Ilmastonmuutos

[vindicator rapeto]

Jahas, Trumpin kiellettyjen sanojen listat ovat saavuttaneet myös USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriön:

Trumpin määräyksen mukaan DHS:n on lopetettava kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä työ ja ilmastonmuutokseen viittaavan terminologian käyttö asiakirjoissaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

 

[ravallo]

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

Kuulostaa vähän turhan tieteelliseltä, eiköhän tulevaisuudessa ole todennäköisempää että ilmastonmuutoksen kääntämiseksi rukoillaan että homoseksuaalisuuden kauhistus katoaisi ja Jumala ottaisi rangaistuksensa maan päältä... tai jotain vastaavaa

 

[Niamu]

Ei taida ihmisiä kiinnostaa ilmastonmuutos. Lihaa sen olla pitää!

Elintarvikkeet | Härkis takoi tappiota – Raisio pistää kasviproteiinin lihoiksi vain neljän vuoden jälkeen

Raisio myy Härkis-liiketoiminnan lihankorviketuotteita haalivalle Valiolle.

www.hs.fi

Myös ihmisen hengitys tuottaa hiilidioksidia.

 

[vindicator rapeto]

Ihminen saa kaiken tarpeellisen lihasta ja siinä olevasta rasvasta. Mitään puutostiloja ei pääse syntymään. Naudan liha on parasta madollista ravintoa ihmiselle.

Mikäli aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan "Lihansyöjien maa" . Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes. Mutta myös tähän ketjuun liittyen, köyhtyvä luonto, suuret metaani ja hiidioksidipäästöt sekä rehevöityvät vesistöt. Kirjassa tuodaan esille uusia tutkimustuloksia rakkaista ruokatottumuksistamme.

Lihantuotanto on erittäin haitallista ilmastolle, ja itse ainakin ymmärrän mikäli tästä syystä ihminen haluaa vähentää lihankulutusta. Se että oikeintehtynä lihankäytön vähentäminen tuo myös terveyshyötyjä, on vain bonusta.

 

[taski]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

 

[TyraPankki]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

 

[jarppi83]

Mikäli aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan "Lihansyöjien maa" . Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes. Mutta myös tähän ketjuun liittyen, köyhtyvä luonto, suuret metaani ja hiidioksidipäästöt sekä rehevöityvät vesistöt. Kirjassa tuodaan esille uusia tutkimustuloksia rakkaista ruokatottumuksistamme.

Lihantuotanto on erittäin haitallista ilmastolle, ja itse ainakin ymmärrän mikäli tästä syystä ihminen haluaa vähentää lihankulutusta. Se että oikeintehtynä lihankäytön vähentäminen tuo myös terveyshyötyjä, on vain bonusta.

Eiköhän vähintään talouden osalta ole hyvä, että ihmiset eläisi lyhyen elämän(nopea kierto). Ts. Syökää lihaa, rasvaa, suolaa, sokeria ja paljon. Loppupäästä, jos lähtee 20-vuotta pois niin kalliit lyhytaikaiset hoitokulutkaan nouse liiaksi. Ihmisiähän tällä pallolla on ihan tarpeeksi...

 

[draco76]

En kyllä näe että elämä on elämisen arvoista jos lihaa ei saisi syödä.

Minulle se ei ole noin tärkeää. On lukuisia hyviä kasvisruokia. Elämä olisi elämisen arvoista jopa ilman kahvia ja suklaata, jotka arvostan lihan yläpuolelle.

Liha on silti hyvää ja syön sitä, vaikka yleisellä tasolla lihan tuotantoa tulisi vähentää.

 

[taski]

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

Olen tainnut sen jo sanoakin, mutta minua ei. Eläimet on ihmistä palvelemassa ja meidän syötävissä. Maailman kunnostus on sitten niiden sukupolvien murhe jotka akuutissa tilanteessa elävät. Meillä ei ole mitään syytä alkaa parantaa maailmaa satojen vuosien päähän, koko ihmiskuntaan ei silloin välttämättä ole olemassakaan. Elämä on lyhyt joten miksi kurjistaa sitä.

 

[akse]

Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.

Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.

 

[TyraPankki]

Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.

Ja tämä olisi mielestäni positiivinen asia. En nää kuinka esim. broilerin elämä on elämisen arvoista, kun se lyhyt elämä vietetään hallissa, jossa yhdellä neliömetrillä voi olla jopa 21 lintua… Ne on myös jalostettu kasvamaan nopeasti, jonka vuoksi niillä on luusto- ja jalkavaivoja, sekä sydän- ja hengitysongelmia.

 

[akse]

Ja tämä olisi mielestäni positiivinen asia. En nää kuinka esim. broilerin elämä on elämisen arvoista, kun se lyhyt elämä vietetään hallissa, jossa yhdellä neliömetrillä voi olla jopa 21 lintua… Ne on myös jalostettu kasvamaan nopeasti, jonka vuoksi niillä on luusto- ja jalkavaivoja, sekä sydän- ja hengitysongelmia.

Elämäkin on aika lyhyt, joten pitkäaikaisia kärsimyksiä ei kerkeä syntymään. Isommat tuotantoeläimet voivat kyllä pääsääntöisesti paremmin ainakin suomessa.

 

[tkh]

Jos ei olisi tuotantoeläimiä, niin ei olisi myöskään näin paljoa ihmisiä, toisaalta sekin voisi olla hyvä asia.
Monikaan ei ymmärrä, että tuotantoeläinten "jätökset/sonnat" käytetään lannoitteena ja ilman lannoitteita ei kasvisruokaa saataisi kasvatettua kunnolla (ts. sadot olisi pienempiä/heikkoja).
Keinolannotteita/apulantaa valmistetaan ja käytetään runsaasti nytkin, mutta sitä menisi huomattavasti enemmän ilman tuotantoeläimiä ja niistä saatavia lannoitteita.

 

[TyraPankki]

Elämäkin on aika lyhyt, joten pitkäaikaisia kärsimyksiä ei kerkeä syntymään. Isommat tuotantoeläimet voivat kyllä pääsääntöisesti paremmin ainakin suomessa.

Minusta aika horroria, oli se elämä sitten kuinka lyhyt tahansa ja eläin iso tai pieni. Ei mielestäni tee asiasta yhtään sen parempaa, vaikka jossain toisaalla eläimiä kohdellaan vielä huonommin.

Jos ei olisi tuotantoeläimiä, niin ei olisi myöskään näin paljoa ihmisiä, toisaalta sekin voisi olla hyvä asia.
Monikaan ei ymmärrä, että tuotantoeläinten "jätökset/sonnat" käytetään lannoitteena ja ilman lannoitteita ei kasvisruokaa saataisi kasvatettua kunnolla (ts. sadot olisi pienempiä/heikkoja).
Keinolannotteita/apulantaa valmistetaan ja käytetään runsaasti nytkin, mutta sitä menisi huomattavasti enemmän ilman tuotantoeläimiä ja niistä saatavia lannoitteita.

Ja iso osa kasvatetaan tuotantoeläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa maatalousmaasta on suoraan tai epäsuorasti tuotantoeläinten ruokkimiseen.

 

[JLM]

Ja iso osa kasvatetaan tuotantoeläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa maatalousmaasta on suoraan tai epäsuorasti tuotantoeläinten ruokkimiseen.

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

 

[TyraPankki]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Ilman tuotantoeläimiä maatalousmaata tarvittaisiin silti vähemmän ruokakasvien viljelyyn, eli tilalla voisi olla vaikka metsää jne.

 

[JCSH]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Tosin jos rajoitetaan se karjankasvatukseen käytettävän maankäyttö vain sellaiseen, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn, niin se lihantuotanto laskee radikaalisi (ja hinnat nousevat vastaavasti). Etenkin jos tuota varten ei sitten laiteta esim. metsää matalaksi.
Ilman tuota tehotuotantoa karjataloudessa liha olisi kyllä todellinen luksustuote.

 

[JLM]

Ilman tuotantoeläimiä maatalousmaata tarvittaisiin silti vähemmän ruokakasvien viljelyyn, eli tilalla voisi olla vaikka metsää jne.

Ja samalla nostettaisiin ruokahuoltoon ja omavaraisuuteen liittyviä riskejä huomattavasti. Joten ei kiitos.

Tosin jos rajoitetaan se karjankasvatukseen käytettävän maankäyttö vain sellaiseen, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn, niin se lihantuotanto laskee radikaalisi (ja hinnat nousevat vastaavasti). Etenkin jos tuota varten ei sitten laiteta esim. metsää matalaksi.
Ilman tuota tehotuotantoa karjataloudessa liha olisi kyllä todellinen luksustuote.

Ilman tehotuotantoa ruoka olisi ylipäätään aikalailla luksustuote.

 

[JCSH]

Ilman tehotuotantoa ruoka olisi ylipäätään aikalailla luksustuote.

Toki, mutta pointtina on se, että kun puhutaan niistä lihatuotannon haitoista verrattuna kasvispohjaisempaan ruokavalioon, niin tuo "eläimet voivat käyttää sellaista maata, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn" on aika heikolla pohjalla. Koska tuollaisen maan hyödyntäminen on lopulta suht pieni osa siitä kaikesta tuotannosta, jolla se liha tuotetaan.

 

[vindicator rapeto]

...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.

Mietitäänpäs hetkinen.

Puolet maapallon asuttavasta pinta-alasta käytetään viljelyyn. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että tuosta alasta tarvittaisiin noin n. 75% vähemmän vieljelypinta-alaa ilman näin massiivista eläintuotantoa mitä se nyt on. Lisäksi jokseenkin järjenvastaista että käytettyyn pinta-alaan nähden maailma saa keskimäärin kaloreistansa vain ~17% eläinperäisistä ruuista. Hyötysuhde käytettyyn pinta-alaan nähden on siis erittäin heikko.

Tuo luku on siis globaalisti, ja sellaisenaan ei päde Suomeen, mutta muistaakseni Suomessakin yli puolet menee peltopinta- alasta kuluu eläintuotantoon, kuitenkin jonkin verran vähemmän kuin globaalisti. Suorana vastauksena, sanoisin että lihantuotanto ei "vapauta" maa-alaa vaan nimenomaisesti lisää sitä massiivisesti.

Lisäksi kannattaa huomioida, että nykyisin käytännössä aivan kaikki viljelysmaat - jopa ne jotka viljellään rehuksi tuotantoeläimille - kyllästetään lannoitteilla sekä valitettavasti myös torjunta-aineilla ja nämä valuvat kaikki ennemmin tai myöhemmin myös vesistöihin. Ja pidetään mielessä että esimerkiksi nykyaikainen lihantuotanto vaatii suuret määrät viljaa, ei lihakilo kasva pelkällä heinällä. Eli myytti siitä että eläimet käyttävät sen pinta-alan joka olisi ihmiselle kelpaamatonta, ei vain pidä paikkaansa. Ilman näin massiivista määrää lisäaineita, voisi väite pitää lähemmin paikkansa, mutta ei nykyisellään tehotuotannon aikakautena.

Lisäksi nykyisin maapallon asuttavasta (= ei merestä) pinta-alasta lähes peltoa on lähes 10% enemmän kuin metsää. Jo pelkästään tämä, vaikuttaa ilmastoon todella paljon verrattuna siihen jos peltoa olisi vaikkapa 2/3 nykyistä vähemmän. Huomionarvoista on myös se, että koska eläintuotanto vaatii todella paljon pinta-alaa, energiaa ja työtä, toimii se nykytiedon valossa myös rasitteena huoltovarmuudelle. Kasvisruoka antaa proteiinia ja kaloreita vähemmällä energiankulutuksella sekä työllä. Lisäksi globaalisti ajatellen, lihantuotantoon kuluu massiiviset määrät öljyä ( dieseliä ) koska ei ne valtavat peltoalat itse itseään viljele, koneet siellä pelloilla pitää olla.

Half of the world’s habitable land is used for agriculture​

 

[JLM]

Mietitäänpäs hetkinen.

Puolet maapallon asuttavasta pinta-alasta käytetään viljelyyn. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että tuosta alasta tarvittaisiin noin n. 75% vähemmän vieljelypinta-alaa ilman näin massiivista eläintuotantoa mitä se nyt on. Lisäksi jokseenkin järjenvastaista että käytettyyn pinta-alaan nähden maailma saa keskimäärin kaloreistansa vain ~22% eläinperäisistä ruuista. Hyötysuhde käytettyyn pinta-alaan nähden on siis erittäin heikko.

Tuo luku on siis globaalisti, ja sellaisenaan ei päde Suomeen, mutta muistaakseni Suomessakin yli puolet menee peltopinta- alasta kuluu eläintuotantoon, kuitenkin jonkin verran vähemmän kuin globaalisti. Suorana vastauksena, sanoisin että lihantuotanto ei "vapauta" maa-alaa vaan nimenomaisesti lisää sitä massiivisesti.

Noin lähtökohtaisesti minua kiinnostaa ensisijaisesti se miten maatalous voi toimia Suomessa. Globaalin tason tarkastelu on vähän sellaista excel-johtamista missä pyöritellään pelkkiä numeroita ymmärtämättä sen tarkemmin maataloudesta sinänsä. Moni asia maataloudessa tehdään ihan hyvästä syystä, ei siksi että ollaan niin saakelin tyhmiä, pahoja tai muuten vain arveluttavia ihmisiä joita kaiken mielestään paremmin tietävä kaupunkiliberalisto saa katsoa nenänvartta pitkin voidakseen tuntea olevansa vähän parempaa väkeä. Suomessa maatalous muuttui enemmän karjankasvattamisen suuntaan suurten nälkävuosien jälkeen, koska eläimet pystyvät käyttämään ravinnokseen kasveja joita ihminen ei pysty ja jotka kestävät katovuosia huomattavasti paremmin kuin ruokakasvit, joille on monia muitakin ottajia kuin ihmiset. Anteeksi nyt mutta minä en teidän maailmanparannuksenne takia halua ottaa riskiä siitä, että pari huonoa katovuotta tai vaikka tuontilannoitteiden virran katkeaminen aiheuttaisi ruokapulaa.

Toki, mutta pointtina on se, että kun puhutaan niistä lihatuotannon haitoista verrattuna kasvispohjaisempaan ruokavalioon, niin tuo "eläimet voivat käyttää sellaista maata, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn" on aika heikolla pohjalla. Koska tuollaisen maan hyödyntäminen on lopulta suht pieni osa siitä kaikesta tuotannosta, jolla se liha tuotetaan.

No mistään muusta ei ole puhuttukaan kuin haitoista. Hyödyt (ja historia) yleensä jäävätkin sitten aika vähälle, koska se ei oikein sovi narratiiviin. Eikä sekään millä tavalla karjankasvatus liittyy myös niiden ruokakasvien viljelyyn. Mutta mitäpä tuosta, pääasia että ideologiaan sopii. Huoltovarmuus ja toimivuus onkin niin passe....

 

[vindicator rapeto]

Noin lähtökohtaisesti minua kiinnostaa ensisijaisesti se miten maatalous voi toimia Suomessa. Globaalin tason tarkastelu on vähän sellaista excel-johtamista missä pyöritellään pelkkiä numeroita ymmärtämättä sen tarkemmin maataloudesta sinänsä. Moni asia maataloudessa tehdään ihan hyvästä syystä, ei siksi että ollaan niin saakelin tyhmiä, pahoja tai muuten vain arveluttavia ihmisiä joita kaiken mielestään paremmin tietävä kaupunkiliberalisto saa katsoa nenänvartta pitkin voidakseen tuntea olevansa vähän parempaa väkeä. Suomessa maatalous muuttui enemmän karjankasvattamisen suuntaan suurten nälkävuosien jälkeen, koska eläimet pystyvät käyttämään ravinnokseen kasveja joita ihminen ei pysty ja jotka kestävät katovuosia huomattavasti paremmin kuin ruokakasvit, joille on monia muitakin ottajia kuin ihmiset. Anteeksi nyt mutta minä en teidän maailmanparannuksenne takia halua ottaa riskiä siitä, että pari huonoa katovuotta tai vaikka tuontilannoitteiden virran katkeaminen aiheuttaisi ruokapulaa.

Käsitit väärin, siis pointti oli myös se että todella kovien energia, työ- ja peltovaatimusten takia ( lannoitteita ja torjunta-aineita unohtamatta ) karjankasvatus on nykyisin huoltovarmuushaitta, ei sitä lisäävät tekijä. Jos vaikkapa sota tulee, tai jostain muusta syystä lannoitteiden virta Suomeen katkeaa, tai lannoitteet edes kallistuvat yli viljelijöiden maksukyvyn, tarkoittaa se automaattisesti eläintuotannon parissa työskenteliville lappua luukulle. Tästä uutisoitiin jo Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan. Tämän lisäksi siis huomioitava, että nykyinen karjankasvatus ei perustu siihen että lehmät näykkivät mitä sattuvat lähipellolta ja metsiköstä, vaan niiden ruokinta on todella jalostettua viljoineen, vitamiinilisineen kaikkineen. Jo jos pelkästään lyspykarjan rehua on kasvatettu ilman lannoitteita, tuottavat ne niin huonosti ettei ruuantuotanto enää kannata. Ja jos pidetään silmällä sotatilaa, eläinperäisestä maataloudesta valtavine peltoaloineen muuttuu rasite koska ne vaativat lannoitteiden ja torjunta-aineiden lisäksi valtavat määrät polttoainetta. Pohjaan väitteeni siihen, että jos jouduttaisiin puolustussotaan, kaikki olisi kortilla, myös polttoaineet.

 

[akse]

Nyt se onkin jo haitta.

Turha aihe väitellä. Aika biased näkemyksiä eräillä.

 

[vindicator rapeto]

Nyt se onkin jo haitta.

Turha aihe väitellä. Aika biased näkemyksiä eräillä.

Perustelin näkemykseni sillä kuinka resurssi-intensiivistä lihantuotanto on. Mitattavilla määreillä. Vaatii huomattavasti enemmän maa-alaa, polttoainetta, työtä sekä lannotteita verrattuna kasvisruokaan. Kun mietitään kuinka vähän kuitenkin ihminen keskiarvoisesti saa vaikkapa lihasta päivittäin kilokaloreita, on yhtälö mielestäni vähintäänkin erikoinen. Etenkin huomioiden kuinka kovasti lihantuotantoa puolustellaan sekä näköjään perustellaan väitteillä jotka eivät enää nykypäivänä pidä paikkansa. Joku 1600- luvun nälkäkausi ja sen aikaisella tuotantoeläimenpidolla ei ole käytännössä mitään yhteistä nykyisen tehomaatalouden kanssa. Nykyisin jos tulee katovuosia, se vaikuttaa ihan suoraan myös siihen lihantuotantoon, sillä se on jo niin riippuvaista sadon määrästä.

Se on kyllä sinänsä totta, turha tästä on väitellä. Ei faktat sillä miksikään muutu.

 

[JLM]

No jos sopivasti poimii haluamansa määreet niin aina tietysti saa perusteltua mitä haluaa... edelleen se pelkän maa-alan vertailu on täysin imbesilli määre, juuri sen takia että se missä eläinrehua tuotetaan ei välttämättä tuottaisi suorana ruokakasvien viljelynä hirveästi mitään. Toinen mikä unohdetaan on se, että jos verrataan esim painomääriä, niin lihan energiatiheys on aivan toista luokkaa tavanomaisiin kasviksiin verrattuna. Nälkävuosien opit ovat myös edelleen ihan relevantteja. Ruokakasvien viljely ei suinkaan ole mitään ihan helppoa ja sadon onnistuminen on hyvin pitkälti kiinni sääolosuhteista - pelkästään sadonkorjuukauden epäonninen sääolosuhde saa nopeasti aikaan tilanteen, missä se sato muuttuu ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Osa siitä voidaan silloin käyttää kyllä eläinten ruokana, mikä taas on yksi suojatekijä kokonaisuudessa. Mutta turha siitä on tosiaan väitellä, koska ideologia on vähän sellainen että liha on pahasta, eläintuotanto on pahasta ja ylipäätään suurinpiirtein kaikki mitä ihminen luonnossa tekee voi olla vain ja ainoastaan pahasta. Sitä on turha pilata millään realismilla, koska excelistä löytyy kivammat luvut ja "mitattavat määreet" millä voi perustella itselleen miten hommat pitäisi tehdä käymättä kertaakaan yhdelläkään maatilalla tekemässä mitään...

 

[Joku_242]

Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...

 

[King Im Jo]

Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...

”Kaupungintappaja”-asteroidi ei iskeydy Maahan vuonna 2032, sanovat tutkijat

YR4-asteroidin todennäköisyys törmätä Maahan on häviävän pieni.

yle.fi

Vielä on 0,001 prosentin mahdollisuus että väkeä vähenee 2032.
Osuispa suoraan kohdalle.
Jos ei mene ihan ohi topicin, niin voi vaikuttaa myös pikkasen ilmastoon.

 

[vindicator rapeto]

No jos sopivasti poimii haluamansa määreet niin aina tietysti saa perusteltua mitä haluaa... edelleen se pelkän maa-alan vertailu on täysin imbesilli määre, juuri sen takia että se missä eläinrehua tuotetaan ei välttämättä tuottaisi suorana ruokakasvien viljelynä hirveästi mitään. Toinen mikä unohdetaan on se, että jos verrataan esim painomääriä, niin lihan energiatiheys on aivan toista luokkaa tavanomaisiin kasviksiin verrattuna. Nälkävuosien opit ovat myös edelleen ihan relevantteja. Ruokakasvien viljely ei suinkaan ole mitään ihan helppoa ja sadon onnistuminen on hyvin pitkälti kiinni sääolosuhteista - pelkästään sadonkorjuukauden epäonninen sääolosuhde saa nopeasti aikaan tilanteen, missä se sato muuttuu ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Osa siitä voidaan silloin käyttää kyllä eläinten ruokana, mikä taas on yksi suojatekijä kokonaisuudessa. Mutta turha siitä on tosiaan väitellä, koska ideologia on vähän sellainen että liha on pahasta, eläintuotanto on pahasta ja ylipäätään suurinpiirtein kaikki mitä ihminen luonnossa tekee voi olla vain ja ainoastaan pahasta. Sitä on turha pilata millään realismilla, koska excelistä löytyy kivammat luvut ja "mitattavat määreet" millä voi perustella itselleen miten hommat pitäisi tehdä käymättä kertaakaan yhdelläkään maatilalla tekemässä mitään...

Nykyisin eläinrehulle varataan aikalailla myös niitä parhaita maapaloja. Viljelyshän etenee niin, että ensimmäisen vuoden sadoksi pistetään tilkulle kasvamaan viljaa, jolloin maa on ravinnerikkaimmillaan. Tämä käytetään eläinrehuksi mikäli maatilalla on liha- tai lypsykarjaa. Toiselle + kolmannelle vuodelle sitten rehua, ja tietenkin sekin menee eläimille. Joka vuosi lisätään kyllä reilusti apulannoitteet ja useampaankin kertaan myrkytykset.

Maataloushan on aivan todella tärkeä asia ihmiselle, se ei ole muuttunut mihinkään vuosituhansien saatossa. Mehän ollaan ruuasta riippuvaisia, ja maatalous tuo ruokaa. Jokaisen maan tulisi pitää omavaraisuus hyvällä tasolla, ettei hädän tullen käy muiden rasitteeksi. Itse kuitenkin mieluummin jo näen asian niin että myös kasvisperusteisen ruuantuotanto on erittäin tärkeää, ja toisin kuin eläinperäisen ruuan tuotannossa, kasvisperäinen tuotanto on se missä tulevaisuuden läpimurrot tulevat tapahtumaan. Terveydellisistä syistä mutta myös (lähi)ympäristön ja ilmaston kannalta ajatellen. Maataloutta se kasvistenkin tuotanto on, eikä sitä ole syytä vähätellä. Eläinperäinen tuotanto tulee valitettavan suuren painolastin kanssa, porkkanat, perunat ja viljat ihmisravinnoksi sitten taas pienemmän.

 

[JLM]

Nykyisin eläinrehulle varataan aikalailla myös niitä parhaita maapaloja. Viljelyshän etenee niin, että ensimmäisen vuoden sadoksi pistetään tilkulle kasvamaan viljaa, jolloin maa on ravinnerikkaimmillaan. Tämä käytetään eläinrehuksi mikäli maatilalla on liha- tai lypsykarjaa. Toiselle + kolmannelle vuodelle sitten rehua, ja tietenkin sekin menee eläimille. Joka vuosi lisätään kyllä reilusti apulannoitteet ja useampaankin kertaan myrkytykset.

Maataloushan on aivan todella tärkeä asia ihmiselle, se ei ole muuttunut mihinkään vuosituhansien saatossa. Mehän ollaan ruuasta riippuvaisia, ja maatalous tuo ruokaa. Jokaisen maan tulisi pitää omavaraisuus hyvällä tasolla, ettei hädän tullen käy muiden rasitteeksi. Itse kuitenkin mieluummin jo näen asian niin että myös kasvisperusteisen ruuantuotanto on erittäin tärkeää, ja toisin kuin eläinperäisen ruuan tuotannossa, kasvisperäinen tuotanto on se missä tulevaisuuden läpimurrot tulevat tapahtumaan. Terveydellisistä syistä mutta myös (lähi)ympäristön ja ilmaston kannalta ajatellen. Maataloutta se kasvistenkin tuotanto on, eikä sitä ole syytä vähätellä. Eläinperäinen tuotanto tulee valitettavan suuren painolastin kanssa, porkkanat, perunat ja viljat ihmisravinnoksi sitten taas pienemmän.

Viljan viljelyyn pätee juuri mitä aikaisemmin kirjoitin. Se kelpaako se sato ihmisravinnoksi suoran on täysin riippuvainen satokauden sääolosuhteista ja vaikka koko muu kasvukausi olisi ollut optimaalinen, niin se koko pellon sato saattaa mennä pilalle jos sadonkorjuuaikana on liian märkää eikä sitä ole mahdollista estää millään keinolla. Se vain on niin. Tässä parina viime vuotena puima-ajan märkyys on eräilläkin tutuilla aiheuttanut sen että vilja jäi peltoon, koska sitä ei joko voitu/ehditty korjata pois tai se ei olisi ollut mitenkään kannattavaa. Toki metsän eläimet ovat tyytyväisiä, yhdeltäkin sellaiselta puimatta jääneeltä pellolta ammuin aika lihavan peuran yhtenä talvena...

Edelleen, väittämäsi siitä että kasviperusteisessa ruuantuotannossa tulee jotain tulevaisuuden läpimurtoja ei perustu yhtään mihinkään. Päinvastoin enemmin, koska lannoitteiden käyttöön ollaan jatkuvasti puuhaamassa rajoituksia mikä automaattisesti tarkoittaa satojen pienentymistä. Tavallaan Euroopassa ollaan ideologisista syistä päätymässä tilanteeseen, missä sekä lihantuotanto että kasvien sadot vähenevät. Kun se sitten osuu ikävästi tuulettimeen niin voipi olla että kansalaiset ovat ihan pikkuisen vihaisia, eikä siinä vaiheessa riitä selitykseksi että hei tällä me (ehkä) pelastetaan maailma (joltain mutta ei tiedetä oikein miltä). Kasviperäinen tuotanto mahdollistaa kyllä ison rahan teollisuudelle lukemattomia mahdollisuuksia innovoida mitä erilaisimpia tuotteita kun prosessoidaan oikein pitkälle ja kauas raaka-aineen alkuperäisestä muodosta, mutta siinä vaiheessa sen ruuan terveellisyys on sitten jo viskattu ulos ikkunasta aika täysin...

 

[pulatunnus]

Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.

En tiedä mitä rivienvälissä, mutta ihmisravintoon liittyen elämiä kasvatetaan muistakin syistä kuin ruuaksi. Ne eläimet voidaan toki käyttää lopuksi myös ruuaksi.

Viljan viljelyyn pätee juuri mitä aikaisemmin kirjoitin. Se kelpaako se sato ihmisravinnoksi suoran on täysin riippuvainen satokauden sääolosuhteista ja vaikka koko muu kasvukausi olisi ollut optimaalinen, niin se koko pellon sato saattaa mennä pilalle jos...

Vähän tasoeroja , ja puhutaanko mailmanlaajuisesti, vai paikallsiesti, lihantuotannosta, vai myös muusta.

Varsinaisessa lihantuotannossa on isoja tehokkuus eroja, jos mennään ihan se edellä niin ei tarvi lihansyöntiä lopettaa, lihansyönnin vähentäminen ei tarkoita lopettamista. Vähentäminen ja optimointi nimenomaan vähentäisi tehokkaasti pinta-ala tarvetta, ym resurssitarvetta. Monella se olisi varsin pieni tinkiminen ruokailumieltymyksissä, monella vain tapa muutos.


Kuten kirjoitettu niin Suomessa peltopinta-alasta vain osa on tehokkaasti sopivaa ihmiskasvinravinnon tuotantoon ja laatuvaihtun takia osa menee eläinravinnoksi, mutta on meillä elän peräinen alkutuotanto niin suurta että se oikeasti kilpailee pinta-alasta. Ja kilpailu ei ole tasapuolista.

Omavaraisuus, huoltovarmuutena, niin se taasen lisää mutkia, pitäisi olla pinta-alaa, monipuolisuutta, mutta hyvinäaikoina tehokasta ja kilpailukykyistä.

Otsikoon liittyen niin paljon puhetta "turvemaista" niin se ei ehkä ole sitä mikä ilmastonkannalta parasta kasvisravinnon tuottamista ihmiselle, eläinrehutuotantoo, mutta tehokkaana vähän haaste otsikon kanssa, mutta optimoimalla.

 

[Gespard]

Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...

Esim ruoantuotannon tehostaminen luultavasti vain pahentaa ongelmaa, mahdollistamalla lisää ihmisiä pallolle. Ei ole helppo yhtälö.

 

[pulatunnus]

Esim ruoantuotannon tehostaminen luultavasti vain pahentaa ongelmaa, mahdollistamalla lisää ihmisiä pallolle. Ei ole helppo yhtälö.

Juu ja ei.
Tehokas, terveellinen ja ilmastoystävällinen elintarvike tuotannon voi ajatella parantavan ihmisten hyvinvointia elinaika odotetta, eli sitä kautta väliaikaisesti lisätä väestömäärää, eli vähän se mitä kehittyneissä maissa käynyt.

Sen taasen voi odottaa romahduttavan syntyvyyden, eli pidemmässä juoksussa hillitä väestönkasvua, jopa supistaa.

Eli lyhyellä aikavälillä otsikkoon liittyen voisi olla tehokas ilmastonmuutoksen torjuntakonsti, plussaa se että pitkässä juoksussa samoin.

 

[akse]

Kun mietitään kuinka vähän kuitenkin ihminen keskiarvoisesti saa vaikkapa lihasta päivittäin kilokaloreita, on yhtälö mielestäni vähintäänkin erikoinen

Jos katsoo pelkkiä kilokaloreita, niin eikös kannattaisi syödä vaan sokeria tms?

Itselle ainakin riittää grammoissa pienempi annos, jos lautasella on myös lihaa. En osaa sanoa aiheuttaako kasviproteiini samaa.. ei ainakaan Tofu mitä olen joskus yrittänyt puoliväkisin syödä.

 

[draco76]

Länsimaiden ongelma on siinä, että ruuasta saa liikaa energiaa. Eikä hivenaineiden saannissakaan ole ongelmaa söi seka taikka kasvisravintoa.

Kriisitilanteet on sitten eri asia. Kuinka paljon pitäisi omavaraisuusasteen olla? Entä lannotteiden ja rehun suhteen? Porotalous ainakin on hyvä, se ei käsittääkseni vie maata pelloilta. Muutoin meillä on paljon metsää, josta saisi peltoja. Käytännössä maata on tarpeeksi eläintuotannollekin, jos uhraamme metsää. Kotimaisuus vain maksaa enemmän kuin tuontiruoka ihan ilmaston vuoksi. Toisena korkeat palkat. Tulisiko yhteiskunnan kuinka paljon tukea tuotantoa kriisitilanteiden varalta?

Ilmastonmuutoksen kannalta kasvisvoittoinen on ehdottomasti parempi. Kokonaan eläintuotannosta ei kuitenkaan kannata luopua.

 

[JLM]

Kotimaisuus vain maksaa enemmän kuin tuontiruoka ihan ilmaston vuoksi. Toisena korkeat palkat. Tulisiko yhteiskunnan kuinka paljon tukea tuotantoa kriisitilanteiden varalta?

Kotimaisuus maksaa enemmän jo siitä syystä, että meillä on tiukemmat rajoitukset mitä maataloudessa ylipäätään saa tehdä verrattuna muuhun eurooppaan. Toki se sitten parantaa myös laatua, mutta saannot pienenee ja hinta tietysti nousee.

 

[pulatunnus]

Kotimaisuus maksaa enemmän jo siitä syystä, että meillä on tiukemmat rajoitukset mitä maataloudessa ylipäätään saa tehdä verrattuna muuhun eurooppaan. Toki se sitten parantaa myös laatua, mutta saannot pienenee ja hinta tietysti nousee.

Kotimaisessa alkutuotannossa luonollisesti kustannukset isompia, ihan sen takia että kasvukausilyhyt, tosin pitkät päivät. pohjoisinta aluetta missä maanviljelyä (golf virta), minkä takia jalostuksen osalta omia erityis tarpeita.

Sitten ne mainitsemasi kustannuksia lisäävät rajoitukset/vaatimukset, ja vähän ristiriitaista tavoitellaanko tehokkuutta vai jotain muuta. Erityisolomme ei silti tarkoita parempaa laatua, vaan laatu ongelmia, laatuvaihtelua. Mutta taisit ajatella sitä että jos meillä hintakilapailukyky karkaa jo ihan kättelyssä, niin pistetään sitten vähän lisää että laatu olisi joillain mittareilla yleistä perustasoa parempaa.

 

[JLM]

Sitten ne mainitsemasi kustannuksia lisäävät rajoitukset/vaatimukset, ja vähän ristiriitaista tavoitellaanko tehokkuutta vai jotain muuta. Erityisolomme ei silti tarkoita parempaa laatua, vaan laatu ongelmia, laatuvaihtelua. Mutta taisit ajatella sitä että jos meillä hintakilapailukyky karkaa jo ihan kättelyssä, niin pistetään sitten vähän lisää että laatu olisi joillain mittareilla yleistä perustasoa parempaa.

Se on se tilanne mikä nyt on. Meillä torjunta-aineita/"kasvinsuojeluaineita" ei saa käyttää samalla tavalla kuin monissa muissa kilpailijamaissa. Samoin se tapa ja määrä miten eläintuotannossa käytetään antibiotteja on hyvin erilainen jne. Jos pelkkää tehokkuutta ajatellaan niin silloin voiton vievät amerikkalaiset, mutta on vähäsen kyseenalaista onko sen kaltainen tuotanto kuitenkaan toivottavaa. Kysymys on siis jonkinlaisesta tasapainosta. Esim. osa niistä asioista/uusista rajoituksista mitkä närästävät hollantilaisia maajusseja on sellaisia, mitkä on meillä jo voimassa.

Toki sitä viljelykelpoista alaa on vähän rajallisesti, sen takia esim. pohjoisessa maa soveltuu ennemmin eläinten kasvatukseen.

 

[pulatunnus]

Toki sitä viljelykelpoista alaa on vähän rajallisesti, sen takia esim. pohjoisessa maa soveltuu ennemmin eläinten kasvatukseen.

On meillä yksi vahvuus, meillä on vettä yllinkyllin. Ja suomalaisia voi vähän hämmentää miksi ulkolaista elintarviketta mainostetaan että tuotanto ketjussa käytetty vähemmän vettä. Viestii lähinnä siitä että kasvatettu siellä päin missä vesipula, ehkä käytetty pohjavesiä.

Meillä torjunta-aineita/"kasvinsuojeluaineita" ei saa käyttää samalla tavalla kuin monissa muissa kilpailijamaissa.

Tuo on meidän erityispiirteitä, pitkälti siitä kyse että hyväksynnät pitää tehdä kansallisesti, ja meidän erityisolojen takia ihan perustellusti. En sitä epäile etteikö lisäksi olisi myös keinotekoisempia rajoituksia. Erityisolomme myös tuo vähän etuakin, meillä ei ole niitä kaikkia riesoja mitä etelämpänä, tosin otsikoon liittyen ilmaston muutos on siinä mielessä uhka.

 

[vindicator rapeto]

Jos katsoo pelkkiä kilokaloreita, niin eikös kannattaisi syödä vaan sokeria tms?

Itselle ainakin riittää grammoissa pienempi annos, jos lautasella on myös lihaa. En osaa sanoa aiheuttaako kasviproteiini samaa.. ei ainakaan Tofu mitä olen joskus yrittänyt puoliväkisin syödä.

Kasvisruoka on ainoa mikä antaa ihmiselle kaloreiden lisäksi myös runsaasti suojaravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Etuja joista siis sekasyöjä myös pääsee nauttimaan. Sokeri tai liha yksipuolisesti syötynä eivät näitä sisällä, ja jälkimmäinen sisältää eniten haitallia tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mikä todennäköisesti vaikuttaa terveyteen negatiivisesti pitkällä aikavälillä etenkin isoina määrinä. Ympäristön, ilmaston ja terveyden kannalta on jo melkolailla selviö minkälainen ruokavalio on se houkuttelevin vaihtoehto, joka on mielenkiintoinen yhteensattuma. Kukaan ei kuitenkaan pakota mihinkään, ja elämänsä läpi voi surffata edelleenkin välittämättä mistään yhtään mitään. Ihmisellä on tähän oikeus.

...

Populismi ryömii myös ilmastotieteisiin: Trump on kieltänyt amerikkalaisia tutkijoita osallistumasta IPCC:n kokoukseen, joka järjestetään Hangzhoussa Kiinassa. IPCC on n. 190 valtion hallitukstenvälinen tiedonantotilaisuus, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä raportteja, ja nämä puolestaan pohjaavat satoihin eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimuksiin. IPCC ei muutes itse tutki yhtään mitään, vaan se todellakin on vain maailman valtioiden hallitusten välinen yhteistyöelin.

Trumpin pyrkimykset kiellolle on jatkumoa hänen omituisille yrityksilleen kieltää sana "ilmastonmuutos" kaikesta virallisesta viestinnästä, muiden muassa

Trump Orders U.S. Scientists to Skip Key Climate Meeting

The U.S. is skipping a meeting for the next IPCC report, a sweeping science assessment on the current state of climate change, raising concerns about delays

www.scientificamerican.com

 

[JLM]

Tuo on meidän erityispiirteitä, pitkälti siitä kyse että hyväksynnät pitää tehdä kansallisesti, ja meidän erityisolojen takia ihan perustellusti. En sitä epäile etteikö lisäksi olisi myös keinotekoisempia rajoituksia. Erityisolomme myös tuo vähän etuakin, meillä ei ole niitä kaikkia riesoja mitä etelämpänä, tosin otsikoon liittyen ilmaston muutos on siinä mielessä uhka.

Se on myös asia mikä useimmiten jätetään huomioimatta silloin kun puhutaan miten kilpailukyvytöntä meikäläinen maatalous on. Pelikenttä ei ole tasainen tietysti olosuhteiden osalta, mutta melkein enemmän siihen vaikuttaa ettei se ole tasainen myöskään sääntelyn osalta, oli se peruste sille tiukemmalle sääntelylle mikä tahansa.

 

[JLM]

(tupla, voi poistaa)

 

[Sikatiiker]

Jahas, Trumpin kiellettyjen sanojen listat ovat saavuttaneet myös USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriön:

Trumpin määräyksen mukaan DHS:n on lopetettava kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä työ ja ilmastonmuutokseen viittaavan terminologian käyttö asiakirjoissaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.

Täytyy muistaa, että tieteellisten tutkimusten tulokset rajoittuvat tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Jos tutkitaan merenpohjan hiiltä välimereltä, ei se vielä kerro mitään hiilestä merenpohjassa toisaalla eikä siitä ovatko eri mannerlaatat olleet samaan aikaan ilmastollisesti vertailukelpoisessa positiossa toisiinsa nähden. Mannerlaattojen liikkeet, maapallon napaisuuksien vaihdokset yms ovat vielä niin vähän uutisoituja asioita ettei käsittääkseni ole peloteltujen suurten massojen tiedossa missä kaikkialla mannerlaattamme on suhannut, milloin ja millainen ilmasto sillä on vallinnut. Ilmastollisia ilmiöitä on useita ja niillä on omat syklinsä joiden palaset valkenevat meille hiljalleen tutkimustulosten myötä. Tutkimus on mennyt valtavasti eteenpäin sadan vuoden takaisesta ja meillä on varmasti eri käsitys monesta asiasta myöskin sadan vuoden päästä tästä hetkestä.

Aamukahvilla lukaisin että seuraavan jääkauden kuuluisi tulla 10 tuhannen vuoden päästä. huippunsa sen jääkauden pitäisi saavuttaa 80-90 tuhannen vuoden kuluttua. Siinä on yksi sykli selvillä noin suurin piirtein.

Heti vilkaistessain kohdan "lue myös" löysin maininnan 1.1 milj. vuotta sitten tapahtuneesta ennen tuntemattomasta äkillisestä muutoksesta jossa jääkauden omaiset olosuhteet todennäköisimmin tappoivat sukupuuttoon välimeren ihmislajin. Toistuukohan tällainen? Millä syklillä vai onko kyseessä lainkaan syklinen ilmiö? Kuinka alueellinen/globaali ilmiö tämä on ollut/tulee mahdollisesti olemaan? Siinä saattaa olla yksi sykli jota emme tunne.

Tästä taas voidaan lukea 700 tuhatta vuotta vanhasta ilmastoa muuttaneesta jääkaudesta keskellä lämpimämpää ilmastollista ajanjaksoa. Sitä ennen jääkausien ja lämpimien kausien välisen syklin uskotaan olleen noin 40 tuhatta ja sen jälkeen noin 100 tuhatta vuotta. Silti ensimmäiseksi linkkaamassani jutussa sanotaan, että nämä jääkaudet olisivat erittäin ennustettavia ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa tätä ennustettavuutta.

Minusta tässä on isoja ristiriitoja jotka johtuvat puuttuvista tiedonpalasista. Ehkä tiedämme aiheesta yhtä paljon kuin meristä yleensäkään, olemme käsittääkseni niistä tunteneet n. 5%.. Asiaa ei yksinkertaista tutkijoiden ja rahoittajien poliittiset ja taloudelliset vaikuttimet.

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

 

[ravallo]

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

No väkisinkin herää kysymys siitä mikä on motivaatio, jos osana ilmastonmuutoskeskustelua sotketaan keskenään toisiinsa liittymättömiä asioita.

Vähän niinkuin joku valittaa että autosta meni nokkahihna poikki niin toteaisit että ei, kyllä siitä on bensa loppu, koska kaverilla kans kerran lakkas auto kulkemasta, ja syynä oli se että bensa loppui eikä nokkahihnassa ollut mitään vikaa.

Ei ole kellekään mitenkään epäselvää, että ilmastoon vaikuttaa syklisiä tekijöitä (osa nopeampia ja osa hitaampia) ja siihen vaikuttaa äkillisiä, ennalta arvaamattomia tekijöitä, joiden riskiä voi arvioida vain jollain karkealla todennäköisyydellä.

Ja sitten siihen vaikuttaa se että ihmistet ovat vapauttaneet hyvin lyhyessä ajassa merkittävän määrän hyvin pitkän aikaa sitten kierrosta poistunutta hiilidioksidia...

Voihan aina käydä niin että 10 vuoden päästä joku Yellowstonen caldera päättää posahtaa tai suurvallat päättää pistää pystyyn 10k vetypommin ilotulituksen tai maahan posahtaa joku Laatokan kokoinen meteoriitti, ja koko helvetin ilmastonmuutoskeskustelulla ei ollut mitään väliä, mutta voi myös olla että ei...

 

[vindicator rapeto]

Täytyy muistaa, että tieteellisten tutkimusten tulokset rajoittuvat tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Jos tutkitaan merenpohjan hiiltä välimereltä, ei se vielä kerro mitään hiilestä merenpohjassa toisaalla eikä siitä ovatko eri mannerlaatat olleet samaan aikaan ilmastollisesti vertailukelpoisessa positiossa toisiinsa nähden. Mannerlaattojen liikkeet, maapallon napaisuuksien vaihdokset yms ovat vielä niin vähän uutisoituja asioita ettei käsittääkseni ole peloteltujen suurten massojen tiedossa missä kaikkialla mannerlaattamme on suhannut, milloin ja millainen ilmasto sillä on vallinnut. Ilmastollisia ilmiöitä on useita ja niillä on omat syklinsä joiden palaset valkenevat meille hiljalleen tutkimustulosten myötä. Tutkimus on mennyt valtavasti eteenpäin sadan vuoden takaisesta ja meillä on varmasti eri käsitys monesta asiasta myöskin sadan vuoden päästä tästä hetkestä.

Aamukahvilla lukaisin että seuraavan jääkauden kuuluisi tulla 10 tuhannen vuoden päästä. huippunsa sen jääkauden pitäisi saavuttaa 80-90 tuhannen vuoden kuluttua. Siinä on yksi sykli selvillä noin suurin piirtein.

Heti vilkaistessain kohdan "lue myös" löysin maininnan 1.1 milj. vuotta sitten tapahtuneesta ennen tuntemattomasta äkillisestä muutoksesta jossa jääkauden omaiset olosuhteet todennäköisimmin tappoivat sukupuuttoon välimeren ihmislajin. Toistuukohan tällainen? Millä syklillä vai onko kyseessä lainkaan syklinen ilmiö? Kuinka alueellinen/globaali ilmiö tämä on ollut/tulee mahdollisesti olemaan? Siinä saattaa olla yksi sykli jota emme tunne.

Tästä taas voidaan lukea 700 tuhatta vuotta vanhasta ilmastoa muuttaneesta jääkaudesta keskellä lämpimämpää ilmastollista ajanjaksoa. Sitä ennen jääkausien ja lämpimien kausien välisen syklin uskotaan olleen noin 40 tuhatta ja sen jälkeen noin 100 tuhatta vuotta. Silti ensimmäiseksi linkkaamassani jutussa sanotaan, että nämä jääkaudet olisivat erittäin ennustettavia ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa tätä ennustettavuutta.

Minusta tässä on isoja ristiriitoja jotka johtuvat puuttuvista tiedonpalasista. Ehkä tiedämme aiheesta yhtä paljon kuin meristä yleensäkään, olemme käsittääkseni niistä tunteneet n. 5%.. Asiaa ei yksinkertaista tutkijoiden ja rahoittajien poliittiset ja taloudelliset vaikuttimet.

Noh, tässä oli jo jollekin halukkaalle luettavaa jos ketään kiinnostaa. Olen aiemminkin tässä ketjussa pohtinut näitä ihmiselle helpommin tajuttavia, sadan vuoden ja alle syklejä kuten lumentulot ja hallat juhannuksena, pellon kynnöt helmikuulla ja uudenvuoden golf-turnaukset sulalla maalla ja vihreällä nurmella. Tämä kyseenalaistaminen oli viimeksi kuitenkin denialismia, tiedevastaisuutta ja foliohattuilua ja johti keskustelun tasolle kyseenalaistajien ukit ja puoluekannat.

Tätähän siis ei pitäisi ääneen sanoa, sillä populistiset ja käytännössä usein myös pseudotieteellisiä tutkimustuloksia julistavat tahot, komenntaattorit käsittävät vaikka tahallaan väärin jos väärinymmärrystä ei muutoin saada aikaiseksi, mutta siis: vaikka ilmastotutkimus on erittäin yksisuuntainen tutkimustuloksissaan, ihan niissä käytännön tutkimuksissa kuin teoreettisemmissakin, on selvää että edelleen ilmaston nopean lämpenemisen seurauksista on paljon sellaista mitä ei tiedetä eikä täten kyetä varmuudella sanomaan. Tämä on se tilanne jossa nyt ollaan, paljon kysymysmerkkejä. Toisaalta se että kysymysmerkki korvattaisiin välinpitämättömydellä tai olankohautuksella, ei tietenkään kuulu tieteelliseen toimintatapaan. Meillä on tieteissä yleisemminkin paljon asioita joista ei tiedetä läheskään kaikkea, lähtien tähtitieteestä&universumista ja vaikkapa ihmisen tajunnan luonne&alkuperä ( kuinka aivot tuottavat tietoisuuden? ) tai ihan veden anomalit ( vesi on lopulta erittäin mystinen aine).

Ihmisen normaalin päivittäisen elämän kannalta kuitenkin - tämähän kaikkia kiinnostaa vaikkei tulevaisuus kiinnostaisikaan- ilmastonmuutos on jo nyt nostanut tuotetun ruuan hintaa, ja tämä trendi tulee vain jatkumaan. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuudet, tulvat ja lämpöaallot, ovat vähentäneet satoja ja nostaneet tuotantokustannuksia. Tämä on johtanut ruoan hinnan nousuun erityisesti alueilla, jotka ovat riippuvaisia paikallisesta ruoantuotannosta kuten vaikkapa euroopassa, P-amerikassa, Itä-Afrikassa ja myös Etelä-Aasiassa. Kyllä, me maksetaan täällä Suomessakin ruuasta nykyisin huomattavasti enemmän kuin vielä 30 vuotta sitten, ja vaikka länsimaalaisilla rikkaissa maissa asuvilla päivittäiseen ruokaan meneekin tuloista suhteellisesti vähiten rahaa, suurimmalla osasta maailman väestöstä näin ei ole vaan rahaa kuluu isosti sapuskaan. Lämpenevän ilmaston vaikutuksista ruuan hintaan harvemmin uutisoidaan, koska hinnannousut pistetään "normaalin inflaation" piikkiin. Tottakai ilmastonmuutos on vain yksi kolmesta pääasiasta jotka vaikuttavat ruuan hinnannousuun nostavasti. Loput kaksi ovat energian hinta sekä yleinen inflaatio, toisaalta kaikki nämä kulkevat melko pitkälle käsi kädessä.

Ilmastossa on aina kyse myös globaalista vedenkierrosta, ja mun mielestä tämän ymmärtäminen auttaa jo paljon. Nopeidenkin ilmastonmuutosten joko seurauksena tai yleisemmin syynä, on normaalin vedenkierron häiriintyminen. Lämpötila on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat myös veteen, kuin myös paine, auringon säteily, kasvit ja eri biologiset prosessit yms eli noiden muinaisten ilmastohäiriöiden syy on jotenkin pakollakin linkittynyt näihin syihin, vaikka tarkemmin en lähtisi arvailemaan.

 

[JLM]

Oli miten oli, mutta olennainen kysymys on edelleen, mitä sille voidaan tehdä, mitä se maksaa, mitä sillä saadaan aikaan ja millaisella aikavälillä. Ts. ihan normaalia kustannushyöty-analyysiä. Nyt meille on esitetty vain että leikatkaas rahvas elintasostanne XX prosenttia niin maailma ehkä pelastuu, mutta kyllä sitten sen jälkeen oikeasti pitää päästä vielä ihan negatiivisiin päästöihin ja se maksaa taas. Ja päälle kaikkea muuta mahdollisimman paskamaista. Ja toki ne ketkä sitä esittää lentelee sujuvasti ympäri maailman erilaisissa kissanristiäisissä, missä kohtuullisuus ei ole koskaan ollut hyve. Se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava konsepti.

 

[vindicator rapeto]

Oli miten oli, mutta olennainen kysymys on edelleen, mitä sille voidaan tehdä, mitä se maksaa, mitä sillä saadaan aikaan ja millaisella aikavälillä. Ts. ihan normaalia kustannushyöty-analyysiä. Nyt meille on esitetty vain että leikatkaas rahvas elintasostanne XX prosenttia niin maailma ehkä pelastuu, mutta kyllä sitten sen jälkeen oikeasti pitää päästä vielä ihan negatiivisiin päästöihin ja se maksaa taas. Ja päälle kaikkea muuta mahdollisimman paskamaista. Ja toki ne ketkä sitä esittää lentelee sujuvasti ympäri maailman erilaisissa kissanristiäisissä, missä kohtuullisuus ei ole koskaan ollut hyve. Se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava konsepti.

Erinomainen kysymys. Ensiksi olisi hyvä katsoa hintalappua sille mikäli lämpenemistä ei saataisi kuriin, asiasta on lukuisia laskelmia ja yksi viime kesältä jäi mieleen. Alla muutama kohta yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen raportista:

Jos maapallo lämpenee kolme astetta, taloudelliset seuraukset ovat katastrofaaliset – vaikutukset ovat näkyvillä jo nyt

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen talousvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin mitä tähän mennessä on arvioitu.

yle.fi

• maailmanlaajuinen yhden celsiusasteen lämpötilan nousu voi tiputtaa bruttokansantuotetta (bkt) jopa 12 prosenttia ( me ollaan nyt tässä )
• kolmen asteen lämpötilan nousu laskisi tuotantoa, pääomien liikkumista ja kulutusta jopa 50 prosentilla vuoteen 2100 mennessä.
• ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa siihen, mitä pysyvä sotatila aiheuttaa taloudelle. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että nyt puhutaan vaikutuksista bkt:hen ja kulutukseen. Mukana eivät ole ihmishengissä mitatut menetykset.
• Suomi on pienenä avotaloutena altis globaaleille taloushäiriöille, joita ilmastonmuutoksesta voi koitua.

Olen itse pitänyt jo pitkään selviönä että ilmaston lämpeneminen nykyisellä tahdilla ilman että sitä saadaan kuriin, käy monin kerroin kalliimmaksi kuin ilmastoinmuutostyön vastaisissa toimissa onnistuminen. Mutta se on hyvä huomioida, ettei me olla siinä toistaiseksi onnistuttu: päästöt eivät pysy edes tasaisina vaan kasvavat vuosi vuodelta. Toinen huomio tästä kehityssuunnasta, päästöt ovat kasvaneet nimenomaan länsimaissa joissa populaatiokin on jo laskemaan päin, ei niinkään maailman köyhimmillä alueilla.

Myös sitä pidän selviönä, ettei asiaa voida sysätä tavallisten ihmisten harteille, vaan on ehdottomasti valtoiden hallitusten vastuulla.

Monille koko ilmaston lämpeneminen on haastava asia edes hahmottaa, kun se ei ole konkreettinen, käsissä pideltävä asia tai sellainen, jonka kehityksen näkisi päivittäin. Silti, esimerkiksi Himalajan jäätiköt ovat viimeisen 20 vuoden aikana menettäneet jäämäärän mikä vastaa kaikkien Alppien, Kaukasuksen ja Skandinavian jäätiköiden yhteismäärää. Tämä sulaminen on ollut noin 65 % nopeampaa vuodesta 2010 lähtien verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Muutokset ovat olleet valtavia ja nopeita, silti hitaita ihmiselämän mittakaavassa ajatellen ( vuosikymmeniä ).

 

[JLM]

Erinomainen kysymys. Ensiksi olisi hyvä katsoa hintalappua sille mikäli lämpenemistä ei saataisi kuriin, asiasta on lukuisia laskelmia ja yksi viime kesältä jäi mieleen. Alla muutama kohta yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen raportista:

Toiseksi on hyvä katsoa hintalappua sille, että kaadetaan iso määrä resursseja siihen ideaan että maapallon kyljessä on termostaatti mitä käännetään miljardeilla ja sitten epäonnistutaan. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Onko rsursseja tarpeeksi adaptoitumiseen? Jos ei ole, niin mikä sen seuraus on.

 

[timppeli]

Minusta Snowpiercer on opettavainen elokuva. Siinä ihmiskunta on yrittänyt muokata ilmastoa hyvällä tarkoituksella mutta sen ansiosta suurin osa ihmiskunnasta kuoli ja uusi jääkausi tuli.

Toivottavasti Bill Gates kuolee vanhuuteen tai jää bussin alle ennenkuin saa toteutettua suunnitelmansa jonkun jäähilehöhhelön ripottelemisesta yläilmakehään jotta maapallolle tulisi vähemmän auringonvaloa ja ilmasto jää(h)tyisi.

"In a future where a failed climate change experiment has killed all life except for the survivors who boarded the Snowpiercer (a train that travels around the globe), a new class system emerges."

Snowpiercer (2013) ⭐ 7.1 | Action, Sci-Fi, Thriller

2h 6m | K-16

www.imdb.com

 

[ojisama]

Minusta Snowpiercer on opettavainen elokuva. Siinä ihmiskunta on yrittänyt muokata ilmastoa hyvällä tarkoituksella mutta sen ansiosta suurin osa ihmiskunnasta kuoli ja uusi jääkausi tuli.

Toivottavasti Bill Gates kuolee vanhuuteen tai jää bussin alle ennenkuin saa toteutettua suunnitelmansa jonkun jäähilehöhhelön ripottelemisesta yläilmakehään jotta maapallolle tulisi vähemmän auringonvaloa ja ilmasto jää(h)tyisi.

"In a future where a failed climate change experiment has killed all life except for the survivors who boarded the Snowpiercer (a train that travels around the globe), a new class system emerges."

Snowpiercer (2013) ⭐ 7.1 | Action, Sci-Fi, Thriller

2h 6m | K-16

www.imdb.com

Juu, ja öljynporaajista on hyvä pitää huolta, kun muuten tulee asteroidi. Siitä oli myös opettavainen elokuva. Tulee mieleen Hei me keskustellaan, vai mikä opetttavainen olikaan.

 

[timppeli]

Juu, ja öljynporaajista on hyvä pitää huolta, kun muuten tulee asteroidi. Siitä oli myös opettavainen elokuva. Tulee mieleen Hei me keskustellaan, vai mikä opetttavainen olikaan.

Niinhän se on, The Day After Tomorrow innosti aikoinaan kovasti maailman ilmastonmuutosfanaatikkoja. Vuoroin vieraissa ja joskus päinvastoin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet