Ilmastonmuutos

[Gespard]

Täysin manipuloinnin seurauksena taas on luotu jatkuva kerskakulutuksen kertakäyttökulttuuri, jonka ylläpitäminen aiheuttaa ongelmia. Väitän, että kenenkään elämänlaatu ei huonone, jos maailmasta poistetaan kertakäyttömuoti ja valmistettaisiin vain pitkään käytettäviä laadukkaita vaatteita, luovuttaisiin vuoden välein julkaistavasta teknologiaroskasta (esim. puhelimet, joiden uudet versiot eivät tuo mitään uutta aiempaan verrattuna) ja ylipäätään valmistettaisiin kaikki tuotteet kestämään vuosikymmeniä sekä syötäisiin kestävämmin (huom. vain kestävämmin, ei täysin vegaanisesti).

Ei tämä riitä vaan pitäisi vähentää myös ihmismäärää. Siitähän tämä ongelma on periaatteessa lähtenyt alunperinkin, kun ihmiset eivät hyväksy ajatusta että ylikansoitus tuhoaa palloa. Kaikilla on mielessä vain hyvesignalointi ja omat uskomukset siitä että kyllä täällä on hyvä olla kun teemme parhaamme. No minä sanoisin että ei ole.

 

[King Im Jo]

Kyllä, ainakin jo 1977 öljy-yhtiö Exxon selvitti hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen ilmastoon ja sen negatiiviset seuraukset, mutta hautasi tulokset. (Linkki)

En usko, että ihminen luonnostaan haluaa elää erittäin kuluttavasti. Jokainen haluaa syödä hyvin, nukkua lämpimässä ja käydä lämpimässä suihkussa, harrastaa jotain ja matkustella vähän. Tämä varmasti onnistuisi varsin helposti planetaarisia rajoja kunnioittaen. Mitä ihminen kokee tärkeäksi ei järin ole muuttunut vuosituhansien saatossa, vain koska satuimme keksimään uusia vempaimia.

Täysin manipuloinnin seurauksena taas on luotu jatkuva kerskakulutuksen kertakäyttökulttuuri, jonka ylläpitäminen aiheuttaa ongelmia. Väitän, että kenenkään elämänlaatu ei huonone, jos maailmasta poistetaan kertakäyttömuoti ja valmistettaisiin vain pitkään käytettäviä laadukkaita vaatteita, luovuttaisiin vuoden välein julkaistavasta teknologiaroskasta (esim. puhelimet, joiden uudet versiot eivät tuo mitään uutta aiempaan verrattuna) ja ylipäätään valmistettaisiin kaikki tuotteet kestämään vuosikymmeniä sekä syötäisiin kestävämmin (huom. vain kestävämmin, ei täysin vegaanisesti).

Samaa mieltä kertakäyttökulttuurin kanssa, vaikka sitäkin tukenut koska halpa hinta(varsinkin jos jotain tuotetta ei tarvitse kuin kerran/pari).
Mutta jotenkin musta tuntuu että ihmisyyteen kuuluu se että mikään ei riitä, joka siis liittyy tuohon erittäin kuluttavaan elintapaan.
Aina pitää olla asiat paremmin kuin naapurilla tms. Oma perse edellä meininki. Ja sitten niitä omia perseitä voi olla koko suku/kaveripiiri/mikä vaan, jolloin myös kulutuksen tarve eskaloituu ns. vitusti.

 

[Spotty]

Ei tämä riitä vaan pitäisi vähentää myös ihmismäärää. Siitähän tämä ongelma on periaatteessa lähtenyt alunperinkin, kun ihmiset eivät hyväksy ajatusta että ylikansoitus tuhoaa palloa. Kaikilla on mielessä vain hyvesignalointi ja omat uskomukset siitä että kyllä täällä on hyvä olla kun teemme parhaamme. No minä sanoisin että ei ole.

Ylikansoitus ei tuhoa palloa vaan ylikulutus. Ylikulutus on seurausta todellisuudesta irronneesta talouspolitiikasta ja jatkuvan kasvun tavoittelusta, ei väkiluvun kasvusta. Ja väkiluku lähtee myös maassa kuin maassa laskuun, kun väestöllä menee hyvin ja naiset saavat käydä kouluja ja saavat vaihtoehdon synnytyskoneena olemiselle.

Mutta jotenkin musta tuntuu että ihmisyyteen kuuluu se että mikään ei riitä, joka siis liittyy tuohon erittäin kuluttavaan elintapaan.

Varmasti osittain totta. Mutta kun alkaa miettimään, montako tuotetta itse ostaisi esimerkiksi vuoden aikana, jos ei näkisi yhden yhtä mainosta vuoden aikana, ei televisiossa, ei kaduilla, ei puhelimella? Olettaen, että esimerkiksi kaapissa olevat vaatteet olisivat valmiiksi sellaista laatua ettei niiden hajoamisesta tarvitsisi huolehtia. Turhan tuputuksen lakatessa aika harva varmaan heräisi aamulla ja ajattelisi "ei perkele, nyt minä tilaan kiinasta sen sähköisen appelsiininpuristimen."

 

[Gespard]

Mutta jotenkin musta tuntuu että ihmisyyteen kuuluu se että mikään ei riitä, joka siis liittyy tuohon erittäin kuluttavaan elintapaan.
Aina pitää olla asiat paremmin kuin naapurilla tms. Oma perse edellä meininki. Ja sitten niitä omia perseitä voi olla koko suku/kaveripiiri/mikä vaan, jolloin myös kulutuksen tarve eskaloituu ns. vitusti.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin hiilijalanjälkensä olipa miten ekologinen tahansa. Ja jo saavutettua on vaikea ottaa pois, eli esim länsimaista elintasoa. Onhan tässä saatu päästöjä kuriin, mutta sitten nyt iskee jo ns. feedback loop ilmastonmuutoksen kanssa, jossa lämpeneminen lisää päästöjä ja aktivoi muita uusia päästölähteitä, joten pitäisi tehdä vielä enemmän kuin aiemmin ja niin edelleen. Ihan suoraan sanottuna toivoton tehtävä koska meitä on niin paljon, voisi teoriassa vielä onnistua jos ihmisiä olisi alle 5 miljardia.

 

[Gespard]

Ylikansoitus ei tuhoa palloa vaan ylikulutus. Ylikulutus on seurausta todellisuudesta irronneesta talouspolitiikasta ja jatkuvan kasvun tavoittelusta, ei väkiluvun kasvusta. Ja väkiluku lähtee myös maassa kuin maassa laskuun, kun väestöllä menee hyvin ja naiset saavat käydä kouluja.

Sanoisin että nykyisillä päästövähennyksillä on ehkä kompensoitu korkeintaan lämpenemisestä kasvaneet luonnolliset hiilidioksidipäästöt. Ja tämä ilmiö voimistuu vielä lisää mitä enemmän ilmasto lämpenee globaalisti.

 

[Spotty]

Ja jo saavutettua on vaikea ottaa pois, eli esim länsimaista elintasoa.

En taas usko, että kenenkään elintaso huononee kertakäyttökulttuurin lopettamisen seurauksena ja jatkuvan kasvun tavoittelun seurauksena.

Sanoisin että nykyisillä päästövähennyksillä on ehkä kompensoitu korkeintaan lämpenemisestä kasvaneet luonnolliset hiilidioksidipäästöt. Ja tämä ilmiö voimistuu vielä lisää mitä enemmän ilmasto lämpenee globaalisti.

Jep, enkä minäkään tarkoittanut että nykyinen kehityspolku on mitenkään riittävä varsinkaan päästövähennysten suhteen.

 

[Joku_242]

Ylikansoitus ei tuhoa palloa vaan ylikulutus. Ylikulutus on seurausta todellisuudesta irronneesta talouspolitiikasta ja jatkuvan kasvun tavoittelusta, ei väkiluvun kasvusta. Ja väkiluku lähtee myös maassa kuin maassa laskuun, kun väestöllä menee hyvin ja naiset saavat käydä kouluja ja saavat vaihtoehdon synnytyskoneena olemiselle.

Ylikansoitus ei tosiaan suoraan aiheuta ylikulutusta, mutta käytännössä silti johtaa siihen kun ihmiset ei halua elää kusessa ja paskassa. Pelkällä turhan kulutuksen karsimisella kun ei kauhean pitkälle pötkitä, vaan suurin osa menee arjen pyörittämiseen.

 

[King Im Jo]

Ylikansoitus ei tuhoa palloa vaan ylikulutus. Ylikulutus on seurausta todellisuudesta irronneesta talouspolitiikasta ja jatkuvan kasvun tavoittelusta, ei väkiluvun kasvusta. Ja väkiluku lähtee myös maassa kuin maassa laskuun, kun väestöllä menee hyvin ja naiset saavat käydä kouluja ja saavat vaihtoehdon synnytyskoneena olemiselle.


Varmasti osittain totta. Mutta kun alkaa miettimään, montako tuotetta itse ostaisi esimerkiksi vuoden aikana, jos ei näkisi yhden yhtä mainosta vuoden aikana, ei televisiossa, ei kaduilla, ei puhelimella? Olettaen, että esimerkiksi kaapissa olevat vaatteet olisivat valmiiksi sellaista laatua ettei niiden hajoamisesta tarvitsisi huolehtia. Turhan tuputuksen lakatessa aika harva varmaan heräisi aamulla ja ajattelisi "ei perkele, nyt minä tilaan kiinasta sen sähköisen appelsiininpuristimen."

Itseasiassa aika montakin asiaa tulee mieleen. Siis sellaista mitä ei oikeasti tarvitsisi, mutta on kuitenkin "haluamislistalla".
Ja ainakin omalla kohdalla olen blokannut lähes kaikki mainokset mitä mahdollista.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin hiilijalanjälkensä olipa miten ekologinen tahansa. Ja jo saavutettua on vaikea ottaa pois, eli esim länsimaista elintasoa. Onhan tässä saatu päästöjä kuriin, mutta sitten nyt iskee jo ns. feedback loop ilmastonmuutoksen kanssa, jossa lämpeneminen lisää päästöjä ja aktivoi muita uusia päästölähteitä, joten pitäisi tehdä vielä enemmän kuin aiemmin ja niin edelleen. Ihan suoraan sanottuna toivoton tehtävä koska meitä on niin paljon, voisi teoriassa vielä onnistua jos ihmisiä olisi alle 5 miljardia.

Onko tosta maapallon kestämästä väestönmäärästä jotain tarkempaa tutkimusta tullut vastaan?
Pari lukenut, mutta niissä heittää arviot ihan sen kirjoittajan ideologian ja arvioden perusteella 1-50 miljardin välillä(heitto, ei voi muistaa tarkkaan lukuja).
Veikkaan että tähän ei ole yksiselitteistä vastausta kun ei voi tietää miten ihmiskunta reagoi mihinkin. Jos tällä hetkellä saataisiin jokin vitun hieno muutos päästöihin yms, niin yllättäen ihmiskunnan reaktio voisi olla että "ei mitään hätää, meillä on varaa tehdä tätä ja tätä".
Ja taas ollaan siinä samassa pisteessä kuin aikasemminkin, jos ei huonommassa.

 

[pulatunnus]

Itseasiassa aika montakin asiaa tulee mieleen. Siis sellaista mitä ei oikeasti tarvitsisi, mutta on kuitenkin "haluamislistalla".
Ja ainakin omalla kohdalla olen blokannut lähes kaikki mainokset mitä mahdollista.
....

Jos 80 luvulla olisi otettu tosissaan , niin elintaso, hyvintointi kehitys ei välttämättä olisi isosti hidastunut, paljon fosiilista kuluttava kulutus olisi vähentynyt, jo pelkästään se että liikenne olisi suosinut vähänkuluttavaa, niin no olis vienyt osalta ajamisen iloa, mutta todellinen negatiivinen vaikutus hyvintointtin olisi voinut jäädä aika pieneksi. Joitai prosesseja olisi optimoitu nopeammin, kulutus oli suuntautunut vähän toisin. 70 luvulla oli ns nopea yllättävä energiakriisi, niin joka ennustettava hitaampi suunta olisi paljon pienempi vaikutteinen.

Palloistuminen olisi jatkunut, mutta olisi ottanut enemmän energiafosiili tehokkuuden, ehkä vähän hidastanut kehittyvien maiden teollistumista, mutta se olisi tapahtunut vähemp päästöisesti.

Mitä sitä olis seurannut, kumulatiivisetpäästö murto-osa, ja tänäpäivänä olisi paljon enemmän pelivaraa päästellä.

80luvulla toki elintaso oli mitä oli, mutta jos miettii mitä helposti olisi voinut leikata 1990 luvulla, 2000 , 2010 luvulla, pelkästään liikenteestä. Joku varmaan valittaa saastejutuista, jo ne heikense tehokkutta, mutta ne nyt oli välttämöttämiä nuoremmilla, ja ehkä kerkes boomereillekkin.

 

[Gespard]

Onko tosta maapallon kestämästä väestönmäärästä jotain tarkempaa tutkimusta tullut vastaan?

Periaatteessahan tämä muuttuu koko ajan, niin maapallon kantokyvyn mukaan (laskemassa koko ajan) kuin myös ihmisten toimien ja mm. viljelytekniikoiden muutosten myötä. Nythän on jo ollut jonkin aikaa tavoitteena esim vähentää viljelyalaa ja yrittää muuttaa sitä tehokkaammaksi ja myös osittain ekologisemmaksi. Se ei tietenkään auta yhtään mitään jos ihmisten määrä jatkaa kasvuaan. Joka tapauksessa, nämä ihmisten puolelta aikaansaamat muutokset ovat niin hitaita, että kiihtyvä ilmastonmuutos pyyhkii lattiaa kaikilla hitailla toimilla. Ja samaan aikaan kohoava lämpötila laskee entisestään pallon kantokykyä, massasukupuutto lajien osalta on jo hyvässä vauhdissa ja se kiihtyy, etenkin näillä pallon alueilla joilla ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja eniten/aiheuttaa eniten tuhoa, esim Afrikassa.

 

[Joku_242]

Jos 80 luvulla olisi otettu tosissaan , niin elintaso, hyvintointi kehitys ei välttämättä olisi isosti hidastunut, paljon fosiilista kuluttava kulutus olisi vähentynyt, jo pelkästään se että liikenne olisi suosinut vähänkuluttavaa, niin no olis vienyt osalta ajamisen iloa, mutta todellinen negatiivinen vaikutus hyvintointtin olisi voinut jäädä aika pieneksi. Joitai prosesseja olisi optimoitu nopeammin, kulutus oli suuntautunut vähän toisin. 70 luvulla oli ns nopea yllättävä energiakriisi, niin joka ennustettava hitaampi suunta olisi paljon pienempi vaikutteinen.

Palloistuminen olisi jatkunut, mutta olisi ottanut enemmän energiafosiili tehokkuuden, ehkä vähän hidastanut kehittyvien maiden teollistumista, mutta se olisi tapahtunut vähemp päästöisesti.

Mitä sitä olis seurannut, kumulatiivisetpäästö murto-osa, ja tänäpäivänä olisi paljon enemmän pelivaraa päästellä.

80luvulla toki elintaso oli mitä oli, mutta jos miettii mitä helposti olisi voinut leikata 1990 luvulla, 2000 , 2010 luvulla, pelkästään liikenteestä. Joku varmaan valittaa saastejutuista, jo ne heikense tehokkutta, mutta ne nyt oli välttämöttämiä nuoremmilla, ja ehkä kerkes boomereillekkin.

Muistaakseni noin puolet koskaan päästellyistä hiilidioksidipäästöistä on päästelty 80-lukuun mennessä. Eli ei se ihan *niin* paljoa olisi auttanut, kun sen jälkeen suurin osa päästöistä on tainnut tulla nykyisistä tai entisistä kehitysmaista.

 

[ojisama]

Muistaakseni noin puolet koskaan päästellyistä hiilidioksidipäästöistä on päästelty 80-lukuun mennessä. Eli ei se ihan *niin* paljoa olisi auttanut, kun sen jälkeen suurin osa päästöistä on tainnut tulla nykyisistä tai entisistä kehitysmaista.

Muistisi näyttää pettävän. Mikähän osuus tuossa on 1980-lukuun mennessä päästelty..?

Global CO2 emissions by year 1940-2025| Statista

Annual global carbon dioxide emissions have increased by more than 65 percent since 1990 and are now at their highest ever levels.

www.statista.com

 

[Joku_242]

Muistisi näyttää pettävän. Mikähän osuus tuossa on 1980-lukuun mennessä päästelty..?

Global CO2 emissions by year 1940-2025| Statista

Annual global carbon dioxide emissions have increased by more than 65 percent since 1990 and are now at their highest ever levels.

www.statista.com

Mitäpä tuo käppyrä asiasta kertoisi? Siinähän vain on vuotuiset päästöt eikä kumulatiivisia päästöjä.

Mutta näyttää että mulla oli hieman vanhentunutta tietoa. Vuoteen 1989 mennessä oli päästelty vajaa 800 miljardia tonnia, kun taas uusin luku on 1800 miljardia tonnia. 2017 tuo olisi vielä aikalailla pitänyt paikkansa.

Näemmä Kiina on jo saamassa EU:ta kiinni kumulatiivisissa päästöissä, joten enää ei toimi tuokaan keppihevonen itseruoskinnassa. Lisäksi EU:n kumulatiivisista päästöistä puolet on tosiaan tullut vuoteen 1980 mennessä, jenkeillä hieman alle puolet.

Cumulative CO₂ emissions

Running sum of CO₂ emissions produced from fossil fuels and industry since the first year of recording, measured in tonnes. Land-use change emissions are not included.

ourworldindata.org

 

[Spotty]

Mitäpä tuo käppyrä asiasta kertoisi? Siinähän vain on vuotuiset päästöt eikä kumulatiivisia päästöjä.

Mutta näyttää että mulla oli hieman vanhentunutta tietoa. Vuoteen 1989 mennessä oli päästelty vajaa 800 miljardia tonnia, kun taas uusin luku on 1800 miljardia tonnia. 2017 tuo olisi vielä aikalailla pitänyt paikkansa.

Näemmä Kiina on jo saamassa EU:ta kiinni kumulatiivisissa päästöissä, joten enää ei toimi tuokaan keppihevonen itseruoskinnassa. Lisäksi EU:n kumulatiivisista päästöistä puolet on tosiaan tullut vuoteen 1980 mennessä, jenkeillä hieman alle puolet.

Cumulative CO₂ emissions

Running sum of CO₂ emissions produced from fossil fuels and industry since the first year of recording, measured in tonnes. Land-use change emissions are not included.

ourworldindata.org

Kun se Kiina pitää joka kerta raahata keskusteluun mukaan, niin muistetaan sitten samaan hengenvetoon mainita, että länsimaat alkoivat siirtää teollisuuttaan Kiinaan juurikin 1980-luvun paikkeilla.

 

[ojisama]

Mitäpä tuo käppyrä asiasta kertoisi? Siinähän vain on vuotuiset päästöt eikä kumulatiivisia päästöjä.

Arvaa mistä kumulatiiviset päästöt koostuu?

 

[Joku_242]

Arvaa mistä kumulatiiviset päästöt koostuu?

No tietysti siitä, mistä ei näe mitään oleellista? Tuollainen vuosittaiset päästöt näyttävä kuvaaja on yhtä tyhjän kanssa kumulatiivisia päästöjä tarkastellessa.

Kun se Kiina pitää joka kerta raahata keskusteluun mukaan, niin muistetaan sitten samaan hengenvetoon mainita, että länsimaat alkoivat siirtää teollisuuttaan Kiinaan juurikin 1980-luvun paikkeilla.

Niin, eipä olisi kannattanut. Tuskin Kiina olisi muuten saanut länkkäreitä näin nopeasti teknologiassa kiinni. Vielä jonkin aikaa sittenhän pidettiin moraalisena velvollisuutena siirtää teknologiaa silloisiin kehitysmaihin, eikö?

Mutta mitä väliä sillä tässäkään asiayhteydessä on? Ei ne päästöt nyt niin paljoa ole siirtyneet sinne tuotannon perässä. Iso osa päästöistä tulee arjen pyörittämisestä eikä kilkuttimien valmistamisesta, eikä sinne kuitenkaan kaikkea siirretty, varsinkaan ennen 2000-lukua. Lisäksi länkkäreiden kulutuksenkin osuus on pienentynyt reippaasti siitä, mitä se oli joitain vuosikymmeniä sitten.

 

[ojisama]

No tietysti siitä, mistä ei näe mitään oleellista? Tuollainen vuosittaiset päästöt näyttävä kuvaaja on yhtä tyhjän kanssa kumulatiivisia päästöjä tarkastellessa.

No ei. 'silmällä näkee' pinta-alan (ks. integraali), jonka vuosittaiset päästöt muodostavat.

Myönnettäköön että ilmaisusi on erityisen epätarkka, itse ainakin tulkitsen "80-lukuun mennessä" yksiselitteisesti tarkoittavan ennen 80-lukua. 80-luvulle mennessä olisi myös epätarkka, mutta voisi sisältää ainakin osan 80-luvusta. Tuolla myöhemmällä 89 rajauksella toki menee aika lähelle (ja ennen 40-lukua tapahtuneet päästöt jopa merkityksellisiä tässä vertailussa.) *

Esitän myös, että hiilidioksidipäästöjen huomioiminen olisi vaikuttanut myös kehitysmaisen hiilidioksidipäästöihin merkittävästi, vaikka ei toki ehkä samassa suhteessa kuin teknisillä edelläkävijöillä.

*

Spoileri: Keinoäly samaa mieltä, jos mitään merkitystä.

Ilmaukset tarkoittavat eri asiaa: 80-lukuun mennessä tarkoittaa ennen 80-lukua (esim. 70-luvulla) tapahtuvaa asiaa, kun taas 80-luvulle mennessä tarkoittaa sitä, että tapahtuma ajoittuu viimeistään kyseisen vuosikymmenen (esim. 1980–1989) loppuun.

Voi riippua tekoälystä, promptista jne. Kielitoimisto ei kuitenkaan tykkää 'mennessä', jos kinostaa välttää epäselvyyksiä.

 

[pulatunnus]

No tietysti siitä, mistä ei näe mitään oleellista? Tuollainen vuosittaiset päästöt näyttävä kuvaaja on yhtä tyhjän kanssa kumulatiivisia päästöjä tarkastellessa.

Siitä saa vähän tuntumaa miten ne vuotoiset päästöt on kasvaneet, ja onko ne viimeisen seitsemänkymmennen vuoden kumulatiiviset päästöt päästelty 60-80 luvulla vai tällä vuositahunalle

Niin, eipä olisi kannattanut. Tuskin Kiina olisi muuten saanut länkkäreitä näin nopeasti teknologiassa kiinni. Vielä jonkin aikaa

Tuotannon siiron taustalla oli myös päästöjen vientiä, ei välttämäää CO2 päästöjen tietoista, vaan muidan paikallisesti haitallisten, Ajatu jos 80-90 luvulla olisi alettu tosissaan puuttuun CO2 päästöihin, niin olisi ymmäretty että se on mailmanlaajuista.

sittenhän pidettiin moraalisena velvollisuutena siirtää teknologiaa silloisiin kehitysmaihin, eikö?

Sarkasmia ? Paikallisiahaitallisia päästöjä aihettavaa teollisuutta siirettiin kehittyviin maihin, samoin työvoimaltaista, asiat siirty sinne missä dollareina edulisempaa, ja sitten kulutettiin edullisempaa.

Jos CO2 päästöillä olisi ollut hinta, niin ei se palloistumista olis pysäyttänyt, mutta hidastanut päästöjen kasvua.

Mutta mitä väliä sillä tässäkään asiayhteydessä on? Ei ne päästöt nyt niin paljoa ole siirtyneet sinne tuotannon perässä. Iso osa päästöistä tulee arjen pyörittämisestä eikä kilkuttimien valmistamisesta, eikä sinne kuitenkaan kaikkea siirretty, varsinkaan ennen 2000-lukua. Lisäksi länkkäreiden kulutuksenkin osuus on pienentynyt reippaasti siitä, mitä se oli joitain vuosikymmeniä sitten.

Vaikka paperilla ajatuksesi tukee sitä että päästöt vähentyneet samaan aikaan kun hyvinvointi kasvannut, niin ei ihan noin ruusuista.


En nyt tarkistanut, mutta OECD maissa päästötöissä on taittumisen merkkejä tuossa 2010 alla, finanssi kriisi 2008, Tuotannon päästöjä on siiretynyt pidempään kehittyviin maihin ja OECD maiden kulutuksen päästöjä piiloutunut tuonnin hiilireppuun .
OECD maissa kyllä ihan tosiasiallista vehenemistä eri sektoreilla viimeisen 15v aikana, tai ainakin kasvun taittumista. Suomessakin liikenteen kokonais päästöt ei ole isosta kasvaneet sitten 90 luvun alun, määrtä kasvaneet, eli yksikkö kohti lasketeltu. Tämä esimerkkinä sen takia että siinäkin kyse sektorista missä vuoskymennet ollut sitä ylimääräistä minkä vähentäminen olisi sujunut ilman hyvinvointia tinkimistä.

 

[Joku_242]

No ei. 'silmällä näkee' pinta-alan (ks. integraali), jonka vuosittaiset päästöt muodostavat.

Myönnettäköön että ilmaisusi on erityisen epätarkka, itse ainakin tulkitsen "80-lukuun mennessä" yksiselitteisesti tarkoittavan ennen 80-lukua. 80-luvulle mennessä olisi myös epätarkka, mutta voisi sisältää ainakin osan 80-luvusta. Tuolla myöhemmällä 89 rajauksella toki menee aika lähelle (ja ennen 40-lukua tapahtuneet päästöt jopa merkityksellisiä tässä vertailussa.) *

Esitän myös, että hiilidioksidipäästöjen huomioiminen olisi vaikuttanut myös kehitysmaisen hiilidioksidipäästöihin merkittävästi, vaikka ei toki ehkä samassa suhteessa kuin teknisillä edelläkävijöillä.

*

Spoileri: Keinoäly samaa mieltä, jos mitään merkitystä.

Voi riippua tekoälystä, promptista jne. Kielitoimisto ei kuitenkaan tykkää 'mennessä', jos kinostaa välttää epäselvyyksiä.

No joo, kieltämättä muistin sen osalta hieman väärin että se ei ollutkaan 80-lukuun mennessä vaan sen aikana. Mutta joka tapauksessa, 80-luvulla aloitetut päästönvähennystoimet olisivat alkaneet vaikuttaa vasta ysärillä, joten alkuperäinen väite että noin puolet kumulatiivisista päästöistä oli realististen toimenpiteiden ulkopuolella piti kutakuinkin paikkansa. Varsinkin kun Euroopan ja jenkkilän osuus sen jälkeisistä päästöistä on selvästi pienempi.

Siitä saa vähän tuntumaa miten ne vuotoiset päästöt on kasvaneet, ja onko ne viimeisen seitsemänkymmennen vuoden kumulatiiviset päästöt päästelty 60-80 luvulla vai tällä vuositahunalle

Aika huono se on verrattuna käppyrään josta suoraan näkee kumulatiiviset päästöt.

Tuotannon siiron taustalla oli myös päästöjen vientiä, ei välttämäää CO2 päästöjen tietoista, vaan muidan paikallisesti haitallisten, Ajatu jos 80-90 luvulla olisi alettu tosissaan puuttuun CO2 päästöihin, niin olisi ymmäretty että se on mailmanlaajuista.

Toki tuohon aikaan olisi voinut toki tehdä monia asioita paremmin. Esimerkiksi ilman ydinvoimapsykooseja ydinvoimaloiden rakentamista ei olisi lopetettu länsimaissa, mikä olisi vähentänyt päästöjä ilman elintason laskemista. Silloinhan muita päästöttömiä vaihtoehtoja ei juuri ollut.

Sarkasmia ? Paikallisiahaitallisia päästöjä aihettavaa teollisuutta siirettiin kehittyviin maihin, samoin työvoimaltaista, asiat siirty sinne missä dollareina edulisempaa, ja sitten kulutettiin edullisempaa.

Joo, oli se sarkasmia. Eiköhän suurin syy ollut työvoiman halpuutus, mutta vasemmisto hyväksyi tämän kehitysmaiden auttamisen takia. Vielä 10 vuotta sitten monet sanoi että on OK että työpaikat lähtee kun tällä saadaan nostettua kehitysmaat köyhyydestä.

Vaikka paperilla ajatuksesi tukee sitä että päästöt vähentyneet samaan aikaan kun hyvinvointi kasvannut, niin ei ihan noin ruusuista.


En nyt tarkistanut, mutta OECD maissa päästötöissä on taittumisen merkkejä tuossa 2010 alla, finanssi kriisi 2008, Tuotannon päästöjä on siiretynyt pidempään kehittyviin maihin ja OECD maiden kulutuksen päästöjä piiloutunut tuonnin hiilireppuun .
OECD maissa kyllä ihan tosiasiallista vehenemistä eri sektoreilla viimeisen 15v aikana, tai ainakin kasvun taittumista. Suomessakin liikenteen kokonais päästöt ei ole isosta kasvaneet sitten 90 luvun alun, määrtä kasvaneet, eli yksikkö kohti lasketeltu. Tämä esimerkkinä sen takia että siinäkin kyse sektorista missä vuoskymennet ollut sitä ylimääräistä minkä vähentäminen olisi sujunut ilman hyvinvointia tinkimistä.

Näyttäisi että myös kulutuksen mukaan laskettuna hiilidioksidipäästöt on laskenut Suomessa ja myös muualla Euroopassa reippaasti ysäriltä lähtien, eli huipusta on yli 30 vuotta. Ja Kiina on ottanut jo EU:n kiinni. Tuo käppyrä ei tosin ulotu 90-luvun alkua pidemmälle.

Per capita consumption-based CO₂ emissions

Consumption-based emissions are national emissions that have been adjusted for trade. It's production-based emissions minus emissions embedded in exports, plus emissions embedded in imports.

ourworldindata.org

 

[pulatunnus]

No joo, kieltämättä muistin sen osalta hieman väärin että se ei ollutkaan 80-lukuun mennessä vaan sen aikana. Mutta joka tapauksessa, 80-luvulla aloitetut päästönvähennystoimet olisivat alkaneet vaikuttaa vasta ysärillä, joten alkuperäinen väite että noin puolet kumulatiivisista päästöistä oli realististen toimenpiteiden ulkopuolella piti kutakuinkin paikkansa. Varsinkin kun Euroopan ja jenkkilän osuus sen jälkeisistä päästöistä on selvästi pienempi.



Aika huono se on verrattuna käppyrään josta suoraan näkee kumulatiiviset päästöt.

Linkaamastasi palvelusta

Suomi oli viimevuosisadan lopun kehittyvä maa, Kiina parikymmentä vuotta perässä (kahdessa viimeisessä käppyrässä sen takia pois, kun olisi muuta jääneet vaaka viivoiksi)

Toki tuohon aikaan olisi voinut toki tehdä monia asioita paremmin. Esimerkiksi ilman ydinvoimapsykooseja ydinvoimaloiden rakentamista ei olisi lopetettu länsimaissa, mikä olisi vähentänyt päästöjä ilman elintason laskemista. Silloinhan muita päästöttömiä vaihtoehtoja ei juuri ollut.

70luvun energiakriisi kyllä osoitti että muitakin keinoja on, ja silloin elintason taantuma tuli lähnnä siitä että sitä siirettiin ölkyntuottajille.

Jos 80-90 luvulla olisi CO2 jutut otettu vakavasti, niin ydinvoima pelko olisi hävinnyt ilmastonmuutos ongelmalle.

Joo, oli se sarkasmia. Eiköhän suurin syy ollut työvoiman halpuutus, mutta vasemmisto hyväksyi tämän kehitysmaiden auttamisen takia. Vielä 10 vuotta sitten monet sanoi että on OK että työpaikat lähtee kun tällä saadaan nostettua kehitysmaat köyhyydestä.

Vasemmisto unohti mailmanhalaiulun sillä hetkellä kun se uhkasi omaa työpaikkaa, eli siellä sitä itkettiin palloistumista, kapitalistit ja halvan ostajat sitten mainitsi heille että tämähän on sitä hyvoinnin tasaisempaa jakamista.

Näyttäisi että myös kulutuksen mukaan laskettuna hiilidioksidipäästöt on laskenut Suomessa ja myös muualla Euroopassa reippaasti ysäriltä lähtien, eli huipusta on yli 30 vuotta. Ja Kiina on ottanut jo EU:n kiinni. Tuo käppyrä ei tosin ulotu 90-luvun alkua pidemmälle.

Per capita consumption-based CO₂ emissions

Consumption-based emissions are national emissions that have been adjusted for trade. It's production-based emissions minus emissions embedded in exports, plus emissions embedded in imports.

ourworldindata.org

Tuosta sinänsä voisi vetää johtopäätöksiä että samalla kuin hvyvinttia kasvatetaan niin voidaan vähentää päästöjä, toki voisi paljon isompaakin päästöjen laskua saavuttaa.

Ja tämä lähti siitä että jos olisi silloin 80-90 luvulla otettu totisemmin, niin nyt olisi parempi tilanne.

Noita OECD maita, EU, pohjois amerikka kun katsoo, niin muistaa että sitten 90 luvun on se tuonnin selkäreppupäästöt kasvaneet rajusti (energia menee polttomaan mukaan), eli ihan laskusta puhuminen on vähän imartelevaa.

Mutta esim tuolla välillä Suomessa kokonais liikenteen päästöt ei ole isoski kasvaneet, enemmän suhdanne vaihtelua, vaikka liikennemäärät kasvaneet, ja toki väestömäätä, eli henkeä kohti lasketellut. Mutta sei ei tarkoita etteikö niissäkin päästöisssä ollut paljon turhaa höttöä minkä olisi voinut leikata ilman hyvinvointi laskua.

 

[Joku_242]

Tuosta sinänsä voisi vetää johtopäätöksiä että samalla kuin hvyvinttia kasvatetaan niin voidaan vähentää päästöjä, toki voisi paljon isompaakin päästöjen laskua saavuttaa.

Ja tämä lähti siitä että jos olisi silloin 80-90 luvulla otettu totisemmin, niin nyt olisi parempi tilanne.

Noita OECD maita, EU, pohjois amerikka kun katsoo, niin muistaa että sitten 90 luvun on se tuonnin selkäreppupäästöt kasvaneet rajusti (energia menee polttomaan mukaan), eli ihan laskusta puhuminen on vähän imartelevaa.

Mutta esim tuolla välillä Suomessa kokonais liikenteen päästöt ei ole isoski kasvaneet, enemmän suhdanne vaihtelua, vaikka liikennemäärät kasvaneet, ja toki väestömäätä, eli henkeä kohti lasketellut. Mutta sei ei tarkoita etteikö niissäkin päästöisssä ollut paljon turhaa höttöä minkä olisi voinut leikata ilman hyvinvointi laskua.

Joo, osa päästövähennyksistä on sellaisia että ne voidaan tehdä ilman että se vaikuttaa juurikaan hyvinvointiin, mutta sellaiset helpot vähennyskohteet taitaa ainakin EU:ssa olla pääosin jo tehty. Toki aikaistamalla niitä olisi saatu hieman enemmän pelivaraa, mutta ei kovin paljoa kun kun sittemmin suurin osa päästöistä on tullut Euroopan ja jenkkilän ulkopuolelta.

Ja tuossa kuvaajassahan päästöt on laskettu kulutuksen mukaan, eli teollisuuden siirto Kiinaan ei vaikuta siihen.

 

[maid]

Liittyykö se ilmastonmuutokseen, että pk-seudulla ei kuule enää käytännössä muita laulavia lintuja kuin mustarastaita, ja niitä siitäkin edestä. Tuntuu että ne on syrjäyttäneet kaiken muun tieltään.