Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Auton venttiilijousista ja prikoista saa "ilmaiseksi" tuollaiset tehtyä, mikäli itseltä saattuu valmiiksi joutavia löytymään tai vaikka lankomieheltä.Naurettava hinta, ei jyrise niin paljoa omat, että rupeaisin maksamaan 50e helvetti pienistä jousista
Eihän siinä tavallaan makseta itse tuotteesta, vaan ongelman ratkaisusta. Sinulla ongelma selvästi on pieni, joten hinta kallis. Minulla ongelma oli iso, joten hinta halpa.Naurettava hinta, ei jyrise niin paljoa omat, että rupeaisin maksamaan 50e helvetti pienistä jousista
Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin.Auton venttiilijousista ja prikoista saa "ilmaiseksi" tuollaiset tehtyä, mikäli itseltä saattuu valmiiksi joutavia löytymään tai vaikka lankomieheltä.
Nimim. joskus tuollaiset värkännyt.
Katsoin, että 36 kg oli spekseissä tuolle edesmenneen Sanyon ulkoyksikölle merkitty. Tuossa huonolaatuinen kaappaus isommasta kuvasta:Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin.
Tietysti iso ILP tai vilppi painaa enemmän kuin pieni ILP, mutta aika yleisesti pienen koneen paino alkaa kolmosella ja pykälää "isomman" vain nelosella.
Joka tapauksessa nämä valmiit jouset vaikuttavat muutenkin erilaisilta. Niidenhän olisi tarkoitus myödätä ja kestää vähän joka suuntaan ja olla melko löysät. Lisätietoa diy-toteutuksesta?
Taitavat ruostua, tahrii telineen?Auton venttiilijousista ja prikoista saa "ilmaiseksi" tuollaiset tehtyä,
Auton omatkin jouset ovat rautaa, ei rosteria.. ja tahriiko ne? Mä en kyl maksais 40-50€ tollasista jotka on helppo itekin tehä.Taitavat ruostua, tahrii telineen?
Joo, mutta voihan ne upottaa vaikka Hammerliteen ennen asennusta. Itse en kyllä niin tehnyt, eikä teline sen kummemmin tahriintunut.Taitavat ruostua, tahrii telineen?
Ilpin hankintahinnassa ei tuo muutama kymppi tunnu missään, useimmiten saa "kaupan päälle", kun mainitsee jousista. Jälkeenpäin asennettaessa tietysti joutuu ne maksamaan. Elämä on valintoja, toinen haluaa valmista ja toinen tehdä itse. Helppo tai halpa.Auton omatkin jouset ovat rautaa, ei rosteria.. ja tahriiko ne? Mä en kyl maksais 40-50€ tollasista jotka on helppo itekin tehä.
Ei jonkun perus moottorin venajouset kovin tiukkoja ole ilman esipuristusta.Venttiilinjousista? Kuulostaa aika rajulta. Noita kuitenkin tulee neljä kappaletta esimerkiksi 30 kg* laatikon nurkkiin.
Onko suositella ilmalämpöpumppua, jossa olisi kaksi sisäyksikköä ja yksi (yhteinen) ulkoyksikkö? Sisäyksiköiden pitäisi olla etäohjattavia, energiatehokkaita, väriltään valkoisia ja siistinnäköisiä (tämä toki subjektiivista).
Talo on kaksikerroksinen puutalo, neliöitä vajaa 180, ja lämpiää maalämmöllä. Taloon on tarkoitus laittaa ylä- ja alakertaan ilmalämpöpumppu, jota käytetään pääasiassa viilennykseen kesällä, talvella ehkä tuuletuksessa, jotta takan lämpöä saadaan tehokkaammin leviämään taloon.
Portaikko aiheuttaa helposti ilmalukon, jolloin ilma siirtyy huonosti kerrosten välillä. Tämä riippuu tosiaan paljon talon pohjasta - meillä ei yläkerran ILP juurikaan viilennä alakertaa, eikä alakerran ilppi lämmitä yläkertaa tai siirrä takan lämpöä merkittävästi yläkertaan edes takkatoiminnolla.
Eipä noissa pumpuissa varsinkaan viilennyskäytössä mitään kovin dramaattisia eroja ole. Lähes kaikki valkoisia, lähes kaikissa on nykyään suoraan wifi-yhteys ja viilennys vie joka tapauksessa aika vähän sähköä, joten ostat vaan sen mikä silmää ja lompakkoa miellyttää. Tuossa käytössä luultavasti tosin riittäisi ihan hyvin yksikin sisäyksikkö yläkerrassa. Riippuu toki vähän talon muodosta, makkarien sijainnista ja sen sellaisesta, mutta kylmä tosiaan "valuu" alaspäin ja yleensä alakerrat ei muutenkaan niin paljoa kaipaa viilennystä. Luultavasti kaksi erillistäkään pumppua ei tulisi merkittävästi kalliimmaksi kuin yksi splittipumppu. Kahden pumpun taktiikalla on sitten kuitenkin aina yksi pumppu varalla jos toinen kosahtaa.
Takan lämmön levittämiseen taas löytyy aika paljon halvempiakin ratkaisuja.
Portaikko aiheuttaa helposti ilmalukon, jolloin ilma siirtyy huonosti kerrosten välillä. Tämä riippuu tosiaan paljon talon pohjasta - meillä ei yläkerran ILP juurikaan viilennä alakertaa, eikä alakerran ilppi lämmitä yläkertaa tai siirrä takan lämpöä merkittävästi yläkertaan edes takkatoiminnolla.
Oon samaa mieltä kyl, että ennemmin kaksi edullista pumppua kuin yksi split. Helpottaa sijoittelua ja ongelmatilanteita.
Voihan sinne väliseinään laittaa myös kanavat odottamaan ilppiä, jolloin ei tarvitse purkaa myöhemmin.Kiitos vastauksista! Onko niin, että splittivehkeen tapauksessa sähköt tulee ulkoyksikölle? Jos kaksi erilistä laitetta, niin sähköistetäänkö sisäyksiköt vai silloinkin ulkoyksiköt?
E: Sijoittelu meillä on jo mietitty, kun kylmäaineputkitukset, sähköt ja kondenssivesiputket on jo vedetty. Sisäseiniä ollaan siis nyt levyttämässä ja mietin, että laitanko suoraan ILPit (nyt asentaminen yksinkertaisempaa) vai asustellaanko vuosi-kaksi ennen kuin todetaan, että on se liian kuuma --> laitetaan ILPit ja revitään väliseinistä putket esille.
Voihan sinne väliseinään laittaa myös kanavat odottamaan ilppiä, jolloin ei tarvitse purkaa myöhemmin.
Jos mahdollista niin jätät tuon yhdellä ulkoyksiköllä olevan pois laskuista. Muuta kuin ongelmia tiedossa.Onko suositella ilmalämpöpumppua, jossa olisi kaksi sisäyksikköä ja yksi (yhteinen) ulkoyksikkö? Sisäyksiköiden pitäisi olla etäohjattavia, energiatehokkaita, väriltään valkoisia ja siistinnäköisiä (tämä toki subjektiivista).
Talo on kaksikerroksinen puutalo, neliöitä vajaa 180, ja lämpiää maalämmöllä. Taloon on tarkoitus laittaa ylä- ja alakertaan ilmalämpöpumppu, jota käytetään pääasiassa viilennykseen kesällä, talvella ehkä tuuletuksessa, jotta takan lämpöä saadaan tehokkaammin leviämään taloon.
Itseasiasa niitä vuotokohtia on ihan yhtä paljon multisplitillä, sen suhteen ihan samantekevää, mutta suurin etu multissa on se että on vain yksi ulkoyksikkö, joka jollekin on se dealbreaker, pieni etu on se että jos vain yksi sisäyksikkö on päällä siitä lähtee vähän enemmän tehoa.Jos mahdollista niin jätät tuon yhdellä ulkoyksiköllä olevan pois laskuista. Muuta kuin ongelmia tiedossa.
Kahdet erilliset koneet niin vähemmän vuotokohtia ja yksinkertaisempi. Ja taitaa ostaessakin säästää.
Sille riitti pelkkä puhallus. Hotelliin noita ei kannattais asentaa juuri tuon takia.En kyllä vieläkään ymmärrä miksi heinäkuun helteellä joku oli sen laittanut jollekin muuhun asentoon kuin viilennykselle.
Omaan 2 kerroksiseen omakotitaloon hommasin 2 x Gree SP Nordic 35 pumppua.Kuulostaa siltä, että molemmille sisäyksiköille omat ulkoyksiköt. Onko malleista antaa suosituksia? Siisti sisäyksikkö, riittävästi tehoa, energiatehokas ja wifi.
Suositus tarjous Bosch 6101i. Veikon kone myi kesällä 999e niin tartuin 6v takuun vuoksi. Asennus taisi olla 700e päälle. Puskenut lämmintä -30 asti ja kesällä viilentää hyvin. Ei listahinnalla pärjää kilpailijoille, mutta nyt saa Veikolta 799e mikä polkuhinta lämmittävälle pumpulle. Alkupään malleissa jokin tyyppivika mitä ei näissä pitäisi enää olla. Wifi vakiona. edit. Sulattaa itsensä kaasulla niin ei kulu sähköä turhaan vastuksiin.Kuulostaa siltä, että molemmille sisäyksiköille omat ulkoyksiköt. Onko malleista antaa suosituksia? Siisti sisäyksikkö, riittävästi tehoa, energiatehokas ja wifi.
Mä en ole lukenut kuin tätä foorumia ja soi kellot heti vastaavasta aiheesta, löytyi haulla: Ilmalämpöpumput eli ILPitBoschin ILPeistä on itselle jäänyt sellainen kuva, että niiden kanssa tuntuu olevan monilla kaikenlaista ongelmaa paljon enemmän kuin millään muilla pumppumerkeillä. En sitten tiedä onko uudemmissa saatu fiksattua, mutta pumppufoorumilla on ainakin tuon edellisen kanssa tuntunut olevan melkoisesti ongelmia.
Kerropas miten se pohjalevyn sulatus "kaasulla" toimii?Suositus tarjous Bosch 6101i. Veikon kone myi kesällä 999e niin tartuin 6v takuun vuoksi. Asennus taisi olla 700e päälle. Puskenut lämmintä -30 asti ja kesällä viilentää hyvin. Ei listahinnalla pärjää kilpailijoille, mutta nyt saa Veikolta 799e mikä polkuhinta lämmittävälle pumpulle. Alkupään malleissa jokin tyyppivika mitä ei näissä pitäisi enää olla. Wifi vakiona. edit. Sulattaa itsensä kaasulla niin ei kulu sähköä turhaan vastuksiin.
Oletus, että toimii kun ei isompia puikkoja ole näkynyt.Kerropas miten se pohjalevyn sulatus "kaasulla" toimii?
Oletus, että toimii kun ei isompia puikkoja ole näkynyt.
Ei mullakaan ole pumpuissa mitään kaapelia siellä alla ja hyvin toimivat kun se kennon alapuoli on oikeastaan lähes täysin auki ja sulatusvesi pääsee tippumaan vapaasti maahan asti samantien kun se kennosta irtoaa.Jos siinä kennon alla ei sulanapitokaapelia kulje, niin huonompi homma jossain vaiheessa ku kenno vääntyy solmuun ja/tai ropellista siivet päreiksi tai muuten vaan puhallinmoottori kärtsää.
Minkä pohjakaukalon sulatuksen tarvetta, vesi tippuu pumpun alle sitä varten on laastipalju?Tolla oletuksella voi olla se sun pumppu vaikka vajaatoiminenkin ja ei edes mene ulkoyksikön lamelli huuruun. Ulkoyksikön kuumakaasuohitussulatus ei poista pohjakaukalon sulanapitokaapelin elikkäs sähkövastuksen tarvetta. Jos siinä kennon alla ei sulanapitokaapelia kulje, niin huonompi homma jossain vaiheessa ku kenno vääntyy solmuun ja/tai ropellista siivet päreiksi tai muuten vaan puhallinmoottori kärtsää.
Sit kun on tarpeeks kylmä, niin eipäs tipukaan kun jäätyy siihen yleensä alumiiniseen/teräksiseen pohjaan matkalla kohti valumisreikiä (mitä kenno ei sulata/lämmitä) koska se alumiini sattuu johtamaan kylmää aika pirun hyvin, etkä kuitenkaan ole leikellyt sitä pohjaa täysin avoimeksi koko lamellipakan alueelta. Ja vaikka olis muovia, niin jäätyy silti kun ei ole riittävästi kaatoa kohti ns. drain holea.Minkä pohjakaukalon sulatuksen tarvetta, vesi tippuu pumpun alle sitä varten on laastipalju?
Pari päivää ollut sellaista -30 tällekkin talvea ei ole jäätynyt. Sen verran isot raot etten kyllä usko tuon olevan mahdollista.Sit kun on tarpeeks kylmä, niin eipäs tipukaan kun jäätyy siihen yleensä alumiiniseen/teräksiseen pohjaan matkalla kohti valumisreikiä (mitä kenno ei sulata/lämmitä) koska se alumiini sattuu johtamaan kylmää aika pirun hyvin, etkä kuitenkaan ole leikellyt sitä pohjaa täysin avoimeksi koko lamellipakan alueelta. Ja vaikka olis muovia, niin jäätyy silti kun ei ole riittävästi kaatoa kohti ns. drain holea.
No eihän siinä, jäädään odottelemaan ulkoyksikön särkymistä ja 9-0 vikakoodia Toivotaan toki, ettei satu sun kohrilles.Pari päivää ollut sellaista -30 tällekkin talvea ei ole jäätynyt. Sen verran isot raot etten kyllä usko tuon olevan mahdollista.
No esim. Daikin Perfera H malleissa ei ole mitään pohjaa (roikkuva lämmönvaihdin), vaan vesi putoaa lamelleista suoraan maahan.Sit kun on tarpeeks kylmä, niin eipäs tipukaan kun jäätyy siihen yleensä alumiiniseen/teräksiseen pohjaan matkalla kohti valumisreikiä (mitä kenno ei sulata/lämmitä) koska se alumiini sattuu johtamaan kylmää aika pirun hyvin, etkä kuitenkaan ole leikellyt sitä pohjaa täysin avoimeksi koko lamellipakan alueelta. Ja vaikka olis muovia, niin jäätyy silti kun ei ole riittävästi kaatoa kohti ns. drain holea.
No esim. Daikin Perfera H malleissa ei ole mitään pohjaa (roikkuva lämmönvaihdin), vaan vesi putoaa lamelleista suoraan maahan.
Sekö nuo rikkoo? Käyttö okt tukilämmitys +22 pyynnillä.No eihän siinä, jäädään odottelemaan ulkoyksikön särkymistä ja 9-0 vikakoodia Toivotaan toki, ettei satu sun kohrilles.