TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Ei Kiinakaan olisi mikään tekijä hiilidioksidipäästöissä jos se ei olisi ottanut massiivista niskalenkkiä maailmankaupasta 2000 -luvulla. Katso vaikka Intiaa tällä hetkellä, jengiä on ihan pipona ja ympäristöpolitiikka ihan kivikautista, mutta ei juuri tuu päästöjä, kun ei oo oikein sitä GDP:tä.
Ja ylipäänsä, menneen väestönkasvun perään itkeminen on ihan yhtä turhaa kuin menneiden hiilidioksipäästöjen (eli vaikka sen hölmöilyn että länkkärien pitäisi maksaa kaikki ilmastotoimet kun niin suuri osa historiallisista co2 -päästöistä on niiden syytä), eikä se tämänhetkinen väestönkasvu vaan ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Tai en mä tiedä, ehkä teillä sitten on suuri usko siihen että Nigerialaiset nassukat nousevat seuraavan sadan vuoden sisällä kisaamaan elintasosta meidän ja jenkkien tai edes kiinalaisten kanssa, mutta mulla kyllä ei.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.
Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.
Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa.
90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa.
Foosiliseten käytön vähentäminen, tai edes hillitseminen. Jos mailmankauppaa olisi rajattu, niin se olisi ollut hyvinvoinnin kasvun leikkuri. Ehkä jälkikäteen katsottuna silloin olisi voinut samalla hillitä päästökasvua ihan oikeasti, samalla käydä kauppaa.
Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta.
Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.
Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.
(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).
Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.
Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.
(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Miten mikään mitä sanoit liittyy @Janishell :in viestiin? Toki amerikkalaiset tekee uusiutuvilla bisnestä kun se on tuottavaa, mutta siellä ei näytä olevan samalla tavalla halua tehdä taloudellisia uhrauksia mitä pikavauhtia toteutettava vihreä siirtymä tarkoittaisi. Lyhyesti sanottuna, mitä nopeampaa, sitä enemmän se maksaa kun joudutaan investoimaan vielä kehitysasteella olevaan teknologiaan ja sulkemaan olemassaolevia voimaloita joilla on vielä käyttöikää jäljellä yms.
Myöskään öljybisnes ei ole vielä kadonnut mihinkään. Ilmeisesti siellä on menossa melkoinen buumi.
USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.
En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.
Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Minäkin juon maitoa pari litraa viikossa, miksi en joisi. Lihaakin syön ja vaikka olen sitä vähentänyt, aikomuksena ei ole lopettaa. Nämä tuskin tekee minusta kovin huonoa ihmistä koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
Tiukalla ajattelulla pitäisi palata vuodenaikamigraatioon mutta jalan, ilman peltilehmiä tai edes hevosia. Ruoka saataisi missä se on edullisimmin saatavissa. Mutta tästäkin huolimatta jokunen miljardi ihmistä pieree yhtä lailla kuin jokunen miljardi lehmää ja yhteistä näissä kaasuissa on mm. metaani, jos ei kukaan ole sattunut haistamaan lehmän pierua. Enkä nyt tarkoita sitä naapurin akkaa
Ihminen kuluttaa sitä mitä on tottunut lapsuudessa syömään ja juomaan. Eihän esim. maito ole erityisen hyvän makuista, mutta sitä meille on tarjottu kouluissa jne. ja sopiihan se esim. keittojen kanssa hyvin ruokajuomaksi. Maitoa kulutetaan siis edelleen todella paljon.
Veikkaan että ilmastonmuutos olisi mahdollista torjua, ilman että joudutaan luopumaan maidosta ja lihasta. Esim. suomessa tuotettu kananliha ja sianliha on suorastaan ilmastoteko. Lehmät on metaanin takia paljon pahempi joo, luulisi että maidolle voisi keksiä korvikkeen joka maistuisi samalta, ja sisältäisi samat ravintoarvot. Juustoja varmaan vaikeampi korvata.
Itse en ole ruoan ja maidon perään hirveästi, mulle ei tekisi pahaa luopua maidosta, juustoista tms, mutta ymmärrän kyllä miksei Suomessa olla tällä hetkellä valmiita luopumaan noista. Tällä hetkellä globaalisti tuntuu ettei kukaan tee ilmastonmuutoksen eteen mitään. Tottakai oikeasti tehdään, mutta auttomattoman vähän ja hitaasti.
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Selkärankaa osoittaa elää kuten huvittaa, mutta otahan toki maitoa, kasvaisit sinäkin joskus aikuiseksi. Pentuna sitä ymmärrettävästi antaa muiden odotuksien vaikuttaa myös siihen, että muuttaa ruokailuaankin. Se kertoo vain lapsellisuudestasi, jonka ikä toivottavasti korjaa.
Ai niin, punaista maitoa 2 litraa päivässä. Nytkin menen ottamaan maitoa, koska pidän siitä. Mutta siitä luopuminen siksi että joku muu kertoo miten on elettävä? Tiivistit hyvin ilmastovouhotuksen.
USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.
En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.
No mutta miten tämä liittyy asiaan? Ei siirtymä vähäpäästöisempiin energianlähteisiin ole itsessään ongelma, jos se voidaan toteuttaa hitaammalla tahdilla. Epäilemättä se myös tapahtuu ennen pitkää teknologian kehittyessä. Ongelmanahan on juurikin nopea aikataulu, joka todennäköisesti on lentämässä roskiin. Ja siten myös öljyllä on merkitystä vielä pitkään.
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.
Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
Ketjun aihe ilmastonmuutos. Oleellista on fosiilisten päästöjen leikkaaminen. Toki foosiilien polton vähentäminen vähentää luonnon varojen käyttöä, mutta aihe ilmastonmuutoksen torjunta.
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.
Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.
Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.
Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.
.. koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.
Aikanaan lehmä on ollut erittäin tärkeä ravinnon lähde, mahdollistanut näillä karuilla alueilla elämisen ja hyvinvoinnin kasvun. En ole lehmiä lopettamassa, ja jos lehmäjalosteita haluaa syödä niin kannatan kotimaista.
jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen.
Kasvisperäinen on muutakin kuin ympärivuotista kasvatusta, toki meilläkin voidaan kasvihuoneissa kasvattaa vaikka mitä, ja voi olla ilmastoystävällisempää, vähemmän fosiilipäästöjä kuin kotoinen eläinperäinen.
Toki se kotoinen eläinperäinen voi myös olla fosiilivapata/neutraalia. tavoittelee jopa Co2 verannollista neutraaliutta.
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
Hassu ajatus että elintasoa pitäisi tiputtaa päästöjen vähentyessä. Kun katsoo niitä valtioita jotka ovat eniten tiputtaneet päästöjään 20 viimeisen vuoden aikana, kyllä ne ovat siellä bruttokansantuotteen vertailussa ihan kärkipäässä. Asia pitää siis nähdä laajempana kokonaisuutena.
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.
Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.
Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.
Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Kulutukseen nähden aika pientä Suomessa on se eläinpärisen ravinnon tuotanto jonka ravinnon tuotanto on maapalassa jolla ei muuta arvoa vieläpä niin että siitä ei voimaperäisesti viljellä. siis otsikkoon liittyvällä tavalla.
Mutta jos muotoileen niin että Suomessa on maita joiden tehokas käyttö suoraan ihmisravinnoiksi ei ole tehokasta, mutta niillä voidaan viljellä tehokkaasti eläimille ravintoa, ja sitten on maita jotka sekäettä, tarkoitan että jos tavoite ihmisravinto, niin onnistumisprosentti ei ole sata, joten osa menee eläimille.
Otsikkoon liittyen ongelma tietenkin se että sen eläinrehun tuotanton vaatii fosiilipäästöjä, ei se heikko, ihmisravinnon tuotantoon kelpaamaton maa sitä rehua tuota tehokkaasti ilman lannoitusta. Lannoitteet voisi toki olla fosiilivapaita, mutta ei niille ole kysyntää.
Ja meilläkin käytetään pelkkään eläinrehun tuotantoon maita jotka soveltuu ihmisravinnon tuotantoon, eli kuvailemasi tilanne on paljon pienempi kuin todellinen.
Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja omavaraisuus/huoltovarmuus ei sulje toisia pois. Tietenkin jos ilmastonmuutoksen torjuntaan ei panosteta, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus korostuu. Mutta vaikka torjuntaan panostetaan ja onnistutaan, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus tärkeää.
Viljan ym viljelykelpoisesta peltopinta-alasta käytetään merkittävä osa ihan eläinten rehun tuotantoon (ei rehu vilja).
Toki puhtaasta viljanviljelystä osa ihan ei rehuksi ajateltua mutta menee syystä tai toisesta rehuksi, esim laaduntakia. Toki muistettava se että tasapainoinen tilanne ei tarkoita sitä että kaikki peltopinta-ala olisi ihmisravinnoksi, ja ilmastolliseksesti näkemyksiä että osa pinta-alasta parempi käyttää eläinterehuntuotantoon vs vailjan.
Ne jotka ovat seuranneet maailman uutisointia, ovat varmasti huomanneet kuinka sään erikoiset ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Lisäksi tapahtumien voimakkuus on yllättänyt. Suomessakin oli jo ensimmäinen virallinen hirmumyrsky. Tätähän siis ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut.
Ei se kyllä mikään hirmumyrsky tainut olla vaan paikallisesti mitattiin tuulennopeuksia jotka ylittivät hirmumyrsky luokkaan määritellyn lukeman. En tiedä johtuuko nyt edes mistään ilmaston lämpenemisestä tuo vai hyvästä sattumasta ainakin jonkun hepun mukaan joka tuota kommentoi:
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman kertoo, että perjantainen hirmumyrsky oli luonnollisesti erittäin poikkeuksellinen.
– Mittaushistoriassa ei ole mitattu kertaakaan tällaista lukemaa, siinä mielessä harvinaista kyllä.
Bergmanin mukaan Rauman Kylmäpihlaja, jossa ennätyslukemat mitattiin, on otollinen myrskylukemille. Mittausasema sijaitsee rannikon tuntumassa ja on korkealla.
Silti monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta tuulet nousevat tällaisiin lukemiin.
– Voimakas matalapaine, kylmä ilmanpurkaus ja vuodenaikaan nähden varsin lämmin merivesi tekevät meren yläpuolisen ilman hyvin epävakaaksi, Bergman kuvailee perjantain sääolosuhteita.
Toki tuo lämmin merivesi on tietysti yksi asia, siinäkin on vuosien välillä vaihtelua. Viime vuonna marraskuu taisi olla jo melko kylmä tohon aikaan jne.
Lisäksi oli näitä ydinvoimaloiden radioaktiivisuuteen kuolevia. Saksa, Ruotsi ja monet maat kärsivät tästä vieläkin. Öljyn piti loppua.
Tietokoneiden piti lopettaa toimiminen, kun vaihtuu 2000 vuosiluku mittariin. 2013 maailman piti tuhoutua, kun mayojen kalenteri loppuu ja Nostradamus näin ennustivat. Ja öljyn piti taas loppua. Nyt se on varmaan kirous. Eikö se voisi jo kohta loppua?
Tyhjän vouhottijia on aina riittänyt. Mikään ei koskaan toimi niin hyvin kuin ihmisten epätoivolla rahastaminen. Onhan meillä ollut uskonto ja sen papit rahastamassa meitä jo tuhansia vuosia.
Viimeisin huvittavin juttu oli se merivirtojen pysähtyminen.
En muista mistä luin siitä, mutta hälytyskellot rupes kyllä taas soimaan kun väitettiin alkuun isoilla kirjaimilla pysähtymistä ja sitten moraalisaarnattiin, että kyllä pohjoismaiden pitäisi tehdä enemmän ilmastotoimia jos meinaatte että ette jäädy kuoliaaksi kohta.
Sitten jossain vaiheessa tutkijoilta oli kommentti "erittäin epätodennäköistä".. siis ihan oikeesti tollasta kirjoitellaan, jos ennustekkin on erittäin epätodeenäköinen ja sekin on vielä vaan ennuste- ja teoriatasolla, niin voidaankin hyvin keksiä taas miten seuraavaksi peloitellaan ihmisiä.
Yhdessä jutussa mainittiin että jo ensi vuonna romahtaa.. Joten villamyssyä ensi kesänä päähän: "Tutkimuksen mukaan Atlantin valtameren termohaliininen kierto (AMOC), johon esimerkiksi Golfvirta kuuluu, voi romahtaa vuosisadan puolivälissä tai aikaisimmillaan jopa jo vuonna 2025."
Mutta toki hienosti saatiin nyt pohjoismaille peloteltua kylmää ilmaa, kun täällä ollaan ns. vähän paremmassa turvassa ilmaston lämpenemiseltä ja täällä ilmastotoimet on "hyvällä" malllilla. Varmaan jos pohjoismaat olisi hiilinegatiiviisia niin alettaisiin kauhea rummutus miten nyt meidän pitää alkaa lappaa velkarahaa johku kehitysmaahan, jotta sillä saadaan prosentti päästöjä pienemmäksi jne.
Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
Muistan jotain juttuja aiheesta ja esim. Koronan aiheuttama kulutuksen lasku + se että samaan aikaan raakaöljyn hinta taisi pudota vaikutti asiaan aika paljon. No nyt sota on aiheuttanut inflaatiota ja muuta, mutta toki öljyn hinta olis taas aika korkea.
Ketä kiinnostaa Afrikka?... Sitäpaitti näyttää siltä että kohta Kiina ja Venäjä häärää Afrikassa ihan tarpeeksi ja me voidaan unohtaa kaikki apu sinne ja käyttää rahat omaan hyvinvointiin. Ketään näytä kiinnostavan mitä noi diktaattorit siellä häärää.
Jos täällä kasvatamme lihaa niin kai me sitä saamme syödä.
Toki voisi olla parempi, että tuodaan kaikki ruoka muualta ja istutetaan kaikki tyhjät alueet metsäksi niin voidaan tarjota hiilinieluja muille maille sitten.
Hassu ajatus että elintasoa pitäisi tiputtaa päästöjen vähentyessä. Kun katsoo niitä valtioita jotka ovat eniten tiputtaneet päästöjään 20 viimeisen vuoden aikana, kyllä ne ovat siellä bruttokansantuotteen vertailussa ihan kärkipäässä. Asia pitää siis nähdä laajempana kokonaisuutena.
Milläs tapaa se ei huononisi kun meitä on 5+ miljardia yli pallon kantokyvyn? + Väestömäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmastako ne resurssit tulevat kaikille? Jos tavoitteena on että kurjistetaan muiden oloja, niin se taas johtaa yhä kiihtyvään riistohyödyntämiseen niillä alueilla, ja sitä myöten mitä ikinä siellä kasvatetaan kasvaa vuosi vuodelta huonommin. Ja sitten taas hinnat täälläkin nousevat.
Milläs tapaa se ei huononisi kun meitä on 5+ miljardia yli pallon kantokyvyn? + Väestömäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmastako ne resurssit tulevat kaikille? Jos tavoitteena on että kurjistetaan muiden oloja, niin se taas johtaa yhä kiihtyvään riistohyödyntämiseen niillä alueilla, ja sitä myöten mitä ikinä siellä kasvatetaan kasvaa vuosi vuodelta huonommin. Ja sitten taas hinnat täälläkin nousevat.
Mitä nyt? Ei ole odotettavissa että EU:n maiden ruuantuotanto romahtaa missään skenaariossa *niin* pahasti että se olisi ongelma. Öljyn, kaasun ja joidenkin mineraalien suhteen ei toki olla omavaraisia, mutta miksi pitäisi olla? Ei mikään estä kaupan käymisen jatkamista, vai meinaatko että muu maailma pistäisi EU:n boikottiin jos tulpataan pakolaistulvat?
Valtaosa maahanmuuttajistahan ei ole pakolaisia, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Ja toisekseen sä et voi erottaa raaka-aineiden, tavaroiden ja ihmisten liikkumista toisistaan. Ei voi kuvitella että hamaan ikuisuuteen saa raaka-aineita haettua halvalla jostain ”siirtomaasta”, ilman että se aiheuttaisi myös yhteiskunnallista epävakaisuutta ja sitä kautta ihmisten liikkumista. Kaupankäynti ei ikinä voi olla yksisuuntaista ja vailla muitakin vaikutuksia kuin rahan liikkuminen.
Pohjois-Korea lienee ainoa maa maailmassa mikä on onnistunut patoamaan ihmisten liikkumisen sisään ja ulos. Se on myös kai ainoa valtio mikä ei osallistu oikein mitenkään globaaleihin markkinoihin.
Valtaosa maahanmuuttajistahan ei ole pakolaisia, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Ja toisekseen sä et voi erottaa raaka-aineiden, tavaroiden ja ihmisten liikkumista toisistaan. Ei voi kuvitella että hamaan ikuisuuteen saa raaka-aineita haettua halvalla jostain ”siirtomaasta”, ilman että se aiheuttaisi myös yhteiskunnallista epävakaisuutta ja sitä kautta ihmisten liikkumista. Kaupankäynti ei ikinä voi olla yksisuuntaista ja vailla muitakin vaikutuksia kuin rahan liikkuminen.
Pohjois-Korea lienee ainoa maa maailmassa mikä on onnistunut patoamaan ihmisten liikkumisen sisään ja ulos. Se on myös kai ainoa valtio mikä ei osallistu oikein mitenkään globaaleihin markkinoihin.
Tuota noin, mistä olet repäissyt tuon ettei voisi erottaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista toisistaan? Ei se ole mikään luonnonlaki, että voidakseen käydä kauppaa pitäisi sallia maahanmuutto.
Toisekseen, ei rajoja *tarvitse* tukkia niin ilmatiiviiksi ettei sieltä tule yksikään ihminen läpi. Koko homman pointti on nimenomaan padota hallitsematonta massapakolaisuutta, eikä maahanmuutto sinänsä edes ole kategorisesti ongelma, kunhan sitä vaan pystytään kontrolloimaan ja voidaan itse päättää että keitä tänne otetaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
Kolmanneksi, ei öljyä, kaasua tai mineraaleja tuottavat maat ole automaattisesti mitään romahtamispisteessä olevia banaanivaltioita. Esim. Yhdysvallat on iso öljyn ja kaasun tuottaja, ja Australiassa ja Kanadassa on merkittävää kaivostoimintaa. On myös typerää kuvitella että kaikki raaka-aineita vievät ns. globaalin etelän maat olisivat nekään romahtamispisteessä olevia banaanivaltioita.
Koko sun argumentissa että ilmastopakolaisuutta ei voi tulpata kuin muuttumalla Pohjois-Korean kaltaiseksi autarkiaksi ei ole päätä eikä häntää.
Ei olekkaan, ne on vain valtioita jotka toiminnallaan aiheuttavat muiden maiden ilmaston muuttumisen ihmiselle epäedullisempaan suuntaan. Samaten kun tekevät muutkin maat joiden kysynnän takia noita kaivetaan ja päästellään ilmakehään.
Mutta tämä nyt on toistettu sen verran että sen asian ei pitäisi enää olla normijärjenjuoksuiselle epäselvää.
CO2 lisääntyminen muokkaa ilmastoa ihmiselle sopimattomampaan suuntaan. Joillain seuduilla enemmän, joillain vähemmän. Mutta kaikki kärsivät, myös ne jotka eivät osallistu kuluttamalla tai tuottamalla siihen sotkuun.
Niin on se nyt aika selvä että se siivoaa joka sotkee, ja ne jotka toiminnallaan aiheuttavat sotkemista, ovat etulinjassa lopettamassa sen sotkemisen.
Paitsi sitten kun sotkee se joka ei vaan siivoa. EU on oikeastaan ollutkin etulinjassa vähentämässä päästöjä, mutta siinäkin on alkanut tulla jarruja kun populistien äänisaaliit kasvavat inflaation kurittaessa kuluttajia, eikä näytä siltä että täälläkään saataisiin ajettua läpi merkittäviä heikennyksiä elintasoon. Mutta esimerkiksi jenkkejä ei näytä ihan hirveästi kiinnostavan, ei edes Bidenin aikana.
Niin, jos minä päästän pensaa taivaalle, niin olen ihan oma-aloitteisesti sitä halunnut paikalliseen tankkaamoon ja maksanut siitä ihan omalla rahalla. Ja sitten tosiaan päästellyt pitkiinsä. Jos osta "kun halvalla sai" orjatuotetun vaatteen, ja tiedän että se tehdään niin, niin ihan faktisesti kannatan orjatyövoimaa. Loppukäyttäjä on vastuussa myös, ja loppukäyttäjä on päävastuullinen.
Se öljyn jne. kaivaminen loppuu just siihen kun sitä ei osteta, koska loppukäyttäjä tietää että se pilaa ilman, ja että se joka kaivaa ei piittaa. Silloin seuraava porras on tosiaan se tuotteen loppukäyttäjä, koska ilman heitä ei ole markkinoita.
Niin, jos minä päästän pensaa taivaalle, niin olen ihan oma-aloitteisesti sitä halunnut paikalliseen tankkaamoon ja maksanut siitä ihan omalla rahalla. Ja sitten tosiaan päästellyt pitkiinsä. Jos osta "kun halvalla sai" orjatuotetun vaatteen, ja tiedän että se tehdään niin, niin ihan faktisesti kannatan orjatyövoimaa. Loppukäyttäjä on vastuussa myös, ja loppukäyttäjä on päävastuullinen.
Se öljyn jne. kaivaminen loppuu just siihen kun sitä ei osteta, koska loppukäyttäjä tietää että se pilaa ilman, ja että se joka kaivaa ei piittaa. Silloin seuraava porras on tosiaan se tuotteen loppukäyttäjä, koska ilman heitä ei ole markkinoita.
Jos päättä ettei mitään ihan suoraan omaan elämään, niin eikait sitten. Joitain ihmisiä nyt jollain tasolla häiritsisi että se halpa paita on lapsiorjien tekemä, mut osalle se on "aivan sama, ei ole mun lapsia" ja niin edelleen. On niilläkin toki oikeus omaan mielipiteeseensä.
Sama on yleisesti vaikka roskien heittämiseen ikkunasta taloyhtiön tontille. Kyllä ne sieltä joku siivoaa, niin ei sillä ole sen suurempaa merkitystä. Tai öljynvaihtotuotteen kaataminen metsään, kun nyt ihan omalle pihalle ei viitsi. Niin ei sillä ole mitään väliä jos niin päättää. Kyllä suomessa metsää riittää.
Jos päättä ettei mitään ihan suoraan omaan elämään, niin eikait sitten. Joitain ihmisiä nyt jollain tasolla häiritsisi että se halpa paita on lapsiorjien tekemä, mut osalle se on "aivan sama, ei ole mun lapsia" ja niin edelleen. On niilläkin toki oikeus omaan mielipiteeseensä.
Sama on yleisesti vaikka roskien heittämiseen ikkunasta taloyhtiön tontille. Kyllä ne sieltä joku siivoaa, niin ei sillä ole sen suurempaa merkitystä. Tai öljynvaihtotuotteen kaataminen metsään, kun nyt ihan omalle pihalle ei viitsi. Niin ei sillä ole mitään väliä jos niin päättää. Kyllä suomessa metsää riittää.
No voin kyllä ihan suoraan sanoa, ettei kiinnosta laskea elintasoa kovin paljoa ilmastonmuutoksen torjunnan eteen, ja ihan rehellisesti nauran omalletunnolle päin naamaa tästä päätöksestä.
Jeff ja Meghan Hammond arvioivat tarkasti sitä, missäpäin maailmaa voi elää mahdollisimman hyvää elämää. Nyt he työskentelevät Suomessa ja asuvat Espoossa.
www.kauppalehti.fi
Jeff ja Meghan Hammond arvioivat tarkasti sitä, missäpäin maailmaa voi elää mahdollisimman hyvää elämää. Nyt he työskentelevät Suomessa ja asuvat Espoossa.
Tulevaisuuden suunta. Kyllä ihmiset tajuavat missä on parhaat luonnonresurssit, tai Suomen tapauksessa varmaankin yhdistelmä kohtalaisia resursseja ja vähemmän ihmisiä. Miten kauan, niin se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa, rikkaiden muuttokohde. Kannattaisi ymmärtää vähitellen niiden luontoarvojen rahallinen merkitys muutenkin kuin tukkitavarana. Monet maatilathan ovat esim siirtyneet jo maatilayrittäjämalliin, jossa yhdistellään maanviljelyä ja matkailua/luontoarvoja ja niiden kaupallistamista eri tavoin. En oikein näe että Suomea pelkällä teollisuudella nousuun saataisiin. Samoja asetelmia tarjoaa moni muu maakin, lähinnä jäähdytyksen kannalta hyvä kohde jos toiminta tuottaa paljon lämpöä. Turvasatamastatuskin meni jo venäjän myötä.
Niin unohtui selventää miten liittyy ilmastonmuutokseen. Täällä pohjoisessa ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset tulevat hitaasti. On siis iso potentiaali hyötyä tästä tilanteesta, kun muualla alkaa mennä huonommin. Ylläpitämällä kohtuullista luonnon monimuotoisuutta ja muita luontoarvoja.
En nyt äkkiseltään keksi miten Espoossa urbaanissa ympäristössä asuva maahanmuuttaja edes huomaisi mitään eroa, jos pöndellä hakataan metsää enemmän tai vähemmän koska todennäköisesti hän ei siellä käy koskaan. Mutta sen ne kyllä huomaavat jos palvelut huononevat kovin radikaalisti rahapulan takia, mikä Suomen systeemissä on ollut aika akuutti ongelma ainakin viimeiset 15 vuotta.
En nyt äkkiseltään keksi miten Espoossa urbaanissa ympäristössä asuva maahanmuuttaja edes huomaisi mitään eroa, jos pöndellä hakataan metsää enemmän tai vähemmän koska todennäköisesti hän ei siellä käy koskaan. Mutta sen ne kyllä huomaavat jos palvelut huononevat kovin radikaalisti rahapulan takia, mikä Suomen systeemissä on ollut aika akuutti ongelma ainakin viimeiset 15 vuotta.
Osuus tavaraviennistä. Pelkän palveluviennin osuus kokonaisviennistä on liki kolminkertainen metsäteollisuuteen verrattuna. Ja se metsäteollisuus työllistää alan oman ilmoituksen mukaan suoraan 40 000 ihmistä. Välilliset työllistämiset on kivoja juttuja tilastoissa, koska tolla logiikalla itsekin työllistyn kymmenille eri toimialoille vuosittain sen sijaan että olisin vain rakennusyrittäjä.
Osuus tavaraviennistä. Pelkän palveluviennin osuus kokonaisviennistä on liki kolminkertainen metsäteollisuuteen verrattuna. Ja se metsäteollisuus työllistää alan oman ilmoituksen mukaan suoraan 40 000 ihmistä. Välilliset työllistämiset on kivoja juttuja tilastoissa, koska tolla logiikalla itsekin työllistyn kymmenille eri toimialoille vuosittain sen sijaan että olisin vain rakennusyrittäjä.
Jos olet kovasti sitä mieltä että se ilmoitettu tilasto on ihan täydellisen paikkansapitämätön, eikä mitään välillisiä vaikutuksia voi olla niin ehkä sinun pitää sitten mennä kertomaan niille miten homma oikeasti tehdään.
Edelleen, metsäteollisuutta kuvataan ihan ministeriötasolla yhdeksi Suomen talouden tukipilariksi. Mutta mitäpä tuosta, ajetaan alas vaan. Onhan Meillä Varaa(tm). Varsinkin viimeisen 15 vuoden valtavien budjettiylijäämien perusteella. Eiku....
Melkoinen "pettymys" kun ei päästä lappamaan vielä helvetisti enemmän rahaa köyhiin maihin...
Nämä maat arvioivat tarvitsevansa noin 1 300 miljardia dollaria rahaa vuosittain aina vuoteen 2035 saakka. Kehittyneet maat sanovat kykenevänsä vain 250 miljardin dollarin summaan. Tämä jättäisi köyhät maat hyvin vaikeaan asemaan, kun ilmasto kuumenee ja merenpinta nousee.
Tässä se nähdään millaisia pummeja "kehittyvät" eli paskamaat ovat. Kaikki eläminen pitäisi maksaa. Varmistavat etten jatkossakaan anna mitään hyvätekeväisyyteen enkä tee ilmastotoimia.
Tuollaiset humpuukikokoukset voisi aivan hyvin pitää etänä, se osoittaisi esimerkkiä kuinka jokainen voi omilla toimillaan vähentää päästöjä. Mutta pitäähän sitä päästä syömään ja ryyppäämään muiden laskuun.
^Me maksamme esimerkiksi Kiinalle lainarahalla. Kiinanhan pitäisi maksaa muille maille.
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja muut vauraat maat ilmoittivat lauantaina olevansa valmiita nostamaan kehittyville maille tarjotun ilmastorahoituksen 300 miljardiin dollariin vuodessa. Aiemmin maat tarjosivat 250 miljardin dollarin vuosittaista rahoitusta.
Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta. 
