Ilmalämpöpumput eli ILPit

Pitäis uusi ilp hankkia väsähtäneen 18v mitsun tilalle portaikkoon. Onko kellään kokemuksia lattiamallista portaikossa? Ainakin daikinin lattiamalli puhaltaa alas ja ylös joka voisi olla portaikossa hyväkin idea. Nykyinen on asennettu sille korkeudelle että juuri yltää puhaltamaan kesällä yläkertaan kun vähän kädellä vielä nostaa siipiä. Jos olisi selkeä ylä ja alapuhallus ja niiden hallinta, niin tuosta voisi vähän extraa maksaakin.
 
Eiköhän vesisateista ja sulamislumista tule sinne vettä joka tapauksessa moninkertainen määrä. Se paljun primääritarkoitus on ehkäistä jäävuoren muodostuminen laitteen alle.
Kyllä mulla sateella sokkelin vierusta pysyy kuivana. Tuulisella sateella saattaa kastua pinta. ILP kuitenkin 10cm päässä sokkelista yleensä joten sen vesi määrä on aika iso verrattuna sateisiin.
 
Pitäis uusi ilp hankkia väsähtäneen 18v mitsun tilalle portaikkoon. Onko kellään kokemuksia lattiamallista portaikossa? Ainakin daikinin lattiamalli puhaltaa alas ja ylös joka voisi olla portaikossa hyväkin idea. Nykyinen on asennettu sille korkeudelle että juuri yltää puhaltamaan kesällä yläkertaan kun vähän kädellä vielä nostaa siipiä. Jos olisi selkeä ylä ja alapuhallus ja niiden hallinta, niin tuosta voisi vähän extraa maksaakin.
Joissain uusissa malleissa saa puolet puhaltamaan eri suuntiin, sellainen voisi toimia? Itsellä ei ole kokemusta.
 
Kyllä mulla sateella sokkelin vierusta pysyy kuivana. Tuulisella sateella saattaa kastua pinta. ILP kuitenkin 10cm päässä sokkelista yleensä joten sen vesi määrä on aika iso verrattuna sateisiin.
Ei sitä talon ympärystää ja sokkelia tosin rakenneta mitenkään eriävällä tavalla vaikka talon rakenne olisi sellainen että vesi valuu seinää pitkin maahan.

Ongelmia voi kyllä tulla jos jääkasa kasvaa niin isoksi että se nojaa sokkelin lisäksi ihan talon seinään, sellaiseen kosteuskuormaan seiniä ei ole suunniteltu.
 
15 v osassa mitsun mallleissa onnistunut. Muun muassa fh.
Mutta se ilma ei kulje silloin kunnolla.
Tästä aina silloin tällöin kirjoitellaan mutta mihin tämä väittämä perustuu ja löytyykö jotain tutkittua tietoa? Tässä kuva LN25 jossa puhalletaan maksimit sivuun eripuolille:

1739105981905.png


Syynä sijoittelu jossa käytävät eteenpäin jatkuvat pumpun molemmin puolin sivuilla, alla roboimurin havainnekuva johon töherretty ilppi:

1739106371170.png



Eri asetuksia kokeilemalla tullut siihen tulokseen että tällä asetuksella perimmäiset nurkat lämpiävät parhaiten.
 
Daikin Perfera 40N "pakoputki" sulanapitokaapelilla on toiminut yllättävän hyvin, kun ei ole ollut mitään ongelmaa. :)
Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on? :)

Sitten se toinen varsinainen asia eli isoon kerrostaloasuntoon pelkästään viilentävä ILP hakusessa. Onko merkeistä ja malleista suosituksia?
 
kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on? :)
Se tarkoittaa sitä, kun katsot useita jaksoja Prison Breakia yhtäjaksoisesti.

Minäkin tulin vain kertomaan, että jäänpoistopalju on osoittautunut tarpeelliseksi ja sitä on saanut tyhjentää usein. Kun parin päivän välein heittää jään, veden tai molemmat, yleensä laastipaljun jaksaa vielä helposti siirtää sivuun ja kaataa rinnettä alas. Muutama klöntti ei mennyt kaatamalla vaan väkivaltaisesti ruhjomalla umpijäinen möykky irti eikä yksikään ole vielä kokonaan sulanut lämpimistä viikoista huolimatta vaan takapihaa koristaa edelleen jääveistosten galleria. Olen sen verran amatööri etten silmällä heti paljun kokoa tunnista ja tekstit ovat kuluneet pois, mutta tilavuus on oletettavasti 80 litraa, 60 on mutuni mukaan pienempi. Täyden panoksen raahaaminen jäisellä muuten kulkemattomalla pihan nurkalla on ikävää. Vaikka ulkoyksikkö on seinätelineessä eikä ihan maassa kiinni ja parikin paljua mahtuisi alle, talven aikana muodostuisi melkoinen möykky. Se ei pelkästään uhkaisi nousta pumppuun asti vaan tuollainen järkäle routimassa ja sulamassa luonnokiviperustuksen vieressä ei ole ollenkaan miellyttävä ajatus.
 
Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on? :)

Sitten se toinen varsinainen asia eli isoon kerrostaloasuntoon pelkästään viilentävä ILP hakusessa. Onko merkeistä ja malleista suosituksia?
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
 
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Aaa, mie oletin, että ei ole pohjalevyä kuten jossain Daikineissa ei ole ja ihmettelin että miten siihen saa pakoputken viritettyä.
 
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Siinä Daikinin omassa kaapelissa on sulakkeet integroituna. Onkohan kuinka kriittiset? 5s googletuksella ei tullut sulakkeellisia valmiskaapeleita vastaan.
 
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Aaa, mie oletin, että ei ole pohjalevyä kuten jossain Daikineissa ei ole ja ihmettelin että miten siihen saa pakoputken viritettyä.
Daikin Perfera 40 N mallissa on tosiaan pohjalevy. Vanhemmassa H mallisessa sitä ei ole.

Sulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, niin virittelin 5€ maksaneen Bilteman kulman ja viemäriputken siihen. Myös sen kaapelin laitoin itse paikoilleen. En ole tuota putkea vielä kääntänyt, mutta enää ei ole hirmu paljon tilaa jäälle. Talo 1981 ja 120 neliötä lämmitettävää. Takassa on ollut yhtenä päivänä valkea.

Mutta aika vähänhän tuota vettä on nyt tullut muutenkin, kun on ollut lämmin talvi.

Screenshot_2025-02-11-13-25-21-24_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Siinä Daikinin omassa kaapelissa on sulakkeet integroituna. Onkohan kuinka kriittiset? 5s googletuksella ei tullut sulakkeellisia valmiskaapeleita vastaan.
Katos vaan, hyvä huomio. En huomanutkaan. Kyllähän se sulake turvallisuutta hieman lisää. Speksit kun tietäisi niin ei olisi paha itse askarrella sulakkeet väliin.

Näköjään tullut tuonne myyntiin eikä 250e riistohintaa ole. Täytyy harkita vielä https://www.landen.fi/lvi/daikin-su...DddEDFoM2icPISilURDVdV4R5Velq4tGS#description
 
Sulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, niin virittelin 5€ maksaneen Bilteman kulman ja viemäriputken siihen. Myös sen kaapelin laitoin itse paikoilleen. En ole tuota putkea vielä kääntänyt, mutta enää ei ole hirmu paljon tilaa jäälle. Talo 1981 ja 120 neliötä lämmitettävää. Takassa on ollut yhtenä päivänä valkea.

Mutta aika vähänhän tuota vettä on nyt tullut muutenkin, kun on ollut lämmin talvi.

Screenshot_2025-02-11-13-25-21-24_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelle :thumbsdown: ja sehän ei sitten toimi niin kun pitäisi. 80- luvun kaikissa pientaloissa ei edes ole salaojitusta ja jos on, niin alkaa olla remontin tarpeessa.
 
Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelle :thumbsdown: ja sehän ei sitten toimi niin kun pitäisi. 80- luvun kaikissa pientaloissa ei edes ole salaojitusta ja jos on, niin alkaa olla remontin tarpeessa.

Viitaten kuvaan, sadevedet kesäisin vissiin valuu kohti taloa ja seisoo missä tuo jäämälli on. Mää kaivaisin avo-ojan seinustan viereen tai jotenkin ohjaisin vedet viertämään samaan suuntaan minne kissa on menossa, kohti syreeni? pensaita.
 
Testailujen jälkeen on helppo todeta, että Daikin Preferalle tuo tarveohjaus 95% on paras tapa ajaa pumppua, jos ei halua säätää tarveohjausta talvella lämpötilojen mukaan. Ottamalla tarveohjauksen pois päältä saadaan aikaiseksi vain turhan tiheitä sulatussyklejä. En näe juuri mitään järkeä ottaa tuota tarveohhjausta pois päältä lämmityksen lisäämiseksi. Mikäli kämppä alkaa viilenemää liikaa, niin laitan kattolämmitystä avuksi syrjäisempiin huoneisiin (ei ole vielä tarvinut tänä talvena). Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen pumppu, mutta ilman tarkempia laskelmia "hihasta vedettynä" sanoisin, ettei toisessa pumpussa ole järkeä.

Edit. niin täällähän oli aikaisemminkin todettu tuo 95% tarveohjaus parhaaksi tavaksi. No pakkohan se oli itse testata onko näin :D

1739519128772.png
 
Testailujen jälkeen on helppo todeta, että Daikin Preferalle tuo tarveohjaus 95% on paras tapa ajaa pumppua, jos ei halua säätää tarveohjausta talvella lämpötilojen mukaan. Ottamalla tarveohjauksen pois päältä saadaan aikaiseksi vain turhan tiheitä sulatussyklejä. En näe juuri mitään järkeä ottaa tuota tarveohhjausta pois päältä lämmityksen lisäämiseksi. Mikäli kämppä alkaa viilenemää liikaa, niin laitan kattolämmitystä avuksi syrjäisempiin huoneisiin (ei ole vielä tarvinut tänä talvena). Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen pumppu, mutta ilman tarkempia laskelmia "hihasta vedettynä" sanoisin, ettei toisessa pumpussa ole järkeä.

Edit. niin täällähän oli aikaisemminkin todettu tuo 95% tarveohjaus parhaaksi tavaksi. No pakkohan se oli itse testata onko näin :D

1739519128772.png
Jos haluaa jatkaa testailua, niin suosittelisin kokeilemaan tarveohjausta 100% + hiljainen ulkoyksikkö.
Tai eco mode, mutta siinä ei välttämättä riitä potku kun alkaa pakkaset olla -10C paikkeilla. Toki riippuu lämmitettävästä tilasta.
 
Hirveästi täällä keskustellaan sulatustarpeesta ja -väleistä, olen itsekin osallistunut. Mutta voisiko joku avata mistä maallikko tietää milloin laitteen sulatusväli on sopiva ja milloin ei? Itse ymmärrän omasta vain sen että hirveä veden lotina käy ulkoyksiköstä joka kerta niin ei se ainakaan ilmaa sulattele.

Olen myös huomannut että jos satun juuri olemaan sisällä laitteen kohdalla ennen sulatuksen alkua niin oman Mitsun sisäyksikkö puhaltaa muutamia sekunteja aivan viileää ilmaa ennen kuin venttiilien suhahdukset ja perunoiden keitto alkaa. Onko tämä syy vai seuraus sulatusprosessista?
 
Olen myös huomannut että jos satun juuri olemaan sisällä laitteen kohdalla ennen sulatuksen alkua niin oman Mitsun sisäyksikkö puhaltaa muutamia sekunteja aivan viileää ilmaa ennen kuin venttiilien suhahdukset ja perunoiden keitto alkaa. Onko tämä syy vai seuraus sulatusprosessista?
Ihan normaalia, koska lämmönvaihtimen kierto käännetään. Eli sisäilman lämpö sulattaa ulkoyksikön.
 
Ei sitä tarvitse käyttäjän kytätä. Täällä vaan insinöörihenkiset logailee pumppujaan. Kylmää kuuluu pumpun puhaltaakin sulattaessa.
Juuri näin. Tämä on vain insinöörihenkisten foorumi, joten normaalia että näistä keskustellaan ja "viritellään".
 
Mutta voisiko joku avata mistä maallikko tietää milloin laitteen sulatusväli on sopiva ja milloin ei?

Ei sitä tarvitse käyttäjän kytätä. Täällä vaan insinöörihenkiset logailee pumppujaan. Kylmää kuuluu pumpun puhaltaakin sulattaessa.
Siinä mielessä olisi hyvä vähän kytätä sulatusväliä, että sulattaako pumppu kerran kahdessa tunnissa vai puolen tunnin välein. Tuo sulatus, kun ei ole kovin taloudellista pumpun käyttöä. Sopivilla asetuksilla voi sitten saada pumpun toimimaan varsin järkevästi sulatustenkin osalta ja sulattamaan vaan tarpeeseen eikä lämmitä tyhjää ulkokennoa. Ja kun sen oman pumpun vinkeet tuntee niin on helpompi reagoida muuttuneeseen pumpun toimintaan esim vikatilanteessa.
 
Siinä mielessä olisi hyvä vähän kytätä sulatusväliä, että sulattaako pumppu kerran kahdessa tunnissa vai puolen tunnin välein. Tuo sulatus, kun ei ole kovin taloudellista pumpun käyttöä. Sopivilla asetuksilla voi sitten saada pumpun toimimaan varsin järkevästi sulatustenkin osalta ja sulattamaan vaan tarpeeseen eikä lämmitä tyhjää ulkokennoa. Ja kun sen oman pumpun vinkeet tuntee niin on helpompi reagoida muuttuneeseen pumpun toimintaan esim vikatilanteessa.
Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
 
Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
Periaatteessa, vaikka toisaalta lämmitys-ILP:n investoinnin ideahan on vähentää sähkönkulutusta. Tällöin toteutuvaa COP heikentävä väärä käynti voi tuntua hyvinkin ärsyttävältä, ja onhan jo "muutama kymppi vuodessa" esimerkiksi 500 euroa 10 vuodessa. Vaikuttaa jo kannattavuuslaskelmaan jos joku sellaisen muka oikeasti tekee. :giggle: Toki on myönnettävä, että pienemmän vaivan toimenpiteethän ovat lähinnä valita riittävän suuri laite ja välttää tunnetusti sulatusongelmaiset mallit. Tämäkään ei tietysti aina ole realismia normaalin ostopäätöksen tapauksessa; useimmat varmaan ostavat joko halvinta tai sitä mitä asennusliike haluaa myydä. Tai "mitsua" koska naapuri sanoi että hyvä, tai "ei mitsua" koska anoppi sanoi että paska on.

Jos on tarkoitus ensisijaisesti lämmittää ilpulla eikä pattereilla ja säätää nämä sen mukaan, voi olla kysymys säästön ohella myös mukavuudesta. Etenkin pakkasen kiristyessä olisi kiva saada laitteesta ihan kaikki irti ellei se ole pöyristyttävän ylimitoitettu.
 
Joissakin tapauksissa lisääntynyt sulatus on johtunut liemien vähyydestä/vuodosta, joten siltäkin kantilta kannattaa joskus edes vähän tarkkailla kuinka/koska sulattelee.
 
Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
Onhan niitä varmasti monia pumppuja talojen seinillä, jotka sulattelee puhdasta kennoa 30-45min välein ja huonelämpötila laskee, jos ei lämmitä takkaa lisänä ja omistajan mielestä "on se hyvä peli". Tai saatetaan jopa sammuttaa pakkasilla, "kun se puhaltaa kylmää". Kyllä laitteen toiminnasta pitää vähän olla kiinnostunut, jotta sen käyttö on järkevää, oli se sitten ilppi, pilppi, mlp, tai mikä tahansa.
 
Tarkistin Daikin Perfera 40N näyttämän COP lukemat tälle vuodelle, 3.34. Etelä-Pohjanmaalla. Ei muuta lämmitystä Daikinin lisäksi. 120 neliötä, 1981.

Daikin näyttää kulutukseksi 717.5kWh.
Ja Shelly näyttää 734.8kWh. Eli Daikinin mittaus on aika tarkka.

En ole muuta tehnyt, kun joskus säätänyt lämpöä hieman. Puhallin täysillä ja ylös. Miedoin lämpötilakompensaatio on ollut päällä.

COP marraskuun alusta alusta tähän asti 3,77 (Daikinin näyttämä).
 
1739560684758.png


RW25 näkyy sulattaneen 2 tunnin välein, pakkasta ollut 8 astetta. Tämä käyrä on siis ihan huonelämpötilan pudotus kun ei vieläkään ole riittänyt into hommata tarkempia antureita, korkeahko lämpötila johtuu takan lämmityksestä mutta aamuyön ja aamun tunneista näkee välit hyvin.

Oletettavasti toiminta on ihan OK kun ei alle tunnin välejä tule näissä olosuhteissa :)
 
Onhan niitä varmasti monia pumppuja talojen seinillä, jotka sulattelee puhdasta kennoa 30-45min välein ja huonelämpötila laskee, jos ei lämmitä takkaa lisänä ja omistajan mielestä "on se hyvä peli". Tai saatetaan jopa sammuttaa pakkasilla, "kun se puhaltaa kylmää". Kyllä laitteen toiminnasta pitää vähän olla kiinnostunut, jotta sen käyttö on järkevää, oli se sitten ilppi, pilppi, mlp, tai mikä tahansa.
Itse kävelin tässä lähialueella jossa suurimmalla osalla mitään paljuja pumppujen alla, pari aivan umpijäistä jääputousta näkyi, ei minkäänlaista mielenkiintoa osalla tsekata kahta kertaa talvessa, varmaan koko talosta huolehditaan samalla menttaliteetillä, vaikka kaikki säästöt hillottu seiniin.
 
Saman huomion tehnyt täällä ja päätellyt, että tuskin niillä hirveästi lämmitetään, kun ei pahemmin jäätäkään näy alla.
Esim. Meillä on vain jäähdytykseen suunniteltu ILP (puuttuu ulkoyksikön sulatus kokonaan), niin eipä tosiaankaan tuu talvisin lämmiteltyä sillä. Syyskuussa taisin sammuttaa laitteen. Katellaan taas touko-kesäkuussa.
 
Itse kävelin tässä lähialueella jossa suurimmalla osalla mitään paljuja pumppujen alla, pari aivan umpijäistä jääputousta näkyi, ei minkäänlaista mielenkiintoa osalla tsekata kahta kertaa talvessa, varmaan koko talosta huolehditaan samalla menttaliteetillä, vaikka kaikki säästöt hillottu seiniin.
Itseasiassa se ei ole yleensä umpijäinen se jääputous, vaan suhteellisen ohut jääputki. Toki se kannattaisi käydä rikkomassa sieltä, haittaa se veden poistumista kuitenkin.
 
Itellä ei ole mitään pumppujen alla. Jonkunlaiset jääklöntit siihen aina tulee alle mutta samapa tuo, hiljakseen ne siitä sulaa sitten joskus. Sulatuksia en juurikaan seuraile, pumput on päällä 24/365 ja lämmityksellä menee noin 1 kW per pumppu eikä talossa muuta lämmitystä hukkalämpöjen lisäksi tarvitakaan.
 
Itellä ei ole mitään pumppujen alla. Jonkunlaiset jääklöntit siihen aina tulee alle mutta samapa tuo, hiljakseen ne siitä sulaa sitten joskus. Sulatuksia en juurikaan seuraile, pumput on päällä 24/365 ja lämmityksellä menee noin 1 kW per pumppu eikä talossa muuta lämmitystä hukkalämpöjen lisäksi tarvitakaan.
Mullekin vakuutellaan että kun ilpin alla ei ole valtavaa jääkasaa, niin se ei tee silloin töitä, mutta en mä kyllä aio ylilämmittääkään vaan siksi että ilpin alle saisi jäätä.
 
Varmaan tuohon jään määrään vaikuttaa vaaditun lämmitystehon lisäksi jopa ympäröivä maasto/luonto ja millainen ilma on talon ympärillä, mutta mulla meni aivan toivottomaksi edellisenä talvena kun jätin hetkeksi ilman paljua. Ei tullut varsinaista kasaa vaan oli useamman neliön luistinrata pumpun ympärillä.
 
Mullekin vakuutellaan että kun ilpin alla ei ole valtavaa jääkasaa, niin se ei tee silloin töitä, mutta en mä kyllä aio ylilämmittääkään vaan siksi että ilpin alle saisi jäätä.
Vesi voi imeytyä talon salaojiinkin asti ehkä?

Lisäksi jo tontilla on riittävästi kaatoa talosta poispäin, kuten pitääkin olla, niin poispäin se vesi/jää virtaa.

Kotona se 2 metrin "pakoputki" Daikinissa, niin nyt alkaa olla 4 metrin halkaisija sillä jääkentällä melko tasaisesti. En ole kolannut lumiakaan pois edestä. Ei pääse sen jääkerroksen takia imeytymään vesi maaperään.

Kuva ei aivan tuore ole, mutta vähän näkyy tuota pientä jääkenttää. Perfera 40N on päässyt vähällä kuormalla, kun on ollut lämmintä.

Screenshot_2025-02-17-09-09-07-73_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Mullekin vakuutellaan että kun ilpin alla ei ole valtavaa jääkasaa, niin se ei tee silloin töitä, mutta en mä kyllä aio ylilämmittääkään vaan siksi että ilpin alle saisi jäätä.
Riippuu myös vallitsevasta sisälämpötilasta / kuinka sulatusenergiaa on saatavilla kuumakaasuohituksen lisäksi ja sitä rataa. Mitä kylmempi torppa, sitä enempi jäätä noin karkeesti.
 
Riippuu myös vallitsevasta sisälämpötilasta / kuinka sulatusenergiaa on saatavilla kuumakaasuohituksen lisäksi ja sitä rataa. Mitä kylmempi torppa, sitä enempi jäätä noin karkeesti.
En kyllä tuota allekirjoita. Verstaalla on jotain 10-12°C, ja vaikka sinne ilpin alle jäätä nyt tuleekin, niin ei se nyt mitenkään ihmeellinen ole. Ja ilppi on käytännössä ainoa lämmönlähde.
 
Riippuu myös vallitsevasta sisälämpötilasta / kuinka sulatusenergiaa on saatavilla kuumakaasuohituksen lisäksi ja sitä rataa. Mitä kylmempi torppa, sitä enempi jäätä noin karkeesti.
En kyllä tuota allekirjoita. Verstaalla on jotain 10-12°C, ja vaikka sinne ilpin alle jäätä nyt tuleekin, niin ei se nyt mitenkään ihmeellinen ole. Ja ilppi on käytännössä ainoa lämmönlähde.
En allekirjoita minäkään. Suurempi lämmitystarvehan on 21 asteen lämpötilalla, eli vielä enemmän vettä/jäätä.

Jos verstas on 11 asteinen nyt, niin pienempi lämmitystarve ja vähemmän vettä.

Eli juuri toisin päin, eli samaa mieltä Pakanan kanssa.

Toki jos on iso halli 10 asteen lämpötilalla, niin vettä tulee varmasti "ihan pirusti".
 
Noh, torpalla tarkoitin asuintaloa, enkä mitään 10-12-asteista verstasta, jossa pyyntikään ei ole sitten mikään 21-24 astetta jne...
 
Vaikka se sisälämpö nyt varmaan muutamalla asteella vaihteleekin käyttäjien kesken, niin en mä oikein ymmärrä miten sillä voisi olla mitään merkittävää vaikutusta sen jääkeon muodostumiseen.
Uskoisin myös että laitteen rakenne ja ohjaus vaikuttaa sulatustulokseen paljon enemmän kuin parin asteen ero sisälämpötilassa per sama huoneisto ja asennus. Ja jos sitä sisälämpötilaa lähdetään käyttämään muuttujana, niin sehän ehtii sulatussyklin aikana pumpun sisäyksikön välittömässä läheisyydessä laskea. Paljonko se laskee varmaan vaihtelee aika paljon sen mukaan, onko sijoituspaikka avarassa keskeisessä kohdassa isoa hyvin eristettyä ja ilmastoitua huoneistoa vai jossain miniautotallin katonrajassa vähän huonosti kalusterungon ja nosto-oven välissä.

Ulkona vallitseva sää ja lämmitystarve kaiketi ovat ne isot määräävät tekijät joka tapauksessa.

Kokonaan eri aihe on sitten se, että joissakin pumpuissa ilmeisesti alin mahdollinen toimintavarma sisälämpötila on hyvinkin korkea, siis selvästi yli 10 astetta tms.
En allekirjoita minäkään. Suurempi lämmitystarvehan on 21 asteen lämpötilalla, eli vielä enemmän vettä/jäätä.

Jos verstas on 11 asteinen nyt, niin pienempi lämmitystarve ja vähemmän vettä.

Eli juuri toisin päin, eli samaa mieltä Pakanan kanssa.

Toki jos on iso halli 10 asteen lämpötilalla, niin vettä tulee varmasti "ihan pirusti".
Niin, tämäkin vielä. Täytyy siis määritellä hyvin tarkkaan mitä verrataan mihin. Se halli 12 asteen sisälämpötilallahan saattaa aiheuttaa selvästi kovemman kuormituksen pumpulle kuin asunto 22 asteen sisälämpötilalla. Luulen että näin kävisi omassa tapauksessa jos asennuttaisin talliin samanlaisen pumpun kuin kämpässä on.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, tämäkin vielä. Täytyy siis määritellä hyvin tarkkaan mitä verrataan mihin. Se halli 12 asteen sisälämpötilallahan saattaa aiheuttaa selvästi kovemman kuormituksen pumpulle kuin asunto 22 asteen sisälämpötilalla. Luulen että näin kävisi omassa tapauksessa jos asennuttaisin talliin samanlaisen pumpun kuin kämpässä on.
Joo, tuo hallihan on liian iso tuolle 3,5kW koneelle. Jo jossain -15°C paikkeilla kone on jo täysillä 24/7.
 
Kaipailisin apuja pelkästään jäähdyttävän ilmalämpöpumpun valintaan noin 60m2 kerrostaloasuntoon. Päävalintakriteerit hiljaisuus, wifi ja että saisi muulla kuin IR-lähettimellä integroitua home assistantiin edes jollain tasolla. Paremmasta sisäyksikön ulkonäöstä voisi jonkun satasen maksimissaan maksaa.

Tätä ketjua ja ilppifoorumia selatessa Daikin Stylish Cool 25 on alkanut kiinnostaa. Sille vaihtoehtona Perfera Cool 25 mikä ilmeisesti aika sama laite vähän vähemmän "stylish" kuorilla.

Löytyisiköhän esim. Mitsulta tai Panasonicilta kilpailukykyistä mallia? Noiden maahantuojien/valmistajien sivut tuntuu jotenkin tosi vaikeilta löytää tietoa. Yleisistä merkeistä Toshiban olen ajatellut rajata ulos, kun on löytynyt netistä aika paljon esimerkkejä sirisevistä ulkoyksiköistä.

Sopii myös ilmiantaa hyviä asennusfirmoja pk-seudulta. Lämpötilamestarit on vaikuttanut tähän mennessä sivujen ja Youtube sisältöjen perusteella asiantuntevilta. Onko kenelläkään heistä kokemusta?
 
Täytyy sanoa että jos pinta-alaa on vain 60 m2, niin melkein mikä vaan on hiljainen kun voit pitää sitä aina quiet modessa. Eli luulisin että joku perus 500 euron Gree riittää hienosti, ja ne saa kans home assistantiin wifin kautta kun katsoo vaan että on wifi-malli.

Esimerkiksi Wilfan tuotteet on käytännössä Greetä, jos löydät jonkun firman joka niitä asentaa. Oli muistaakseni myös 7 vuoden takuu. Pieninkin 25 malli on ihan ylimitoitettu tuommoisen tilan viilentämiseen, joten riittää hienosti.
 
Täytyy sanoa että jos pinta-alaa on vain 60 m2, niin melkein mikä vaan on hiljainen kun voit pitää sitä aina quiet modessa. Eli luulisin että joku perus 500 euron Gree riittää hienosti, ja ne saa kans home assistantiin wifin kautta kun katsoo vaan että on wifi-malli.

Esimerkiksi Wilfan tuotteet on käytännössä Greetä, jos löydät jonkun firman joka niitä asentaa. Oli muistaakseni myös 7 vuoden takuu. Pieninkin 25 malli on ihan ylimitoitettu tuommoisen tilan viilentämiseen, joten riittää hienosti.
Pitääpä perehtyä noihin Green laitteisiinkin. Jotenkin on sellainen mielikuva, että olisivat halpis tavaraa.

Edit: Onko ulkoyksikön äänenpaineiden mittaukseen joku yhtenäinen tapa? Ihmetyttää kun kaikki Greenin jäähdytykseen suositellut laitteet ovat 5-10db ääneekkämpiä speksien mukaan.
 
Pitääpä perehtyä noihin Green laitteisiinkin. Jotenkin on sellainen mielikuva, että olisivat halpis tavaraa.
No halpis tavaraa joo, mutta taitaa olla yksi maailman isoimmista valmistajista. Noitahan myydään varmaan kymmenillä merkeillä alkaen sieltä Ultimatemarketista. Kai sieltäkin asennuksen saa tilattua jotenkin, en ole perehtynyt. Mutta ihan soivia pelejä ne on, ainoastaan silloin kovaäänisiä kun pitää oikeasti lämmittää niin puhisee. Hankala tietysti jos ei pääse missään kokeilemaan, että millainen on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 802
Viestejä
4 763 250
Jäsenet
77 540
Uusin jäsen
Eetu kumpuniemi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom