Ilmastonmuutos

[TyraPankki]

Ja maailma on täynnä hyviä kasvisruokia, miksi pitää yrittää tehdä kasviksista lihaa?

Miksi ei? Tykkään lihan mausta ja tekstuurista, mutta en halua eettisistä syistä käyttää mitään eläinperäistä. Lisäksi teen edelleen ihan samoja ruokia kuin ennenkin, joten ihan kätevää että kaupasta löytyy suoraan vaihtoehdot esim. kebab-lastuille, nakeille, pihveille, leikkeleille jne.

 

[pulatunnus]

Joka tapauksessa, jokainen näistä kovalla melulla aloittaneista firmoista/tuotteista on toiminut tappiollisesti ja nyt niistä hankkiudutaan eroon tai kuopataan irtisanomalla kaikki.
Kasvistahna ei mene kaupaksi, joten ihan turha paasata näitä, että "sitten ihmiset siirtyvät syömään kasvisperäistä ja paljon päästöjä aiheuttavasta lihantuotannosta päästään eroon ilmastonmuutoksen nimessä."

Näillä uusilla kasvisravinto tuotemerkeillä on poltettu paljon rahaa markkinointiin, eli se perinteinen muillakkin aloilla tuttu, voittaja vie potin tavoittelu.

Kaupat, ostetaan toisia pois on ihan tyypillistä startup aloilla ja samoin se että suurinosa pistää pillit pussiin rahoituksen loputtua, loput vaihtaa liikeideaa.

Tämä, hype, kupla, sen puhkeaminen, ei vielä kerro tulevaisuudesta, osa tämän päivän isoista aloista on käynyt nuovaiheet läpi aikanaan. on sitten niitä kuolleita, mitä ei muisteta.

Kasvisravinto, sen tulevaisuuden näkymät eivät ole pelkästään ilmastonmuutoksen torjunnan varassa, vaan kyse on myös tehokkuudesta, miten tehokkaasti tuotetaan ravintoa, eli miten tuotetaan edullista ravintoa.

Eläinperäisten osalta niin viimevuosina näiden toimijoiden ansioista on kehittynyt jaloisteita , jotka kilpailee ruokailukokemuksessa lihaperäisten tuotteiden kanssa, tarjoten samalla terveellisemmän vaihtoehdon, ja ollen myös tehokkaasti tuotettu, mahdollisten edullisemman annoksen.

Kustannukset, hinta ratkaisee sen mitä käy kaupaksi. Alkutuotannossa markkinaa sekoittaa se että hinnanmuodostus riippuu isosti aivan muista tekijöistä kuin varsinaisista kustannuksista.

 

[pulatunnus]

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden hyväksyminen. Kaikki mahdollinen öljy, maakaasu ja hiili tullaan polttamaan. Ihmiset tykkäävät syödä lihaa. Olisi korkea aika siirtää keskustelua siihen suuntaan, että miten tämän lämpenevän ilmaston kanssa tullaan toimeen.
Kun tehtävissä on korkeintaan yrittää keksiä tapoja/tekniikoita sitoa/siepata sitä ilmasta.

Fosiilisten tuottajat uskovat siihen että kaikkea ei poltetan, vaan heillä on kiire myydä niin paljon kuin kerkiävät ennen kysynnän hiipumista.

Se on totta että pitää myös tulla ilmastonmuutoksen kanssa toimeen, ja sitä on jo pidempään tehty. Kasvispohjainen ravinto on yksi niitä asioita, se on myös siihen varautumista.

Ilmastonmuutoksen torjunta on taasen sitä että minimoidaan muutosta, sen kustannuksia.

Ihmiset tykkää syödä liihaa jatkossakin, kasvisruoka ei sitä poista, oikeastaan päinvastoin antaa useammalle mahdollisuuden nauttia lihasta.

 

[vindicator rapeto]

Miksi ei? Tykkään lihan mausta ja tekstuurista, mutta en halua eettisistä syistä käyttää mitään eläinperäistä. Lisäksi teen edelleen ihan samoja ruokia kuin ennenkin, joten ihan kätevää että kaupasta löytyy suoraan vaihtoehdot esim. kebab-lastuille, nakeille, pihveille, leikkeleille jne.

Itse kyllä syön liharuokiakin, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ihan rehtiä kasvissapuskaa. Vaihtelu virkistää, ja ainakin ravintoloissa kasvispöperöt ovat kyllä niin hyviä että voittavat lihaversiot. Nopsaan sanoisin, että mikäli jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa kasvisruuat ( lämpöinen ns. pääruoka ) ovat jopa parempia. Jos taas ruuanlaitto ei kiinnosta tai ei tiedä siitä mitään, silloin tutut liharuuat voittavat.

Molempi parempi, mutta hyvä kun eineksistäkin jo löytyy reilusti kasvisversioita. Kaupat tosin ottavat siivua reilusti enemmän kasvisruokavalikoimasta, eli eivät ole hinnoiltaan kilpailukykyisiä tästä syystä liharuuan kanssa. Toisaalta liharuoka ei ole ilmastovaikutuksiltaan lähelläkään kasvisruokaa, tuskin koskaan pääseekään.

Kauppa myy jauhelihaa lähes tappiolla ja ottaa vegemakkarasta 40 prosenttia itselleen – selvitimme, mistä on kyse

Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.

yle.fi

• YLE sai käsiinsä liikesalaisuuden eli ruokien osto- ja myyntihintoja eräästä kaupasta
• jauheliha toimii ns. sisäänheittotuotteena, myydään usein nollakatteella
• kun kauppa möi jauhelihaa 2% katteella, kasvismakkaran kate oli 40% ( eli kaupalle jäävä osa myyntihinnasta )
• lihaa myydään 30-40kg/per vuosi/per asukas
• lihankaltaisia kasvisproteiineja vain n. 1kg/per vuosi/per asukas

Vaikka jutussa käydään läpi se, että valtaosin kasviseinekset myydään jopa lähes samalla katteella kuin vastaavat lihatuotteet, niin silti ollaan kaukana tilanteesta että näiden kulutus vaikuttaisi edes vähäsen lihan kulutukseen. Kulutus vain niin olematonta. Lisäksi kuluttajat juoksevat halvimman tuotteen perässä, isossa kuvassa. Se että pitäsikö tätä asetelmaa ilmastosyistä valtionohjauksella ( eism. verotuksellisesti ) muuttaa, tulee olemaan yksi tulevaisuuden puheenaiheista.

 

[Griffin]

Niinpitkään, kun nuo lihan korvikkeet ovat yhtä kehnoja, mitä tähänasti, niin eipä niillä ole juuri kokeilua enemmän menekkiä... Kaikenlaisia olen ylittäny kokeilla, yhtään tuotetta ei ole tullut vastaan, josta olisin todennut, että tuotapa hankin uudestaan..

 

[Timo 2]

Itse kyllä syön liharuokiakin, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ihan rehtiä kasvissapuskaa. Vaihtelu virkistää, ja ainakin ravintoloissa kasvispöperöt ovat kyllä niin hyviä että voittavat lihaversiot. Nopsaan sanoisin, että mikäli jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa kasvisruuat ( lämpöinen ns. pääruoka ) ovat jopa parempia. Jos taas ruuanlaitto ei kiinnosta tai ei tiedä siitä mitään, silloin tutut liharuuat voittavat.

Molempi parempi, mutta hyvä kun eineksistäkin jo löytyy reilusti kasvisversioita. Kaupat tosin ottavat siivua reilusti enemmän kasvisruokavalikoimasta, eli eivät ole hinnoiltaan kilpailukykyisiä tästä syystä liharuuan kanssa. Toisaalta liharuoka ei ole ilmastovaikutuksiltaan lähelläkään kasvisruokaa, tuskin koskaan pääseekään.

Kauppa myy jauhelihaa lähes tappiolla ja ottaa vegemakkarasta 40 prosenttia itselleen – selvitimme, mistä on kyse

Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.

yle.fi

• YLE sai käsiinsä liikesalaisuuden eli ruokien osto- ja myyntihintoja eräästä kaupasta
• jauheliha toimii ns. sisäänheittotuotteena, myydään usein nollakatteella
• kun kauppa möi jauhelihaa 2% katteella, kasvismakkaran kate oli 40% ( eli kaupalle jäävä osa myyntihinnasta )
• lihaa myydään 30-40kg/per vuosi/per asukas
• lihankaltaisia kasvisproteiineja vain n. 1kg/per vuosi/per asukas

Vaikka jutussa käydään läpi se, että valtaosin kasviseinekset myydään jopa lähes samalla katteella kuin vastaavat lihatuotteet, niin silti ollaan kaukana tilanteesta että näiden kulutus vaikuttaisi edes vähäsen lihan kulutukseen. Kulutus vain niin olematonta. Lisäksi kuluttajat juoksevat halvimman tuotteen perässä, isossa kuvassa. Se että pitäsikö tätä asetelmaa ilmastosyistä valtionohjauksella ( eism. verotuksellisesti ) muuttaa, tulee olemaan yksi tulevaisuuden puheenaiheista.

Tuotteessa, jota menee paljon, voidaan tyytyä pienempään katteeseen, tuotetta, jota ei mene paljoa, otetaan isompi kate.

 

[JLM]

Yleensä noissa lihankorvikkeissa on se, että ne on todella pitkälle prosessoituja jotta ne saadaan feikattua lihan kaltaisiksi. Nähdäkseni sitä on vähän kyseenalaista silloin markkinoida varsinaisesti terveellisenä vaihtoehtona ainakaan oikeasti hyvälle ruualle.

 

[ravallo]

Yleensä noissa lihankorvikkeissa on se, että ne on todella pitkälle prosessoituja jotta ne saadaan feikattua lihan kaltaisiksi. Nähdäkseni sitä on vähän kyseenalaista silloin markkinoida varsinaisesti terveellisenä vaihtoehtona ainakaan oikeasti hyvälle ruualle.

Prosessointi ei automaattisesti tee mistään epäterveellisempää.

 

[Sallys]

Prosessointi ei automaattisesti tee mistään epäterveellisempää.

Sama pätee myös lihatuotteisiin. Puhdas liha on kaikista parasta keholle, imeytyy hyvin ja saa kaiken tarvittavan. Siihen rinnalle täysjyvää kuituja antamaan ja ei siinä mitään ultraprosessoitua soijanakkia kaipaa.

 

[Timo 2]

Puhdas liha on kaikista parasta keholle, imeytyy hyvin ja saa kaiken tarvittavan.

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

 

[Sallys]

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

Itseasiassa kypsennetystä lihasta imeytyy parhaiten ravinteet. Sama pätee myös kananmuniin.

 

[Kansanparantaja]

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

Ihminen saa kaiken tarpeellisen lihasta ja siinä olevasta rasvasta. Mitään puutostiloja ei pääse syntymään. Naudan liha on parasta madollista ravintoa ihmiselle.

 

[vindicator rapeto]

Jahas, Trumpin kiellettyjen sanojen listat ovat saavuttaneet myös USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriön:

Trumpin määräyksen mukaan DHS:n on lopetettava kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä työ ja ilmastonmuutokseen viittaavan terminologian käyttö asiakirjoissaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

 

[ravallo]

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

Kuulostaa vähän turhan tieteelliseltä, eiköhän tulevaisuudessa ole todennäköisempää että ilmastonmuutoksen kääntämiseksi rukoillaan että homoseksuaalisuuden kauhistus katoaisi ja Jumala ottaisi rangaistuksensa maan päältä... tai jotain vastaavaa

 

[Niamu]

Ei taida ihmisiä kiinnostaa ilmastonmuutos. Lihaa sen olla pitää!

Elintarvikkeet | Härkis takoi tappiota – Raisio pistää kasviproteiinin lihoiksi vain neljän vuoden jälkeen

Raisio myy Härkis-liiketoiminnan lihankorviketuotteita haalivalle Valiolle.

www.hs.fi

Myös ihmisen hengitys tuottaa hiilidioksidia.

 

[vindicator rapeto]

Ihminen saa kaiken tarpeellisen lihasta ja siinä olevasta rasvasta. Mitään puutostiloja ei pääse syntymään. Naudan liha on parasta madollista ravintoa ihmiselle.

Mikäli aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan "Lihansyöjien maa" . Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes. Mutta myös tähän ketjuun liittyen, köyhtyvä luonto, suuret metaani ja hiidioksidipäästöt sekä rehevöityvät vesistöt. Kirjassa tuodaan esille uusia tutkimustuloksia rakkaista ruokatottumuksistamme.

Lihantuotanto on erittäin haitallista ilmastolle, ja itse ainakin ymmärrän mikäli tästä syystä ihminen haluaa vähentää lihankulutusta. Se että oikeintehtynä lihankäytön vähentäminen tuo myös terveyshyötyjä, on vain bonusta.

 

[taski]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

 

[TyraPankki]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

 

[jarppi83]

Mikäli aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan "Lihansyöjien maa" . Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes. Mutta myös tähän ketjuun liittyen, köyhtyvä luonto, suuret metaani ja hiidioksidipäästöt sekä rehevöityvät vesistöt. Kirjassa tuodaan esille uusia tutkimustuloksia rakkaista ruokatottumuksistamme.

Lihantuotanto on erittäin haitallista ilmastolle, ja itse ainakin ymmärrän mikäli tästä syystä ihminen haluaa vähentää lihankulutusta. Se että oikeintehtynä lihankäytön vähentäminen tuo myös terveyshyötyjä, on vain bonusta.

Eiköhän vähintään talouden osalta ole hyvä, että ihmiset eläisi lyhyen elämän(nopea kierto). Ts. Syökää lihaa, rasvaa, suolaa, sokeria ja paljon. Loppupäästä, jos lähtee 20-vuotta pois niin kalliit lyhytaikaiset hoitokulutkaan nouse liiaksi. Ihmisiähän tällä pallolla on ihan tarpeeksi...

 

[draco76]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

Minulle se ei ole noin tärkeää. On lukuisia hyviä kasvisruokia. Elämä olisi elämisen arvoista jopa ilman kahvia ja suklaata, jotka arvostan lihan yläpuolelle.

Liha on silti hyvää ja syön sitä, vaikka yleisellä tasolla lihan tuotantoa tulisi vähentää.

 

[taski]

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

Olen tainnut sen jo sanoakin, mutta minua ei. Eläimet on ihmistä palvelemassa ja meidän syötävissä. Maailman kunnostus on sitten niiden sukupolvien murhe jotka akuutissa tilanteessa elävät. Meillä ei ole mitään syytä alkaa parantaa maailmaa satojen vuosien päähän, koko ihmiskuntaan ei silloin välttämättä ole olemassakaan. Elämä on lyhyt joten miksi kurjistaa sitä.

 

[akse]

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.

 

[TyraPankki]

Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.

Ja tämä olisi mielestäni positiivinen asia. En nää kuinka esim. broilerin elämä on elämisen arvoista, kun se lyhyt elämä vietetään hallissa, jossa yhdellä neliömetrillä voi olla jopa 21 lintua… Ne on myös jalostettu kasvamaan nopeasti, jonka vuoksi niillä on luusto- ja jalkavaivoja, sekä sydän- ja hengitysongelmia.

 

[akse]

Ja tämä olisi mielestäni positiivinen asia. En nää kuinka esim. broilerin elämä on elämisen arvoista, kun se lyhyt elämä vietetään hallissa, jossa yhdellä neliömetrillä voi olla jopa 21 lintua… Ne on myös jalostettu kasvamaan nopeasti, jonka vuoksi niillä on luusto- ja jalkavaivoja, sekä sydän- ja hengitysongelmia.

Elämäkin on aika lyhyt, joten pitkäaikaisia kärsimyksiä ei kerkeä syntymään. Isommat tuotantoeläimet voivat kyllä pääsääntöisesti paremmin ainakin suomessa.

 

[tkh]

Jos ei olisi tuotantoeläimiä, niin ei olisi myöskään näin paljoa ihmisiä, toisaalta sekin voisi olla hyvä asia.
Monikaan ei ymmärrä, että tuotantoeläinten "jätökset/sonnat" käytetään lannoitteena ja ilman lannoitteita ei kasvisruokaa saataisi kasvatettua kunnolla (ts. sadot olisi pienempiä/heikkoja).
Keinolannotteita/apulantaa valmistetaan ja käytetään runsaasti nytkin, mutta sitä menisi huomattavasti enemmän ilman tuotantoeläimiä ja niistä saatavia lannoitteita.

 

[TyraPankki]

Elämäkin on aika lyhyt, joten pitkäaikaisia kärsimyksiä ei kerkeä syntymään. Isommat tuotantoeläimet voivat kyllä pääsääntöisesti paremmin ainakin suomessa.

Minusta aika horroria, oli se elämä sitten kuinka lyhyt tahansa ja eläin iso tai pieni. Ei mielestäni tee asiasta yhtään sen parempaa, vaikka jossain toisaalla eläimiä kohdellaan vielä huonommin.

Jos ei olisi tuotantoeläimiä, niin ei olisi myöskään näin paljoa ihmisiä, toisaalta sekin voisi olla hyvä asia.
Monikaan ei ymmärrä, että tuotantoeläinten "jätökset/sonnat" käytetään lannoitteena ja ilman lannoitteita ei kasvisruokaa saataisi kasvatettua kunnolla (ts. sadot olisi pienempiä/heikkoja).
Keinolannotteita/apulantaa valmistetaan ja käytetään runsaasti nytkin, mutta sitä menisi huomattavasti enemmän ilman tuotantoeläimiä ja niistä saatavia lannoitteita.

Ja iso osa kasvatetaan tuotantoeläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa maatalousmaasta on suoraan tai epäsuorasti tuotantoeläinten ruokkimiseen.

 

[JLM]

Ja iso osa kasvatetaan tuotantoeläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa maatalousmaasta on suoraan tai epäsuorasti tuotantoeläinten ruokkimiseen.

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

 

[TyraPankki]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Ilman tuotantoeläimiä maatalousmaata tarvittaisiin silti vähemmän ruokakasvien viljelyyn, eli tilalla voisi olla vaikka metsää jne.

 

[JCSH]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Tosin jos rajoitetaan se karjankasvatukseen käytettävän maankäyttö vain sellaiseen, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn, niin se lihantuotanto laskee radikaalisi (ja hinnat nousevat vastaavasti). Etenkin jos tuota varten ei sitten laiteta esim. metsää matalaksi.
Ilman tuota tehotuotantoa karjataloudessa liha olisi kyllä todellinen luksustuote.

 

[JLM]

Ilman tuotantoeläimiä maatalousmaata tarvittaisiin silti vähemmän ruokakasvien viljelyyn, eli tilalla voisi olla vaikka metsää jne.

Ja samalla nostettaisiin ruokahuoltoon ja omavaraisuuteen liittyviä riskejä huomattavasti. Joten ei kiitos.

Tosin jos rajoitetaan se karjankasvatukseen käytettävän maankäyttö vain sellaiseen, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn, niin se lihantuotanto laskee radikaalisi (ja hinnat nousevat vastaavasti). Etenkin jos tuota varten ei sitten laiteta esim. metsää matalaksi.
Ilman tuota tehotuotantoa karjataloudessa liha olisi kyllä todellinen luksustuote.

Ilman tehotuotantoa ruoka olisi ylipäätään aikalailla luksustuote.

 

[JCSH]

Ilman tehotuotantoa ruoka olisi ylipäätään aikalailla luksustuote.

Toki, mutta pointtina on se, että kun puhutaan niistä lihatuotannon haitoista verrattuna kasvispohjaisempaan ruokavalioon, niin tuo "eläimet voivat käyttää sellaista maata, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn" on aika heikolla pohjalla. Koska tuollaisen maan hyödyntäminen on lopulta suht pieni osa siitä kaikesta tuotannosta, jolla se liha tuotetaan.

 

[vindicator rapeto]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Mietitäänpäs hetkinen.

Puolet maapallon asuttavasta pinta-alasta käytetään viljelyyn. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että tuosta alasta tarvittaisiin noin n. 75% vähemmän vieljelypinta-alaa ilman näin massiivista eläintuotantoa mitä se nyt on. Lisäksi jokseenkin järjenvastaista että käytettyyn pinta-alaan nähden maailma saa keskimäärin kaloreistansa vain ~17% eläinperäisistä ruuista. Hyötysuhde käytettyyn pinta-alaan nähden on siis erittäin heikko.

Tuo luku on siis globaalisti, ja sellaisenaan ei päde Suomeen, mutta muistaakseni Suomessakin yli puolet menee peltopinta- alasta kuluu eläintuotantoon, kuitenkin jonkin verran vähemmän kuin globaalisti. Suorana vastauksena, sanoisin että lihantuotanto ei "vapauta" maa-alaa vaan nimenomaisesti lisää sitä massiivisesti.

Lisäksi kannattaa huomioida, että nykyisin käytännössä aivan kaikki viljelysmaat - jopa ne jotka viljellään rehuksi tuotantoeläimille - kyllästetään lannoitteilla sekä valitettavasti myös torjunta-aineilla ja nämä valuvat kaikki ennemmin tai myöhemmin myös vesistöihin. Ja pidetään mielessä että esimerkiksi nykyaikainen lihantuotanto vaatii suuret määrät viljaa, ei lihakilo kasva pelkällä heinällä. Eli myytti siitä että eläimet käyttävät sen pinta-alan joka olisi ihmiselle kelpaamatonta, ei vain pidä paikkaansa. Ilman näin massiivista määrää lisäaineita, voisi väite pitää lähemmin paikkansa, mutta ei nykyisellään tehotuotannon aikakautena.

Lisäksi nykyisin maapallon asuttavasta (= ei merestä) pinta-alasta lähes peltoa on lähes 10% enemmän kuin metsää. Jo pelkästään tämä, vaikuttaa ilmastoon todella paljon verrattuna siihen jos peltoa olisi vaikkapa 2/3 nykyistä vähemmän. Huomionarvoista on myös se, että koska eläintuotanto vaatii todella paljon pinta-alaa, energiaa ja työtä, toimii se nykytiedon valossa myös rasitteena huoltovarmuudelle. Kasvisruoka antaa proteiinia ja kaloreita vähemmällä energiankulutuksella sekä työllä. Lisäksi globaalisti ajatellen, lihantuotantoon kuluu massiiviset määrät öljyä ( dieseliä ) koska ei ne valtavat peltoalat itse itseään viljele, koneet siellä pelloilla pitää olla.

Half of the world’s habitable land is used for agriculture​

 

[JLM]

Mietitäänpäs hetkinen.

Puolet maapallon asuttavasta pinta-alasta käytetään viljelyyn. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että tuosta alasta tarvittaisiin noin n. 75% vähemmän vieljelypinta-alaa ilman näin massiivista eläintuotantoa mitä se nyt on. Lisäksi jokseenkin järjenvastaista että käytettyyn pinta-alaan nähden maailma saa keskimäärin kaloreistansa vain ~22% eläinperäisistä ruuista. Hyötysuhde käytettyyn pinta-alaan nähden on siis erittäin heikko.

Tuo luku on siis globaalisti, ja sellaisenaan ei päde Suomeen, mutta muistaakseni Suomessakin yli puolet menee peltopinta- alasta kuluu eläintuotantoon, kuitenkin jonkin verran vähemmän kuin globaalisti. Suorana vastauksena, sanoisin että lihantuotanto ei "vapauta" maa-alaa vaan nimenomaisesti lisää sitä massiivisesti.

Noin lähtökohtaisesti minua kiinnostaa ensisijaisesti se miten maatalous voi toimia Suomessa. Globaalin tason tarkastelu on vähän sellaista excel-johtamista missä pyöritellään pelkkiä numeroita ymmärtämättä sen tarkemmin maataloudesta sinänsä. Moni asia maataloudessa tehdään ihan hyvästä syystä, ei siksi että ollaan niin saakelin tyhmiä, pahoja tai muuten vain arveluttavia ihmisiä joita kaiken mielestään paremmin tietävä kaupunkiliberalisto saa katsoa nenänvartta pitkin voidakseen tuntea olevansa vähän parempaa väkeä. Suomessa maatalous muuttui enemmän karjankasvattamisen suuntaan suurten nälkävuosien jälkeen, koska eläimet pystyvät käyttämään ravinnokseen kasveja joita ihminen ei pysty ja jotka kestävät katovuosia huomattavasti paremmin kuin ruokakasvit, joille on monia muitakin ottajia kuin ihmiset. Anteeksi nyt mutta minä en teidän maailmanparannuksenne takia halua ottaa riskiä siitä, että pari huonoa katovuotta tai vaikka tuontilannoitteiden virran katkeaminen aiheuttaisi ruokapulaa.

Toki, mutta pointtina on se, että kun puhutaan niistä lihatuotannon haitoista verrattuna kasvispohjaisempaan ruokavalioon, niin tuo "eläimet voivat käyttää sellaista maata, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn" on aika heikolla pohjalla. Koska tuollaisen maan hyödyntäminen on lopulta suht pieni osa siitä kaikesta tuotannosta, jolla se liha tuotetaan.

No mistään muusta ei ole puhuttukaan kuin haitoista. Hyödyt (ja historia) yleensä jäävätkin sitten aika vähälle, koska se ei oikein sovi narratiiviin. Eikä sekään millä tavalla karjankasvatus liittyy myös niiden ruokakasvien viljelyyn. Mutta mitäpä tuosta, pääasia että ideologiaan sopii. Huoltovarmuus ja toimivuus onkin niin passe....

 

[vindicator rapeto]

Noin lähtökohtaisesti minua kiinnostaa ensisijaisesti se miten maatalous voi toimia Suomessa. Globaalin tason tarkastelu on vähän sellaista excel-johtamista missä pyöritellään pelkkiä numeroita ymmärtämättä sen tarkemmin maataloudesta sinänsä. Moni asia maataloudessa tehdään ihan hyvästä syystä, ei siksi että ollaan niin saakelin tyhmiä, pahoja tai muuten vain arveluttavia ihmisiä joita kaiken mielestään paremmin tietävä kaupunkiliberalisto saa katsoa nenänvartta pitkin voidakseen tuntea olevansa vähän parempaa väkeä. Suomessa maatalous muuttui enemmän karjankasvattamisen suuntaan suurten nälkävuosien jälkeen, koska eläimet pystyvät käyttämään ravinnokseen kasveja joita ihminen ei pysty ja jotka kestävät katovuosia huomattavasti paremmin kuin ruokakasvit, joille on monia muitakin ottajia kuin ihmiset. Anteeksi nyt mutta minä en teidän maailmanparannuksenne takia halua ottaa riskiä siitä, että pari huonoa katovuotta tai vaikka tuontilannoitteiden virran katkeaminen aiheuttaisi ruokapulaa.

Käsitit väärin, siis pointti oli myös se että todella kovien energia, työ- ja peltovaatimusten takia ( lannoitteita ja torjunta-aineita unohtamatta ) karjankasvatus on nykyisin huoltovarmuushaitta, ei sitä lisäävät tekijä. Jos vaikkapa sota tulee, tai jostain muusta syystä lannoitteiden virta Suomeen katkeaa, tai lannoitteet edes kallistuvat yli viljelijöiden maksukyvyn, tarkoittaa se automaattisesti eläintuotannon parissa työskenteliville lappua luukulle. Tästä uutisoitiin jo Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan. Tämän lisäksi siis huomioitava, että nykyinen karjankasvatus ei perustu siihen että lehmät näykkivät mitä sattuvat lähipellolta ja metsiköstä, vaan niiden ruokinta on todella jalostettua viljoineen, vitamiinilisineen kaikkineen. Jo jos pelkästään lyspykarjan rehua on kasvatettu ilman lannoitteita, tuottavat ne niin huonosti ettei ruuantuotanto enää kannata. Ja jos pidetään silmällä sotatilaa, eläinperäisestä maataloudesta valtavine peltoaloineen muuttuu rasite koska ne vaativat lannoitteiden ja torjunta-aineiden lisäksi valtavat määrät polttoainetta. Pohjaan väitteeni siihen, että jos jouduttaisiin puolustussotaan, kaikki olisi kortilla, myös polttoaineet.

 

[akse]

Nyt se onkin jo haitta.

Turha aihe väitellä. Aika biased näkemyksiä eräillä.

 

[vindicator rapeto]

Nyt se onkin jo haitta.

Turha aihe väitellä. Aika biased näkemyksiä eräillä.

Perustelin näkemykseni sillä kuinka resurssi-intensiivistä lihantuotanto on. Mitattavilla määreillä. Vaatii huomattavasti enemmän maa-alaa, polttoainetta, työtä sekä lannotteita verrattuna kasvisruokaan. Kun mietitään kuinka vähän kuitenkin ihminen keskiarvoisesti saa vaikkapa lihasta päivittäin kilokaloreita, on yhtälö mielestäni vähintäänkin erikoinen. Etenkin huomioiden kuinka kovasti lihantuotantoa puolustellaan sekä näköjään perustellaan väitteillä jotka eivät enää nykypäivänä pidä paikkansa. Joku 1600- luvun nälkäkausi ja sen aikaisella tuotantoeläimenpidolla ei ole käytännössä mitään yhteistä nykyisen tehomaatalouden kanssa. Nykyisin jos tulee katovuosia, se vaikuttaa ihan suoraan myös siihen lihantuotantoon, sillä se on jo niin riippuvaista sadon määrästä.

Se on kyllä sinänsä totta, turha tästä on väitellä. Ei faktat sillä miksikään muutu.

 

[JLM]

No jos sopivasti poimii haluamansa määreet niin aina tietysti saa perusteltua mitä haluaa... edelleen se pelkän maa-alan vertailu on täysin imbesilli määre, juuri sen takia että se missä eläinrehua tuotetaan ei välttämättä tuottaisi suorana ruokakasvien viljelynä hirveästi mitään. Toinen mikä unohdetaan on se, että jos verrataan esim painomääriä, niin lihan energiatiheys on aivan toista luokkaa tavanomaisiin kasviksiin verrattuna. Nälkävuosien opit ovat myös edelleen ihan relevantteja. Ruokakasvien viljely ei suinkaan ole mitään ihan helppoa ja sadon onnistuminen on hyvin pitkälti kiinni sääolosuhteista - pelkästään sadonkorjuukauden epäonninen sääolosuhde saa nopeasti aikaan tilanteen, missä se sato muuttuu ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Osa siitä voidaan silloin käyttää kyllä eläinten ruokana, mikä taas on yksi suojatekijä kokonaisuudessa. Mutta turha siitä on tosiaan väitellä, koska ideologia on vähän sellainen että liha on pahasta, eläintuotanto on pahasta ja ylipäätään suurinpiirtein kaikki mitä ihminen luonnossa tekee voi olla vain ja ainoastaan pahasta. Sitä on turha pilata millään realismilla, koska excelistä löytyy kivammat luvut ja "mitattavat määreet" millä voi perustella itselleen miten hommat pitäisi tehdä käymättä kertaakaan yhdelläkään maatilalla tekemässä mitään...

 

[Joku_242]

Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...

 

[King Im Jo]

Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...

”Kaupungintappaja”-asteroidi ei iskeydy Maahan vuonna 2032, sanovat tutkijat

YR4-asteroidin todennäköisyys törmätä Maahan on häviävän pieni.

yle.fi

Vielä on 0,001 prosentin mahdollisuus että väkeä vähenee 2032.
Osuispa suoraan kohdalle.
Jos ei mene ihan ohi topicin, niin voi vaikuttaa myös pikkasen ilmastoon.

 

[vindicator rapeto]

No jos sopivasti poimii haluamansa määreet niin aina tietysti saa perusteltua mitä haluaa... edelleen se pelkän maa-alan vertailu on täysin imbesilli määre, juuri sen takia että se missä eläinrehua tuotetaan ei välttämättä tuottaisi suorana ruokakasvien viljelynä hirveästi mitään. Toinen mikä unohdetaan on se, että jos verrataan esim painomääriä, niin lihan energiatiheys on aivan toista luokkaa tavanomaisiin kasviksiin verrattuna. Nälkävuosien opit ovat myös edelleen ihan relevantteja. Ruokakasvien viljely ei suinkaan ole mitään ihan helppoa ja sadon onnistuminen on hyvin pitkälti kiinni sääolosuhteista - pelkästään sadonkorjuukauden epäonninen sääolosuhde saa nopeasti aikaan tilanteen, missä se sato muuttuu ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Osa siitä voidaan silloin käyttää kyllä eläinten ruokana, mikä taas on yksi suojatekijä kokonaisuudessa. Mutta turha siitä on tosiaan väitellä, koska ideologia on vähän sellainen että liha on pahasta, eläintuotanto on pahasta ja ylipäätään suurinpiirtein kaikki mitä ihminen luonnossa tekee voi olla vain ja ainoastaan pahasta. Sitä on turha pilata millään realismilla, koska excelistä löytyy kivammat luvut ja "mitattavat määreet" millä voi perustella itselleen miten hommat pitäisi tehdä käymättä kertaakaan yhdelläkään maatilalla tekemässä mitään...

Nykyisin eläinrehulle varataan aikalailla myös niitä parhaita maapaloja. Viljelyshän etenee niin, että ensimmäisen vuoden sadoksi pistetään tilkulle kasvamaan viljaa, jolloin maa on ravinnerikkaimmillaan. Tämä käytetään eläinrehuksi mikäli maatilalla on liha- tai lypsykarjaa. Toiselle + kolmannelle vuodelle sitten rehua, ja tietenkin sekin menee eläimille. Joka vuosi lisätään kyllä reilusti apulannoitteet ja useampaankin kertaan myrkytykset.

Maataloushan on aivan todella tärkeä asia ihmiselle, se ei ole muuttunut mihinkään vuosituhansien saatossa. Mehän ollaan ruuasta riippuvaisia, ja maatalous tuo ruokaa. Jokaisen maan tulisi pitää omavaraisuus hyvällä tasolla, ettei hädän tullen käy muiden rasitteeksi. Itse kuitenkin mieluummin jo näen asian niin että myös kasvisperusteisen ruuantuotanto on erittäin tärkeää, ja toisin kuin eläinperäisen ruuan tuotannossa, kasvisperäinen tuotanto on se missä tulevaisuuden läpimurrot tulevat tapahtumaan. Terveydellisistä syistä mutta myös (lähi)ympäristön ja ilmaston kannalta ajatellen. Maataloutta se kasvistenkin tuotanto on, eikä sitä ole syytä vähätellä. Eläinperäinen tuotanto tulee valitettavan suuren painolastin kanssa, porkkanat, perunat ja viljat ihmisravinnoksi sitten taas pienemmän.

 

[JLM]

Nykyisin eläinrehulle varataan aikalailla myös niitä parhaita maapaloja. Viljelyshän etenee niin, että ensimmäisen vuoden sadoksi pistetään tilkulle kasvamaan viljaa, jolloin maa on ravinnerikkaimmillaan. Tämä käytetään eläinrehuksi mikäli maatilalla on liha- tai lypsykarjaa. Toiselle + kolmannelle vuodelle sitten rehua, ja tietenkin sekin menee eläimille. Joka vuosi lisätään kyllä reilusti apulannoitteet ja useampaankin kertaan myrkytykset.

Maataloushan on aivan todella tärkeä asia ihmiselle, se ei ole muuttunut mihinkään vuosituhansien saatossa. Mehän ollaan ruuasta riippuvaisia, ja maatalous tuo ruokaa. Jokaisen maan tulisi pitää omavaraisuus hyvällä tasolla, ettei hädän tullen käy muiden rasitteeksi. Itse kuitenkin mieluummin jo näen asian niin että myös kasvisperusteisen ruuantuotanto on erittäin tärkeää, ja toisin kuin eläinperäisen ruuan tuotannossa, kasvisperäinen tuotanto on se missä tulevaisuuden läpimurrot tulevat tapahtumaan. Terveydellisistä syistä mutta myös (lähi)ympäristön ja ilmaston kannalta ajatellen. Maataloutta se kasvistenkin tuotanto on, eikä sitä ole syytä vähätellä. Eläinperäinen tuotanto tulee valitettavan suuren painolastin kanssa, porkkanat, perunat ja viljat ihmisravinnoksi sitten taas pienemmän.

Viljan viljelyyn pätee juuri mitä aikaisemmin kirjoitin. Se kelpaako se sato ihmisravinnoksi suoran on täysin riippuvainen satokauden sääolosuhteista ja vaikka koko muu kasvukausi olisi ollut optimaalinen, niin se koko pellon sato saattaa mennä pilalle jos sadonkorjuuaikana on liian märkää eikä sitä ole mahdollista estää millään keinolla. Se vain on niin. Tässä parina viime vuotena puima-ajan märkyys on eräilläkin tutuilla aiheuttanut sen että vilja jäi peltoon, koska sitä ei joko voitu/ehditty korjata pois tai se ei olisi ollut mitenkään kannattavaa. Toki metsän eläimet ovat tyytyväisiä, yhdeltäkin sellaiselta puimatta jääneeltä pellolta ammuin aika lihavan peuran yhtenä talvena...

Edelleen, väittämäsi siitä että kasviperusteisessa ruuantuotannossa tulee jotain tulevaisuuden läpimurtoja ei perustu yhtään mihinkään. Päinvastoin enemmin, koska lannoitteiden käyttöön ollaan jatkuvasti puuhaamassa rajoituksia mikä automaattisesti tarkoittaa satojen pienentymistä. Tavallaan Euroopassa ollaan ideologisista syistä päätymässä tilanteeseen, missä sekä lihantuotanto että kasvien sadot vähenevät. Kun se sitten osuu ikävästi tuulettimeen niin voipi olla että kansalaiset ovat ihan pikkuisen vihaisia, eikä siinä vaiheessa riitä selitykseksi että hei tällä me (ehkä) pelastetaan maailma (joltain mutta ei tiedetä oikein miltä). Kasviperäinen tuotanto mahdollistaa kyllä ison rahan teollisuudelle lukemattomia mahdollisuuksia innovoida mitä erilaisimpia tuotteita kun prosessoidaan oikein pitkälle ja kauas raaka-aineen alkuperäisestä muodosta, mutta siinä vaiheessa sen ruuan terveellisyys on sitten jo viskattu ulos ikkunasta aika täysin...