Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Talo muodostaa luonnostaan hormin, jossa lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Yksinkertaistettuna talo siis imee ilmaa alhaalta ja puhaltaa ylös. Tämä aiheuttaa varsinkin pakkaskeleillä tilanteen, että koneellisellakin poistolla varustetuissa taloissa saattaa yläkerran huoneissa olla ylipaine ulkoilmaan nähden. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että ikkunat huurtuvat lasien välistä.

Kuurola.png
Oho tuo ei tullut mieleeni, mutta hyvä tietää kiitos!
 
Joo noin se varmasti mene. Pitääpä tarkistaa tuo kohta vielä kun ehtii. Jäätä en ole huomannut että olisi muodostunut, tosin ei nyt vielä kovia pakkasia ole ollutkaan.
 
Uudehko omakotitalo, jonk vieressä n. 35m2 erillisrakennus. Erillisrakennus lämpenee maalämmöllä, wc ja vesipiste löytyy myös. Talven yli tarkoitus pitää noin 18 asteen lämpöä, koska rakennuksessa työhuone ja nikkarointitilaa. Rakennuksessa tulee vietettyä aikaa hyvin vaihtelevasti, välillä useamman tunnin päivässä ja välillä 0h viikossa.

Ilmanvaihto toteutettu huippuimurilla, korvausilma tulee ikkunan yläpuolella olevasta korvausilmaventtiilistä.

Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?
 
Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?

Ei sinne kerry kosteutta ellei siellä ole kosteuden lähteitä ja tila on lämpimämpi kuin ulkoilma.
 
Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?
Pitäisin päällä aina. Etenkin talvella se huippari voi sopivalla kelillä jäätyä jos ei ole päällä.
 
Joo noin se varmasti mene. Pitääpä tarkistaa tuo kohta vielä kun ehtii. Jäätä en ole huomannut että olisi muodostunut, tosin ei nyt vielä kovia pakkasia ole ollutkaan.
näyttää ihan jäältä tuo, siksi ihmettelin. mitä tuo sitten on? ei äkkiseltään näytä sellaiselta mitä pitäisi olla siellä.

ja mitä tuossa kennon ja karkeailmasuodattimen välissä on? lisää suodatinta? sen ei kait pitäisi olla kennossa kiinni.

1732093149608.png
 
Uudehko omakotitalo, jonk vieressä n. 35m2 erillisrakennus. Erillisrakennus lämpenee maalämmöllä, wc ja vesipiste löytyy myös. Talven yli tarkoitus pitää noin 18 asteen lämpöä, koska rakennuksessa työhuone ja nikkarointitilaa. Rakennuksessa tulee vietettyä aikaa hyvin vaihtelevasti, välillä useamman tunnin päivässä ja välillä 0h viikossa.

Ilmanvaihto toteutettu huippuimurilla, korvausilma tulee ikkunan yläpuolella olevasta korvausilmaventtiilistä.

Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?
Pitäisin päällä pikku teholla. Ilmanvaihto on myös rakennusta varten, ei pelkästään ihmisiä. Koneellisen poiston kanavisto tahtoo olla sen verran mutkikas ja ahdas, ettei se painovoimaisena toimi, vaan vaatii rupellin pyörimään.
 
Pienempi lossnay on vähän mopo kahden hengen makuuhuoneeseen ja niin olisi todennäköisesti isokin, jos sen hidastaisi siedettävälle melutasolle, joten mietin että miten olisi diy kuutiokone vaatekaapin päälle. 3x tai 4x 120mm tuuletinta tulo- ja lähtöpuolelle ja lämmönvaihtimen mitat sen mukaan vaikka 360x360x120mm. Materiaaliksi yksipuolinen aaltopahvi, josta 120mm nippuun riittävä määrä 360x360 paloja, mitkä latoisi vuorotellen pystyyn ja vaakaan. Liima väliin ja lopuksi nurkkiin alumiinikulmasta vahvikkeet. Kahdelle sivulle päätyyn tuulettimet ja vastapuolille skooppi tulo- ja lähtöputkea varten.

ydin.png


Kai se ihan hyvin toimisi, mutta en osaa arvioida paljonko siita menisi ilmaa läpi noilla tuulettimilla, jos ne säädetään kolmen metrin etäisyydeltä huomaamattomiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Pienempi lossnay on vähän mopo kahden hengen makuuhuoneeseen ja niin olisi todennäköisesti isokin, jos sen hidastaisi siedettävälle melutasolle, joten mietin että miten olisi diy kuutiokone vaatekaapin päälle. 3x tai 4x 120mm tuuletinta tulo- ja lähtöpuolelle ja lämmönvaihtimen mitat sen mukaan vaikka 360x360x120mm. Materiaaliksi yksipuolinen aaltopahvi, josta 120mm nippuun riittävä määrä 360x360 paloja, mitkä latoisi vuorotellen pystyyn ja vaakaan. Liima väliin ja lopuksi nurkkiin alumiinikulmasta vahvikkeet. Kahdelle sivulle päätyyn tuulettimet ja vastapuolille skooppi tulo- ja lähtöputkea varten.

ydin.png


Kai se ihan hyvin toimisi, mutta en osaa arvioida paljonko siita menisi ilmaa läpi noilla tuulettimilla, jos ne säädetään kolmen metrin etäisyydeltä huomaamattomiksi.
Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.

Toisaalta ihan hyvä että lämpö ei siirry, sillä tehokkaassa kennossa poistoilma kondensoi, ja märkä pahvi on varsin hyvä homeen kasvualusta.

Mutta muuten ihan hauska idea :D
 
Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.

Toisaalta ihan hyvä että lämpö ei siirry, sillä tehokkaassa kennossa poistoilma kondensoi, ja märkä pahvi on varsin hyvä homeen kasvualusta.

Mutta muuten ihan hauska idea :D
Juu mutta lossnayn ja joidenkin pienempien kuutiokoneidenkin lämmönvaihtimet on tehty nimenomaan aaltopahvista (tai vastaavasta), tosin niissä on jokin homeenestoaine. Olisi vähän hassua, jos kaupallinen laite homehtuisi missään olosuhteissa. Ilmeisesti ideana on se, että kosteus siirtyy kennon läpi eikä kondensiovettä tarvitse poistaa, ja tuo nostaa ilmeisesti hyötysuhdettakin jollain mekanismilla..?
 
Juu mutta lossnayn ja joidenkin pienempien kuutiokoneidenkin lämmönvaihtimet on tehty nimenomaan aaltopahvista (tai vastaavasta), tosin niissä on jokin homeenestoaine. Olisi vähän hassua, jos kaupallinen laite homehtuisi missään olosuhteissa. Ilmeisesti ideana on se, että kosteus siirtyy kennon läpi eikä kondensiovettä tarvitse poistaa, ja tuo nostaa ilmeisesti hyötysuhdettakin jollain mekanismilla..?
Kappas niipäs onkin pahvia. Tosin Lossnayn ohjekirja neuvoo sammuttamaan laitteen jos ulkona on alle -10 astetta, tai jos laitteeseen kerääntyy kondenssia, joten en ihan luottaisi siihen vedenkestävyyteen.
-10 pakkasia on 10% vuoden tunneista, joten eipä haitanne jos iv:n sammuttaa siksi ajaksi.

Veden lauhtuminen kennon pintaan tosiaan parantaa hyötysuhdetta, mutta vesi alkaa jossain vaiheessa jäätymään.
 
Kappas niipäs onkin pahvia. Tosin Lossnayn ohjekirja neuvoo sammuttamaan laitteen jos ulkona on alle -10 astetta, tai jos laitteeseen kerääntyy kondenssia, joten en ihan luottaisi siihen vedenkestävyyteen.
-10 pakkasia on 10% vuoden tunneista, joten eipä haitanne jos iv:n sammuttaa siksi ajaksi.

Veden lauhtuminen kennon pintaan tosiaan parantaa hyötysuhdetta, mutta vesi alkaa jossain vaiheessa jäätymään.
Juu tai tuo sammutusjuttu on hieman epäselvä. Tuon ohjeen lisäksi on taulukko joka pitäisi kai tulkita siten, että 20 pakkasasteellakin voi käyttää, jos ilmankosteus on korkeintaan 30%. Suunnittelin noille jonkinlaista automaatiota, niin teen sen sammutuksen sitten siihen jos jäätymistä ilmenee.

taulukko.png
 
Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
 
Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Ainakin firma joka kävi meillä IV:n putsaamassa ja säätämässä käytti Suodatinpisteen tarvikesuodattimia (Topway). Sieltä olen sitten itsekin ostellut.
 
Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
itse olen tilannut Vallox 150 suodattimia suodatinkeskukselta ja ostanut joskus satunnaisesti muualtakin, kun tullut edullisesti vastaan. En ole huomannut mitään kummempaa eroa - ei niistä pöly ole läpi asti tullut. Tarvikkeilla menty alusta asti ts. sen jälkeen, kun alkup Valloxin mukana tulleet suodattimet meni vaihtoon. Jostain tarjouksesta täräytin kolmeksi vuodeksi kerralla, niin onpahan noita varastossa. 2 krt vuodessa vaihdan yleensä .. ihan imuroimalla kyllä menisi vähän pidemmälläkin vaihtovälillä.
 
Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Laatu vaihtelee paljon. Puuilossa kattelin, niin olivat paketoitu ruttuun ihan, jäi ostamatta.

Täältä olen tilannut suomesssa valmistettuja ja ei näe eroa originaaliin Ilmansuodattimet ilmanvaihtokoneisiin - Suodatinkeskus
 
Laatu vaihtelee paljon. Puuilossa kattelin, niin olivat paketoitu ruttuun ihan, jäi ostamatta.

Täältä olen tilannut suomesssa valmistettuja ja ei näe eroa originaaliin Ilmansuodattimet ilmanvaihtokoneisiin - Suodatinkeskus
Samoja kotimaisia tarvikesuodattimia olen myös ostanut ja ei tosiaan ongelmia mittojen tai muunkaan kanssa.
Viimeksi oli vaan varasto loppu, niin sain originaalit alennettuun hintaan. Noudin siis myymälästä kun löytyy läheltä.
 
Tulikohan Onnline120 iv kone tiensä päähän. Takkakytkimen kanssa ongelma. 14v vanha kapistus.

Napin painalluksesta kuuluisi 10min kuluttua palautua poistopuhallin takaisin toimintaan. Ei palaudu, ja sivujuonteena tulopuhallus kyllä jää (välillä) puhaltamaan kyllä, mutta jos vaihtaa samalla nopeutta, pelkkää eri taajuista surinaa lähinnä kuuluu. Nollautuu kun muutaman minuutin pitää johdon irti.
 
Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Suodatinkeskus itsekin käyttänyt ja ollut tyytyväinen. Kerran ostin alkuperäistä suodatinta ja tarvike samaan aikaan jotta pystyin katsoa eroja, mutta en huomannut eroa joten sen jälkeen ostanut pelkästään halvempi vaihtoehtoa.
Salla Enervent kone meillä.
 
Nopea kysymys:

Lämpimän, kunnolla eristetyn ulkovaraston (n. 8m2) ilmanvaihto on toteutettu kahdella 125mm iv-putkella+venttiilillä suoraan seinän (200mm) läpi. Toinen venttiili alhaalla ja toinen vastakkaisessa kulmassa ylhäällä.

Ilmanvaihto tuntuu vähintään riittävältä ja ilma raikkaalta. Ja ilma tuntuu kulkevan oikeaoppisesti oikeaan suuntaan, eli alhaalta sisään ja ylhäältä lämmin pihalle. Kosteatkin urheiluvarusteet kuivuu ok nopeasti.

Nyt taas kun ilmat viilennyt, niin metallinen tuloventtiili alkaa kerätä pintaansa kosteutta ja sitten pakkasilla jäätynee pinnasta. Onko asialle mitään tehtävissä vai onko vain fysiikan lakien mukaista kun lämmin+kosteampi sisäilma kohtaa kylmän ulkoilman metallipinnalla? Tuloilmahan ei luonnollisesti ehdi lämmetä yhtään matkalla sisälle. Sinänsä tuosta nyt ei muuta haittaa ole kuin veden ajoittainen putoaminen sitten lattialle.

Nyt kosteusrasitus on hieman lisääntynyt kun varastoa on käytetty myös ajoittain työpisteenä. Lämpötila kuitenkin vain n. +14-15c. Tarkoitus tuota nostaa vähän, jotta säännöllinen työskentely on mahdollista. Vaikea arvioida mitä tuollainen esim +2c korotus tarkoittaisi sähkölaskussa (sähköpatteri).

Yksi vaihtoehto on vähentää kosteusrasitetta jollain kosteudenkerääjällä, mutta toisaalta ei tuolla ole edes vesipistettä, joten kosteus ei sinänsä liene ongelma.
 
Viimeksi muokattu:
Nopea kysymys:

Lämpimän, kunnolla eristetyn ulkovaraston (n. 8m2) ilmanvaihto on toteutettu kahdella 125mm iv-putkella+venttiilillä suoraan seinän (200mm) läpi. Toinen venttiili alhaalla ja toinen vastakkaisessa kulmassa ylhäällä.

Ilmanvaihto tuntuu vähintään riittävältä ja ilma raikkaalta. Ja ilma tuntuu kulkevan oikeaoppisesti oikeaan suuntaan, eli alhaalta sisään ja ylhäältä lämmin pihalle. Kosteatkin urheiluvarusteet kuivuu ok nopeasti.

Nyt taas kun ilmat viilennyt, niin metallinen tuloventtiili alkaa kerätä pintaansa kosteutta ja sitten pakkasilla jäätynee pinnasta. Onko asialle mitään tehtävissä vai onko vain fysiikan lakien mukaista kun lämmin+kosteampi sisäilma kohtaa kylmän ulkoilman metallipinnalla? Tuloilmahan ei luonnollisesti ehdi lämmetä yhtään matkalla sisälle. Sinänsä tuosta nyt ei muuta haittaa ole kuin veden ajoittainen putoaminen sitten lattialle.

Nyt kosteusrasitus on hieman lisääntynyt kun varastoa on käytetty myös ajoittain työpisteenä. Lämpötila kuitenkin vain n. +14-15c. Tarkoitus tuota nostaa vähän, jotta säännöllinen työskentely on mahdollista. Vaikea arvioida mitä tuollainen esim +2c korotus tarkoittaisi sähkölaskussa (sähköpatteri).

Yksi vaihtoehto on vähentää kosteusrasitetta jollain kosteudenkerääjällä, mutta toisaalta ei tuolla ole edes vesipistettä, joten kosteus ei sinänsä liene ongelma.
Itse lähestyisin tuota maallikkona siten, että ensin varmistaisin sen suhteellisen kosteuden mittaamalla. Tuollainen 14-15 astetta voi tuntua ihan hyvältä vaikka kosteus olisikin turhan korkea. Jos siellä kuivaillaan kosteita urheiluvarusteita tai tuodaan muuta kosteuskuormaa niin lukemat voivat yllättää.
 
Nyt taas kun ilmat viilennyt, niin metallinen tuloventtiili alkaa kerätä pintaansa kosteutta ja sitten pakkasilla jäätynee pinnasta. Onko asialle mitään tehtävissä vai onko vain fysiikan lakien mukaista kun lämmin+kosteampi sisäilma kohtaa kylmän ulkoilman metallipinnalla? Tuloilmahan ei luonnollisesti ehdi lämmetä yhtään matkalla sisälle. Sinänsä tuosta nyt ei muuta haittaa ole kuin veden ajoittainen putoaminen sitten lattialle.

Kaljapullo-ilmiö, eli samaa ku pisarat kylmän pullon kyljessä kuumana kesäpäivänä. Ei kai sille voi. Mites jos raitisilma-venttiilin lautasen sisäpuolelle liimaisi palan vaikka solukumia, niin olisi joku kylmäsillan katkaisu ulko/sisäilman välissä? Muovinen lautanen voisi myös vähentää pinta pisaroita? Olettaen, että venttilit on rk-t tyyppisiä?

Edit. Ja nostaisin hetkellisesti lämpöjä esim. raksapuhaltimella puuhastelun ajaksi
 
Itse lähestyisin tuota maallikkona siten, että ensin varmistaisin sen suhteellisen kosteuden mittaamalla. Tuollainen 14-15 astetta voi tuntua ihan hyvältä vaikka kosteus olisikin turhan korkea. Jos siellä kuivaillaan kosteita urheiluvarusteita tai tuodaan muuta kosteuskuormaa niin lukemat voivat yllättää.
Tommonen joku halpa yhdistelmämittari antaa kosteusprosentiksi 50-60. Eli sen perusteella pitäisi olla ok
 
Kaljapullo-ilmiö, eli samaa ku pisarat kylmän pullon kyljessä kuumana kesäpäivänä. Ei kai sille voi. Mites jos raitisilma-venttiilin lautasen sisäpuolelle liimaisi palan vaikka solukumia, niin olisi joku kylmäsillan katkaisu ulko/sisäilman välissä? Muovinen lautanen voisi myös vähentää pinta pisaroita? Olettaen, että venttilit on rk-t tyyppisiä?
Jep, samaa pohdin. Rk-t venttiili on, muovinen voisi tosiaan toimia paremmin.

Nostin lämpötilaa vähän, oleskelua tullee jatkossa arkisin 6-8h/pv, joten ehkä siitä lisälämmöstä kannattaa vähän maksaa + kosteusrasitus pienenee.
 
Tuli nyt laitettua vanhaan taloon lossnayt. Iso olohuoneeseen ja pieni makuuhuoneeseen. Isompi pelaa hyvin, mutta ei tuo pienempi jaksa pitää makuuhuoneen co2-tasoja lähellekään nykynormin mukaisella(?) alle 800 ppm tasolla edes täysillä kierroksilla ja yhden hengen "kuormalla", ellei ovi olohuoneeseen ole auki. Oudosti lukema ei näytä laskevan lainkaan, jos nopeuden muuttaa pieneltä suurelle.
IV koneen ruudulta tuon näkee kätevästi co2 tasot ja jos haluaa tarkemmin niin web ui kertoo. Homeassistanttiin tuon liittämistä pitäs selvitellä kans.

IMG_4644.jpeg
 
Jos takalla saa hiilidioksidia taloon sisälle niin jossain on jotain vialla...
kyllähän sopivalla matalapaineella/tuulensuunnalla ilmanvaihdon ulkoilmaventtiili voi pihalla vetää sisään hieman juuri sytytetyn, vielä huonosti palavan takan savuja. Riippuu paikasta, meillä ainakin joskus käy noin, vaikka hormin pään korkeus suhteessa kattoon on ihan speksien mukaan. Haistaa sisällä, että itsellä on takka juuri sytytetty. Yleensä ei. Ja paljonko sitten co2 tasoon vaikuttaa oikeasti -ei aavistustakaan.
Välillä kantautuu naapuristakin katkua, kun polttavat jotain roskia tms takassa ja savut jäävät pyörimään lähelle maanpintaa. Silloin kyllä ulkona haisee 50x enemmän kuin sisällä.
Toki, jos savut tulevat suoraan sisäilmaan omasta takasta, niin ei hyvä.
Nyt tuli mieleen, että ei ole häkävaroitinta meillä tässä kämpässä - ehkäpä pitää sekin hommata - mökillä on, mutta sijoitus vähän huono katonrajassa - kylmä takka (kylmä tiilihormi) hetken puskee talvella savuja sisään jos luukkua aukoo, niin alkaa tuokin huutaa.
 
Viimeksi muokattu:
eipä tuo sisään savuta, mutta kunnon tulet kun laittaa, niin co2 lukemat nousee
onkos muilla edes tekniikkaa mitata?
 
Itse en ole huomannut piikkejä co2-tasossa takkaa polttaessa. Huomaa kyllä heti, jos talo on tyhjä tai on enemmän porukkaa. Takkaan tulee ilma suoraan omaa hormia pitkin pihalta. Voiko tämä aiheuttaa eroja?
 
Pitäs kanssa tietää onko oikea co2-mittari vai sellainen mikä arpoo co2 lukemat pienhiukkasten perusteella.
 
Öö, autotallin iv putki. Olikohan 160mm.
Kuinka paljon itse putken pitää tulla alas katosta jotta venttiili istuu?

Venttiiliä en ole vielä ostanut.
 
Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.

Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?

 
Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.

Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?

Eikö noissa kauluksissa juuri ole ne kierteet millä venttiilit pysyy paikallaan.
 
Meillä on tuollaiset muoviset poistoilmaventtiilit, jotka vaan painetaan kanavaan, kumitiiviste pitää ne paikoillaan eli ei mitään kauluksia missään. Tuossa taitaa olla toleranssia jopa pari senttiä, että putki voi olla "liian lyhyt". Onko tuo nyt sitten EHP-125 tyyppinen.
Saunassa on sitten täysmetallinen (tulo katossa), siinä taisi olla kaulus ja ruuvikiinnitys. Tuloilmat erilaisia hajotin-tyyppisiä (seinä/katto).
 
Viimeksi muokattu:
Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.

Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?

Jos on ihan yleiset KTS tai KSO-ventiilit niin sitten tarvitaan tuo kiinnityskehys. Kehyksen kanssa ei haittaa vaikka olisi katkaistu n.30mm alakattopintaa ylempää.
 
Vallox 145mv koneen LTO-kennon päällä oleva musta styroxtiiviste, joka myös osaltaan kannattelee poistopuolen suodatinta, on useamman kerran ollut osittain pois paikaltaan kun luukun avaa. Onko kenelläkään vastavaa ongelmaa tai tietoa mitä sille olisi tehtävissä?

Jonkun purkkavirityksen tuohon varmaan saa tehtyä, jotta ilma ei suotta ohita kennoa pakkasilla, mutta mietin onkohan tuo ihan yleinenkin ongelma. Sinänsä se tuntuisi menevän paikalleen suhteellisen tiukasti, mutta jostain syystä lähtee takaosasta pois paikaltaan ajoittain.
 
Kiitos kaikille! Kyseessä tosiaan RKT-venttiilit, eli nämä eivät sitten tuota kaulusta edellytä.
 
Mittailin LTO:n (Talteri DIVK 280 "93") lämpöjä tuossa. Mittarit on heitetty vain tuonne koneen sisälle / kennon päälle, joten eivät ole tarkkoja mittauksia, mutta voiko niistä päätellä, suoriutuuko kone suurpinpiirtein kuin on tarkoitettu? Puhallin 2 teholla (1-4)
T1 = -0,15°C
T2 = 13,13°C
T3 = 22,98°C
T4 = 12,12°C
 
Mittailin LTO:n (Talteri DIVK 280 "93") lämpöjä tuossa. Mittarit on heitetty vain tuonne koneen sisälle / kennon päälle, joten eivät ole tarkkoja mittauksia, mutta voiko niistä päätellä, suoriutuuko kone suurpinpiirtein kuin on tarkoitettu? Puhallin 2 teholla (1-4)
T1 = -0,15°C
T2 = 13,13°C
T3 = 22,98°C
T4 = 12,12°C
Meillä uudempi Deekax DIVK-C 96 ja ohjauspaneeli näyttää tämmösiä lukemia: Ulko 0 °C, Jäte 5 °C, Tulo 22 °C ja Pois 22 °C.
 
Mittailin LTO:n (Talteri DIVK 280 "93") lämpöjä tuossa. Mittarit on heitetty vain tuonne koneen sisälle / kennon päälle, joten eivät ole tarkkoja mittauksia, mutta voiko niistä päätellä, suoriutuuko kone suurpinpiirtein kuin on tarkoitettu? Puhallin 2 teholla (1-4)
T1 = -0,15°C
T2 = 13,13°C
T3 = 22,98°C
T4 = 12,12°C
Oishan näihin voinut vaikka ne mittapisteiden nimetkin laittaa... Ehkä jollekin T2 ja T4 on ilmiselvää kummin päin ne on, mutta ei ainakaan itselleni.

Kyllähän tuossa näyttäis karkeasti tuloilma lämpenevän saman verran kuin jäteilma jäähtyvän (riippuu vähän T2 ja T4 paikoista). Siitä päätellen ilmamäärät oletettavasti aika tasapainossa. Ihan oletettu lopputulos kun kone näyttää netin perusteella olevan perus neliönmallisella kuutiolla varustettu LTO.
 
Auttaakaa uusavutonta.
Edellinen asukas jättänyt teipin "nuoli suodattimessa ylöspäin", eli onko oikeasti noin, että ilma kulkee kennosta hienosuodattimen läpi karkeasuodattimeen?
Pakkaa vielä sekoittaa, kun IV-koneen käyttöohjeessa kaikki kuvat on (R)-mallista ja tämä on (L)-malli eli kuvat on peilikuvia.

1733818585361.png
 
Auttaakaa uusavutonta.
Edellinen asukas jättänyt teipin "nuoli suodattimessa ylöspäin", eli onko oikeasti noin, että ilma kulkee kennosta hienosuodattimen läpi karkeasuodattimeen?
Pakkaa vielä sekoittaa, kun IV-koneen käyttöohjeessa kaikki kuvat on (R)-mallista ja tämä on (L)-malli eli kuvat on peilikuvia.

1733818585361.png
En tiedä hoksasinko kysymystä, mutta suodatin on siis aina ennen kennoa ilman kulkusuunnassa. Ja tosiaan karkeasuodatin ennen hienosuodatinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 755
Viestejä
4 564 875
Jäsenet
75 016
Uusin jäsen
repXileS

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom