllä) ja infrasta johtuen suurempi kuin suoraan sähköllä lataaminen ja tämä tuskin tulee muuttumaan.

Jännä, että tämä pointti ohitetaan niin useasti, vaikka muuten autojen hinnat ja käyttökulut tuntuvat kiinnostavan.
Tämän lisäksi suurella todennäköisyydellä erittäin suuri osa vedystä tuotettaisiin hiilivoimalla jossain muualla ja kärrättäisiin tänne eikä päästäisi hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä (tämä on toki riski kyllä akkujenkin osalta). Kun miettii tulevaisuuden kuvia (mm. akkuteknologian kehitysmurros), niin vety ei näytä voittavalta vaihtoehdolta.
 
Hyundailta tulee muuten ensi vuonna ihan kiinnostava sähköauto Ioniq 5.


58 kWh (450 km wltp) ja myöhemmin huhuttu 73 kWh (550 km wltp) akut.
0-100 km/h 5,2 sekuntia, ainakin First Edition mallissa.
Latausnopeus 20 % - 80 % 15 minuutissa käyttäen hyväksi 800 voltin DC pikalatausta, joka löytyy tällä hetkellä Ionityssä. Omassa ioniq 5 kotisivussa mainittiin taas 10 % - 80 % latausta 18 minuutissa.
V2L : Vehicle to Load eli mahdollisuus käyttää auton akkua virtalähteenä
Kokona pidempi kuin id4, mutta lyhyempi kuin model 3

Hinnasta ei vielä tietoa

Itävallassa nyt mahdollista ennakkovarata 150 kpl erä, jotka toimitetaan kesä/heinäkuussa

1608755163513.png
 
Tämän lisäksi suurella todennäköisyydellä erittäin suuri osa vedystä tuotettaisiin hiilivoimalla jossain muualla ja kärrättäisiin tänne eikä päästäisi hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä (tämä on toki riski kyllä akkujenkin osalta). Kun miettii tulevaisuuden kuvia (mm. akkuteknologian kehitysmurros), niin vety ei näytä voittavalta vaihtoehdolta.

En usko tähän, vihreän vedyn hinta laskee kovaa tahtia eikä imagosyistä kannata alkaa myymään mitään hiili-vetyä kuluttajille.

Kun katsoo millaisia summia EU on kasaamassa vetytalouteen niin ymmärtää ettei nyt olla näpertelemässä, tulevaisuus on vihreän vedyn.
 
Jollain forumeilla tunnutaan meuhkaavan vehicle-to-grid -mahdollisuudesta. Mikäs tuossa on niin hienoa?
 
Onhan se "automiehelle" (joksi itsenikin luen) kauhistuttava ajatus, että bensalenkkareita ei ehkä meidän lapsista enää tule.

Itse pärjäsin sen verran ilman autoa että hyppäsin suoraan sähköön. Pyörässä toki polttomoottori vielä. Mutta polttisautoa tuskin tulen ikinä omistamaan
 
Jollain forumeilla tunnutaan meuhkaavan vehicle-to-grid -mahdollisuudesta. Mikäs tuossa on niin hienoa?

Se tasapainottaa verkkojen kuormia joka taas vähentää tarvetta investoida verkkoinfraan. Mielenkiintoinen konsepti ja voi oikeasti olla aika hyödyllinen kun BEV penetraatio kasvaa.
 
Se tasapainottaa verkkojen kuormia joka taas vähentää tarvetta investoida verkkoinfraan. Mielenkiintoinen konsepti ja voi oikeasti olla aika hyödyllinen kun BEV penetraatio kasvaa.

Olin samalla kannalla. Mutta siitä täytyisi olla kuluttajalle selkeää hyötyä. Sekä myös verkkoyhtiölle. Täytyy jotenkin varmistua siitä että tietyn verran energiasäilöä on aina saatavilla. Ehkä se toimisi jos voisi asettaa akusta esim. 20% verkkoyhtiön kuormantasausta varten. Mutta sitten verkkoyhtiön pitäisi siitä antaa tuntuva korvaus.
 
Auton akkua voisi tällöin käyttää esimerkiksi virtalähteenä sähkönkatkotapauksissa tai hyvä kombo aurinkopaneelien kanssa etelämmässä.
 
Juuri näin. Jos käytetään elektrolyysillä tuotettua "vihreää" vetyä, niin silloin vetyauton energiatehokkuus on noin kolmasosa täyssähkön hyötysuhteesta.

Laskeskelin Hyundai Nexon ja Konan lukuja ja jos Nexo pääsee 570km käyttämällä 6.3kg vetyä jossa on 248kWh edestä energiaa, saadaan 43.5kWh/100km
Kona pääsee 415km käyttämällä 64kWh joka on 15.4kWh/100km.

Noissa luvuissa ei oteta huomioon edes mitään häviöitä, jotka ovat huomattavasti suuremmat vetyautolla kuin täyssähköllä. Jos tekee elektrolyysillä vetyä, kuluu yhteen vety kWh:n valmistamiseen 1.2-1.3kWh eli 20-30% häviö. Tämä pelkästään on jo suurempi kuin sähköauton lataus ja purkaushäviöt. Plus sitten vedyn paineistaminen ja jäähdyttäminen.

Eli jos koitetaan päästöjen vähentämistä hakea, niin vety ei ole se tapa miten siihen päästään. Sen sijaan että käytettäisiin uusiutuvaa sähköä vedyn tuottamiseen, päästäisiin huomattavasti pienemmällä sähköntuotannolla sama matka jos se energia ladataan akkuun.

Todella huonolta näyttää nuo vedyn hyötysuhteet. En ole löytänyt mistään elektrolyysin hötyuhdettaa mutta olin siinä käsityksessä että se on noin 50%. Onko sinulla tuohon 20-30% arvioon jotain lähdettä?

Autuaaksi tekevä asia on se, että vetyä voi varastoida lähes rajattomasti, kun sähkö on käytettävä käytännössä heti sen generoinnin jälkeen. Akkuautot eivät ole mitenkään puhtaita, jos niillä ajellaan fossiilisista energianlähteistä tehdyllä sähköllä. Uusiutuvaa energiaa taas ei ole tasaisesti tarjolla. Sitä on siis varastoitava valtavia määriä johonkin, ja vety on todella hyvä kandidaatti siksi joksikin.

edit: ja hyötysuhteesta on ihan turha huudella. Hyödyntämättä jääneen uusiutuvan energian hyötysuhde on 0 tai miinus jotakin, kun energian tarve korvataan fossiilisilla.
Suomessa on tunnin on tainnut sähkönhinta olla negatiivinen. Eli ostajaa sähkölle ei ole löytynyt. Ei tuolla tunnin sähköllä kovin kummoista vetyinfraa rakenneta. Parempi on vaikka rakentaa isoja kiinteitä vetyvarastoja/polttokennoja jos noita energian ylituotanto ongelmia tulee. Kyllä sähköautojen akutkin pystyvät varastoimaan ylituotantoa lailla ilman että energian hyötysuhde romahtaa.
 
Todella huonolta näyttää nuo vedyn hyötysuhteet. En ole löytänyt mistään elektrolyysin hötyuhdettaa mutta olin siinä käsityksessä että se on noin 50%. Onko sinulla tuohon 20-30% arvioon jotain lähdettä?

Huomaa että puhuin elektrolyysin 20-30% häviöstä, eli hyötysuhde 70-80%

Technical Targets: Distributed Forecourt Water Electrolysis Hydrogen Production a,b,c

CHARACTERISTICSUNITS2011 STATUS2015 TARGET2020 TARGET
Hydrogen levelized cost d (production only)$/kg4.20 d3.90 d2.30 d
Electrolyzer system capital cost$/kg0.700.500.50
$/kW430 e,f300 f300 f
System energy efficiency g% (LHV)677275
kWh/kg504644
Stack energy efficiency h% (LHV)747677
kWh/kg454443
Electricity price$/kWhFrom AEO 2009 iFrom AEO 2009 i0.037 j

Tuossa olisi jotain lukuja. 2011 67%. 2020 tavoite 75%.
 
Hyundailta tulee muuten ensi vuonna ihan kiinnostava sähköauto Ioniq 5.


58 kWh (450 km wltp) ja myöhemmin huhuttu 73 kWh (550 km wltp) akut.
0-100 km/h 5,2 sekuntia, ainakin First Edition mallissa.
Latausnopeus 20 % - 80 % 15 minuutissa käyttäen hyväksi 800 voltin DC pikalatausta, joka löytyy tällä hetkellä Ionityssä. Omassa ioniq 5 kotisivussa mainittiin taas 10 % - 80 % latausta 18 minuutissa.
800V järjestelmä on kyllä parempi jos laturit yleistyvät oikeasti, mutta jos 400V systeemiä ei ole optimoitu kunnolla, niin se on lähinnä haitta normaaleilla pikalatureilla.

Toivotaan, että Hyundailla on joku Porschea fiksumpi tapa toteuttaa lataus 400v pikalatureista.
 
800V järjestelmä on kyllä parempi jos laturit yleistyvät oikeasti, mutta jos 400V systeemiä ei ole optimoitu kunnolla, niin se on lähinnä haitta normaaleilla pikalatureilla.

Toivotaan, että Hyundailla on joku Porschea fiksumpi tapa toteuttaa lataus 400v pikalatureista.
Mikäs ongelma Porschella on 400V pikalaturien kanssa?
 
Mikä haitta tuossa sitten on? Jos pikalaturissa ei ole 800V mahdollisuutta, niin lataa 400V ja lataus 10-80% on päälle 30 minuuttia 150 kw laturilla

Jos on ottanut sen lisävarusteen niin eipä siinä mitään. Mutta on niitä yli 150kW 400V latureitakin, mistä jää nyt hyöty pois. Älytöntä etteivät laittaneet vakiona edes sitä 150kW
 
Mikäs ongelma Porschella on 400V pikalaturien kanssa?
Porsche on ikävän hidas "pikalataamaan" noista normaaleista / yleisimmistä 400V 50kW pikalatureista.

Vaivainen 36kW:

Jos on ottanut sen lisävarusteen niin eipä siinä mitään. Mutta on niitä yli 150kW 400V latureitakin, mistä jää nyt hyöty pois. Älytöntä etteivät laittaneet vakiona edes sitä 150kW
Edes lisävaruste ei pelasta 50kW laturin kanssa tilannetta. (Tai ainakaan en ole nähnyt luotettavia testejä jotka todistaisivat sen niin tekevän).
 
Viimeksi muokattu:
Porsche on ikävän hidas "pikalataamaan" noista normaaleista / yleisimmistä 400V 50kW pikalatureista.

Vaivainen 36kW:


Edes lisävaruste ei pelasta 50kW laturin kanssa tilannetta. (Tai ainakaan en ole nähnyt luotettavia testejä jotka todistaisivat sen niin tekevän).


On se jännä. Ihme aivopieru
 
Tässähän on se että porukka jotka ostaa uutena/vähän käytettynä eikä aio pitää akkutakuun yli ei varmaan voisi vähempää kiinnostaa onko se hyväksi akulle vai ei. Onko noista jotain testejä olemassa että onko vain ja ainoastaan pikalatauksesta minkälaista haittaa oikeasti?

Dataan perustuvia tietoja erilaisista akkujen käyttöikään vaikuttavista tekijöistä löytyy melko hyvin osoitteesta What can 6,000 electric vehicles tell us about EV battery health? | Geotab .

Pikalatauksen käyttö on yksi niistä, muita ovat esim. ilmastotyyppi (kylmemmissä ilmastoissa akku säilyy paremmin ja käyttöikä on pidempi) ja käytön määrä sinänsä.
 
Vetyasemat tulevat pakosta koska raskas liikenne siirtyy vetyyn jollain aikataululla. Tuleeko asemia kuinka paljon jää nähtäväksi mutta esim. Saksassa niitä rakennetaan aikamoista tahtia (taitaa olla jo yli 100 tällä hetkellä).
Helvetin pitkällä aikataululla, koska raskaassa liikentessä ei uusita kalustoa ihan tostanoinvaan kaikki uusiks. tai jos uusitaan niin sitten se tonnin iphone maksaakin 2 tonnia.
 
Lisäksi tuo pikalataus on pahinta mitä sähköautolle voi tehdä. Akut ei vaan kestä suurta DC:ta ja se lyhentää ikää akuille. AC on paras mutta ei kukaan jaksa sen kanssa odotella kun vie sen 5-6h saada akku täyteen niin se vaihtoehto sopii hyvin kotiin/hotelliin missä auto on pidemmän aikaan.

Ajeltuani itse nyt noin kuukauden verran uudella Renault Zoella täytyy todeta että 22kW AC-lataus on erittäin kätevä juttu. Akun saa ladattua 15-20 prosentin tuntumasta täyteen tai melkein täyteen noin parin tunnin latauksella. Pitkillä matkoilla sen verran aikaa saa menemään helposti ruokataukoiluun ja muuhun mukavaan auton latautuessa halvalla tai ilmaiseksi ja matka jatkuu taas.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom