Oho tuo ei tullut mieleeni, mutta hyvä tietää kiitos!Talo muodostaa luonnostaan hormin, jossa lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Yksinkertaistettuna talo siis imee ilmaa alhaalta ja puhaltaa ylös. Tämä aiheuttaa varsinkin pakkaskeleillä tilanteen, että koneellisellakin poistolla varustetuissa taloissa saattaa yläkerran huoneissa olla ylipaine ulkoilmaan nähden. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että ikkunat huurtuvat lasien välistä.
Täältä: Peltimoottorin korjaussarja SunAir 600 – Parmair ilmanvaihto Oy - Puhdasta kotimaista sisäilmaa
Pitäisin päällä aina. Etenkin talvella se huippari voi sopivalla kelillä jäätyä jos ei ole päällä.
näyttää ihan jäältä tuo, siksi ihmettelin. mitä tuo sitten on? ei äkkiseltään näytä sellaiselta mitä pitäisi olla siellä.
Pitäisin päällä pikku teholla. Ilmanvaihto on myös rakennusta varten, ei pelkästään ihmisiä. Koneellisen poiston kanavisto tahtoo olla sen verran mutkikas ja ahdas, ettei se painovoimaisena toimi, vaan vaatii rupellin pyörimään.
Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.Pienempi lossnay on vähän mopo kahden hengen makuuhuoneeseen ja niin olisi todennäköisesti isokin, jos sen hidastaisi siedettävälle melutasolle, joten mietin että miten olisi diy kuutiokone vaatekaapin päälle. 3x tai 4x 120mm tuuletinta tulo- ja lähtöpuolelle ja lämmönvaihtimen mitat sen mukaan vaikka 360x360x120mm. Materiaaliksi yksipuolinen aaltopahvi, josta 120mm nippuun riittävä määrä 360x360 paloja, mitkä latoisi vuorotellen pystyyn ja vaakaan. Liima väliin ja lopuksi nurkkiin alumiinikulmasta vahvikkeet. Kahdelle sivulle päätyyn tuulettimet ja vastapuolille skooppi tulo- ja lähtöputkea varten.
Kai se ihan hyvin toimisi, mutta en osaa arvioida paljonko siita menisi ilmaa läpi noilla tuulettimilla, jos ne säädetään kolmen metrin etäisyydeltä huomaamattomiksi.
Juu mutta lossnayn ja joidenkin pienempien kuutiokoneidenkin lämmönvaihtimet on tehty nimenomaan aaltopahvista (tai vastaavasta), tosin niissä on jokin homeenestoaine. Olisi vähän hassua, jos kaupallinen laite homehtuisi missään olosuhteissa. Ilmeisesti ideana on se, että kosteus siirtyy kennon läpi eikä kondensiovettä tarvitse poistaa, ja tuo nostaa ilmeisesti hyötysuhdettakin jollain mekanismilla..?Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.
Toisaalta ihan hyvä että lämpö ei siirry, sillä tehokkaassa kennossa poistoilma kondensoi, ja märkä pahvi on varsin hyvä homeen kasvualusta.
Mutta muuten ihan hauska idea
Kappas niipäs onkin pahvia. Tosin Lossnayn ohjekirja neuvoo sammuttamaan laitteen jos ulkona on alle -10 astetta, tai jos laitteeseen kerääntyy kondenssia, joten en ihan luottaisi siihen vedenkestävyyteen.
Juu tai tuo sammutusjuttu on hieman epäselvä. Tuon ohjeen lisäksi on taulukko joka pitäisi kai tulkita siten, että 20 pakkasasteellakin voi käyttää, jos ilmankosteus on korkeintaan 30%. Suunnittelin noille jonkinlaista automaatiota, niin teen sen sammutuksen sitten siihen jos jäätymistä ilmenee.
Ainakin firma joka kävi meillä IV:n putsaamassa ja säätämässä käytti Suodatinpisteen tarvikesuodattimia (Topway). Sieltä olen sitten itsekin ostellut.
itse olen tilannut Vallox 150 suodattimia suodatinkeskukselta ja ostanut joskus satunnaisesti muualtakin, kun tullut edullisesti vastaan. En ole huomannut mitään kummempaa eroa - ei niistä pöly ole läpi asti tullut. Tarvikkeilla menty alusta asti ts. sen jälkeen, kun alkup Valloxin mukana tulleet suodattimet meni vaihtoon. Jostain tarjouksesta täräytin kolmeksi vuodeksi kerralla, niin onpahan noita varastossa. 2 krt vuodessa vaihdan yleensä .. ihan imuroimalla kyllä menisi vähän pidemmälläkin vaihtovälillä.
Laatu vaihtelee paljon. Puuilossa kattelin, niin olivat paketoitu ruttuun ihan, jäi ostamatta.
Samoja kotimaisia tarvikesuodattimia olen myös ostanut ja ei tosiaan ongelmia mittojen tai muunkaan kanssa.
Suodatinkeskus itsekin käyttänyt ja ollut tyytyväinen. Kerran ostin alkuperäistä suodatinta ja tarvike samaan aikaan jotta pystyin katsoa eroja, mutta en huomannut eroa joten sen jälkeen ostanut pelkästään halvempi vaihtoehtoa.
Itse lähestyisin tuota maallikkona siten, että ensin varmistaisin sen suhteellisen kosteuden mittaamalla. Tuollainen 14-15 astetta voi tuntua ihan hyvältä vaikka kosteus olisikin turhan korkea. Jos siellä kuivaillaan kosteita urheiluvarusteita tai tuodaan muuta kosteuskuormaa niin lukemat voivat yllättää.
Tommonen joku halpa yhdistelmämittari antaa kosteusprosentiksi 50-60. Eli sen perusteella pitäisi olla ok
Jep, samaa pohdin. Rk-t venttiili on, muovinen voisi tosiaan toimia paremmin.
IV koneen ruudulta tuon näkee kätevästi co2 tasot ja jos haluaa tarkemmin niin web ui kertoo. Homeassistanttiin tuon liittämistä pitäs selvitellä kans.
Jos takalla saa hiilidioksidia taloon sisälle niin jossain on jotain vialla...
kyllähän sopivalla matalapaineella/tuulensuunnalla ilmanvaihdon ulkoilmaventtiili voi pihalla vetää sisään hieman juuri sytytetyn, vielä huonosti palavan takan savuja. Riippuu paikasta, meillä ainakin joskus käy noin, vaikka hormin pään korkeus suhteessa kattoon on ihan speksien mukaan. Haistaa sisällä, että itsellä on takka juuri sytytetty. Yleensä ei. Ja paljonko sitten co2 tasoon vaikuttaa oikeasti -ei aavistustakaan.
Tasan kattopinnan kanssa, tai hiukan vajaa. Ainakaan ei saa yhtään törröttää.
Tämä oli epäilys, eikun lyhentämään.
Kiinnityskehyksen voi laittaa suoraan katon tasaan, mutta joku 5mm katosta ei vielä haittaa.
www.bauhaus.fi
Eikö noissa kauluksissa juuri ole ne kierteet millä venttiilit pysyy paikallaan.Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.
Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?
Kiinnityskehys Tiivisteellä Fläktwoods KKT-160
Kiinnityskehys KKT on tarkoitettu pyöreiden tulo- ja poistoilmaventtiilien kiinnityskehykseksi. KKT on varustettu Veloduct-tiivisteellä, jonka ansiosta asennukset saadaan tiiviiksi. Helppo ja nopea asentaa.
Jos tarkoitat RK tai RK-T lautasventtiiliä, siinä tulee ruuvvit mukana millä voi kiinnittää suoraan kanavaan.
Jos on ihan yleiset KTS tai KSO-ventiilit niin sitten tarvitaan tuo kiinnityskehys. Kehyksen kanssa ei haittaa vaikka olisi katkaistu n.30mm alakattopintaa ylempää.Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.
Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?
Kiinnityskehys Tiivisteellä Fläktwoods KKT-160
Kiinnityskehys KKT on tarkoitettu pyöreiden tulo- ja poistoilmaventtiilien kiinnityskehykseksi. KKT on varustettu Veloduct-tiivisteellä, jonka ansiosta asennukset saadaan tiiviiksi. Helppo ja nopea asentaa.
oliko kyseessä siis painovoimainen ilmanvaihto, jos RKT-venttiilit? uutta kun tehdään, niin suoraan oletin, että olisi koneellinen.
Meillä uudempi Deekax DIVK-C 96 ja ohjauspaneeli näyttää tämmösiä lukemia: Ulko 0 °C, Jäte 5 °C, Tulo 22 °C ja Pois 22 °C.
Oishan näihin voinut vaikka ne mittapisteiden nimetkin laittaa... Ehkä jollekin T2 ja T4 on ilmiselvää kummin päin ne on, mutta ei ainakaan itselleni.
Juu on. Pahoittelut etten yksilöinyt tätä jo ensimmäisessä viestissä.
En tiedä hoksasinko kysymystä, mutta suodatin on siis aina ennen kennoa ilman kulkusuunnassa. Ja tosiaan karkeasuodatin ennen hienosuodatinta.Auttaakaa uusavutonta.
Edellinen asukas jättänyt teipin "nuoli suodattimessa ylöspäin", eli onko oikeasti noin, että ilma kulkee kennosta hienosuodattimen läpi karkeasuodattimeen?
Pakkaa vielä sekoittaa, kun IV-koneen käyttöohjeessa kaikki kuvat on (R)-mallista ja tämä on (L)-malli eli kuvat on peilikuvia.
