Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

Kysytääs vielä; Eli ihan perus Turner 423, kaukosäätimillä.

Tuon tahtoisin toimimaan siten, että saa wifillä auki ts. jotenkin kännykällä. Kotona Nedis Smartlife pääasiallisin eli Tuya,
Muukin käy tarvittaessa, koska käyttö kuitenkin melko spesifistä. Miten teen tempun, että saan tuon pelaamaan wifillä ja kännykällä?
 
Kysytääs vielä; Eli ihan perus Turner 423, kaukosäätimillä.

Tuon tahtoisin toimimaan siten, että saa wifillä auki ts. jotenkin kännykällä. Kotona Nedis Smartlife pääasiallisin eli Tuya,
Muukin käy tarvittaessa, koska käyttö kuitenkin melko spesifistä. Miten teen tempun, että saan tuon pelaamaan wifillä ja kännykällä?
Itse tein Shellyllä, siihen saa vielä magneettikytkimen avulla kivasti indikaation että sovelluksesta näkee onko ovi auki vai kiinni.
 

Ilmankuivainta talliin, oon Nediksen tuotetta https://www.tuontitukku.fi/rakentam...steudenpoistaja-4l-sailiolla/p/5412810405992/ katsonut.. Eli siis tälläistä, mitä ihan alusta asti myydään ilmankuivaimena.

Mutta onko tuo ensimmäiseksi linkkaamani tuote myös "ilmankuivain", kun käsittääkseni tuo on viilenyslaite.. Eli onko nuo 3-1 laitteet ihan yhtä hyviä ilmankuivaimia, kun muut?
 
Nosto-oven toisen puolen jouset narisevat. Suihkutanko WD40 vai onko parempia keinoja narinan hiljentämiseen?
 
Nosto-oven toisen puolen jouset narisevat. Suihkutanko WD40 vai onko parempia keinoja narinan hiljentämiseen?
Eiköhän se narina tuu niiden jousien päistä missä ikinä ovatkaan kiinni. Kannattaa varmaan kerralla vetää vähän pitkäikäisempää rasvaa esim vaseliinia sinne narinan lähteeseen kuin tollasta kusenohutta litkua.
 
Kiitos vastauksista.

Litiumrasvaa löytyykin, pitää laitella sinne jousten päihin.

Laittaisin koko jousen matkalta rasvaa. Ei siitä ainakaan haittaakaan ole. Ja samalla hiellä myös niihin oven taitoksissa oleviin saranoihin, holkkeihin yms. Kirskuva ovi hiljeni huomattavasti.
 
Laittaisin koko jousen matkalta rasvaa. Ei siitä ainakaan haittaakaan ole. Ja samalla hiellä myös niihin oven taitoksissa oleviin saranoihin, holkkeihin yms. Kirskuva ovi hiljeni huomattavasti.
Ei jousen osalla tarvii olla rasvaa.. sotkee vaan paikkoja!! Ja tippuu lattialle!
 
Ei jousen osalla tarvii olla rasvaa.. sotkee vaan paikkoja!! Ja tippuu lattialle!

Nimenomaan ne pitää voidella. Semmosella sprayrasvalla käsittelin vääntöjouset pari vuotta sitten ja hiljeni kyl hyvin. Käsittelyn jälkeen pyyhkii enimmät pois niin ei se rasva tuosta ole mihinkään levinnyt.
 
Nimenomaan ne pitää voidella. Semmosella sprayrasvalla käsittelin vääntöjouset pari vuotta sitten ja hiljeni kyl hyvin. Käsittelyn jälkeen pyyhkii enimmät pois niin ei se rasva tuosta ole mihinkään levinnyt.
Rasvaa laitetaan osiin jotka kitkan/liikuman takia kontaktissa toiseen metalliin.. ei itse kierteisiin!!
 
En tiedä, miten olin ollut niin puusilmä oven mekanismia katsellessa, etten ollut huomannut yhdessä jousessa jälkiä hankauksesta. Ensiavuksi rasvaa siihen niin hiljeni. Pitää tutkia, mihin se hankaa. Ei siinä kulumaa vielä ollut, mutta parempi korjata vika kuin oire.
 
Täällä vähän hiljaisempaa ollut lähes kuukauden.

Katoksen, plus muita ulkosähköjä tehnyt. Piha aikalailla tasoitettu asfalttia vaille valmiiksi.
Eilen aloin villoja pistelemään seiniin. Maanantaina hörynsulkua paikoilleen.
Tavoite saada valu vajaan 2 viikon päähän.

Muutama sekalainen kuva :)
 

Liitteet

  • IMG20240915192159.jpg
    IMG20240915192159.jpg
    603,5 KB · Luettu: 259
  • IMG20240914095607.jpg
    IMG20240914095607.jpg
    636,9 KB · Luettu: 274
  • IMG20240915192212.jpg
    IMG20240915192212.jpg
    443,5 KB · Luettu: 276
  • IMG20240913185647.jpg
    IMG20240913185647.jpg
    698,5 KB · Luettu: 273
Autokatoksen seiniä tässä mietin. Katoksen takaseinä tulee olemaan sen verran lähellä rajaa, että piirustuksissa em. seinän tulee olla EI30 täyttävä. Mutta mietin myös, että miten kannattaisi katoksen sisäseinät rakentaa siten, että pinta olisi ns. tasainen, vähän niin kuin autotallissa, jossa on kipsilevyt seinissä? Lähinnä mietin tätä siitä näkökulmasta, että tavallinen EK kipsilevy ei varmaan ole optimaalinen ratkaisu ulkotiloihin? Lämpimään varastoon sen sijaan laitan kipsiset sisäseinät. Ajatus olisi siis, että katoksen sisätilat olisivat puhdaslinjaisia ja teoriassa mahdollisuus muuttaa se täysiveriseksi autotalliksikin olisi olemassa, joten seinät rakennettaisiin ajatuksella, että ne voisi eristää niin halutessaan.

Varaston lämmitysratkaisua mietin myös. Talossa on maalämpö, mutta varasto on täysin erillinen rakennuksensa ja ei ollut järkeä vetää putkia talosta pelkkää varastoa ajatellen ja olisi ollut loppupeleissä aika arvokas ratkaisukin. Sen sijaan varasto tarvitsee oman lämmityksensä. Riittäisikö ILP + patteri, vai joku muu?
 
Autokatoksen seiniä tässä mietin. Katoksen takaseinä tulee olemaan sen verran lähellä rajaa, että piirustuksissa em. seinän tulee olla EI30 täyttävä. Mutta mietin myös, että miten kannattaisi katoksen sisäseinät rakentaa siten, että pinta olisi ns. tasainen, vähän niin kuin autotallissa, jossa on kipsilevyt seinissä? Lähinnä mietin tätä siitä näkökulmasta, että tavallinen EK kipsilevy ei varmaan ole optimaalinen ratkaisu ulkotiloihin? Lämpimään varastoon sen sijaan laitan kipsiset sisäseinät. Ajatus olisi siis, että katoksen sisätilat olisivat puhdaslinjaisia ja teoriassa mahdollisuus muuttaa se täysiveriseksi autotalliksikin olisi olemassa, joten seinät rakennettaisiin ajatuksella, että ne voisi eristää niin halutessaan.

Varaston lämmitysratkaisua mietin myös. Talossa on maalämpö, mutta varasto on täysin erillinen rakennuksensa ja ei ollut järkeä vetää putkia talosta pelkkää varastoa ajatellen ja olisi ollut loppupeleissä aika arvokas ratkaisukin. Sen sijaan varasto tarvitsee oman lämmityksensä. Riittäisikö ILP + patteri, vai joku muu?

Jos ei kipsilevyä halua, niin tässä voisi olla yksi vaihtoehto, joka voisi sopia: Luja A -levy | Swisspearl Suomi

Toki ei tuo kipsilevykään välttämättä ole kovin huono vaihtoehto kuitenkaan. Faijalla on autokatoksessa kipsilevyt, kun se oli alunperin ihan autotalli, mutta kun haluttiin uutta lämmintä varastoa, niin rakennusoikeus ei olisi riittänyt, joten purettiin tallista etuseinä pois. Siinä se on nyt jo tuollaisen vuosikymmenen ollut ilman mitään ongelmia. Toki ulkonäkö on nyt vähän sanotaanko käytännöllinen, mutta ovat alkuperäiset levyt, eli niilläkin on siis ikää jo sen kohta 35 vuotta (muistaakseni, ainakin 20 vuotta joka tapauksessa).

Varaston lämmitykseen riittänee kyllä ILP, riippuen tietysti varaston koosta ja lämpötarpeesta. Jos on pieni varasto ja sellainen 10-15 asteen lämpö riittää, niin voisi pärjätä ihan patterillakin, ja miettii sitten ILPin asennusta jos/kun muuttaa katoksen talliksi. Tämä siis sillä oletuksella, että varasto on siinä katoksen yhteydessä.
 
Autokatoksen seiniä tässä mietin. Katoksen takaseinä tulee olemaan sen verran lähellä rajaa, että piirustuksissa em. seinän tulee olla EI30 täyttävä. Mutta mietin myös, että miten kannattaisi katoksen sisäseinät rakentaa siten, että pinta olisi ns. tasainen, vähän niin kuin autotallissa, jossa on kipsilevyt seinissä? Lähinnä mietin tätä siitä näkökulmasta, että tavallinen EK kipsilevy ei varmaan ole optimaalinen ratkaisu ulkotiloihin? Lämpimään varastoon sen sijaan laitan kipsiset sisäseinät. Ajatus olisi siis, että katoksen sisätilat olisivat puhdaslinjaisia ja teoriassa mahdollisuus muuttaa se täysiveriseksi autotalliksikin olisi olemassa, joten seinät rakennettaisiin ajatuksella, että ne voisi eristää niin halutessaan.

Varaston lämmitysratkaisua mietin myös. Talossa on maalämpö, mutta varasto on täysin erillinen rakennuksensa ja ei ollut järkeä vetää putkia talosta pelkkää varastoa ajatellen ja olisi ollut loppupeleissä aika arvokas ratkaisukin. Sen sijaan varasto tarvitsee oman lämmityksensä. Riittäisikö ILP + patteri, vai joku muu?
Sanoisin, että jos vaatimuksena on toi paloluokka, niin yksinkertaisinta lienee saada se kipsilevyillä toteutettua. Voihan ne pinnat haluessaan jollain paneloida ja panelointi voidaan sitten poistaa, jos joskus tuosta varastosta tallia rakennetaan. Lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluita kipsi ei kavahda, onhan sitä tuulensuojalevyjäkin kipsisiä. Ehkä sen valmiin kipsilevypinnan suhteen se kriittisin lienee se, pääseekö jollain tuulisella sateisella kelillä suoraa sadetta kipsilevyjä kastelemaan. Jos panelointi sisäpuolelle ei kiinnosta, niin voit toki vetää jollain muullakin levyllä, esim vaneri, lastulevy.

Nythän sulla on tossa sellanen valinta tehtävänä, että riippuen siitä kuinka vakavasti tuo potentiaalinen muutos lämpimäksi tilaksi olisi kyseesä, niin sulla olisi sellaisessa muutostyössä tarve purkaa vähintään toinen pinta pois eristeiden laittoa varten. Jos sulla ei tule katostilaan mitään tuulensuojalevyjä ja ristiinkoolausta paneloinnin alle, niin silloin sulla on tarve purkaa ulkokuori eristämistä varten, mutta käytännössä myös sisäpuoli jos höyrynsulkuja ei ole valmiiksi. Eli kannattaa miettiä, että tekiskö esimerkiksi ulkokuoren tuulensuojalevyineen niin, että tarvittaessa saa sitten vaan purkaa sisäpinnat.

Mulla on isohkossa tallissa erillinen ilppi ja riittää varsin mainiosti lämmitykseen. Mulla on siellä sellanen seinäkiinnitteinen, joskin pistorasiaan kytkettävä sähköpatteri, jonka jätin varalle, kun oli ennen ilpin asennusta, toimisi varalämmönlähteenä, jos on tarve. Oon ihan vaan energiansäästösyistä pitänyt talvisin aika viileänä, ennen sähköpatterilla riitti about 0 astetta ja ilpillä oon pitänyt minimiylläpitolämpöä eli 8 astetta. Saisi sen lämpimämmäksikin, mutta ei ole tarvetta.
 
Autokatoksen seiniä tässä mietin. Katoksen takaseinä tulee olemaan sen verran lähellä rajaa, että piirustuksissa em. seinän tulee olla EI30 täyttävä. Mutta mietin myös, että miten kannattaisi katoksen sisäseinät rakentaa siten, että pinta olisi ns. tasainen, vähän niin kuin autotallissa, jossa on kipsilevyt seinissä? Lähinnä mietin tätä siitä näkökulmasta, että tavallinen EK kipsilevy ei varmaan ole optimaalinen ratkaisu ulkotiloihin? Lämpimään varastoon sen sijaan laitan kipsiset sisäseinät. Ajatus olisi siis, että katoksen sisätilat olisivat puhdaslinjaisia ja teoriassa mahdollisuus muuttaa se täysiveriseksi autotalliksikin olisi olemassa, joten seinät rakennettaisiin ajatuksella, että ne voisi eristää niin halutessaan.

Varaston lämmitysratkaisua mietin myös. Talossa on maalämpö, mutta varasto on täysin erillinen rakennuksensa ja ei ollut järkeä vetää putkia talosta pelkkää varastoa ajatellen ja olisi ollut loppupeleissä aika arvokas ratkaisukin. Sen sijaan varasto tarvitsee oman lämmityksensä. Riittäisikö ILP + patteri, vai joku muu?
Knauf KPS18 palonsuojalevyllä saa sitten kerralla EI30 tason palonsuojauksen. Tämä tuli itselleni vastaan toisessa mediassa, en aiemmin tiennyt olevan tällaisia erikseen palonsuojalevyksi speksattuja kipsilevyjä. Säästäis kahteen kertaan levyttämisen vaivan.
 
Laittakaa googleen hakusanoiksi "gyproc käsikirja" niin löydätte paloluokkiin ja rakennetyyppeihin liittyviin kysymyksiin varmasti vastauksen.
 
Onkos porukalla ollut paalutettavia autotalleja? Mietin, että miten perustukset on toteutettu, että kylmäsillat on saatu etenkin sokkelista pois. Ainakin lattian yläpuolinen osa sokkelia on eristetty sisäpuolelta? Mutta entä lattian pinnan alapuolinen osuus?
 
Onkos porukalla ollut paalutettavia autotalleja? Mietin, että miten perustukset on toteutettu, että kylmäsillat on saatu etenkin sokkelista pois. Ainakin lattian yläpuolinen osa sokkelia on eristetty sisäpuolelta? Mutta entä lattian pinnan alapuolinen osuus?
Tässä riippuu varmaan, että onks sulla sit perustuksilta kantava alapohja vai onks pohjalaatta maanvarainen ja tallin muut rakenteet kantaa. Anyways varmaan kätevin tapa on, että sulla menee sokkelin ulko ja sisäpinnan välillä lämpöeriste perustustasolle asti. Ulkopuolella sulla on sit routaeristeet niin aika vähän kiertää kylmää sieltä alakautta vaikka sulla oliskin sitten vaan lämmöneriste laatan alla ja laatta kiinni sokkelin sisäpinnoissa. Jos sulla on alapohja esim ontelolaattaa ja tuulettuva eli maan kantokyky on niin paska ettei edes laattaa vedetä maanvaraisena, niin silloin ontelolaatat sisäkuoren päältä, lämmöneriste siihen, joka kohtaa sen sokkelin sisäisen lämmöneristeen ja sit puurunko ja lopuks pintalaatta lämmöneristeen päälle. Oon rakennusalalla töissä et voin autella vähän noissa ratkaisuissa, jos kerrot tarkemmin, että millanen se rakenne tarkalleen on.
 
Tässä riippuu varmaan, että onks sulla sit perustuksilta kantava alapohja vai onks pohjalaatta maanvarainen ja tallin muut rakenteet kantaa. Anyways varmaan kätevin tapa on, että sulla menee sokkelin ulko ja sisäpinnan välillä lämpöeriste perustustasolle asti. Ulkopuolella sulla on sit routaeristeet niin aika vähän kiertää kylmää sieltä alakautta vaikka sulla oliskin sitten vaan lämmöneriste laatan alla ja laatta kiinni sokkelin sisäpinnoissa. Jos sulla on alapohja esim ontelolaattaa ja tuulettuva eli maan kantokyky on niin paska ettei edes laattaa vedetä maanvaraisena, niin silloin ontelolaatat sisäkuoren päältä, lämmöneriste siihen, joka kohtaa sen sokkelin sisäisen lämmöneristeen ja sit puurunko ja lopuks pintalaatta lämmöneristeen päälle. Oon rakennusalalla töissä et voin autella vähän noissa ratkaisuissa, jos kerrot tarkemmin, että millanen se rakenne tarkalleen on.
En laittais edes autotallissa maanvaraista laattaa jos muu rakenne on paalujen päällä.
Ne runko+lumikuormat kuitenkaan niin tajuttomasti eroa siitä auton massasta.
Eli joko kantavaa paikallavalulaattaa tai sitten ryömintätilaista kehiin.
Toki se kantava työlaatta syvälle on myös vaihtoehto..
 
En laittais edes autotallissa maanvaraista laattaa jos muu rakenne on paalujen päällä.
Ne runko+lumikuormat kuitenkaan niin tajuttomasti eroa siitä auton massasta.
Eli joko kantavaa paikallavalulaattaa tai sitten ryömintätilaista kehiin.
Toki se kantava työlaatta syvälle on myös vaihtoehto..
Joo, siis tuossa varmaan vähän riippuu toi autotalli esimerkiksi siitä, että tuleeko se muun talon rungon kanssa olemaan yhtä puuta, jolloin voi olla tarve perustaa paaluille, vaikka sinänsä rungon painosta tulevat kuormat ja painumat yms olisivat paljon pienempiä. Meillä on esimerkiksi omakotitalo kyllä paaluilla, mutta täysin irrallinen autotallirakennus reunavahvisteisella laatalla on taas maanvaraisesti perustettu jonkinasteisella massanvaihdolla eli aika tapauskohtaista.
 
Tässä riippuu varmaan, että onks sulla sit perustuksilta kantava alapohja vai onks pohjalaatta maanvarainen ja tallin muut rakenteet kantaa. Anyways varmaan kätevin tapa on, että sulla menee sokkelin ulko ja sisäpinnan välillä lämpöeriste perustustasolle asti. Ulkopuolella sulla on sit routaeristeet niin aika vähän kiertää kylmää sieltä alakautta vaikka sulla oliskin sitten vaan lämmöneriste laatan alla ja laatta kiinni sokkelin sisäpinnoissa. Jos sulla on alapohja esim ontelolaattaa ja tuulettuva eli maan kantokyky on niin paska ettei edes laattaa vedetä maanvaraisena, niin silloin ontelolaatat sisäkuoren päältä, lämmöneriste siihen, joka kohtaa sen sokkelin sisäisen lämmöneristeen ja sit puurunko ja lopuks pintalaatta lämmöneristeen päälle. Oon rakennusalalla töissä et voin autella vähän noissa ratkaisuissa, jos kerrot tarkemmin, että millanen se rakenne tarkalleen on.
Savea on 10metriä, että en kyllä maanvaraisesti laattaa siihen laittaisi.

Ontelolaatat + pintalaatta autotallissa tuntuu vähän rajulta. Eikö tuossa kannattaisi mennä ihan paikallavaletulla laatalla suoraan ja alapuolinen eriste. Eikö noita tehdä ns. maanvastaisena rakenteena, jossa ei varsinaista tuulettuvaa tilaa ole?

Mitenhän Perustavat yms. noita tekee vai onko ne kaikki ontelolaatalla tai sitten maanvaraisella laatalla
 
Savea on 10metriä, että en kyllä maanvaraisesti laattaa siihen laittaisi.

Ontelolaatat + pintalaatta autotallissa tuntuu vähän rajulta. Eikö tuossa kannattaisi mennä ihan paikallavaletulla laatalla suoraan ja alapuolinen eriste. Eikö noita tehdä ns. maanvastaisena rakenteena, jossa ei varsinaista tuulettuvaa tilaa ole?

Mitenhän Perustavat yms. noita tekee vai onko ne kaikki ontelolaatalla tai sitten maanvaraisella laatalla
No siis onhan se mahdollista tehdä ihan vaan sokkeleiden varasta kantava pv laattakin, betonimenekki varmaan isompi kuin ontelolaatoilla eli ihan makuasia miten ton haluaa teetättää ja paljonko mikäkin vaihtoehto maksaisi. Lämmöneristeen voi toki vetää alapuolelle kantavalla laatalla ilman tuuletustakin, kapillaarikatkoksi vaan sepeliä, päälle eristeet ja sit laatta valetaan siihen päälle ja kantaa sokkeleiden sisäpuolen päältä, kun on kovettunut. Tuolla tavoin lämmöneriste alapuolella katkeaa sokkelin sisäpintaan ja sokkelin sisä ja ulkopintojen välinen sitten tulee huonetilaan eli sokkelin sisemmän elementin kautta syntyy "kylmäsilta" mutta jos se sokkeli on tyyliin 0,5-1m maanpinnan alla ja sulla on ulkopuolella routaeriste niin aika marginaalisesti kylmää sieltä kiertää.
 
Valu myöhästyi aikataulusta noin viikolla :)

Seuraavaksi kattoon villat sekä käyntioven asennus. Sitten olisi tarkoitus keskittyä ulkohommiin kun kelit vielä sallii. Sisähommia sitten paskalla kelillä ehtii tekemään.
Nosto-oven pitäisi kuun lopulla tulla. Sitten olisi eristetty tila jo.

Ja ei, ei tullut lattialämmitystä. Ilppi saa riittää, malli vielä hakusessa.

IMG20241009083027.jpg


IMG20241009122449.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Savea on 10metriä, että en kyllä maanvaraisesti laattaa siihen laittaisi.

Ontelolaatat + pintalaatta autotallissa tuntuu vähän rajulta. Eikö tuossa kannattaisi mennä ihan paikallavaletulla laatalla suoraan ja alapuolinen eriste. Eikö noita tehdä ns. maanvastaisena rakenteena, jossa ei varsinaista tuulettuvaa tilaa ole?

Mitenhän Perustavat yms. noita tekee vai onko ne kaikki ontelolaatalla tai sitten maanvaraisella laatalla

Meille teki Perustava talopaketin yhteydessä tallin ontelolaatoilla/tuulettuvalla alapohjalla. Ja oli siis myös paalut. Tämä 3v. sitten.
 



Nyt kun 3x yale älylukkoa, niin varmaan olisi kätevä olla saman firman autotallinavaaja? Aluksi katselin muuta, mutta vältellyt hankintaa kun taas menisi eri sovellukseksi..

Onko suositella? Eli ihan perus turner autotallin avaaja mulla, niin sellaseen joku että kännykällä näppärä auki?
Joku jostain shellystä mainitsi, mutta menee valitettavasti oman osaamisen ohi.

Hintaluokka 40-150e varmaankin...
 



Nyt kun 3x yale älylukkoa, niin varmaan olisi kätevä olla saman firman autotallinavaaja? Aluksi katselin muuta, mutta vältellyt hankintaa kun taas menisi eri sovellukseksi..

Onko suositella? Eli ihan perus turner autotallin avaaja mulla, niin sellaseen joku että kännykällä näppärä auki?
Joku jostain shellystä mainitsi, mutta menee valitettavasti oman osaamisen ohi.

Hintaluokka 40-150e varmaankin...


Jos menee yli hilseen niin olisko ihan Turnerin kauko-ohjain mitään?
 
Jos menee yli hilseen niin olisko ihan Turnerin kauko-ohjain mitään?
Noh niitä nyt pari on, mutta kännykkään pitäis saada niin monikäyttöisempi.

Onko tuo Yale Smart Opener suomi sopiva; ei oikein löydy ku proshop myynnistä ja kansainvälisiä videoita.
Ja toimineeko tuo Yale Keypad sitten tähän; sehän olisi suorastaan näppärää jos kyllä.


Vai ottaisitko ennemmin omaanne vaikkapa yllä olevan? Ilmeisesti 55e noin, eli kuitenkin merkittävä hintaero?

Ja pitääköhän tosta valita toi "single" vai bundle with garage door opener, kun en ihan tosta tarjouksesta saa koppia. Mut hinta vissiin ok ja arvostelut vaikuttaa kans olevan?

1728921451477.png
 
Viimeksi muokattu:
Meille teki Perustava talopaketin yhteydessä tallin ontelolaatoilla/tuulettuvalla alapohjalla. Ja oli siis myös paalut. Tämä 3v. sitten.
Onkos tuossa sitten samaan tapaan eristeet laatan yläpuolella ja sen päällä vielä pintalaatta? Vai onko eristeet ontelolaatan alla?
 
Onkos tuossa sitten samaan tapaan eristeet laatan yläpuolella ja sen päällä vielä pintalaatta? Vai onko eristeet ontelolaatan alla?
Joo, eristeet tuli päälle ja siihen valettiin sitten vielä lattia/pintalaatta. Tallissa on lattialämmitys samalla niin noi oli lienee järkevin.
 
Eilen talkoiltiin villat kattoon sekä katos on nyt 90% tuplalevytetty :)

Lattian pinnoitus tehdään marraskuun viimeisenä vloppuna. Joten sitä ennen pitäisi melkein sähköt ja seinät olla tehtynä. Pientä tavoitetta taas...
 
Noh niitä nyt pari on, mutta kännykkään pitäis saada niin monikäyttöisempi.

Onko tuo Yale Smart Opener suomi sopiva; ei oikein löydy ku proshop myynnistä ja kansainvälisiä videoita.
Ja toimineeko tuo Yale Keypad sitten tähän; sehän olisi suorastaan näppärää jos kyllä.
Turnerin saa aukeamaan helposti ja halvasti vaikka shellyn uni plussalla. Saa virrat turnerista ja sinne kannen alle piiloon. Shellyn piuhat on vähän ohkaiset mutta sai ruuvattua turnerin nastoihin nätisti.
 
Mitäs tuollaisen autokatoksen + lämpimän varaston rakentaminen karkeasti maksaa? Kysyn sen takia kun joitain kämppiä myynnissä missä ei sellaista ole valmiiksi.
 
Mitäs tuollaisen autokatoksen + lämpimän varaston rakentaminen karkeasti maksaa? Kysyn sen takia kun joitain kämppiä myynnissä missä ei sellaista ole valmiiksi.
2 auton katos + ~12m2 lämminvarasto niin varautua pitää ~20k€ kustannuksiin. Oman työn osuus, rakennuspaikan olosuhteet ym tietysti vaikuttaa hintaan.

Ennen koronabuumin ja inflaatiopiikin nostattamia hintoja tehtiin 4 auton katos niin materiaalit murskeineen maksoi ~10k€. Ulkopuoliselle työstä rahnua meni ainoastaan kaivinkonekuskille, muuten omatoimisesti loput.

Edit:
Olipa laiskasti tullut otettua kuvia, ei tuon valmiimpana löytynyt pilvestä:
Näyttökuva 2024-10-27 132147.png

12x8 mitat
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus olisi autotallissa pestä autoja talvikaudella. Kyseessä kahden auton talli, jossa 2 kaivoa ja kaadot aika hyvät, eli vesi kyllä valuu kaivoon. Tallissa 2 tuloilmaventtiiliä ja 2 poistoilmaventtiiliä, tulot on alhaalla nosto-ovien vieressä ja poistot vastapuolen seinällä ylhäällä. Lattiassa epoksimaali, mutta ei ole tehty nostoa seinälle vaan lattiassa on puiset jalkalistat. Ne ajattelin ottaa veks ja tiivistää lattian ja seinänvälinen liitos jollain massalla ja myös tehdä nosto seinälle epoksimaalilla jos enemmänkin innostuu pesemään autoa tallissa. Tallin lattiavalussa on myös lattialämmitysputket, ne tosin ei ole koskaan olleet käytössä, eikä kyllä tarttekkaan koska tallin lämpötila pysyy talvellakin n. +7-+10 asteessa.

Talli on siis kiinni asuinrakennuksessa. Asuintilat yläkerrassa ja talli, wc, varasto ja pannuhuone alakerrassa. Vesiletkun saan pannuhuoneessa olevaan hanaan liitettyä, ei paras ratkaisu mutta menee paremman puutteessa.

Mietinnässä on tuo tallin ilmanvaihto. Onkohan se riittävää jos asentaisi poistoventtiileihin poistopuhaltimen vai vaatiikohan tuo oikein erillisen ilmankuivaimen? Mielipiteitä? Luultavasti en painepesuria käytä vaan menisin ihan vesiletkulla huuhtelut, muuten autonpesut sitten niinkuin käsinpesu kuuluu tehdä.
Tässä kun 2 talvea pitänyt autoja tuolla niin ei varsinaisesti kosteuskuorma tunnu isolta vaikka lumisen auton tonne välillä ajaakin, eli ehkä se ilmanvaihto jollakin tavalla toimii näinkin, varsinkin talvella kun on pakkasta. Mutta luonnollisesti olisi hyvä varmaan tehostaa ilmanvaihtoa kun harrastaa pesuja tuolla..
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus olisi autotallissa pestä autoja talvikaudella. Kyseessä kahden auton talli, jossa 2 kaivoa ja kaadot aika hyvät, eli vesi kyllä valuu kaivoon. Tallissa 2 tuloilmaventtiiliä ja 2 poistoilmaventtiiliä, tulot on alhaalla nosto-ovien vieressä ja poistot vastapuolen seinällä ylhäällä. Lattiassa epoksimaali, mutta ei ole tehty nostoa seinälle vaan lattiassa on puiset jalkalistat. Ne ajattelin ottaa veks ja tiivistää lattian ja seinänvälinen liitos jollain massalla ja myös tehdä nosto seinälle epoksimaalilla jos enemmänkin innostuu pesemään autoa tallissa. Tallin lattiavalussa on myös lattialämmitysputket, ne tosin ei ole koskaan olleet käytössä, eikä kyllä tarttekkaan koska tallin lämpötila pysyy talvellakin n. +7-+10 asteessa.

Talli on siis kiinni asuinrakennuksessa. Asuintilat yläkerrassa ja talli, wc, varasto ja pannuhuone alakerrassa. Vesiletkun saan pannuhuoneessa olevaan hanaan liitettyä, ei paras ratkaisu mutta menee paremman puutteessa.

Mietinnässä on tuo tallin ilmanvaihto. Onkohan se riittävää jos asentaisi poistoventtiileihin poistopuhaltimen vai vaatiikohan tuo oikein erillisen ilmankuivaimen? Mielipiteitä? Luultavasti en painepesuria käytä vaan menisin ihan vesiletkulla huuhtelut, muuten autonpesut sitten niinkuin käsinpesu kuuluu tehdä.
Tässä kun 2 talvea pitänyt autoja tuolla niin ei varsinaisesti kosteuskuorma tunnu isolta vaikka lumisen auton tonne välillä ajaakin, eli ehkä se ilmanvaihto jollakin tavalla toimii näinkin, varsinkin talvella kun on pakkasta. Mutta luonnollisesti olisi hyvä varmaan tehostaa ilmanvaihtoa kun harrastaa pesuja tuolla..
No se on hyvä lähtökohta, ettei tallissa käytä painepesuria, koska se vesisumu kyllä päätyy sitten joka paikkaan. Tuo 7-10 astetta on vähän viileä, jos siellä peset ja kuivattelet autoa. Käyttäisin ainakin ilmankuivainta kaverina. Suosittelen myös lastalla ajamaan ylimääräiset vedet kaivoon pesun jälkeen ja kuivaamaan myös auton. Haihtuva kosteuskuorma vähenee.

Auton kannalta märkää ja/tai lumista autoa ei kannata päivittäin noin viileässä säilyttää. Auto ei ehdi kuivua, jos sillä ajetaan päivittäin ja tilan kosteusrasitus on hyvin korkea. On suositeltavaa pitää ainakin käyttöauto ulkona pakkasilla. Kovimmilla pakkasilla voi toki ottaa talliin.
 
No se on hyvä lähtökohta, ettei tallissa käytä painepesuria, koska se vesisumu kyllä päätyy sitten joka paikkaan. Tuo 7-10 astetta on vähän viileä, jos siellä peset ja kuivattelet autoa. Käyttäisin ainakin ilmankuivainta kaverina. Suosittelen myös lastalla ajamaan ylimääräiset vedet kaivoon pesun jälkeen ja kuivaamaan myös auton. Haihtuva kosteuskuorma vähenee.

Auton kannalta märkää ja/tai lumista autoa ei kannata päivittäin noin viileässä säilyttää. Auto ei ehdi kuivua, jos sillä ajetaan päivittäin ja tilan kosteusrasitus on hyvin korkea. On suositeltavaa pitää ainakin käyttöauto ulkona pakkasilla. Kovimmilla pakkasilla voi toki ottaa talliin.
Joo lastalla olisi myös tarkoitus ajaa vedet kaivoon ja auton kuivaus tietenkin. Kalkkitäplät ovat aika kamalan näköisiä ainakin mustassa autossa.

Hmm..millainen lämpötila tallissa olisi sitten hyvä? Ei se multa vaatisi kuin kierron avaamisen tallille, tosin sille ei ole mitään termostaattia (ainakaan en ole huomannut) joten en tiedä nouseeko lämpötila sitten turhan korkeaksi johonkin talliin.
 
Tarkoitus olisi autotallissa pestä autoja talvikaudella. Kyseessä kahden auton talli, jossa 2 kaivoa ja kaadot aika hyvät, eli vesi kyllä valuu kaivoon. Tallissa 2 tuloilmaventtiiliä ja 2 poistoilmaventtiiliä, tulot on alhaalla nosto-ovien vieressä ja poistot vastapuolen seinällä ylhäällä. Lattiassa epoksimaali, mutta ei ole tehty nostoa seinälle vaan lattiassa on puiset jalkalistat. Ne ajattelin ottaa veks ja tiivistää lattian ja seinänvälinen liitos jollain massalla ja myös tehdä nosto seinälle epoksimaalilla jos enemmänkin innostuu pesemään autoa tallissa. Tallin lattiavalussa on myös lattialämmitysputket, ne tosin ei ole koskaan olleet käytössä, eikä kyllä tarttekkaan koska tallin lämpötila pysyy talvellakin n. +7-+10 asteessa.

Talli on siis kiinni asuinrakennuksessa. Asuintilat yläkerrassa ja talli, wc, varasto ja pannuhuone alakerrassa. Vesiletkun saan pannuhuoneessa olevaan hanaan liitettyä, ei paras ratkaisu mutta menee paremman puutteessa.

Mietinnässä on tuo tallin ilmanvaihto. Onkohan se riittävää jos asentaisi poistoventtiileihin poistopuhaltimen vai vaatiikohan tuo oikein erillisen ilmankuivaimen? Mielipiteitä? Luultavasti en painepesuria käytä vaan menisin ihan vesiletkulla huuhtelut, muuten autonpesut sitten niinkuin käsinpesu kuuluu tehdä.
Tässä kun 2 talvea pitänyt autoja tuolla niin ei varsinaisesti kosteuskuorma tunnu isolta vaikka lumisen auton tonne välillä ajaakin, eli ehkä se ilmanvaihto jollakin tavalla toimii näinkin, varsinkin talvella kun on pakkasta. Mutta luonnollisesti olisi hyvä varmaan tehostaa ilmanvaihtoa kun harrastaa pesuja tuolla..

Räppänät kiinni. Ilmankuivain kosteuskytkimellä ja munakellokytkimellä 2kW:n puhallinlämmitin starttiin tunniksi päälle. Katso Trotecin kuivaimia.
 
Joo lastalla olisi myös tarkoitus ajaa vedet kaivoon ja auton kuivaus tietenkin. Kalkkitäplät ovat aika kamalan näköisiä ainakin mustassa autossa.

Hmm..millainen lämpötila tallissa olisi sitten hyvä? Ei se multa vaatisi kuin kierron avaamisen tallille, tosin sille ei ole mitään termostaattia (ainakaan en ole huomannut) joten en tiedä nouseeko lämpötila sitten turhan korkeaksi johonkin talliin.
Mä laitoin tollasen Losnayn, kun sain hyvän varoituksen potentiaalisista vesivaurioista piilossa, kun kosteus tiivistyy. Kulutus on puhalluksella luokkaa 30 W ja lämmön jonkinasteinen takaisin otto. Luvataan jopa 80 %, kun käyttää minimi tehoa. Ja kyllähän tuon huomaa, että ilmankosteus on maltillisempaa nykyään. Ja taitaa paikat kuivaa pitkällä aikavälillä terveemmälle tasolle muutenkin rakenteissa. Osaan kyllä suositella tuollaista vanhojen räppänöiden tilalle.
Jakotukille voi laittaa käsisäätöventtiilin, jolla saa karkeasti kuristaa ja säätää kiertoa. Muistaakseni saatavilla myös paluuseen termostaattiventtiileitä, mutta käsisäätö on moneen paikkaan ihan sopiva.
Mulla on tuollaisen tapaisia saunassa, suihkussa ja eteisessä, kun en viittinyt mitään termareita laittaa varsinkaan tuulikaappiin erikseen.


 
Viimeksi muokattu:
Mä laitoin tollasen Losnayn, kun sain hyvän varoituksen potentiaalisista vesivaurioista piilossa, kun kosteus tiivistyy. Kulutus on puhalluksella luokkaa 30 W ja lämmön jonkinasteinen takaisin otto. Luvataan jopa 80 %, kun käyttää minimi tehoa. Ja kyllähän tuon huomaa, että ilmankosteus on maltillisempaa nykyään. Ja taitaa paikat kuivaa pitkällä aikavälillä terveemmälle tasolle muutenkin rakenteissa. Osaan kyllä suositella tuollaista vanhojen räppänöiden tilalle.
Jakotukille voi laittaa käsisäätöventtiilin, jolla saa karkeasti kuristaa ja säätää kiertoa. Muistaakseni saatavilla myös paluuseen termostaattiventtiileitä, mutta käsisäätö on moneen paikkaan ihan sopiva.
Mulla on tuollaisen tapaisia saunassa, suihkussa ja eteisessä, kun en viittinyt mitään termareita laittaa varsinkaan tuulikaappiin erikseen.


Tuota lossnayta myös katsellut. Joutuisin kyllä tekemään lecaharkkoseinään/sokkeliin läpiviennit..kun ei nykyiset räppänät ole siten että voisin niitä hyödyntää.
 
Hmm..millainen lämpötila tallissa olisi sitten hyvä? Ei se multa vaatisi kuin kierron avaamisen tallille, tosin sille ei ole mitään termostaattia (ainakaan en ole huomannut) joten en tiedä nouseeko lämpötila sitten turhan korkeaksi johonkin talliin.
Jos säilytät talvella tallissa autoa, jolla ajetaan päivittäin ja se sinne joka päivä lumisena sulaa, niin tallin lämpötilan pitäisi olla oikeastaan huoneenlämpöinen, eli yli 20c. Syynä se, että muussa tapauksessa auto on aika kovalla rasituksella, kun se ei ehdi kuivua, vaan on koko ajan märkänä. Siksi optimaalisessa tilanteessa autoa säilytetään arkena katoksessa ja viikonlopuksi voi sitten ottaa talliin sulamaan. Näin ei korroosio iske ennenaikaisesti.
 
Harkkoon saa timantti kuppiterällä äärimmäisen siistin reiän helposti ja niitä on tehty jo aika moneen tarpeeseen. Keskusta pitää välillä vain piikata pois, että pääsee syvemmälle, mutta halvemmallakin, vähemmän syvemmällä kupilla, menee helposti. 40 cm pilottiterä vain pitää hommata lisäksi, eikä sille ole oikein muuta käyttöä sitten löytynyt. Kunhan ei ihan niitä laattateriä ota, niin kuppeja saa kyllä pilkkahintaan, kun harkkoon käy vähän alempikin laatuinen segmentti mainiosti ja reikä tehdään kuitenkin aina kahdesta suunnasta.
Hintaluokka on jotain tuollaista. Matalammat vielä halvempia.

 
Viimeksi muokattu:
Kysytään vaikka täällä, koska autotallin lämmityshommista on kyse.

Viime talvi mentiin neljällä sähköpatterilla. Hyvä ja halpa systeemi, mutta aina säännöllisen epäsäännöllisesti oli patterit edessä kun autolle piti jotain tehdä. Ratkaisuna tähän olisi tietenkin nostaa pattereita vaikka metrin korkeuteen, mutta olisi ne siltikin tiellä.

Nyt sitten päätin kokeilla seuraavaa ratkaisua:
Kaksi seinälle ripustettavaa (semmoisia ilpin näköisiä) lämmitintä tallin eri päihin. Näiden kanssa saan kyllä pidettyä lämmöt aika hyvin plussan puolella. Sitten näiden kaveriksi kiinalainen diesel-lämmitin pöhisemään nurkkaan. Tätä olisi tarkoitus ajaa tunti-pari kerrallaan tarpeen mukaan seinälämmittien kaverina.

Mutta koska tuosta lämmittimestä haluan kaiken mahdollisen irti, otan pakokaasujen lämmön talteen egr lämmönvaihtimen kautta. Nyt sitten pohtintaa herättää se, että laitanko seinään ihan yhden vesikiertoisen patterin vai laitanko auton jäähdyttimen seinälle kiinni ja sen taakse sitten flekti puhaltamaan lämmin ilma jäähdyttimen läpi?
 
Viimeksi muokattu:
Täälläkin hommat jo levytys vaiheessa. Vielä tosin vähän sähköjä vedellä että loppulevytyksen voin tehdä.
Käyntiovi ja ikkunat pitäisi ensi viikolla tulla, sitten voi lämpöpuhaltimella pistää mökkiä lämpimäksi.
Lattian pinnoitus pitäisi tapahtua kuun viimeisenä vloppuna, joten siihen mennessä tosiaan sähköt ja seinät pitäisi olla aika valmiina.

IMG20241110183501.jpg


IMG20241110185702.jpg
 
kysymykseni vähän liippaa autotalleja. Olen harkinnut tollasen talliosakkeen hankintaa. Löysin hyvän sopivasta sijainnista, mutta nyt kävi ilmi, että siihen ei saa rakentaa parvea. Parvi vaatii rakennusoikeutta jota ei ole jäljellä, lisäksi palotarkastaja voi kieltää sen palokuorman takia. Mitäs ihmettä näihin talleihin sitten saa laittaa sisälle, jos pelkkä parvi, metallirunkoisena on liikaa palokuormaa? Löytyykös keinoja kiertää tällaista hölmöyttä? Tulee mieleen rakentaa parvi kuorma-lavahyllyn osista ja kutsua sitä hyllyksi.
 
kysymykseni vähän liippaa autotalleja. Olen harkinnut tollasen talliosakkeen hankintaa. Löysin hyvän sopivasta sijainnista, mutta nyt kävi ilmi, että siihen ei saa rakentaa parvea. Parvi vaatii rakennusoikeutta jota ei ole jäljellä, lisäksi palotarkastaja voi kieltää sen palokuorman takia. Mitäs ihmettä näihin talleihin sitten saa laittaa sisälle, jos pelkkä parvi, metallirunkoisena on liikaa palokuormaa? Löytyykös keinoja kiertää tällaista hölmöyttä? Tulee mieleen rakentaa parvi kuorma-lavahyllyn osista ja kutsua sitä hyllyksi.
Tuskin tuota nyt palokuorman takia kielletään, mutta se nyt on yksiselitteistä, että mikäli rakennuskoikeutta ei ole, niin ei voi sellaisia tiloja rakentaa, jotka rakennusoikeutta kuluttavat.
 
kysymykseni vähän liippaa autotalleja. Olen harkinnut tollasen talliosakkeen hankintaa. Löysin hyvän sopivasta sijainnista, mutta nyt kävi ilmi, että siihen ei saa rakentaa parvea. Parvi vaatii rakennusoikeutta jota ei ole jäljellä, lisäksi palotarkastaja voi kieltää sen palokuorman takia. Mitäs ihmettä näihin talleihin sitten saa laittaa sisälle, jos pelkkä parvi, metallirunkoisena on liikaa palokuormaa? Löytyykös keinoja kiertää tällaista hölmöyttä? Tulee mieleen rakentaa parvi kuorma-lavahyllyn osista ja kutsua sitä hyllyksi.
Eikähän tuo rakennusoikeus ole juuri se ongelma joka tuossa on. Palokuorma tuskin on ongelma kun jokainen talli on kuitenkin oma palo-osastonsa ja varmaan vielä EI60.
 
sainkin rakennusvalvonnasta vastauksen, että uivan itsekantavan säilytysparven saa laittaa mutta siellä ei saa olla oleskeluun sopivia varusteita. Eli mahdolliset kirjoituspöydät pitää olla vain säilytyksessä. Noh, kai nuo tarkastukset varoitellaan etukäteen, että voi ottaa jatkojohdot pois ettei näytä oleskelulta..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 546
Viestejä
4 539 915
Jäsenet
74 820
Uusin jäsen
Niemi_81

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom