• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

M. Eerola on valinnut etusivun referenssi kuvakseen sellaisen missä imukartiollisen poiston mittaelimessä ei ole tarpeen mukaista varomatkaa toteutettuna.😏
Nooh kunhan olen vaan tarkka.

katso liitettä 1745662
Ja tekstissä sanotaan
"Tarjoamme pientalojen lvi-suunnittelua sekä neuvontaa ja konsultointia talotekniikan eri osa-alueilla"
Harvoin kai tuollaisia kanava kokoja pientaloissa on :)

Mutta mukavan oloinen heppu oli, ja vastaili vielä muutamaan mieltä askarrutaneeseen kysymykseen.
 
Oleellinen muutos? huippuimurin muuttaminen tulo/poisto järjestelmään?

Vahvasti kyllä epäilen että harvemmin on lupia haettu noissa saneeraus hommissa..

Mäkin olen useammankin huipparin vaihtanut, enkä usko että on kukaan edes tiennyt että olisi jokin toimenpidelupa pitänyt hakea.
 
Vahvasti kyllä epäilen että harvemmin on lupia haettu noissa saneeraus hommissa..

Mäkin olen useammankin huipparin vaihtanut, enkä usko että on kukaan edes tiennyt että olisi jokin toimenpidelupa pitänyt hakea.
Ei hiupparin vaihto vaan tulo/poisto järjestelmään muuttaminen tai muutos joka vaikuttaa oleellisesti rakennuksen energiankulutukseen tms.
 
Tuolla linkissä luki huipparin vaihto toimenpidelupaa vaativana toimentpiteenä.

"Rakennuslupa ilmanvaihtoon tarvitaan aina uudisrakentamisessa ja merkittävissä peruskorjauksissa, jotka muuttavat rakennuksen LVIS-järjestelmiä olennaisesti."

"Rakennuslupa puolestaan vaaditaan, kun:

Muutetaan rakennuksen energiatehokkuutta olennaisesti"

Kyllä mä laskisin esim huipparin muuttamisen pilppiin vaikuttavan rakennuksen energiatehokkuuteen.
 
Niin siis meinasin että ne mun tekemät huipparinvaihdot on tuskin mitään toimenpidelupia saanut. Mitään muutostahan ei ole siis ollut tarkoituskaan tehdä, vaan saada viallinen huippari toimimaan, korvaamalla se suunnilleen vastaavalla saatavilla olevalla huipparilla.

Jos ihan rehellinen olen, niin tuskinpa lähtisin rakennusvalvontaa turhaan häiritsemään, jos lähtisin tämän talon IV järjestelmiä päivittämään, eipä niitä ole suotta vaivattu muillakaan energiatehokkuutta parantavilla muutoksilla.
 
Niin siis meinasin että ne mun tekemät huipparinvaihdot on tuskin mitään toimenpidelupia saanut. Mitään muutostahan ei ole siis ollut tarkoituskaan tehdä, vaan saada viallinen huippari toimimaan, korvaamalla se suunnilleen vastaavalla saatavilla olevalla huipparilla.

Jos ihan rehellinen olen, niin tuskinpa lähtisin rakennusvalvontaa turhaan häiritsemään, jos lähtisin tämän talon IV järjestelmiä päivittämään, eipä niitä ole suotta vaivattu muillakaan energiatehokkuutta parantavilla muutoksilla.

No en tiedä mitään sun huipparin vaihdoista tai suunnitelmista. Onko joku sitä kommentoinut?
 
Niin siis meinasin että ne mun tekemät huipparinvaihdot on tuskin mitään toimenpidelupia saanut. Mitään muutostahan ei ole siis ollut tarkoituskaan tehdä, vaan saada viallinen huippari toimimaan, korvaamalla se suunnilleen vastaavalla saatavilla olevalla huipparilla.

Jos ihan rehellinen olen, niin tuskinpa lähtisin rakennusvalvontaa turhaan häiritsemään, jos lähtisin tämän talon IV järjestelmiä päivittämään, eipä niitä ole suotta vaivattu muillakaan energiatehokkuutta parantavilla muutoksilla.
Hmm joo mietin josko vaihtaisin lossnayn tilalle oikean lto-koneen, missä riittäisi kapasiteettia ja pääsisi melusta eroon. Käytetty lto-kone ja muutama kymmenen metriä kierreputkea ei paljon maksa, mutta jos tuohon jotain rakennuslupia lähtisi hakemaan niin taitaa pelkkä lupa maksaa enemmän kuin koko projektin budjetti olisi. 😅

Toki jonkin lossnayn tai vastaavan asennus painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun taloon jo itsessään vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen.
 
Hmm joo mietin josko vaihtaisin lossnayn tilalle oikean lto-koneen, missä riittäisi kapasiteettia ja pääsisi melusta eroon. Käytetty lto-kone ja muutama kymmenen metriä kierreputkea ei paljon maksa, mutta jos tuohon jotain rakennuslupia lähtisi hakemaan niin taitaa pelkkä lupa maksaa enemmän kuin koko projektin budjetti olisi. 😅

Toki jonkin lossnayn tai vastaavan asennus painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun taloon jo itsessään vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen.
Kuvittelisin että noiden luvanvaraiseksi alunperinkin halunneen tahon aivoituksissa on ollut se että ihmiset eivät räveltäisi talojaan pilalle.

Tuon lossnayn toimintaperiaate on mielestäni tuon rakennuksen terveyden kannalta huono. Tuollainen vuorotteleva ali- ja ylipainehan toimii oikein tehokkaasti systeeminä jolla saadaan rakenteiden sisään menevä kosteus maksimoitua..?
 
Kuvittelisin että noiden luvanvaraiseksi alunperinkin halunneen tahon aivoituksissa on ollut se että ihmiset eivät räveltäisi talojaan pilalle.

Tuon lossnayn toimintaperiaate on mielestäni tuon rakennuksen terveyden kannalta huono. Tuollainen vuorotteleva ali- ja ylipainehan toimii oikein tehokkaasti systeeminä jolla saadaan rakenteiden sisään menevä kosteus maksimoitua..?
Lossnay puhaltaa molempiin suuntiin samaan aikaan.
 
Jaa.. jossain sen toimintaperiaate selostettiin että se vuorottelee, ja siksi voi asentaa vanhan korvausilmaventtiilin tilalle.
Lossnayn vl-50 on pienempi versio joka tarvii vain yhden putken ulos joka sitten vuorottelee kumpaan suuntaan puhaltaa, mutta (tietääkseni) yleisempi vl-80 on sitten tuo kahden putken versio joka puhaltaa koko ajan molempiin suuntiin.
 
Autotallin ilmanvaihto edelleen ratkaisematta. Melkein jo torista ostin tuollaisen lossnayn mutta meni liian kauan arvuutellessa. Löysin tallin nurkista kuitenkin vanhoja PC vesijäähdytyksen jäähdyttimiä ja tuulettimia. Meneekö ihan turhaksi puuhasteluksi jo pistäisi tuloilman tulemaan 2x140mm PC tuulettimen avustamana yhden 280mm vesijäähdyttimen läpi? Vastaavasti poisto samalla konseptilla. Letkut kiinni ja järjestelmä täyteen nestettä, ehkä pumppu vielä kierrättämään nestettä.

Jos nyt oikein tulkitsen niin pari tuollaista PC tuuletinta täysillä vastaa noin puolikasta ilmanvaihtopuhallinta jos ei vastapainetta ole? Tila on kuitenkin pieni noin 10m2 niin kovin ihmeellisiä ei varmaan tarvita. Tosin saako nuo pienet kennot mitään lämpöä talteen?
 
Autotallin ilmanvaihto edelleen ratkaisematta. Melkein jo torista ostin tuollaisen lossnayn mutta meni liian kauan arvuutellessa. Löysin tallin nurkista kuitenkin vanhoja PC vesijäähdytyksen jäähdyttimiä ja tuulettimia. Meneekö ihan turhaksi puuhasteluksi jo pistäisi tuloilman tulemaan 2x140mm PC tuulettimen avustamana yhden 280mm vesijäähdyttimen läpi? Vastaavasti poisto samalla konseptilla. Letkut kiinni ja järjestelmä täyteen nestettä, ehkä pumppu vielä kierrättämään nestettä.

Jos nyt oikein tulkitsen niin pari tuollaista PC tuuletinta täysillä vastaa noin puolikasta ilmanvaihtopuhallinta jos ei vastapainetta ole? Tila on kuitenkin pieni noin 10m2 niin kovin ihmeellisiä ei varmaan tarvita. Tosin saako nuo pienet kennot mitään lämpöä talteen?
Olen kanssa miettinyt kuinka hyvä hyötysuhde tuollaisella vesikiertoisella lto:lla olisi, jos laittaisi reilusti mitoitetun kennon hormiin ja sieltä letkut tuloilmaventtiilien kennoille, mutta olisi kauhea räpeltäminen.
 
Ite odottelen pohjoisen reissua, että saan Jyväskylästä haettua käytettyyn Lossnay VL-50 S2:een uuden putken, joten jokohan kuukauden päästä Lossnay vaihtelisi ilmaa autotallissa. 😂 Nyt on menty painovoimaisella rempan jälkeen.

60-70% näyttää pyörivän kosteus autotalli/lämmin varasto. Saan tehostettua vaihtoa poistoaukon puhaltimella ja kosteudenpoistaja välillä kans toiminnassa, mutta eipä noi juurikaan liikuta kosteusprosenttia suuntaan eikä toiseen. Eipä sillä, talon oston jälkeen kun aloin ennen remppaa mittaamaan kosteutta tallissa niin se oli päälle 80-90%.
 
No niin. Tiistaina tilasin uudet puhallinmoottorit ja kondensaattorit.

Torstaina tulin töistä ja Valloxin paketti lojui etukuistilla. Tänään tein vaihto-operaation. Ez-pz. Nyt kuulostaa kone taas terveeltä.
Täällä olisi myös reilu 20-vuotias Vallox Digit SE, johon vaihdettiin viime vuonna peltimoottori. Asentaja sanoi puhaltimien laakereiden pitävän pahaa ääntä, että kannattaa vaihtaa ennen kuin puhallinmoottorit menevät. Kyllähän tuo nykyään enemmän puhisee kodinhoitohuoneessa mitä ennen, mutta tuon paksun kannen ja eristeen läpi ei silti vielä pahalta kuulosta. Varmasti kansi auki olisi eri lailla mekkalaa. En ole puhdistaessa huomannut, kun puhaltimet menevät nollille kannen ollessa auki (saisi tietty paneelista pakotettua pyörimään).

Tässä olisi ilmanvaihtokanavien puhdistusnuohous taas vähitellen ajankohtainen, joten meinasin samaan könttään kysellä tarjouksia laakerien vaihdosta tai peräti puhallinmoottorien + konkkien samalla vaivalla. Mutta jos tuo ei vaikea homma ole, saattaisi onnistua kyllä itsekin operointi. 🤔 Aiemmin olen vain suodattimet vaihtanut ja imuroinut näkyvän moskan koneen sisältä, enkä koskenut puhaltimiin. Ilmeisesti ne kuitenkin saa pienellä vaivalla irti ja siinä vaiheessa ei olisi enää ylivoimaista vaihtaa noita osiakaan ehkä? Meneekö puhallinmoottorien vaihto ilman kolvausta? Kondensaattorit ehkä myös ruuveilla kiinni, jos otsandeerin kuvasta oikein tulkitsin?
 
Täällä olisi myös reilu 20-vuotias Vallox Digit SE, johon vaihdettiin viime vuonna peltimoottori. Asentaja sanoi puhaltimien laakereiden pitävän pahaa ääntä, että kannattaa vaihtaa ennen kuin puhallinmoottorit menevät. Kyllähän tuo nykyään enemmän puhisee kodinhoitohuoneessa mitä ennen, mutta tuon paksun kannen ja eristeen läpi ei silti vielä pahalta kuulosta. Varmasti kansi auki olisi eri lailla mekkalaa. En ole puhdistaessa huomannut, kun puhaltimet menevät nollille kannen ollessa auki (saisi tietty paneelista pakotettua pyörimään).

Tässä olisi ilmanvaihtokanavien puhdistusnuohous taas vähitellen ajankohtainen, joten meinasin samaan könttään kysellä tarjouksia laakerien vaihdosta tai peräti puhallinmoottorien + konkkien samalla vaivalla. Mutta jos tuo ei vaikea homma ole, saattaisi onnistua kyllä itsekin operointi. 🤔 Aiemmin olen vain suodattimet vaihtanut ja imuroinut näkyvän moskan koneen sisältä, enkä koskenut puhaltimiin. Ilmeisesti ne kuitenkin saa pienellä vaivalla irti ja siinä vaiheessa ei olisi enää ylivoimaista vaihtaa noita osiakaan ehkä? Meneekö puhallinmoottorien vaihto ilman kolvausta? Kondensaattorit ehkä myös ruuveilla kiinni, jos otsandeerin kuvasta oikein tulkitsin?
Itse tuppaan puhallella paineilmalla molemmat puhaltimet keväällä ja syksyisin kun niiden irroitus ei iso prosessi ole. Kyllä sieltä aina vähän pölyä lentää ulos. Laakerit vaihdoin itsekin pari vuotta sitten
 
Itse tuppaan puhallella paineilmalla molemmat puhaltimet keväällä ja syksyisin kun niiden irroitus ei iso prosessi ole. Kyllä sieltä aina vähän pölyä lentää ulos. Laakerit vaihdoin itsekin pari vuotta sitten
Joo, täytyypä jatkossa ottaa puhaltimet myös käsittelyyn samalla kun vaihtaa suodattimia.
 
Laakerin vaihto
Täältä taisin tuon linkin löytää, niin laitetaanpa uudestaan.

Aika helppo homma vaihtaa laakerit itse jos omistaa nyrkkejä kummallisempia työkaluja.
 
Laakerin vaihto
Täältä taisin tuon linkin löytää, niin laitetaanpa uudestaan.

Aika helppo homma vaihtaa laakerit itse jos omistaa nyrkkejä kummallisempia työkaluja.
EDIT: pari sivua taaksepäin (sivu 37 )löytyikin infoa...

Itsellä digit 2 SE koneeseen 15 v jälkeen tullut välillä sellaista nousevaa laskevaa matalaa ulinaa. Kellään heittää laakereiden osa koodia tälle?

Ilmeisesti samat moottorit tässä kuin edellisessä Digit versiossa.
Onko millainen homma laakerin vaihto, jos joku tehnyt Digit 2 SE:hen
 
Viimeksi muokattu:
Tumpelo kyselee, miten olisi syytä lähteä liikkeelle, kun arvioi, kannattaako erilliset IV-kone (Ilto 440) ja lämminvesivaraaja (Jäspi VLM-300S) korvata yhdellä ratkaisulla (esim. Nilan E tai EC) ? Ongelmana on, että laitteet sijaitsevat samalla seinällä mutta eri nurkissa, eli joko IV-kanavointiin pitäisi tehdä muutostöitä tai vesivaraajan putkituksia siirtää, mutta itselläni ei ole mitään käsitystä työn määrästä tai kustannuksista. Vai kannattaako suoraan unohtaa koko homma? Jostakin syystä asennukset on aikanaan tehty näin, vaikka piirustuksissa IV-kone sijaitsee samassa kohdassa vesivaraajan kanssa.
 
EDIT: pari sivua taaksepäin (sivu 37 )löytyikin infoa...

Itsellä digit 2 SE koneeseen 15 v jälkeen tullut välillä sellaista nousevaa laskevaa matalaa ulinaa. Kellään heittää laakereiden osa koodia tälle?

Ilmeisesti samat moottorit tässä kuin edellisessä Digit versiossa.
Onko millainen homma laakerin vaihto, jos joku tehnyt Digit 2 SE:hen
Eikös se tämä ole?

Puhaltimen laakeri R2E140-/G2E140-puhaltimille 608-2Z/C3

Kommenteissa joku vaihtanut Digit 2 SE koneeseen.

Mun varmaan pitäisi tehdä sama homma kun toinen puhallin ääntää. Ennen noita vaihto puhaltimia sai kanavien putsauksen yhteydessä ihan siedettävän hintaan, mutta eivät enään tarjoa tätä.

E: Tilasin pari kierrosta laakereita toisesta paikasta. Osanumero: 608-2Z/C3 SKF (8x22x7)

Vaihdoin myös laakerit ja ei paha homma. Laakerin suojakansi vähän kusinen irrottaa kun ei raaskinut tehdä reikää. Helvetin ohuella tasapäällä kaivoin kulman auki ja poksahti auki.
 
Viimeksi muokattu:
Valloxin (oma 125 MV) säätöihin oli tullut mukaan uusi tilavalinta, Automaattinen.



Kukaan vielä kokeillut toimintaa? Periaatteessa tuntuu oikein loogiselta vaihtoehdolta.
 
Päivitin tämän innoittama oman 110mw versioon 3.1.6, mutta ei tullut mitään automaattitilaa näkyville.
 
Päivitin tämän innoittama oman 110mw versioon 3.1.6, mutta ei tullut mitään automaattitilaa näkyville.
Mulla se näkyy netissä:

1784821670208.png


Ja ohjauspaneelissa:

Näyttökuva 2026-07-23 kello 18.49.48.png
 
Mulla se näkyy netissä:

1784821670208.png


Ja ohjauspaneelissa:

Näyttökuva 2026-07-23 kello 18.49.48.png
Mulla taitaa olla sit liian vanha vaan. Ohjauspaneeli ei ole kosketusnäytöllinen, vaan siinä on alareunassa 4 kuoppaa "näppäiminä". Netistä katselin myös, mutta ei sielläkään ollut kuin samat vanhat 4 tilaa valittavina.

Oli pienehkö operaatio päivittää, kun usb-johdolla ei onnistunut. Laitteeseen tuli usb-kuva, mutta tietokone ei tunnistanut laitetta. Raahasin sit reitittimen tekniseen tilaan, jossa sain sekä itse koneelta piuhan reitittimeen, että itse nettipiuhan reitittimeen. Sen jälkeen onnistui myvalloxin kautta.

Tällä hetkellä nettinä ulkoantennillinen "mokkula" josta tulee piuha tekniseen tilaan ja sieltä talon verkkoa pitkin sisälle reitittimelle. Härvelin teknisen tilan pulikassa ei ole kuin yksi lähtö, joten ei onnistu kytkeä iv-konetta jatkuvasti nettiin. Kuituyhteys on tulon päällä, saa nähä olisko kuitupäätteessä enemmän lähtöjä.
 
Valloxin (oma 125 MV) säätöihin oli tullut mukaan uusi tilavalinta, Automaattinen.



Kukaan vielä kokeillut toimintaa? Periaatteessa tuntuu oikein loogiselta vaihtoehdolta.
Kokeilin, mutta jokseenkin samantien totesin että ei voi käyttää...

Säätö reagoi liian hitaasti, oltiin 2+2+koira henkilövahvuudella kotona ja nakkasi puhallinnopeuden ≈ puoleen siitä mitä se "kotona tilassa" on.
Sen seurauksena co2 tasot alkoi nousta 500-550ppm -> ≈800ppm jossa sahasivat hetken ja silloin mentiin myös saunaan ja sen jälkeisen kosteustehostuksen kanssa lähti vasta laskemaan alaspäin tasolta 900ppm.

Suihkussa käydessä myös huomasi että kylppäri on normaalia höyryisempi kun ilmanvaihdon perustaso on huomattavasti alhaisempi kuin kuuluu..

Klikkasin koneen takaisin viikkokalenterille, automaattitilan idea on hyvä mutta ainakin itse pidän "raikkaammasta" sisäilmasta...
 
Kokeilin, mutta jokseenkin samantien totesin että ei voi käyttää...

Säätö reagoi liian hitaasti, oltiin 2+2+koira henkilövahvuudella kotona ja nakkasi puhallinnopeuden ≈ puoleen siitä mitä se "kotona tilassa" on.
Sen seurauksena co2 tasot alkoi nousta 500-550ppm -> ≈800ppm jossa sahasivat hetken ja silloin mentiin myös saunaan ja sen jälkeisen kosteustehostuksen kanssa lähti vasta laskemaan alaspäin tasolta 900ppm.

Suihkussa käydessä myös huomasi että kylppäri on normaalia höyryisempi kun ilmanvaihdon perustaso on huomattavasti alhaisempi kuin kuuluu..

Klikkasin koneen takaisin viikkokalenterille, automaattitilan idea on hyvä mutta ainakin itse pidän "raikkaammasta" sisäilmasta...
Mitenhän tuo säätölogiikka tuossa toimii ja miten pieniin muutoksiin se reagoi? Omassa torpassa ero kun ketään ei ole sisällä vs kun kaksi henkilöä on sisällä on ehkä joku 100ppm jos kotona tila on päällä koko ajan. Mut voihan ulkoilman hiilidioksiditasotkin vaikuttaa tuohon ja eri huoneissa voi olla hyvinkin eri tasoiset ppm arvot.
 
Kokeilin, mutta jokseenkin samantien totesin että ei voi käyttää...

Säätö reagoi liian hitaasti, oltiin 2+2+koira henkilövahvuudella kotona ja nakkasi puhallinnopeuden ≈ puoleen siitä mitä se "kotona tilassa" on.
Sen seurauksena co2 tasot alkoi nousta 500-550ppm -> ≈800ppm jossa sahasivat hetken ja silloin mentiin myös saunaan ja sen jälkeisen kosteustehostuksen kanssa lähti vasta laskemaan alaspäin tasolta 900ppm.

Suihkussa käydessä myös huomasi että kylppäri on normaalia höyryisempi kun ilmanvaihdon perustaso on huomattavasti alhaisempi kuin kuuluu..

Klikkasin koneen takaisin viikkokalenterille, automaattitilan idea on hyvä mutta ainakin itse pidän "raikkaammasta" sisäilmasta...

Eikö sinne voi asettaa mitään tavoitearvoa hiilidioksidille?
 
Säätö reagoi liian hitaasti, oltiin 2+2+koira henkilövahvuudella kotona ja nakkasi puhallinnopeuden ≈ puoleen siitä mitä se "kotona tilassa" on.
Sen seurauksena co2 tasot alkoi nousta 500-550ppm -> ≈800ppm jossa sahasivat hetken ja silloin mentiin myös saunaan ja sen jälkeisen kosteustehostuksen kanssa lähti vasta laskemaan alaspäin tasolta 900ppm.

Suihkussa käydessä myös huomasi että kylppäri on normaalia höyryisempi kun ilmanvaihdon perustaso on huomattavasti alhaisempi kuin kuuluu..
Eikös tuollaiset alle tonnin tasot ole vielä täysin normaaleja? Ja ylikin olisi. Monessa asiaa käsittelevässä asetuksessakin mitataan arvot siten, että niistä vähennetään "ulkoilman hiilidioksiditaso" eli se ~400 ja sitten otetaan siitä jäljellejäävä arvo = Tällöin noin tonnikin olisi ihan normaali taso. Laitemyyjät tietty mielellään kauppaa ideaa, että pitäisi olla koko ajan ihan minimissään tasot ja ilmanvaihto täysillä.

Mielestäni tämä kirjoitus käsittelee asiaa hyvin: Klik

Tällä perusteella tuo automaattitila kuulostaisi siis toimivan ihan oikein ja hyvin.
 
Mulla taitaa olla sit liian vanha vaan. Ohjauspaneeli ei ole kosketusnäytöllinen, vaan siinä on alareunassa 4 kuoppaa "näppäiminä". Netistä katselin myös, mutta ei sielläkään ollut kuin samat vanhat 4 tilaa valittavina.

Oli pienehkö operaatio päivittää, kun usb-johdolla ei onnistunut. Laitteeseen tuli usb-kuva, mutta tietokone ei tunnistanut laitetta. Raahasin sit reitittimen tekniseen tilaan, jossa sain sekä itse koneelta piuhan reitittimeen, että itse nettipiuhan reitittimeen. Sen jälkeen onnistui myvalloxin kautta.

Tällä hetkellä nettinä ulkoantennillinen "mokkula" josta tulee piuha tekniseen tilaan ja sieltä talon verkkoa pitkin sisälle reitittimelle. Härvelin teknisen tilan pulikassa ei ole kuin yksi lähtö, joten ei onnistu kytkeä iv-konetta jatkuvasti nettiin. Kuituyhteys on tulon päällä, saa nähä olisko kuitupäätteessä enemmän lähtöjä.
Ilmeisesti uuden version itse asentuminen kestikin kauemmin, koska nyt oli ilmaantunut automaatti-tila valittavaksi. Täytyypä ihmetellä pari päivää miten toimii.
 
Täällä myös kone päivitetty ja automaattitilalla puhallus 30%, kun se kotona-tilassa on 48%.
CO2 tippuu 400-450 ppm, kun kukaan ei ole kotona. CO2 nousee >700, kun kotona ollaan jonkin aikaa (2+2). Kotona-tilassa pysytään yleensä alle 600.

Tuohon pitäisi saada jokin säätö, missä arvossa alkaa nostamaan puhallusta (vaikka 500). Normaalisti kone lähtee tehostamaan tuosta 48%, jos CO2 nousee yli 800.

Voisi myös alle -10c lämpötilassa laskea puhallusta, jolloin sulatustiheys varmaankin paranisi.
 
Eikös tuollaiset alle tonnin tasot ole vielä täysin normaaleja? Ja ylikin olisi. Monessa asiaa käsittelevässä asetuksessakin mitataan arvot siten, että niistä vähennetään "ulkoilman hiilidioksiditaso" eli se ~400 ja sitten otetaan siitä jäljellejäävä arvo = Tällöin noin tonnikin olisi ihan normaali taso. Laitemyyjät tietty mielellään kauppaa ideaa, että pitäisi olla koko ajan ihan minimissään tasot ja ilmanvaihto täysillä.

Mielestäni tämä kirjoitus käsittelee asiaa hyvin: Klik

Tällä perusteella tuo automaattitila kuulostaisi siis toimivan ihan oikein ja hyvin.
Mun mielestä noi päälle tonnin tasot ei oo normaaleja, eikä myöskään ympäristöministeriön. (Ihminenhän kyllä pärjää vaikka ja millä numeroilla mutta kyllä se alkaa yleiseen asumisviihtyvyyteen vaikuttaa kun pierun jälkeen haju leijailee tuntikaupalla ympärillä vaikkei sitä "kovempaa" tuoksua tullut samalla äänellä...)


Mulla on tuoreessa talossa ilmanvaihdon perussäätö rakennusmääräysten mukainen, en tiedä mikä on ollut suunnitteluperusteena mut olen ollut varsin tyytyväinen sisäilman tilanteeseen talven kuivuutta lukuunottamatta.

Kalenterisäädöllä osuu ≈90% oikeaan kotona ja poissa säädön suhteen, suurin merkityshän sillä on talvella ettei turhaan puhalleta lämpöä ja kosteutta ulos.

Toki tuo co2 pitoisuus ja kylppärin kosteus on osittain myös tottumiskysymys mutta ainakaan itseä ei automaatti-tila miellyttänyt ja jatkan edelleen samalla kalenteri+ tarpeelliset manuaalisäädöt linjalla...
 
Täällä myös kone päivitetty ja automaattitilalla puhallus 30%, kun se kotona-tilassa on 48%.
CO2 tippuu 400-450 ppm, kun kukaan ei ole kotona. CO2 nousee >700, kun kotona ollaan jonkin aikaa (2+2). Kotona-tilassa pysytään yleensä alle 600.

Tuohon pitäisi saada jokin säätö, missä arvossa alkaa nostamaan puhallusta (vaikka 500). Normaalisti kone lähtee tehostamaan tuosta 48%, jos CO2 nousee yli 800.

Voisi myös alle -10c lämpötilassa laskea puhallusta, jolloin sulatustiheys varmaankin paranisi.
Heitin automaatilla CO2-rajan arvolle 500, niin puhallus seilaa nyt 40-45% eli ihan hyvin asettuu. Otetaan pidempään kokeiluun tällä!
 
Ainaki lämpötila-asetukset on automaatilla koti-tilan mukaiset. Esim. Itselläni on koti-tilassa 17 ja poissa 15. En myöskään tiedä onko poissa - tilassa käytössä automaattitehonnostot.
 
Sieltähän sitä pystyy asetuksista säätämään.
Niin pystyi,säädin kuuteensataan ja testasin toimintaa..
Alkupätkästä näkyy normaali "kotona" tila, sammakon värinen graafi pysyy 70% puhallinnopeudessa kunnes automaatille laittaessa putoaa 20% josta alkaa seilailu ja mustan co2 käyrän nousu, saunominen jostain syystä räjäyttää myös co2 arvot taivaisiin, arvelen että saisiko kosteustehostuksen käynnistyminen kämppään kerrostunutta "jäteilmaa" liikkeelle... (Sähkökiuas)
Käyrästä näkyy myös hyvin kuinka kosteustaso jää 15% normaalia ylemmäksi ja kone laskee jo puhallinnopeuden alas aiheuttaen kylppärin hitaan kuivumisen... (Ei ole ollut tarvetta kokeilla kosteusohjauksen hienosäätöä josko se ymmärtäisi seurata sisäilman kosteutta pidemmältä aikaväliltä ja säädellä puhallinta sen mukaan.. Se kylppärin ilmamäärä kerkeää aika kovasti laimeita muuhun poistoilmaan ennen koneen mittauspistettä niin automaattisäädön tilanne kylppärin osalta on jokseenkin trooppinen...)
Tuolla vakiosäädöllä liikkuu ilmaa sen verran enemmän ettei ole tullut pistettyä edes merkille kylppärin kosteutta......

IMG-20260726-WA0005.jpg
 
Millä Valloxin mallilla olette tuota testaillut? Muuta hyötyä tuosta automaattitilasta ei liene kun sähkön säästö? Oma 145 MV vei viime vuonna 691 kWh kokonaiskulutuksen ollessa 8746 kWh, kovin suuria säästöjä tuolla tuskin saa aikaiseksi.
 
1995 laitettu ArcticSilent 400 ilmanvaihtokone rupeaa olemaan ehtoopuolella ja ajatuksissa olisi vaihtaa se uuteen. Vallox 125 MV konetta katsellut.. Mitäs muita laitteita suosittelisitte tai mistä olisi kokemuksia?
Omakotitalo ja neliöitä n. 130.
Tavoitteena olisi jos pystyisi automatisoimaan sitä myöa Home Assistantin kanssa.
 
Millä Valloxin mallilla olette tuota testaillut? Muuta hyötyä tuosta automaattitilasta ei liene kun sähkön säästö? Oma 145 MV vei viime vuonna 691 kWh kokonaiskulutuksen ollessa 8746 kWh, kovin suuria säästöjä tuolla tuskin saa aikaiseksi.
Sähkön säästö, mutta pieni sellainen. Meillä eri kone (swegon) ja shellyn mittari kiinni. Puhallin nopeuksien laskeminen ei juurikaan vaikuta kulutukseen, ihan muutamia watteja vaan. Jos teoriatasolla ajatellaan, niin en usko lämpöenergian säästöönkään, sillä "poisto lämmittää tuloa" joten kenno on +-0 jos ilmavirrat samat tulossa ja poistossa.
Mutta kosteustehostus on hyvä, se saa olla meillä päällä. Nostaa siis tuloa ja poistoa suihkun ja saunan ajaksi, poistaa kosteutta ja palaa sitten taas vakionopeuksille. Ja samalla palauttaa varsinkin saunoessa lämpöä myös muihin huoneisiin.
 
Sähkön säästö, mutta pieni sellainen. Meillä eri kone (swegon) ja shellyn mittari kiinni. Puhallin nopeuksien laskeminen ei juurikaan vaikuta kulutukseen, ihan muutamia watteja vaan. Jos teoriatasolla ajatellaan, niin en usko lämpöenergian säästöönkään, sillä "poisto lämmittää tuloa" joten kenno on +-0 jos ilmavirrat samat tulossa ja poistossa.
Mutta kosteustehostus on hyvä, se saa olla meillä päällä. Nostaa siis tuloa ja poistoa suihkun ja saunan ajaksi, poistaa kosteutta ja palaa sitten taas vakionopeuksille. Ja samalla palauttaa varsinkin saunoessa lämpöä myös muihin huoneisiin.
Lämpöenergian säästöstä se suurin säästö tulee, oon talvella verrannut ulko-jäteilman lämpötilaeroa ja laskenut ulos "puhalletun" lämpöenergian ilmalitrojen mukaan, se on todella herkästi kilowatissa ja kahdessakin se ulospuhallettava lämpömäärä...

33litraa ilmaa/min, 10c lämpötilero= 2,4kw tehoa..

(Vaikka sinne ulos puhalletaan -10c ilmaa niin ulkoilman lämpötilan ollessa -20c pitää jollain tuo erotus lämmittää...)
 
33litraa ilmaa/min, 10c lämpötilero= 2,4kw tehoa..
Vaikka itse pointti on oikein (lämpöenergian säästöstä se suurin säästö tulee), niin tässä laskennassa on joku pieni virhe.

Ilman ominaislämpökapasiteetti on noin 1 kJ/(K*kg) ja kun ilman massa on noin 1,2 kg per tuhat litraa, niin tästä saadaan...

33 litraa ilmaa sekunnissa (ei minuutissa) * 10 asteen lämpöero tarvitsee energiaa 33/1000*1,2*10=0,396 kJ per sekunti. Koska Watin määritelmä on 1 W = 1 J/s, niin tästä saadaan tehoksi 396 Wattia.

Enkä nyt ihan allekirjoita @Riihis kommenttia muutamien wattien energiansäästöstä puhaltimien kanssa. Jos meillä tiputtaa ison OKT:n nykyaikaisen IV-koneen puhallinnopeuksia, niin se on heittämällä noin 75 W pudotus energiankulutukseen. Siihen päälle tuo yllä mainittu lämpötilaero talvikaudella niin vuositasolla kyse on jo isosta energiansäästöstä.
 
1995 laitettu ArcticSilent 400 ilmanvaihtokone rupeaa olemaan ehtoopuolella ja ajatuksissa olisi vaihtaa se uuteen. Vallox 125 MV konetta katsellut.. Mitäs muita laitteita suosittelisitte tai mistä olisi kokemuksia?
Omakotitalo ja neliöitä n. 130.
Tavoitteena olisi jos pystyisi automatisoimaan sitä myöa Home Assistantin kanssa.
Meillä on 125 MV. Home Assistant integraatio toimii hyvin. Vaihtaa luotettavasti kotona ja poissa -tilojen välillä. Tietyissä tilanteissa, syksyllä ja keväällä pakotan myös lämmöntalteenoton päälle HA:n kautta. Muuten saa ajella peltiä oman mielensä mukaan.

On ollut hyvä kone. Ilmankosteuden perusteella toimiva tehostus toimii hyvin, samoin CO2 tehostus. Pieni miinus on vanhaa ILTO konetta äänekkäämmät EC puhaltimet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 405
Viestejä
5 302 673
Jäsenet
84 272
Uusin jäsen
JerppaM

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom