TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Ei Kiinakaan olisi mikään tekijä hiilidioksidipäästöissä jos se ei olisi ottanut massiivista niskalenkkiä maailmankaupasta 2000 -luvulla. Katso vaikka Intiaa tällä hetkellä, jengiä on ihan pipona ja ympäristöpolitiikka ihan kivikautista, mutta ei juuri tuu päästöjä, kun ei oo oikein sitä GDP:tä.
Ja ylipäänsä, menneen väestönkasvun perään itkeminen on ihan yhtä turhaa kuin menneiden hiilidioksipäästöjen (eli vaikka sen hölmöilyn että länkkärien pitäisi maksaa kaikki ilmastotoimet kun niin suuri osa historiallisista co2 -päästöistä on niiden syytä), eikä se tämänhetkinen väestönkasvu vaan ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Tai en mä tiedä, ehkä teillä sitten on suuri usko siihen että Nigerialaiset nassukat nousevat seuraavan sadan vuoden sisällä kisaamaan elintasosta meidän ja jenkkien tai edes kiinalaisten kanssa, mutta mulla kyllä ei.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.
Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?
Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.
Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa.
90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa.
Foosiliseten käytön vähentäminen, tai edes hillitseminen. Jos mailmankauppaa olisi rajattu, niin se olisi ollut hyvinvoinnin kasvun leikkuri. Ehkä jälkikäteen katsottuna silloin olisi voinut samalla hillitä päästökasvua ihan oikeasti, samalla käydä kauppaa.
Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta.
Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.
Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.
(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).
Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.
Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.
(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Miten mikään mitä sanoit liittyy @Janishell :in viestiin? Toki amerikkalaiset tekee uusiutuvilla bisnestä kun se on tuottavaa, mutta siellä ei näytä olevan samalla tavalla halua tehdä taloudellisia uhrauksia mitä pikavauhtia toteutettava vihreä siirtymä tarkoittaisi. Lyhyesti sanottuna, mitä nopeampaa, sitä enemmän se maksaa kun joudutaan investoimaan vielä kehitysasteella olevaan teknologiaan ja sulkemaan olemassaolevia voimaloita joilla on vielä käyttöikää jäljellä yms.
Myöskään öljybisnes ei ole vielä kadonnut mihinkään. Ilmeisesti siellä on menossa melkoinen buumi.
USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.
En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.
Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Minäkin juon maitoa pari litraa viikossa, miksi en joisi. Lihaakin syön ja vaikka olen sitä vähentänyt, aikomuksena ei ole lopettaa. Nämä tuskin tekee minusta kovin huonoa ihmistä koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
Tiukalla ajattelulla pitäisi palata vuodenaikamigraatioon mutta jalan, ilman peltilehmiä tai edes hevosia. Ruoka saataisi missä se on edullisimmin saatavissa. Mutta tästäkin huolimatta jokunen miljardi ihmistä pieree yhtä lailla kuin jokunen miljardi lehmää ja yhteistä näissä kaasuissa on mm. metaani, jos ei kukaan ole sattunut haistamaan lehmän pierua. Enkä nyt tarkoita sitä naapurin akkaa
Ihminen kuluttaa sitä mitä on tottunut lapsuudessa syömään ja juomaan. Eihän esim. maito ole erityisen hyvän makuista, mutta sitä meille on tarjottu kouluissa jne. ja sopiihan se esim. keittojen kanssa hyvin ruokajuomaksi. Maitoa kulutetaan siis edelleen todella paljon.
Veikkaan että ilmastonmuutos olisi mahdollista torjua, ilman että joudutaan luopumaan maidosta ja lihasta. Esim. suomessa tuotettu kananliha ja sianliha on suorastaan ilmastoteko. Lehmät on metaanin takia paljon pahempi joo, luulisi että maidolle voisi keksiä korvikkeen joka maistuisi samalta, ja sisältäisi samat ravintoarvot. Juustoja varmaan vaikeampi korvata.
Itse en ole ruoan ja maidon perään hirveästi, mulle ei tekisi pahaa luopua maidosta, juustoista tms, mutta ymmärrän kyllä miksei Suomessa olla tällä hetkellä valmiita luopumaan noista. Tällä hetkellä globaalisti tuntuu ettei kukaan tee ilmastonmuutoksen eteen mitään. Tottakai oikeasti tehdään, mutta auttomattoman vähän ja hitaasti.
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Selkärankaa osoittaa elää kuten huvittaa, mutta otahan toki maitoa, kasvaisit sinäkin joskus aikuiseksi. Pentuna sitä ymmärrettävästi antaa muiden odotuksien vaikuttaa myös siihen, että muuttaa ruokailuaankin. Se kertoo vain lapsellisuudestasi, jonka ikä toivottavasti korjaa.
Ai niin, punaista maitoa 2 litraa päivässä. Nytkin menen ottamaan maitoa, koska pidän siitä. Mutta siitä luopuminen siksi että joku muu kertoo miten on elettävä? Tiivistit hyvin ilmastovouhotuksen.
USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.
En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.
No mutta miten tämä liittyy asiaan? Ei siirtymä vähäpäästöisempiin energianlähteisiin ole itsessään ongelma, jos se voidaan toteuttaa hitaammalla tahdilla. Epäilemättä se myös tapahtuu ennen pitkää teknologian kehittyessä. Ongelmanahan on juurikin nopea aikataulu, joka todennäköisesti on lentämässä roskiin. Ja siten myös öljyllä on merkitystä vielä pitkään.
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.
Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
Ketjun aihe ilmastonmuutos. Oleellista on fosiilisten päästöjen leikkaaminen. Toki foosiilien polton vähentäminen vähentää luonnon varojen käyttöä, mutta aihe ilmastonmuutoksen torjunta.
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.
Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.
Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.
Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.
.. koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.
Aikanaan lehmä on ollut erittäin tärkeä ravinnon lähde, mahdollistanut näillä karuilla alueilla elämisen ja hyvinvoinnin kasvun. En ole lehmiä lopettamassa, ja jos lehmäjalosteita haluaa syödä niin kannatan kotimaista.
jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen.
Kasvisperäinen on muutakin kuin ympärivuotista kasvatusta, toki meilläkin voidaan kasvihuoneissa kasvattaa vaikka mitä, ja voi olla ilmastoystävällisempää, vähemmän fosiilipäästöjä kuin kotoinen eläinperäinen.
Toki se kotoinen eläinperäinen voi myös olla fosiilivapata/neutraalia. tavoittelee jopa Co2 verannollista neutraaliutta.
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.
Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
Hassu ajatus että elintasoa pitäisi tiputtaa päästöjen vähentyessä. Kun katsoo niitä valtioita jotka ovat eniten tiputtaneet päästöjään 20 viimeisen vuoden aikana, kyllä ne ovat siellä bruttokansantuotteen vertailussa ihan kärkipäässä. Asia pitää siis nähdä laajempana kokonaisuutena.
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.
Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.
Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.
Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Kulutukseen nähden aika pientä Suomessa on se eläinpärisen ravinnon tuotanto jonka ravinnon tuotanto on maapalassa jolla ei muuta arvoa vieläpä niin että siitä ei voimaperäisesti viljellä. siis otsikkoon liittyvällä tavalla.
Mutta jos muotoileen niin että Suomessa on maita joiden tehokas käyttö suoraan ihmisravinnoiksi ei ole tehokasta, mutta niillä voidaan viljellä tehokkaasti eläimille ravintoa, ja sitten on maita jotka sekäettä, tarkoitan että jos tavoite ihmisravinto, niin onnistumisprosentti ei ole sata, joten osa menee eläimille.
Otsikkoon liittyen ongelma tietenkin se että sen eläinrehun tuotanton vaatii fosiilipäästöjä, ei se heikko, ihmisravinnon tuotantoon kelpaamaton maa sitä rehua tuota tehokkaasti ilman lannoitusta. Lannoitteet voisi toki olla fosiilivapaita, mutta ei niille ole kysyntää.
Ja meilläkin käytetään pelkkään eläinrehun tuotantoon maita jotka soveltuu ihmisravinnon tuotantoon, eli kuvailemasi tilanne on paljon pienempi kuin todellinen.
Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...
Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja omavaraisuus/huoltovarmuus ei sulje toisia pois. Tietenkin jos ilmastonmuutoksen torjuntaan ei panosteta, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus korostuu. Mutta vaikka torjuntaan panostetaan ja onnistutaan, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus tärkeää.
Viljan ym viljelykelpoisesta peltopinta-alasta käytetään merkittävä osa ihan eläinten rehun tuotantoon (ei rehu vilja).
Toki puhtaasta viljanviljelystä osa ihan ei rehuksi ajateltua mutta menee syystä tai toisesta rehuksi, esim laaduntakia. Toki muistettava se että tasapainoinen tilanne ei tarkoita sitä että kaikki peltopinta-ala olisi ihmisravinnoksi, ja ilmastolliseksesti näkemyksiä että osa pinta-alasta parempi käyttää eläinterehuntuotantoon vs vailjan.
Ne jotka ovat seuranneet maailman uutisointia, ovat varmasti huomanneet kuinka sään erikoiset ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Lisäksi tapahtumien voimakkuus on yllättänyt. Suomessakin oli jo ensimmäinen virallinen hirmumyrsky. Tätähän siis ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut.
Ei se kyllä mikään hirmumyrsky tainut olla vaan paikallisesti mitattiin tuulennopeuksia jotka ylittivät hirmumyrsky luokkaan määritellyn lukeman. En tiedä johtuuko nyt edes mistään ilmaston lämpenemisestä tuo vai hyvästä sattumasta ainakin jonkun hepun mukaan joka tuota kommentoi:
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman kertoo, että perjantainen hirmumyrsky oli luonnollisesti erittäin poikkeuksellinen.
– Mittaushistoriassa ei ole mitattu kertaakaan tällaista lukemaa, siinä mielessä harvinaista kyllä.
Bergmanin mukaan Rauman Kylmäpihlaja, jossa ennätyslukemat mitattiin, on otollinen myrskylukemille. Mittausasema sijaitsee rannikon tuntumassa ja on korkealla.
Silti monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta tuulet nousevat tällaisiin lukemiin.
– Voimakas matalapaine, kylmä ilmanpurkaus ja vuodenaikaan nähden varsin lämmin merivesi tekevät meren yläpuolisen ilman hyvin epävakaaksi, Bergman kuvailee perjantain sääolosuhteita.
Toki tuo lämmin merivesi on tietysti yksi asia, siinäkin on vuosien välillä vaihtelua. Viime vuonna marraskuu taisi olla jo melko kylmä tohon aikaan jne.
Lisäksi oli näitä ydinvoimaloiden radioaktiivisuuteen kuolevia. Saksa, Ruotsi ja monet maat kärsivät tästä vieläkin. Öljyn piti loppua.
Tietokoneiden piti lopettaa toimiminen, kun vaihtuu 2000 vuosiluku mittariin. 2013 maailman piti tuhoutua, kun mayojen kalenteri loppuu ja Nostradamus näin ennustivat. Ja öljyn piti taas loppua. Nyt se on varmaan kirous. Eikö se voisi jo kohta loppua?
Tyhjän vouhottijia on aina riittänyt. Mikään ei koskaan toimi niin hyvin kuin ihmisten epätoivolla rahastaminen. Onhan meillä ollut uskonto ja sen papit rahastamassa meitä jo tuhansia vuosia.
Viimeisin huvittavin juttu oli se merivirtojen pysähtyminen.
En muista mistä luin siitä, mutta hälytyskellot rupes kyllä taas soimaan kun väitettiin alkuun isoilla kirjaimilla pysähtymistä ja sitten moraalisaarnattiin, että kyllä pohjoismaiden pitäisi tehdä enemmän ilmastotoimia jos meinaatte että ette jäädy kuoliaaksi kohta.
Sitten jossain vaiheessa tutkijoilta oli kommentti "erittäin epätodennäköistä".. siis ihan oikeesti tollasta kirjoitellaan, jos ennustekkin on erittäin epätodeenäköinen ja sekin on vielä vaan ennuste- ja teoriatasolla, niin voidaankin hyvin keksiä taas miten seuraavaksi peloitellaan ihmisiä.
Yhdessä jutussa mainittiin että jo ensi vuonna romahtaa.. Joten villamyssyä ensi kesänä päähän: "Tutkimuksen mukaan Atlantin valtameren termohaliininen kierto (AMOC), johon esimerkiksi Golfvirta kuuluu, voi romahtaa vuosisadan puolivälissä tai aikaisimmillaan jopa jo vuonna 2025."
Mutta toki hienosti saatiin nyt pohjoismaille peloteltua kylmää ilmaa, kun täällä ollaan ns. vähän paremmassa turvassa ilmaston lämpenemiseltä ja täällä ilmastotoimet on "hyvällä" malllilla. Varmaan jos pohjoismaat olisi hiilinegatiiviisia niin alettaisiin kauhea rummutus miten nyt meidän pitää alkaa lappaa velkarahaa johku kehitysmaahan, jotta sillä saadaan prosentti päästöjä pienemmäksi jne.
Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:
Muistan jotain juttuja aiheesta ja esim. Koronan aiheuttama kulutuksen lasku + se että samaan aikaan raakaöljyn hinta taisi pudota vaikutti asiaan aika paljon. No nyt sota on aiheuttanut inflaatiota ja muuta, mutta toki öljyn hinta olis taas aika korkea.
Ketä kiinnostaa Afrikka?... Sitäpaitti näyttää siltä että kohta Kiina ja Venäjä häärää Afrikassa ihan tarpeeksi ja me voidaan unohtaa kaikki apu sinne ja käyttää rahat omaan hyvinvointiin. Ketään näytä kiinnostavan mitä noi diktaattorit siellä häärää.
Jos täällä kasvatamme lihaa niin kai me sitä saamme syödä.
Toki voisi olla parempi, että tuodaan kaikki ruoka muualta ja istutetaan kaikki tyhjät alueet metsäksi niin voidaan tarjota hiilinieluja muille maille sitten.
Hassu ajatus että elintasoa pitäisi tiputtaa päästöjen vähentyessä. Kun katsoo niitä valtioita jotka ovat eniten tiputtaneet päästöjään 20 viimeisen vuoden aikana, kyllä ne ovat siellä bruttokansantuotteen vertailussa ihan kärkipäässä. Asia pitää siis nähdä laajempana kokonaisuutena.
Milläs tapaa se ei huononisi kun meitä on 5+ miljardia yli pallon kantokyvyn? + Väestömäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmastako ne resurssit tulevat kaikille? Jos tavoitteena on että kurjistetaan muiden oloja, niin se taas johtaa yhä kiihtyvään riistohyödyntämiseen niillä alueilla, ja sitä myöten mitä ikinä siellä kasvatetaan kasvaa vuosi vuodelta huonommin. Ja sitten taas hinnat täälläkin nousevat.
Milläs tapaa se ei huononisi kun meitä on 5+ miljardia yli pallon kantokyvyn? + Väestömäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmastako ne resurssit tulevat kaikille? Jos tavoitteena on että kurjistetaan muiden oloja, niin se taas johtaa yhä kiihtyvään riistohyödyntämiseen niillä alueilla, ja sitä myöten mitä ikinä siellä kasvatetaan kasvaa vuosi vuodelta huonommin. Ja sitten taas hinnat täälläkin nousevat.
Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta. 
