Keskustelua hybridiautoista

Taloyhtiössä taitaa olla pikkasen isommat pääsulakkeet (=maksaa enemmän)

Taloyhtiössä on per-osakas yleensä vähemmän kuin 3*35A. Taloyhtiölle kuukausilasku voi olla isompi, mutta se jyvitetäänkin per asukas ja luultavasti sen takia näkyy vastikkeessa, ei suoraan sähkölaskussa. Tuo 5,90e näköjään pätee 3*63A asti, joka saattaa hyvinkin siis kattaa taloyhtiön (taloyhtiöitä on niin eri kokoisia).

Jyvitä tuo 5,90e jokaiselle osakkaalle, niin epäilen ettei kovin suurta merkitystä pitäisi olla sähkön hintaan.
 
Jos mietitään tilaa, niin ei akut näköjään hirveästi vedylle kalpene

Eli jos normi paine on 100-200 bar, se tarkoittaisi että akut veisivät vähemmän tilaa. Ja tuo siis 18650 kennoilla. Muilla kennotyypeillä saadaan nostettua wh/L lukemaa.


Ja tuossa toiminnassa oleva 129MWh akusto, joka on ollut niin hyvä että sitä laajennetaan 64.5MWh:lla:


Vety varastoidaan joko nestemäisenä, ammoniakkina tai isossa paineessa, ei siis 100-200baria. Jos nestemäisenä alhaiseen lämpötilaan jäähdytettynä niin tuo 129MWh kokoisella tilavuudella saadaan moninkymmenkertainen energiamäärä varastoitua.
 
Vety varastoidaan joko nestemäisenä, ammoniakkina tai isossa paineessa, ei siis 100-200baria. Jos nestemäisenä alhaiseen lämpötilaan jäähdytettynä niin tuo 129MWh kokoisella tilavuudella saadaan moninkymmenkertainen energiamäärä varastoitua.

Lukisin mielelläni aiheesta lisää
 
Lukisin mielelläni aiheesta lisää

Google on ystäväsi. Nestemäinen vety sisältää 8MJ per litra eli reilut 2KWh.

Jos otetaan esimerkiksi tuo Hornsdalen akkuvarasto ja arvioidaan sen kooksi karkeasti 100x100x5m niin vastaavaan varastoon mahtuisi nestemäistä vetyä noin 1 TWh eli 1 000 000 MWh.

Tai jos halutaan varastoida 129MWh verran energiaa nestemäisenä vetynä niin se vaatii tilaa noin karkeasti puolikkaan merikontin verran.

Siinä vähän skaalaa verrattavaksi.

Mutta tämä menee nyt niin OT että jos kiinnostaa jatkaa niin tägää jossin aiheeseen sopivassa ketjussa.
 
Google on ystäväsi. Nestemäinen vety sisältää 8MJ per litra eli reilut 2KWh.

Jos otetaan esimerkiksi tuo Hornsdalen akkuvarasto ja arvioidaan sen kooksi karkeasti 100x100x5m niin vastaavaan varastoon mahtuisi nestemäistä vetyä noin 1 TWh eli 1 000 000 MWh.

Tai jos halutaan varastoida 129MWh verran energiaa nestemäisenä vetynä niin se vaatii tilaa noin karkeasti puolikkaan merikontin verran.

Siinä vähän skaalaa verrattavaksi.

Mutta tämä menee nyt niin OT että jos kiinnostaa jatkaa niin tägää jossin aiheeseen sopivassa ketjussa.

Sitä lähinnä hain että jotain lähteitä olisi voinut sisällyttää
 
Ei kai noita kuukausimaksuja ole kovin järkevää jyvittää lataajille eikä varmaan niin yleisesti tehdäkään? Muuttuvat kulut vain+mahdollinen laskutuslisä. Sitten ehkä eri asia jos tuon takia pitäisi ottaa isommat pääsulakkeet.
Meillä yhtiö siis katsoi edellisen vuoden kaikki sähköön menneet kulut ja jakoi sen käytetyllä sähkön määrällä josta sitten tuli hinta per kWh.
 
Taloyhtiössä on per-osakas yleensä vähemmän kuin 3*35A. Taloyhtiölle kuukausilasku voi olla isompi, mutta se jyvitetäänkin per asukas ja luultavasti sen takia näkyy vastikkeessa, ei suoraan sähkölaskussa. Tuo 5,90e näköjään pätee 3*63A asti, joka saattaa hyvinkin siis kattaa taloyhtiön (taloyhtiöitä on niin eri kokoisia).

Jyvitä tuo 5,90e jokaiselle osakkaalle, niin epäilen ettei kovin suurta merkitystä pitäisi olla sähkön hintaan.
Jos en väärin tulkitse niin yhtiön sähkötaulussa pääsulakkeen vieressä lukee 3x160A. Mutta se mistä tämä kaikki lähti liikkeelle niin Espoossa tuo 11,5 c/kWh on ihan hyvä hinta taloyhtiön sähkölle. Ei sitä voi verrata noihin kerrostaloasuntoihin myytyihin sopimuksiin, joissa kulutus on murto-osa yhtiön kulutuksesta.
 
Jos en väärin tulkitse niin yhtiön sähkötaulussa pääsulakkeen vieressä lukee 3x160A. Mutta se mistä tämä kaikki lähti liikkeelle niin Espoossa tuo 11,5 c/kWh on ihan hyvä hinta taloyhtiön sähkölle. Ei sitä voi verrata noihin kerrostaloasuntoihin myytyihin sopimuksiin, joissa kulutus on murto-osa yhtiön kulutuksesta.

Tuo 3,99c/kWh on monesti ollut OKT-asujillekin (itsekin olen sellaisen ottanut), joten pelkästään kerrostalohinnasta ei ole kyse. 3*160A on 52,70e/kk, joten kuukausimaksu ei tuolta osin ole merkittävä. Mutta se mitä noista ei nyt voi päätellä on loistehomaksut ja tehomaksut. Vastaavasti itse siirto on isommassa sulakekoossa halvempi, 2,88c/kWh tai 3,00c/kWh/1,43c/kWh (päivä/yö).

Edelleen tosin puhutaan aika pennosista.
 
Meillä yhtiö siis katsoi edellisen vuoden kaikki sähköön menneet kulut ja jakoi sen käytetyllä sähkön määrällä josta sitten tuli hinta per kWh.

Ok, varmaan ihan ok laskea kiinteä hinta noin ja saahan yhtiö kai ottaa katettakin myynnistä. Periaatetasolla ehkä pitäisin sähköliittymän kk-maksua sellaisena kuluna, jota ei ole mahdollista jyvittää muuten kuin yhtiön vastikeperusteen mukaan. Olen tosin maallikko.
 
Sähkögolffin tuotanto on loppunut. Jutussa ei mitään ihmeellistä, mutta tuo yksi kommentti kommenttikentässä herätti ajatuksia.

Täyssähköisen Volkswagen Golfin tuotanto on nyt lopetettu - Autot - Ilta-Sanomat

ls 25.12. 7:37231
Eiköhän tuo sähkö-golf ollut alunperinkin vain jonkinlainen tutkimusprojekti matkalla kohti ID-malleja. Ei sähköautoa kannata rakentaa palttomoottoriauton alustalle; tarpeet ja tavoitteet ovat niin erilaiset.


Millä lailla teidän mielestä sähköauton ja polttomoottoriauton tarpeet ja tavoitteet eroavat?

Minun mielestä ne eivät eroa juuri mitenkään. Ainoa ero on että sähköautossa pitää n. 50kg kiloisen polttoainetantkin tilalle saada laitettua useamman sata kiloa painava akusto. Muutoin tarpeet ovat samat. Toki nyt menossa ajatusten muokkaus siitä, että on normaalia suurimmalle osalle käyttäjistä, että autolla voi ajaa pari sataa kilometriä ja sen jälkeen sitä pitää ladata tuntukausia.
 
Lähinnä tulee mieleen akuston sijoitus on kompromissi polttiksen päälle tehdyllä vs. suoraan sähköksi tehty. Ehkä myös jotain muita asioita voimalinja kanssa.
 
Onhan siinä kaikenlaista, esim golffissakin on kardaanitunneli kun taas id3 takalattia on ilmeisesti täysin tasainen? Tilankäyttöjutut muutenkin aika erilaiset, id3 vaikka ulkomitoiltaan on golffin kokoinen on sisältä tosi paljon isompi.
 
Millä lailla teidän mielestä sähköauton ja polttomoottoriauton tarpeet ja tavoitteet eroavat?

Minun mielestä ne eivät eroa juuri mitenkään. Ainoa ero on että sähköautossa pitää n. 50kg kiloisen polttoainetantkin tilalle saada laitettua useamman sata kiloa painava akusto. Muutoin tarpeet ovat samat. Toki nyt menossa ajatusten muokkaus siitä, että on normaalia suurimmalle osalle käyttäjistä, että autolla voi ajaa pari sataa kilometriä ja sen jälkeen sitä pitää ladata tuntukausia.
Polttomoottoriautossa ja sähköautossa voimanlähteen, vetojärjestelmän ja "polttoainesäiliön" koko, muoto ja paino ovat täysin erilaisia. Jos sähköauto rakennetaan tavallisen polttomottoriauton korirakenteen pohjalle, niin mitään sähköauton mahdollistamia parhaita suunnitteluratkaisuita ei voida hyödyntää täysimääräisesti.

Esim. Akkujen sijoittaminen akselien väliin auton lattiaan on vaikeaa, koska polttomottoriautossa alustaa ei ole suunniteltu tuollaista käyttöä varten. High-end autoissa sielä pohjassa on vain kapea kardaanitunneli keskellä - low-end autoissa ei oikein mitään tilaa johon akut voisi sijoittaa.
 
Sähkögolffin tuotanto on loppunut. Jutussa ei mitään ihmeellistä, mutta tuo yksi kommentti kommenttikentässä herätti ajatuksia.

Täyssähköisen Volkswagen Golfin tuotanto on nyt lopetettu - Autot - Ilta-Sanomat

ls 25.12. 7:37231
Eiköhän tuo sähkö-golf ollut alunperinkin vain jonkinlainen tutkimusprojekti matkalla kohti ID-malleja. Ei sähköautoa kannata rakentaa palttomoottoriauton alustalle; tarpeet ja tavoitteet ovat niin erilaiset.


Millä lailla teidän mielestä sähköauton ja polttomoottoriauton tarpeet ja tavoitteet eroavat?

Minun mielestä ne eivät eroa juuri mitenkään. Ainoa ero on että sähköautossa pitää n. 50kg kiloisen polttoainetantkin tilalle saada laitettua useamman sata kiloa painava akusto. Muutoin tarpeet ovat samat. Toki nyt menossa ajatusten muokkaus siitä, että on normaalia suurimmalle osalle käyttäjistä, että autolla voi ajaa pari sataa kilometriä ja sen jälkeen sitä pitää ladata tuntukausia.

Esimerkiksi moottoritilassa ei tarvitse olla moottoria, eli sitä voidaan lyhentää. Lattian alle täytyy tehdä lisää tilaa, kardaanitunnelia ei tarvita. Aerodynamiikalla suurempi merkitys.

Onhan se nähty että polttisauton alustalle tehty sähköauto ei energiatehokkuudeltaan ole kummoisen hyvä. Esimerkkeinä e-golf, e-tron, EQC, Polestar 2, XC40 P8. Kaikissa aika kova kulutus. Ja etronissa tietenkin se moottoriöljynvaihdon muistutin :D Ei täysin vakuuttavaa

Sitten taas sähköautoa varten tehdyllä alustalla olevat eli Teslat, Taycan, Kona, Ioniq jne. pääsevät erinomaisiin lukemiin. Kona ja Ioniq ovat toki tehty alustalle jossa voi olla myös polttomoottori, mutta suunnittelussa on otettu huomioon sähköauton tarpeet.
 
En kyllä laskisi Konaa ja Ioniqia sähköautoiksi suunniteltujen joukkoon niin pitkään kun ovat suunniteltu myös täysimittaisiksi polttomoottoriautoiksi.
 
Ok, varmaan ihan ok laskea kiinteä hinta noin ja saahan yhtiö kai ottaa katettakin myynnistä. Periaatetasolla ehkä pitäisin sähköliittymän kk-maksua sellaisena kuluna, jota ei ole mahdollista jyvittää muuten kuin yhtiön vastikeperusteen mukaan. Olen tosin maallikko.
Siis meillä maksetaan sähköauton latauksesta kulutuksen mukaan. Ihan samalla tapaa kuin useissa yhtiöissä vedestä maksetaan kulutetun määrän mukaan. Jos et lataa autoa niin en joudu maksamaan mitään. Jos lataat 100kwh niin maksat 100x11,5 senttiä eli 11,5€ (ensi vuodesta lähtien). Yhtiö siis vaatii että jokaisessa latauslaitteessa on kWh-mittari, jolla kulutusta valvotaan.
 
En kyllä laskisi Konaa ja Ioniqia sähköautoiksi suunniteltujen joukkoon niin pitkään kun ovat suunniteltu myös täysimittaisiksi polttomoottoriautoiksi.

Jotain kompromissejä tietenkin on, kuten pieni kyhmy kardaanitunnelin kohdalla. Mutta se on paljon pienempi kuin Konan polttisversiossa. Sitten taas esim EQC:ssä on järkyttävän kokoinen tunneli.

Eli vaikka ei ihan optimaali, kuitenkin huomattava parannus täysin polttomoottorille suuniteltuun alustaan
 
Jotain kompromissejä tietenkin on, kuten pieni kyhmy kardaanitunnelin kohdalla. Mutta se on paljon pienempi kuin Konan polttisversiossa. Sitten taas esim EQC:ssä on järkyttävän kokoinen tunneli.

Eli vaikka ei ihan optimaali, kuitenkin huomattava parannus täysin polttomoottorille suuniteltuun alustaan
Ioniq:iin ei edes saa kunnollisen kokoista akkua varmaankin juuri sen takia, että autoa ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu sähköautoksi. Kona on sen verran korkeampi, että sinne mahtuu se 64kW akkukin.
 
Siis meillä maksetaan sähköauton latauksesta kulutuksen mukaan. Ihan samalla tapaa kuin useissa yhtiöissä vedestä maksetaan kulutetun määrän mukaan. Jos et lataa autoa niin en joudu maksamaan mitään. Jos lataat 100kwh niin maksat 100x11,5 senttiä eli 11,5€ (ensi vuodesta lähtien). Yhtiö siis vaatii että jokaisessa latauslaitteessa on kWh-mittari, jolla kulutusta valvotaan.

Joo noin käsitinkin. Tarkoitin lähinnä, että en olisi itse laskenut perusmaksua (muutama viesti sitten mainittu n. 50e/kk 3x160A liittymälle) mukaan tuossa hinnan (11,5 snt/kWh) muodostuksessa, mutta mitätönhän tuo on merkitykseltään ja lataisin käytännössä mielelläni noilla ehdoilla.
 
12snt/kWh:han on loistava hinta jos taloyhtiö maksaa latauspömpelin.

20tkm @ 20kWh/100km latauksella 2snt hintaeroa aiheuttaa 40e/v kustannuksen. Halvinkin latausaseman asennus töineen lasketaan muutamissa satasissa ja kunnon type-2 vehkeet helposti sen 500e asennettuna, joten tuolla 40e/v:llä pelkästään sitä lataushärveliä maksellaan takaisin vaikka kuinka ja pitkään.

Itse en valittaisi vaikka 12snt/kWh:lla saisi vain kaksi paljasta piuhan päätä ja pitäisi itse maksaa joku lataushärveli / shuko-pistorasia siihen tolpan nokkaan.
 
Millä lailla teidän mielestä sähköauton ja polttomoottoriauton tarpeet ja tavoitteet eroavat?
Taitaapa sähköt yleensä painaa sen 300-?kg polttisvastinetta enemmän, eli alusta pitää suunnitella alusta ottaen se ja painopiste yms. huomioon.
Moottorikin on helpompi laittaa taakse kuin eteen, eli etu ja takapää menee uusiksi.
Akku on tietysti helpoin laittaa pohjaan ja polttiksen pohjahan on kelvoton suoraltaan siihen.
Jarrut, ohjaus, ilmastointi, pienjännite jne. kaikki tarvitsee uudet omat apujärjestelmänsä joten nekin on kätevämpi sijoittaa tyhjälle pöydälle kuin isoon moottoritilaan.
Ohjaamonhan ei tarvitse paljoa muuttua, tunnelista luopunee kaikki.

Ei siis mitään järkeä lähteä polttiksen pohjalta, kun uuden tekemällä saa paljon paremman.
 
Hain sitäkin vähän kysymykselläni, että miten auton tarpeet eroavat jos henkilö valitsee sähkö- tai polttomoottoriauton. Tekniikasta on tullut hyviä perusteluja, mutta eroaako se käyttötapa (paikasta a paikkaan b, range, paljonko on kyydissä henkilöitä ja onko muita tarpeita esim vetokoukku jne)?

Kenelle nykyiset, saatavilla olevat täyssähköautot sopivat ja kenelle ei?
 
Hain sitäkin vähän kysymykselläni, että miten auton tarpeet eroavat jos henkilö valitsee sähkö- tai polttomoottoriauton. Tekniikasta on tullut hyviä perusteluja, mutta eroaako se käyttötapa (paikasta a paikkaan b, range, paljonko on kyydissä henkilöitä ja onko muita tarpeita esim vetokoukku jne)?

Kenelle nykyiset, saatavilla olevat täyssähköautot sopivat ja kenelle ei?
Halvimmat täyssähköt on vähän kompromisseja rangen suhteen eivätkä sovi kaikille, sitten joku tesla model s pisimmällä rangella, tuolle uusimmalle plaid mallille luvataan +840km yhellä latauksella mikä melkeen jo menee niihin huvinvuoksi päivittäin monta kertaa helsinki-ivalo pysähtymättä välin ajeleviin.

Tuo plaid malli varsin tolkuton kyllä... 1100heppaa, pisin range, 0-100kmh 2.1sek. alkaa olemaan speksit kohdallaan.
 
Hain sitäkin vähän kysymykselläni, että miten auton tarpeet eroavat jos henkilö valitsee sähkö- tai polttomoottoriauton. Tekniikasta on tullut hyviä perusteluja, mutta eroaako se käyttötapa (paikasta a paikkaan b, range, paljonko on kyydissä henkilöitä ja onko muita tarpeita esim vetokoukku jne)?

Kenelle nykyiset, saatavilla olevat täyssähköautot sopivat ja kenelle ei?

Tarpeet ei eroa, mutta onhan se 150km rangella varustettu e-golf ihan eri kuin bensa tai diesel golf. Vaikka käytännössä se 150km riittää 99% väestölle, psykologisesti se on vaikea muuttaa ajatusmaailmaa polttiksesta sähköön. Sitten kun ollaan siinä 300km+ kelillä kuin kelillä niin on paljon helpompi miettiä soveltuvuutta.

Ns. 'Range anxiety' on kaikista suurin polttiskuskilla joka ei ole sähköautolla ikinä ajanut. Ja se on se henkilöryhmä kenelle pitää vakuuttaa että kannattaa edes käydä koeajamassa sähköautoa. Jos jollain on päässään että ei pääse edes töihin ja takaisin sähköautolla, niin tuskinpa hän menisi edes koeajamaan sellaista autoa.
 
Jos puhutaan vain täyssähköstä, niin varmaan käytännössä jokaisella sellaista harkitsevalla pitää olla kotona se latauspaikka/mahdollisuus olemassa. Aika työläs ja ihan hölmöä muuten ellei ajot ole 5km päivässä.
Miettikääpä sitä, ei ihan äkkiä jokainen Suomen perus kerrostalon vanha lämmitystolpasto muutu niin, että kaikilla olisi mahdollisuus.
Seuraava on tietysti hinta ja sen myötä se mitä sillä saa. Missä on farmari sähkis? No se vetokoukku? Pitää päästä talvellakin se 500km kusematta.
Range tulee ihan varmasti olemaan kynnys monille ja pitkään, vaikka täälläkin kuinka väitettäisiin, että kaikki pärjää hyvin 300km kanssa ja elämä on helppoa. Ajatusleikkinä jos range olisi vaikka 1000km, niin yhteislaturi tai töissä lataus voisi ollakin mahdollisuus.
 
jossain aikoja sitten bemari mainosti jotain induktiolataushommaa, tuliko tästä ikinä mitään? siis tyyliin että ajat auton ruutuun ja rupeaa lataamaan ilman mitään piuhoja
 
Jos puhutaan vain täyssähköstä, niin varmaan käytännössä jokaisella sellaista harkitsevalla pitää olla kotona se latauspaikka/mahdollisuus olemassa. Aika työläs ja ihan hölmöä muuten ellei ajot ole 5km päivässä.
Miettikääpä sitä, ei ihan äkkiä jokainen Suomen perus kerrostalon vanha lämmitystolpasto muutu niin, että kaikilla olisi mahdollisuus.
Seuraava on tietysti hinta ja sen myötä se mitä sillä saa. Missä on farmari sähkis? No se vetokoukku? Pitää päästä talvellakin se 500km kusematta.
Range tulee ihan varmasti olemaan kynnys monille ja pitkään, vaikka täälläkin kuinka väitettäisiin, että kaikki pärjää hyvin 300km kanssa ja elämä on helppoa. Ajatusleikkinä jos range olisi vaikka 1000km, niin yhteislaturi tai töissä lataus voisi ollakin mahdollisuus.
tässä tulee jo pelkästään vaikka että helsingin kantakaupungissa tyyliin 90% asukkaista ei ole mahdollisuutta ladata, koska kadunvarsiparkki.
 
tässä tulee jo pelkästään vaikka että helsingin kantakaupungissa tyyliin 90% asukkaista ei ole mahdollisuutta ladata, koska kadunvarsiparkki.
Eikös Helsinki muutenkin halua eroon autoista, että ei kai sillä niin väliä.
Noh saahan niitä pönttöjä kadulle jos haluaa. Se vaan kestää aikansa. Iso range auttaisi tässäkin asiassa, kun voi ladata harvemmin.
 
Halvimmat täyssähköt on vähän kompromisseja rangen suhteen eivätkä sovi kaikille, sitten joku tesla model s pisimmällä rangella, tuolle uusimmalle plaid mallille luvataan +840km yhellä latauksella mikä melkeen jo menee niihin huvinvuoksi päivittäin monta kertaa helsinki-ivalo pysähtymättä välin ajeleviin.

Tuo plaid malli varsin tolkuton kyllä... 1100heppaa, pisin range, 0-100kmh 2.1sek. alkaa olemaan speksit kohdallaan.
Tosta otat 50% pois niin saat sen normi kilsat mitä pääsee yhdellä latauksella.
 
tässä tulee jo pelkästään vaikka että helsingin kantakaupungissa tyyliin 90% asukkaista ei ole mahdollisuutta ladata, koska kadunvarsiparkki.

Työpaikoilla yleistyy latauspaikat jatkuvasti. Jos ajaa autolla päivittäin töihin, niin oletettavasti työpaikalla on parkkialue. Ja jos työpaikalla on tarpeeksi pätäkkää pitää toimistoa Helsingissä, niin muutama latauslaite ei tunnu missään.

Tosta otat 50% pois niin saat sen normi kilsat mitä pääsee yhdellä latauksella.

Mitä tarkoitat?
 
Olen ajanut ehkä miljoona kilometriä erilaisilla vehkeillä. Ehkä 1-2 kertaa elämässä tullut vedettyä tuo 500km kusematta. Ottakaa huomioon että yhä suurempi osuus pärjää täysin ilman autoa ja tiedän tällaisia tapauksia joille tämä poikkeusaika on tuonut sähköauton hyötykäyttöön.

Mulla ei ole koskaan ollut vetokoukkua. Olen omistanut firman, teollisuuskiinteistön, talon ja mökin. Mitä helvetin maajusseja täällä pyörii?
 
Olen ajanut ehkä miljoona kilometriä erilaisilla vehkeillä. Ehkä 1-2 kertaa elämässä tullut vedettyä tuo 500km kusematta. Ottakaa huomioon että yhä suurempi osuus pärjää täysin ilman autoa ja tiedän tällaisia tapauksia joille tämä poikkeusaika on tuonut sähköauton hyötykäyttöön.

Mulla ei ole koskaan ollut vetokoukkua. Olen omistanut firman, teollisuuskiinteistön, talon ja mökin. Mitä helvetin maajusseja täällä pyörii?
Jos et tiennyt niin sähköautoja ei voi ostaa koska kaikki vetävät 10m venettä trailerilla helsingistä lappiin päivittäin.
-30 pakkasessa kesät talvet.
 
Olen ajanut ehkä miljoona kilometriä erilaisilla vehkeillä. Ehkä 1-2 kertaa elämässä tullut vedettyä tuo 500km kusematta. Ottakaa huomioon että yhä suurempi osuus pärjää täysin ilman autoa ja tiedän tällaisia tapauksia joille tämä poikkeusaika on tuonut sähköauton hyötykäyttöön.

Mulla ei ole koskaan ollut vetokoukkua. Olen omistanut firman, teollisuuskiinteistön, talon ja mökin. Mitä helvetin maajusseja täällä pyörii?
Varmaankin olet omistanut myös S mersun ja oman kuljetusfirman? Vetokoukku on aika kätevä.
Katsoin nettiautosta, että 30000/86000 autossa on vetokoukku listattu. Vissiin ihan turha kilven lommottaja? Tyhmät ihmiset maksaneet turhasta.
 
Varmaankin olet omistanut myös S mersun ja oman kuljetusfirman? Vetokoukku on aika kätevä.
Katsoin nettiautosta, että 30000/86000 autossa on vetokoukku listattu. Vissiin ihan turha kilven lommottaja? Tyhmät ihmiset maksaneet turhasta.
Ässää ei ole ollut.
Jotkut ostaa hybridin lataamatta koskaan. Tyhmät ihmiset maksaneet turhasta.
 
Jotkut ostaa hybridin lataamatta koskaan. Tyhmät ihmiset maksaneet turhasta.
Hybridi on verotuksen takia halvempi kuin vastaava polttis. mitä tehokkaammista puhutaan sitä järkevämmäksi hybridi tulee, esim bmw 545e 400hp on parikyt tonnia halvempi ku lähin vastaava bensa 540i 330hp.
Vaikea nähdä yhtään syytä ostaa tuo 540i vaikka ei lataisi yhtä ainutta kertaa koko auton elinkaaren aikana.
 
Mitä tarkoitat?
Eikös tesla ole päässyt aika lähelle mitä lupaavatkin? tyyliin 80-90% tms?
Valmistajan lupaama WLTP ei ole mitenkään verrannollinen todellisuuden kanssa. Se on saatu ajettua todella hallituissa olosuhteissa jne. Model S luvataan nykyään 652km mikä todellisuudessa on lähempänä 500km. Jos ajot on kaupunkia niin saavuttaa tuon WLTP helposti ja menee jopa yli. Sitten jos sekoitetaan pakkaan eri nopeudet, kelit ja muut niin aletaan tuosta WLTP lukemasta jäädä.

Kannattaa ottaa ihan suolalla nuo valmistajan antamat lukemat.
 
Valmistajan lupaama WLTP ei ole mitenkään verrannollinen todellisuuden kanssa. Se on saatu ajettua todella hallituissa olosuhteissa jne. Model S luvataan nykyään 652km mikä todellisuudessa on lähempänä 500km. Jos ajot on kaupunkia niin saavuttaa tuon WLTP helposti ja menee jopa yli. Sitten jos sekoitetaan pakkaan eri nopeudet, kelit ja muut niin aletaan tuosta WLTP lukemasta jäädä.

Kannattaa ottaa ihan suolalla nuo valmistajan antamat lukemat.
onhan tuo 500km luvatusta 652km jo yli 75% niin missä tilanteessa tuo sanomasi 50%?
 
onhan tuo 500km luvatusta 652km jo yli 75% niin missä tilanteessa tuo sanomasi 50%?
Jos nopeudet kasvaa.
Ajoin MS normaalia tuo matkaani LR mallilla niin siihen kuuluu 90% motaria ja tällöin akkua kuluu. Laskennallisesti pääsin 350km. M3 pääsin 320km.
 
tuokin range riittäisi itselle varsin hyvin. Ei sähkiksissä kiinnosta muu kuin se tajuton suorituskyky hintaan nähden (tesla).
Kuten plugareitakin katselen vain että paljonko saa heppoja hintaan ja siinä ovat aika kovia kyllä.
 
tuokin range riittäisi itselle varsin hyvin. Ei sähkiksissä kiinnosta muu kuin se tajuton suorituskyky hintaan nähden (tesla).
Kuten plugareitakin katselen vain että paljonko saa heppoja hintaan ja siinä ovat aika kovia kyllä.
Miten tuollainen toimii plugarissa? En ole ajanut mutta se ilmeisesti jotenkin on yhteensä polttomoottorin kanssa?
 
Sähköauton range vaihtelee hurjasti akun lämpötilan mukaan ja uskon että vetyauto taas kulkee tankillisella luvatun 500km kelillä kuin kelillä.
Eli sähköautossa tolpasta ladatulla sähköllä pääsee puolet luvatusta, mutta kennosta tehtävällä sähköllä kelistä riippumatta 100%?
Vai siis oikeastiko on niin, että kenellekään ei ole tullut mieleen säätää akkujen lämpötilaa, jos se on kertaluokkaa suurempi muuttuja kuin sää tai vaikka ilmanvastus?
 
Eli sähköautossa tolpasta ladatulla sähköllä pääsee puolet luvatusta, mutta kennosta tehtävällä sähköllä kelistä riippumatta 100%?
Vai siis oikeastiko on niin, että kenellekään ei ole tullut mieleen säätää akkujen lämpötilaa, jos se on kertaluokkaa suurempi muuttuja kuin sää tai vaikka ilmanvastus?
Lämpeäähän ne akut ajaessa mutta aina ei ole tolppaa ja esilämmitystä saatavilla. Polttokenno ei ole juuri moksiskaan lämpötilasta tai ainakin siinä on hurjasti vähemmän massaa mitä pitää lämmittää päästäkseen optimaaliseen toimintalämpötilaan. Kuin ei normaali polttiskaan kuluta sen enempää vaikka sille syötetään jääkylmää polttoainetta.
 
Lämpeäähän ne akut ajaessa mutta aina ei ole tolppaa ja esilämmitystä saatavilla. Polttokenno ei ole juuri moksiskaan lämpötilasta tai ainakin siinä on hurjasti vähemmän massaa mitä pitää lämmittää päästäkseen optimaaliseen toimintalämpötilaan. Kuin ei normaali polttiskaan kuluta sen enempää vaikka sille syötetään jääkylmää polttoainetta.
@pulssi ja @pelitys omalla muutaman sadantuhannen kilometrin kokemuksella sanoisin, ettei ole akkujen lämpötilalla vaikutusta käytännössä ollut koskaan sähköautoni toimintamatkaan. Tätä olen testannut mm ajamalla samaa reittiä peräkkäin kylmällä akulla lähtien sekä ajo/pikalatauskuumalla. Sen sijaan sisätilan lämmittäminen, ilmanvastuksen ja vierintävastuksen kasvu ovat ne ratkaisevat. Ja nämä koskevat myös yhtälailla vetyautoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
269 087
Viestejä
4 651 501
Jäsenet
76 365
Uusin jäsen
JJS24

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom