Ilmastonmuutos

[vindicator rapeto]

Jos katsoo pelkkiä kilokaloreita, niin eikös kannattaisi syödä vaan sokeria tms?

Itselle ainakin riittää grammoissa pienempi annos, jos lautasella on myös lihaa. En osaa sanoa aiheuttaako kasviproteiini samaa.. ei ainakaan Tofu mitä olen joskus yrittänyt puoliväkisin syödä.

Kasvisruoka on ainoa mikä antaa ihmiselle kaloreiden lisäksi myös runsaasti suojaravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Etuja joista siis sekasyöjä myös pääsee nauttimaan. Sokeri tai liha yksipuolisesti syötynä eivät näitä sisällä, ja jälkimmäinen sisältää eniten haitallia tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mikä todennäköisesti vaikuttaa terveyteen negatiivisesti pitkällä aikavälillä etenkin isoina määrinä. Ympäristön, ilmaston ja terveyden kannalta on jo melkolailla selviö minkälainen ruokavalio on se houkuttelevin vaihtoehto, joka on mielenkiintoinen yhteensattuma. Kukaan ei kuitenkaan pakota mihinkään, ja elämänsä läpi voi surffata edelleenkin välittämättä mistään yhtään mitään. Ihmisellä on tähän oikeus.

...

Populismi ryömii myös ilmastotieteisiin: Trump on kieltänyt amerikkalaisia tutkijoita osallistumasta IPCC:n kokoukseen, joka järjestetään Hangzhoussa Kiinassa. IPCC on n. 190 valtion hallitukstenvälinen tiedonantotilaisuus, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä raportteja, ja nämä puolestaan pohjaavat satoihin eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimuksiin. IPCC ei muutes itse tutki yhtään mitään, vaan se todellakin on vain maailman valtioiden hallitusten välinen yhteistyöelin.

Trumpin pyrkimykset kiellolle on jatkumoa hänen omituisille yrityksilleen kieltää sana "ilmastonmuutos" kaikesta virallisesta viestinnästä, muiden muassa

Trump Orders U.S. Scientists to Skip Key Climate Meeting

The U.S. is skipping a meeting for the next IPCC report, a sweeping science assessment on the current state of climate change, raising concerns about delays

www.scientificamerican.com

 

[JLM]

Tuo on meidän erityispiirteitä, pitkälti siitä kyse että hyväksynnät pitää tehdä kansallisesti, ja meidän erityisolojen takia ihan perustellusti. En sitä epäile etteikö lisäksi olisi myös keinotekoisempia rajoituksia. Erityisolomme myös tuo vähän etuakin, meillä ei ole niitä kaikkia riesoja mitä etelämpänä, tosin otsikoon liittyen ilmaston muutos on siinä mielessä uhka.

Se on myös asia mikä useimmiten jätetään huomioimatta silloin kun puhutaan miten kilpailukyvytöntä meikäläinen maatalous on. Pelikenttä ei ole tasainen tietysti olosuhteiden osalta, mutta melkein enemmän siihen vaikuttaa ettei se ole tasainen myöskään sääntelyn osalta, oli se peruste sille tiukemmalle sääntelylle mikä tahansa.

 

[JLM]

(tupla, voi poistaa)

 

[Sikatiiker]

Jahas, Trumpin kiellettyjen sanojen listat ovat saavuttaneet myös USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriön:

Trumpin määräyksen mukaan DHS:n on lopetettava kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä työ ja ilmastonmuutokseen viittaavan terminologian käyttö asiakirjoissaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

Täytyy muistaa, että tieteellisten tutkimusten tulokset rajoittuvat tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Jos tutkitaan merenpohjan hiiltä välimereltä, ei se vielä kerro mitään hiilestä merenpohjassa toisaalla eikä siitä ovatko eri mannerlaatat olleet samaan aikaan ilmastollisesti vertailukelpoisessa positiossa toisiinsa nähden. Mannerlaattojen liikkeet, maapallon napaisuuksien vaihdokset yms ovat vielä niin vähän uutisoituja asioita ettei käsittääkseni ole peloteltujen suurten massojen tiedossa missä kaikkialla mannerlaattamme on suhannut, milloin ja millainen ilmasto sillä on vallinnut. Ilmastollisia ilmiöitä on useita ja niillä on omat syklinsä joiden palaset valkenevat meille hiljalleen tutkimustulosten myötä. Tutkimus on mennyt valtavasti eteenpäin sadan vuoden takaisesta ja meillä on varmasti eri käsitys monesta asiasta myöskin sadan vuoden päästä tästä hetkestä.

Aamukahvilla lukaisin että seuraavan jääkauden kuuluisi tulla 10 tuhannen vuoden päästä. huippunsa sen jääkauden pitäisi saavuttaa 80-90 tuhannen vuoden kuluttua. Siinä on yksi sykli selvillä noin suurin piirtein.

Heti vilkaistessain kohdan "lue myös" löysin maininnan 1.1 milj. vuotta sitten tapahtuneesta ennen tuntemattomasta äkillisestä muutoksesta jossa jääkauden omaiset olosuhteet todennäköisimmin tappoivat sukupuuttoon välimeren ihmislajin. Toistuukohan tällainen? Millä syklillä vai onko kyseessä lainkaan syklinen ilmiö? Kuinka alueellinen/globaali ilmiö tämä on ollut/tulee mahdollisesti olemaan? Siinä saattaa olla yksi sykli jota emme tunne.

Tästä taas voidaan lukea 700 tuhatta vuotta vanhasta ilmastoa muuttaneesta jääkaudesta keskellä lämpimämpää ilmastollista ajanjaksoa. Sitä ennen jääkausien ja lämpimien kausien välisen syklin uskotaan olleen noin 40 tuhatta ja sen jälkeen noin 100 tuhatta vuotta. Silti ensimmäiseksi linkkaamassani jutussa sanotaan, että nämä jääkaudet olisivat erittäin ennustettavia ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa tätä ennustettavuutta.

Minusta tässä on isoja ristiriitoja jotka johtuvat puuttuvista tiedonpalasista. Ehkä tiedämme aiheesta yhtä paljon kuin meristä yleensäkään, olemme käsittääkseni niistä tunteneet n. 5%.. Asiaa ei yksinkertaista tutkijoiden ja rahoittajien poliittiset ja taloudelliset vaikuttimet.

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

 

[ravallo]

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

No väkisinkin herää kysymys siitä mikä on motivaatio, jos osana ilmastonmuutoskeskustelua sotketaan keskenään toisiinsa liittymättömiä asioita.

Vähän niinkuin joku valittaa että autosta meni nokkahihna poikki niin toteaisit että ei, kyllä siitä on bensa loppu, koska kaverilla kans kerran lakkas auto kulkemasta, ja syynä oli se että bensa loppui eikä nokkahihnassa ollut mitään vikaa.

Ei ole kellekään mitenkään epäselvää, että ilmastoon vaikuttaa syklisiä tekijöitä (osa nopeampia ja osa hitaampia) ja siihen vaikuttaa äkillisiä, ennalta arvaamattomia tekijöitä, joiden riskiä voi arvioida vain jollain karkealla todennäköisyydellä.

Ja sitten siihen vaikuttaa se että ihmistet ovat vapauttaneet hyvin lyhyessä ajassa merkittävän määrän hyvin pitkän aikaa sitten kierrosta poistunutta hiilidioksidia...

Voihan aina käydä niin että 10 vuoden päästä joku Yellowstonen caldera päättää posahtaa tai suurvallat päättää pistää pystyyn 10k vetypommin ilotulituksen tai maahan posahtaa joku Laatokan kokoinen meteoriitti, ja koko helvetin ilmastonmuutoskeskustelulla ei ollut mitään väliä, mutta voi myös olla että ei...

 

[vindicator rapeto]

Täytyy muistaa, että tieteellisten tutkimusten tulokset rajoittuvat tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Jos tutkitaan merenpohjan hiiltä välimereltä, ei se vielä kerro mitään hiilestä merenpohjassa toisaalla eikä siitä ovatko eri mannerlaatat olleet samaan aikaan ilmastollisesti vertailukelpoisessa positiossa toisiinsa nähden. Mannerlaattojen liikkeet, maapallon napaisuuksien vaihdokset yms ovat vielä niin vähän uutisoituja asioita ettei käsittääkseni ole peloteltujen suurten massojen tiedossa missä kaikkialla mannerlaattamme on suhannut, milloin ja millainen ilmasto sillä on vallinnut. Ilmastollisia ilmiöitä on useita ja niillä on omat syklinsä joiden palaset valkenevat meille hiljalleen tutkimustulosten myötä. Tutkimus on mennyt valtavasti eteenpäin sadan vuoden takaisesta ja meillä on varmasti eri käsitys monesta asiasta myöskin sadan vuoden päästä tästä hetkestä.

Aamukahvilla lukaisin että seuraavan jääkauden kuuluisi tulla 10 tuhannen vuoden päästä. huippunsa sen jääkauden pitäisi saavuttaa 80-90 tuhannen vuoden kuluttua. Siinä on yksi sykli selvillä noin suurin piirtein.

Heti vilkaistessain kohdan "lue myös" löysin maininnan 1.1 milj. vuotta sitten tapahtuneesta ennen tuntemattomasta äkillisestä muutoksesta jossa jääkauden omaiset olosuhteet todennäköisimmin tappoivat sukupuuttoon välimeren ihmislajin. Toistuukohan tällainen? Millä syklillä vai onko kyseessä lainkaan syklinen ilmiö? Kuinka alueellinen/globaali ilmiö tämä on ollut/tulee mahdollisesti olemaan? Siinä saattaa olla yksi sykli jota emme tunne.

Tästä taas voidaan lukea 700 tuhatta vuotta vanhasta ilmastoa muuttaneesta jääkaudesta keskellä lämpimämpää ilmastollista ajanjaksoa. Sitä ennen jääkausien ja lämpimien kausien välisen syklin uskotaan olleen noin 40 tuhatta ja sen jälkeen noin 100 tuhatta vuotta. Silti ensimmäiseksi linkkaamassani jutussa sanotaan, että nämä jääkaudet olisivat erittäin ennustettavia ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa tätä ennustettavuutta.

Minusta tässä on isoja ristiriitoja jotka johtuvat puuttuvista tiedonpalasista. Ehkä tiedämme aiheesta yhtä paljon kuin meristä yleensäkään, olemme käsittääkseni niistä tunteneet n. 5%.. Asiaa ei yksinkertaista tutkijoiden ja rahoittajien poliittiset ja taloudelliset vaikuttimet.

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

Tätähän siis ei pitäisi ääneen sanoa, sillä populistiset ja käytännössä usein myös pseudotieteellisiä tutkimustuloksia julistavat tahot, komenntaattorit käsittävät vaikka tahallaan väärin jos väärinymmärrystä ei muutoin saada aikaiseksi, mutta siis: vaikka ilmastotutkimus on erittäin yksisuuntainen tutkimustuloksissaan, ihan niissä käytännön tutkimuksissa kuin teoreettisemmissakin, on selvää että edelleen ilmaston nopean lämpenemisen seurauksista on paljon sellaista mitä ei tiedetä eikä täten kyetä varmuudella sanomaan. Tämä on se tilanne jossa nyt ollaan, paljon kysymysmerkkejä. Toisaalta se että kysymysmerkki korvattaisiin välinpitämättömydellä tai olankohautuksella, ei tietenkään kuulu tieteelliseen toimintatapaan. Meillä on tieteissä yleisemminkin paljon asioita joista ei tiedetä läheskään kaikkea, lähtien tähtitieteestä&universumista ja vaikkapa ihmisen tajunnan luonne&alkuperä ( kuinka aivot tuottavat tietoisuuden? ) tai ihan veden anomalit ( vesi on lopulta erittäin mystinen aine).

Ihmisen normaalin päivittäisen elämän kannalta kuitenkin - tämähän kaikkia kiinnostaa vaikkei tulevaisuus kiinnostaisikaan- ilmastonmuutos on jo nyt nostanut tuotetun ruuan hintaa, ja tämä trendi tulee vain jatkumaan. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuudet, tulvat ja lämpöaallot, ovat vähentäneet satoja ja nostaneet tuotantokustannuksia. Tämä on johtanut ruoan hinnan nousuun erityisesti alueilla, jotka ovat riippuvaisia paikallisesta ruoantuotannosta kuten vaikkapa euroopassa, P-amerikassa, Itä-Afrikassa ja myös Etelä-Aasiassa. Kyllä, me maksetaan täällä Suomessakin ruuasta nykyisin huomattavasti enemmän kuin vielä 30 vuotta sitten, ja vaikka länsimaalaisilla rikkaissa maissa asuvilla päivittäiseen ruokaan meneekin tuloista suhteellisesti vähiten rahaa, suurimmalla osasta maailman väestöstä näin ei ole vaan rahaa kuluu isosti sapuskaan. Lämpenevän ilmaston vaikutuksista ruuan hintaan harvemmin uutisoidaan, koska hinnannousut pistetään "normaalin inflaation" piikkiin. Tottakai ilmastonmuutos on vain yksi kolmesta pääasiasta jotka vaikuttavat ruuan hinnannousuun nostavasti. Loput kaksi ovat energian hinta sekä yleinen inflaatio, toisaalta kaikki nämä kulkevat melko pitkälle käsi kädessä.

Ilmastossa on aina kyse myös globaalista vedenkierrosta, ja mun mielestä tämän ymmärtäminen auttaa jo paljon. Nopeidenkin ilmastonmuutosten joko seurauksena tai yleisemmin syynä, on normaalin vedenkierron häiriintyminen. Lämpötila on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat myös veteen, kuin myös paine, auringon säteily, kasvit ja eri biologiset prosessit yms eli noiden muinaisten ilmastohäiriöiden syy on jotenkin pakollakin linkittynyt näihin syihin, vaikka tarkemmin en lähtisi arvailemaan.

 

[JLM]

Oli miten oli, mutta olennainen kysymys on edelleen, mitä sille voidaan tehdä, mitä se maksaa, mitä sillä saadaan aikaan ja millaisella aikavälillä. Ts. ihan normaalia kustannushyöty-analyysiä. Nyt meille on esitetty vain että leikatkaas rahvas elintasostanne XX prosenttia niin maailma ehkä pelastuu, mutta kyllä sitten sen jälkeen oikeasti pitää päästä vielä ihan negatiivisiin päästöihin ja se maksaa taas. Ja päälle kaikkea muuta mahdollisimman paskamaista. Ja toki ne ketkä sitä esittää lentelee sujuvasti ympäri maailman erilaisissa kissanristiäisissä, missä kohtuullisuus ei ole koskaan ollut hyve. Se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava konsepti.

 

[vindicator rapeto]

Oli miten oli, mutta olennainen kysymys on edelleen, mitä sille voidaan tehdä, mitä se maksaa, mitä sillä saadaan aikaan ja millaisella aikavälillä. Ts. ihan normaalia kustannushyöty-analyysiä. Nyt meille on esitetty vain että leikatkaas rahvas elintasostanne XX prosenttia niin maailma ehkä pelastuu, mutta kyllä sitten sen jälkeen oikeasti pitää päästä vielä ihan negatiivisiin päästöihin ja se maksaa taas. Ja päälle kaikkea muuta mahdollisimman paskamaista. Ja toki ne ketkä sitä esittää lentelee sujuvasti ympäri maailman erilaisissa kissanristiäisissä, missä kohtuullisuus ei ole koskaan ollut hyve. Se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava konsepti.

Erinomainen kysymys. Ensiksi olisi hyvä katsoa hintalappua sille mikäli lämpenemistä ei saataisi kuriin, asiasta on lukuisia laskelmia ja yksi viime kesältä jäi mieleen. Alla muutama kohta yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen raportista:

Jos maapallo lämpenee kolme astetta, taloudelliset seuraukset ovat katastrofaaliset – vaikutukset ovat näkyvillä jo nyt

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen talousvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin mitä tähän mennessä on arvioitu.

yle.fi

• maailmanlaajuinen yhden celsiusasteen lämpötilan nousu voi tiputtaa bruttokansantuotetta (bkt) jopa 12 prosenttia ( me ollaan nyt tässä )
• kolmen asteen lämpötilan nousu laskisi tuotantoa, pääomien liikkumista ja kulutusta jopa 50 prosentilla vuoteen 2100 mennessä.
• ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa siihen, mitä pysyvä sotatila aiheuttaa taloudelle. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että nyt puhutaan vaikutuksista bkt:hen ja kulutukseen. Mukana eivät ole ihmishengissä mitatut menetykset.
• Suomi on pienenä avotaloutena altis globaaleille taloushäiriöille, joita ilmastonmuutoksesta voi koitua.

Olen itse pitänyt jo pitkään selviönä että ilmaston lämpeneminen nykyisellä tahdilla ilman että sitä saadaan kuriin, käy monin kerroin kalliimmaksi kuin ilmastoinmuutostyön vastaisissa toimissa onnistuminen. Mutta se on hyvä huomioida, ettei me olla siinä toistaiseksi onnistuttu: päästöt eivät pysy edes tasaisina vaan kasvavat vuosi vuodelta. Toinen huomio tästä kehityssuunnasta, päästöt ovat kasvaneet nimenomaan länsimaissa joissa populaatiokin on jo laskemaan päin, ei niinkään maailman köyhimmillä alueilla.

Myös sitä pidän selviönä, ettei asiaa voida sysätä tavallisten ihmisten harteille, vaan on ehdottomasti valtoiden hallitusten vastuulla.

Monille koko ilmaston lämpeneminen on haastava asia edes hahmottaa, kun se ei ole konkreettinen, käsissä pideltävä asia tai sellainen, jonka kehityksen näkisi päivittäin. Silti, esimerkiksi Himalajan jäätiköt ovat viimeisen 20 vuoden aikana menettäneet jäämäärän mikä vastaa kaikkien Alppien, Kaukasuksen ja Skandinavian jäätiköiden yhteismäärää. Tämä sulaminen on ollut noin 65 % nopeampaa vuodesta 2010 lähtien verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Muutokset ovat olleet valtavia ja nopeita, silti hitaita ihmiselämän mittakaavassa ajatellen ( vuosikymmeniä ).