Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Paapaa]

No tuohan kivasti selittäisikin Nordean palvelunestohyökkäykset kun pankkipalvelut on pilvessä eli internetissä. Nuo wanhat mainframe-koneet kun eivät netissä suoraan ole niin niihin ei DDOS-hyökkäykset niin pure.

No ei. No ei kai pilvipalvelu tarkoita sitä, että siellä oleva palvelin olisi julkinetissä? Ei tietenkään ole. Ihan samalla tavalla ne tietokannat on poissa internetistä eikä niihin päästä suoraan käsiksi yhtään mistään. Ei pilvi eroa omasta konesalista tuossa mielessä yhtään mitenkään. Kumpikin voidaan erottaa netistä ihan samalla tavalla ja kumpaankin toisaalta pitää jotenkin päästä käsiksi jotta se data näkyy lopulta asiakkaalla. Eli kummassakin tarvitaan jokin julkinettiin näkyvä palvelin, joka sitten ottaa yhteyttä sinne kantaan tai mikropalveluihin tai mainframeen tai mihin tahansa. Pilvipalvelu on ihan samanlainen konesali kuin oma, paitsi että joku muu ylläpitää sitä.

 

[ravallo]

Eikös IBM:llä ole jo vuosikymmeniä(?) ollut systeemit noiden Z -arkkitehtuurien virtualisointiin? Eli voi olla että siellä konesalissa jyllää joku oikea Z-sarjan mainframe tai sitten ei, mutta koodi on kuitenkin jotain aikanaan Z-sarjalle kirjoitettua legacya.

Norpallahan oli se iso Temenos core banking -uudistus, mikä ainakin noin periaatteessa on nimenomaan sellainen jossa tarkoituksena on pistää lopuksi mainframesta virrat pois ja siirtyä modernimpaan menoon, mutta sitten käytännössä mun kokemuksen mukaan sinne jää aina jotain reunajärjestelmiä ja rippeitä joita ei olekaan kustannustehokasta tuoda uuteen integraatioon (varsinkaan kun se on pakettijärjestelmä joka joustaa sen minkä se joustaa), ja niiden takia siitä legacysta ei päästä kokonaan irti.

Mä en tunne Temenosta yhtään, eikä toi core banking (eli perus lainat, rahatili- ja rahaliikenne) oo muutenkaan mulle tuttu alue kun itse tusasin vähän toisella alueella, joten en osaa sanoa miten tuo pelaa.

 

[Vaateri]

voin olla tietysti väärässäkin.

Tämä oli ainoa osuma viestissäsi. Ja siinä myöhemmässä myös.

 

[munse]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

 

[ojisama]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

Osa turvallisuudesta tullee siitä, että et niin vain huijauksen seurauksena siirrä mobiilivarmennetta toisen henkilön käyttön(?)

 

[pulatunnus]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

Sähköisellä tunnistatumisella ei sinänsä ole rajaa miten isoja taloudellisia vahinkoja sillä voi tehdä. Eli se ei ole se juttu.

 

[ravallo]

IS: Pankkikonserni Nordealla on ollut viime vuosina vakavia ongelmia järjestelmiensä testaamisessa erilaisten hätätilanteiden varalta

Joku tanskalaislehti väittää saaneensa käsiinsä Norpan asiakirjan muutaman vuoden takaa jossa on todettu että siellä on vakavia ongelmia toipua häiriötilanteista, eli jos jossain datakeskuksessa tulee ongelma, yliheitto varajärjestelmille ei onnistu. Sitä ei asiakirjan mukaan oltu testattu koskaan 2010-2020 -välisenä aikana.

Vaikea lukea rivien välistä mikä toi tilanne oikeasti on ollut ja miten vakava riski, mutta tuollaistahan se on jos kokonaisuus on järjestelmäspagettia...

 

[takomo]

Osa turvallisuudesta tullee siitä, että et niin vain huijauksen seurauksena siirrä mobiilivarmennetta toisen henkilön käyttön(?)

Mahdollisuus delegoida vahva tunnistautuminen on ihan fundamentaali systeemiheikkous. Jääkö tästä välttämättä edes jälkeä seurattavaksi?
Ts. kun pääset pankkiin, voit luoda mobiilivarmenteen pelkkään pankkitunnisteeseen nojautuen - ja mobiilivarmenteella voi varmaan jostain saada pankkitunnisteet?

Kyllä tämän pitäisi toimia niin, että sähköisen tunnistautumisvälineen voi saada vain fyysisellä tunnistautumisella.

 

[Sompi]

Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.

Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.

 

[LaDeX]

Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.

Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.

Tartun nyt taas tuttuun trolliin mutta noissa taitaa olla joku e-ink näyttö joten ei ne virtaa vie juuri ollenkaan (mitä nyt pitää vastaanottaa se hintatieto) ja joku nappipariston vaihto muutaman vuoden välein on pirusti halvempaa kuin vetää joka hyllypaikalle oma johto ja järjestyksen muuttuessa taas vetää se johto eri kohtaan hyllyä. Joku säteilystä huutelu nyt onkin sitten jo ihan tuttua huruilua.

Näillä näytöillähän säästetään tosiaan aivan tolkuton määrä tulostamista. Ennen noiden piti takahuoneessa tulostella Xeroxista A4 arkkeja ulos pinoittain kun jotain piti muuttaa.

 

[Vaateri]

Niitä lappuja taitaa olla monenlaisia enkä tietenkään tiedä minkä kaupan hyllyjä olet tutkinut, mutta tässä viime vuosinakin on edelleen ollut uutisia että S-ketju käyttää infrapuna-toiminnallisia lappuja ainakin joissakin kaupoissaan. Pricer mainostaa lapuilleen jopa 20 vuoden patterin kestoa.

Hintaetiketit sähköistyvät Prisma Joensuussa - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) siirtyy sähköisiin ESL-hintaetiketteihin marraskuun alkupuolella Prisma Joensuussa. Sähköisillä ESL-hintaetiketeillä tehostetaan myymälässä tehtävää työtä, ja samalla parannetaan asiakkaiden saamaa palvelua. Yksi etu sähköisissä hintanäytöissä liittyy niissä...

pko.fi

Finnish co-operative retailer S Group chooses Pricer as the supplier of electronic shelf labels

Following a thorough evaluation program with Pricer’s in-store digital solution leveraging Pricer Plaza (SaaS) and electronic shelf labels (ESL) solutions, Finnish S Group announces their choice of Pricer as their newest ESL supplier and signs a framework agreement for five years.

www.pricer.com

Trouble-free use thanks to longer battery life!

Pricer's electronic shelf labels (ESL) have been using infrared technology since 1991, which not only ensures optimal communication but is also known to be very energy efficient...

jrtechsolutions.ca

 

[Sonic Empire]

Taas paljon melua mitättömästä asiasta. Elektroniset hintalaput tuovat vain säästöjä.

 

[miloytyn]

Noissa ESL tageissa patterit kestää vuosia, ei niitä todellakaan kanniskella takahuoneeseen lataamista varten.

 

[miloytyn]

Niin ja tuli vielä mieleen että isossa kaupassa noita hintalappuja on kymmeniätuhansia. Virta- ja tiedonsiirtokaapelien vetäminen jokaiseen olisi ihan käsittämättömän iso homma eikä siinä olisi mitään järkeä.

 

[Trespasser]

Näillä näytöillähän säästetään tosiaan aivan tolkuton määrä tulostamista. Ennen noiden piti takahuoneessa tulostella Xeroxista A4 arkkeja ulos pinoittain kun jotain piti muuttaa.

Puhumattakaan henkilötyövuosien säästöistä kun ei niitä tulosteltuja lappuja tarvitse hyllyihin vaihtaa käsipelillä. Nää hintalaput on digitalisaation parhaita puolia ja järkevää käyttöä tekniikalle.

En tosin koskaan ole nähnyt lappujen päivittyvän 5-30 sekunnin välein, todella harvoin näkee niiden päivittyvän ylipäätään. Eipä niiden edes tarvitse "välähtää" muuten kun tietoja muuttaessa. Monessa paikassa taidetaan lapun päivitys tehdä pariin kertaan jos hintatietoa muutetaan. En ole varma vaatiiko monivärilaput pari sykliä muutenkin? Se 30s-1min satunnainen häröily on kuitenkin pieni haitta hyötyihin nähden.

 

[Sompi]

Niitä lappuja taitaa olla monenlaisia enkä tietenkään tiedä minkä kaupan hyllyjä olet tutkinut, mutta tässä viime vuosinakin on edelleen ollut uutisia että S-ketju käyttää infrapuna-toiminnallisia lappuja ainakin joissakin kaupoissaan. Pricer mainostaa lapuilleen jopa 20 vuoden patterin kestoa.

Hintaetiketit sähköistyvät Prisma Joensuussa - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) siirtyy sähköisiin ESL-hintaetiketteihin marraskuun alkupuolella Prisma Joensuussa. Sähköisillä ESL-hintaetiketeillä tehostetaan myymälässä tehtävää työtä, ja samalla parannetaan asiakkaiden saamaa palvelua. Yksi etu sähköisissä hintanäytöissä liittyy niissä...

pko.fi

Finnish co-operative retailer S Group chooses Pricer as the supplier of electronic shelf labels

Following a thorough evaluation program with Pricer’s in-store digital solution leveraging Pricer Plaza (SaaS) and electronic shelf labels (ESL) solutions, Finnish S Group announces their choice of Pricer as their newest ESL supplier and signs a framework agreement for five years.

www.pricer.com

Trouble-free use thanks to longer battery life!

Pricer's electronic shelf labels (ESL) have been using infrared technology since 1991, which not only ensures optimal communication but is also known to be very energy efficient...

jrtechsolutions.ca

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat. Tuo infrapuna olisi kyllä järkevämpi ratkaisu, koska se ei kuluttaisi turhaan kallisarvoisia radiotaajuuksia tuollaiseen turhuuteen. Mainostettu patterikesto voi olla jotain muuta kuin todellinen kestoikä. Helposti voisi olla virtakisko siinä hyllyn reunassa noita varten ja saataisiin tuokin järjestelmä heti paljon ympäristöystävällisemmäksi.

Vähemmän yllättäen tietyillä kirjoittajilla on tarve lytätä tämänkin aiheen kritiikki hiljaiseksi. Eivätköhän nämäkin viestit täältä vielä häviä, kun moderaattorit saavat saappaannuolijoilta ilmoituksia.

 

[jetblack]

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat. Tuo infrapuna olisi kyllä järkevämpi ratkaisu, koska se ei kuluttaisi turhaan kallisarvoisia radiotaajuuksia tuollaiseen turhuuteen. Mainostettu patterikesto voi olla jotain muuta kuin todellinen kestoikä. Helposti voisi olla virtakisko siinä hyllyn reunassa noita varten ja saataisiin tuokin järjestelmä heti paljon ympäristöystävällisemmäksi.

Vähemmän yllättäen tietyillä kirjoittajilla on tarve lytätä tämänkin aiheen kritiikki hiljaiseksi. Eivätköhän nämäkin viestit täältä vielä häviä, kun moderaattorit saavat saappaannuolijoilta ilmoituksia.

Virtakisko hyllyn reunassa tarkoittaisi että pitäisi hankkia kilometritolkulla sitä Virtakiskoa, vetää virrat siihen ja sitten se olisi turhaa 99,999% ajasta. mikä tässä olisi järki ja säästö? Sitten on kaatopaikat täynnä käytetty virtakiskoa. Radiotaajuuksissa on sellainen hyvä puoli että ne ovat uusiutuva luonnonvara, eivät ole ihan heti kulumassa loppuun. Samaa sähkömagneettista säteilyä ne infrapuna ja radiotaajuudet ovat. Ja vielä, Ajatelkaa lapsia! mitäs siitä tulisi että hyllyt olisi sähköistetty virtakiskoilla. ja kyllä se virtakiskokin sähkökentän luo ympärilleen...

 

[Bigfoot007]

Ei minulla muuta kuin ihmetyttää ja välillä ketuttaa, koska joka hemmetin asiaan vaaditaan nykyään älypuhelin (mahdollisimman uusi malli), ja virallinen sovellus, ja rekisteröinti, joka vaatii vielä sähköpostitilin ja usein myös pankkivarmenteen päälle erillisellä pankkisovelluksella. Tulevaisuudessa ei todennäköisesti pääse edes omaan asuntoon sisälle ilman digitaalista tunnistautumishelvettiä, ja ruokaa ei saa kaupasta ilman virallista applikaatiota, ja terveydenhuoltoon ei ole asiaa ilman applikaation ja asiakaspalvelubotin kanssa käytävää kädenvääntöä.

Tulevaisuudessa ei pysty maksamaan edes veroja ilman Vero.fi applikaation asentamista, joka toimii ainoastaan uusimmalla Omena-OS käyttöjärjestelmällä, johon pitää kirjautua sisään Omena-ID tunnuksella, johon taas tulee rekisteröityä Omenamaililla, jonka tunnusluku generoidaan Omena-lockerilla, johon tunnistaudutaan kymmenenvaiheisella Omena-Secure applikaatiolla, jonka käyttö edellyttää luotettavaa Omena-WLAN yhteyttä, jonka saa rekisteröityä taas.. to be continued

 

[Frankie]

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat.

Hmmm... uskoisiko kaupan myyjää vai tuota lehtijuttua...

 

[kaarlos]

Ei minulla muuta kuin ihmetyttää ja välillä ketuttaa, koska joka hemmetin asiaan vaaditaan nykyään älypuhelin (mahdollisimman uusi malli), ja virallinen sovellus, ja rekisteröinti, joka vaatii vielä sähköpostitilin ja usein myös pankkivarmenteen päälle erillisellä pankkisovelluksella.

Mihin näitä kaikkia listaamiasi ongelmallisia asioita nykyään edellytetään? Lähes kaikista verkkokaupoista voi ostaa rekisteröitymättä, mikään ruokakauppa ei edellytä jäsenkortin hankkimista, uutisia voi lukea ilman että kirjautuu uutissivustoille ja niin edelleen.

Ei tule mieleen tapauksia joissa pankkitunnisteilla tehtävä vahva tunnistautuminen olisi jotenkin tarpeetonta, ihan esimerkiksi siellä vero.fi:ssä asiointi ihan perustellusti vaatii sen.

Hyvä vinkki näiden välttämiseen on vaan siirtyä eri verkkokauppaan, tuotteeseen tai palveluun jos kokee että se edessä oleva vaihtoehto pakottaa johonkin applikaatio-helvettiin.

Vähän turhaa tämmönen ”kaikki on perseestä” -rantti abstraktilla tasolla jos ei ole edes yhtä konkreettista esimerkkiä.

 

[Hyrava]

Hmmm... uskoisiko kaupan myyjää vai tuota lehtijuttua...

Noita hintalappuja on useammalla päivitysteknologialla, ainakin infrapuna, wifi, bluetooth sekä ihan manuaalinen fyysinen liitäntä. Veikkaisin että noita on ainakin infrapunalla ja wifillä eri kauppaketjuissa käytössä, tuskin mikään vähänkään isompi kauppa tuota manuaalista langallista tapaa käyttää koska se tekee ihan pirusti lisää työtä kun pitää joka lappu erikseen käydä juoksemassa.

En ole niin tarkkaan noita hintalappuja katsellut kaupoissa että olisin huomannut että millä tekniikalla missäkin toimivat mutta ainakin yhdessä kaupassa on selkeästi jollakin radiotekniikalla koska tuskin kyseisessä kaupassa mitkään IR-emitterit pitkin kauppaa sijoitettuna toimisivat kaupan ahtauden ja sokkeloisuuden takia ja olen nähnyt kun laput ovat yhdessä hyllyssä päivittyneet eikä henkilökuntaa ollut lähimaillakaan millään käsikapulalla infrapunahoitoa sille antamassa. Sinänsähän tuo on vähän tavallisen tallaajan näkökulmasta hassu kun lappu päivityksen aikana vilkkuu muutaman kerran joka asiasta tietämättömän silmissä saattaa näyttää että se olisi rikki.

Ja nuohan eivät radioaaltojakaan tuhlaa ihan hirveästi, noissa radiomallisissa päivitys taitaa tapahtua niin että lappu herää unesta x minuutin välein ja huutaa serverille "olen hereillä, oisko päivityksiä mulle" ja jos tietyn ajan kuluessa serveri ei anna hintapäivitystä niin lappu menee taas nukkumaan.

 

[JCSH]

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat. Tuo infrapuna olisi kyllä järkevämpi ratkaisu, koska se ei kuluttaisi turhaan kallisarvoisia radiotaajuuksia tuollaiseen turhuuteen. Mainostettu patterikesto voi olla jotain muuta kuin todellinen kestoikä. Helposti voisi olla virtakisko siinä hyllyn reunassa noita varten ja saataisiin tuokin järjestelmä heti paljon ympäristöystävällisemmäksi.

Vähemmän yllättäen tietyillä kirjoittajilla on tarve lytätä tämänkin aiheen kritiikki hiljaiseksi. Eivätköhän nämäkin viestit täältä vielä häviä, kun moderaattorit saavat saappaannuolijoilta ilmoituksia.

Kyse ei ole mistään ”kallisarvoisista radiotaajuuksista”, vaan siitä Bluetooth LE:stä tai Zigbeestä, jotka on tarkoitettu juurikin tuollaisia sovelluksia varten.
Jos kyseessä on e-ink näyttö tuollaisella low power kommunikaatioprotokollalla, niin tuollaiset useiden vuosien akunkestot ovat täysin realistisia. e-ink ei kuluta akkua käytännössä ollenkaan silloin kun se näyttää sitä tietoa, vain sen näytön päivittäminen syö virtaa ja sitäkin todella vähän.
Zigbee, Bluetooth LE yms. laitteet taaskin pysyvät linjoilla vuosikausia jollain hassulla parilla pikkuparistolla. Esim. Huen liikesensorit kestää sellaiset pari vuotta kahdella AAA paristolla. Ja ne sentään ovat päällä jatkuvasti, tuollaisen hintalapun voi toteuttaa niin, että se pollaa sen hinnan pari kertaa päivässä, joka vähentää sen virrankulutuksen aivan minimiin.

Että joo, nuo laput vaikuttavat mainiolta tavalta toteuttaa tuo homma ja varmasti säätävät kaupassa helvetisti aikaa ja vaivaa. Mainio esimerkki digitalisaation hyvistä puolista.

Lisäksi tuskin nämä viestit häviävät, kerta onnistuit (kerrankin) valittamaan aiheesta, joka oikeasti liittyy digitalisaatioon.

 

[Bigfoot007]

Mihin näitä kaikkia listaamiasi ongelmallisia asioita nykyään edellytetään? Lähes kaikista verkkokaupoista voi ostaa rekisteröitymättä, mikään ruokakauppa ei edellytä jäsenkortin hankkimista, uutisia voi lukea ilman että kirjautuu uutissivustoille ja niin edelleen.

Ei tule mieleen tapauksia joissa pankkitunnisteilla tehtävä vahva tunnistautuminen olisi jotenkin tarpeetonta, ihan esimerkiksi siellä vero.fi:ssä asiointi ihan perustellusti vaatii sen.

Hyvä vinkki näiden välttämiseen on vaan siirtyä eri verkkokauppaan, tuotteeseen tai palveluun jos kokee että se edessä oleva vaihtoehto pakottaa johonkin applikaatio-helvettiin.

Vähän turhaa tämmönen ”kaikki on perseestä” -rantti abstraktilla tasolla jos ei ole edes yhtä konkreettista esimerkkiä.

Ei ole edes dystopiaa, tähän suuntaan ollaan menossa aivan oikeasti. mm. opiskelupaikka edellyttää älylaitteen käyttämistä, koska oppimisalusta ja siihen liittyvä keskusteluryhmä toimii ainoastaan mobiililaitteella. Työpaikan tai vuokra-asunnon kulunvalvonta saattaa edellyttää mobiililaitetta. Kodin talotekniikan käyttö edellyttää mobiilaitetta. Auton rekisteröinti hoituu ainoastaan mobiiliapplikaation kautta. Vähintäänkin etätyöt edellyttävät mobiililaitteella tunnistautumista, jotta saat työpaikan intran ja sisäänpääsyn pakollisiin ohjelmistoihin. Monissa paikoin matkalippuja tai majoituspaikkoja voi ostaa ainoastaan mobiiliapplikaation kautta.

 

[miloytyn]

Ei ole edes dystopiaa, tähän suuntaan ollaan menossa aivan oikeasti. mm. opiskelupaikka edellyttää älylaitteen käyttämistä, koska oppimisalusta ja siihen liittyvä keskusteluryhmä toimii ainoastaan mobiililaitteella. Työpaikan tai vuokra-asunnon kulunvalvonta saattaa edellyttää mobiililaitetta. Kodin talotekniikan käyttö edellyttää mobiilaitetta. Auton rekisteröinti hoituu ainoastaan mobiiliapplikaation kautta. Vähintäänkin etätyöt edellyttävät mobiililaitteella tunnistautumista, jotta saat työpaikan intran ja sisäänpääsyn pakollisiin ohjelmistoihin. Monissa paikoin matkalippuja tai majoituspaikkoja voi ostaa ainoastaan mobiiliapplikaation kautta.

Voitko antaa konkreettisen esimerkin jokaisesta kohdasta (tai edes yhdestä) jossa on näin. Työpaikan laitteista esimerkki jossa työpaikka ei tarjoa laitetta vaan se pitää olla itse hankittu.

 

[Bigfoot007]

Voitko antaa konkreettisen esimerkin jokaisesta kohdasta (tai edes yhdestä) jossa on näin. Työpaikan laitteista esimerkki jossa työpaikka ei tarjoa laitetta vaan se pitää olla itse hankittu.

Työpaikat tarjoavat laitteet mutta kaikki ohjelmistot eivät aukea ilman mobiilitunnistautumista mm. Microsoft Authenticator.
Kävimme toissa vuonna mökkeilemässä Kuusamossa. Tuliterä vuokramökki mutta pelkästään sisäänpääsy, valojen säätö ja ilmastoinnin käyttäminen vaativat mobiiliapplikaatioiden lataamista.
Sähköautojen latauspisteet ovat suurimmaksi osaksi naimisissa mobiiliapplikaatioiden kanssa, jos ei löydy älypuhelinta, ei tule pistokkeesta sähköä.
Laureassa ja Metropoliassa edellytetään mm. Whatsappin käyttöä, jossa on opiskeluryhmät ja suurin osa viestinnästä.
Joidenkin huoneistohotellien ja vuokrataloken uuden sukupolven ILOQ lukot, jotka vaativat NFC tunnistusta.
Käytännössä kaikki juoma- ja virvokeautomaatit toimivat ainoastaan älypuhelimella.
Useimmat taksioperaattorien tailaukset hoidetaan ensisijaisesti mobiiliapplikaatiolla.
Monet kanta-asiakaskortit, yhdistysten ja liittojen jäsenkortit ovat nykyään ainoastaan sähköisessä muodossa (käytännössä mobiiliapplikaatio)
Pankkiasiointi ja vahva tunnistautuminen hoituu teoriassa ilman mobiilisovellusta mutta on tehty äärimmäisen hankalaksi, mobiiliapplikaatiota tyrkytetään oletuksena, ja pahimmillaan saa kävellä pankkikonttoriin asti jonottamaan, jos haluaa perinteisen avainlukulistan. Sama juttu paikallisliikenteen esim. HSL kanssa, jossa matkaliput ostetaan ensisijaisesti mobiiliapplikaatioilla, ja vaihtoehtoinen maksamistapa (HSL kortti) edellyttää Rautatieaseman palvelupisteellä jonottamista, ja tästä peritään ylimääräinen hankintamaksu + useimmat lipputyypit ovat kortilla kalliimpia.

 

[kaarlos]

Sama juttu paikallisliikenteen esim. HSL kanssa, jossa matkaliput ostetaan ensisijaisesti mobiiliapplikaatioilla, ja vaihtoehtoinen maksamistapa (HSL kortti) edellyttää Rautatieaseman palvelupisteellä jonottamista, ja tästä peritään ylimääräinen hankintamaksu + useimmat lipputyypit ovat kortilla kalliimpia.

Eikö tämä ole paras mahdollinen systeemi? Ihmiset joidenka takia pitää pyörittää palvelupistettä päätyvät viime kädessä maksamaan tuon lippujen hinnoissa.

 

[Bigfoot007]

Eikö tämä ole paras mahdollinen systeemi? Ihmiset joidenka takia pitää pyörittää palvelupistettä päätyvät viime kädessä maksamaan tuon lippujen hinnoissa.

Androidi tai Omena-ekosysteemiin pakottaminen tai älypuhelimeen investoiminen joka viides vuosi, ei ole optimaalinen ratkaisu. Mielestäni tilanne muistuttaa vuosi vuodelta enemmän dystopiaa, jossa kasvottomat, ylikansalliset veroparatiisiyhtiöt ohjailevat ihmisten arkea, ja siinä vaiheessa kun kilpailua ei ole, ja muut vaihtoehdot ovat jyrätty, voidaan hinnat nostaa taivaisiin ja palveluehdot mielivaltaisiksi.

 

[kaarlos]

Androidi tai Omena-ekosysteemiin pakottaminen tai älypuhelimeen investoiminen joka viides vuosi, ei ole optimaalinen ratkaisu. Mielestäni tilanne muistuttaa vuosi vuodelta enemmän dystopiaa, jossa kasvottomat, ylikansalliset veroparatiisiyhtiöt ohjailevat ihmisten arkea, ja siinä vaiheessa kun kilpailua ei ole, ja muut vaihtoehdot ovat jyrätty, voidaan hinnat nostaa taivaisiin ja palveluehdot mielivaltaisiksi.

Väittäisin että HSL:lle tulee halvemmaksi että sen asiakkailla on puhelimet joidenka kautta asioida kuin se, että pyöritetään jotain nakkikioskia jossa ihmiset jonottaa lippuja aamusta iltaan.

Eedelleen ihmiset voivat valita sen asiointitiskin, mutta hyväksyvät samalla korkeammat lippujen hinnat.

 

[JCSH]

Androidi tai Omena-ekosysteemiin pakottaminen tai älypuhelimeen investoiminen joka viides vuosi, ei ole optimaalinen ratkaisu. Mielestäni tilanne muistuttaa vuosi vuodelta enemmän dystopiaa, jossa kasvottomat, ylikansalliset veroparatiisiyhtiöt ohjailevat ihmisten arkea, ja siinä vaiheessa kun kilpailua ei ole, ja muut vaihtoehdot ovat jyrätty, voidaan hinnat nostaa taivaisiin ja palveluehdot mielivaltaisiksi.

Se älypuhelin ostos kerran viidessä vuodessa on kyllä sen verta pieni kulu, että ei se nyt todellakaan ole mikään ongelma. Etenkin kun sillä ostoksella säästetään kokonaisuuden kannalta aika reippaasti rahaa.

Toki olisi mukavaa, että tuolla alalla olisi enemmän kilpailua. Mutta onneksi EU on herännyt lainsäädännöllisesti ja lisännyt merkittävästi kuluttajansuojaa ja myös rajoittanut noiden suuryritysten valtaa.

 

[Drinkkeri]

Hmmm... uskoisiko kaupan myyjää vai tuota lehtijuttua...

Osa noista päivittyy radion yli ja hinnat voi syöttää massana ja päivittää halutessaan vaikka yksittäin tai esimerkiksi tuoteryhmittäin jos halutaan esimerkiksi joku kampanjahinta näkyviin. Infrapunalla pelaavat vaatii hyllyvälien kiertämistä ja hintatiedon ampumista yksittäin.

Isoin työ noiden kanssa on hyllypaikkojen varmistaminen kun systeemi otetaan käyttöön niin oikean tuotteen kohdalla on oikea lappu, tämän jälkeen joka suhteessa vaivattomampi ja nopeampi tapa kuin paperilaput.

 

[Timo 2]

pahimmillaan saa kävellä pankkikonttoriin asti jonottamaan, jos haluaa perinteisen avainlukulistan.

Nordealla ainakin on taskulaskimen kokoinen tunnuslukulaite, joka toimitetaan postitse.

 

[Frankie]

Kyllä tuo mobiiliappien tulva on minusta digitalisaation hyviä eikä huonoja puolia. Siksi kaikki mahdollinen pyörii nykyään niiden avulla. Jos siis haluaa päästä helpolla. Jos ei halua, joutuu menemään vaikean kautta, eli perinteisillä menetelmillä. Joutuu ihan soittamaan esim. taksin, tai menemään tolpalle.

 

[Hyrava]

Työpaikat tarjoavat laitteet mutta kaikki ohjelmistot eivät aukea ilman mobiilitunnistautumista mm. Microsoft Authenticator.
Kävimme toissa vuonna mökkeilemässä Kuusamossa. Tuliterä vuokramökki mutta pelkästään sisäänpääsy, valojen säätö ja ilmastoinnin käyttäminen vaativat mobiiliapplikaatioiden lataamista.
Sähköautojen latauspisteet ovat suurimmaksi osaksi naimisissa mobiiliapplikaatioiden kanssa, jos ei löydy älypuhelinta, ei tule pistokkeesta sähköä.
Laureassa ja Metropoliassa edellytetään mm. Whatsappin käyttöä, jossa on opiskeluryhmät ja suurin osa viestinnästä.
Joidenkin huoneistohotellien ja vuokrataloken uuden sukupolven ILOQ lukot, jotka vaativat NFC tunnistusta.
Käytännössä kaikki juoma- ja virvokeautomaatit toimivat ainoastaan älypuhelimella.
Useimmat taksioperaattorien tailaukset hoidetaan ensisijaisesti mobiiliapplikaatiolla.
Monet kanta-asiakaskortit, yhdistysten ja liittojen jäsenkortit ovat nykyään ainoastaan sähköisessä muodossa (käytännössä mobiiliapplikaatio)
Pankkiasiointi ja vahva tunnistautuminen hoituu teoriassa ilman mobiilisovellusta mutta on tehty äärimmäisen hankalaksi, mobiiliapplikaatiota tyrkytetään oletuksena, ja pahimmillaan saa kävellä pankkikonttoriin asti jonottamaan, jos haluaa perinteisen avainlukulistan. Sama juttu paikallisliikenteen esim. HSL kanssa, jossa matkaliput ostetaan ensisijaisesti mobiiliapplikaatioilla, ja vaihtoehtoinen maksamistapa (HSL kortti) edellyttää Rautatieaseman palvelupisteellä jonottamista, ja tästä peritään ylimääräinen hankintamaksu + useimmat lipputyypit ovat kortilla kalliimpia.

Työpaikat kyllä tarjoavat työpuhelimen jos jotain autentikaattoria tarvitsee käyttää, eihän työpaikat voi pakottaa käyttämään omaa laitetta enkä minä ainakaan ihan tietoturvan takiakaan siviilipuhelimeen haluaisi työjuttuja ja toisinpäin.

Tuo että jossain vuokramökissä tarvitaan jotain äppejä on kyllä perseestä, itse en ainakaan haluaisi asentaa parin yön takia jotain epämääräisiä äppejä puhelimeen. Toivottavasti tuollaisista mobiililaitevaatimuksista kerrotaan ennen mökin varaamista, saattaa meinaan mennä jollakin eläkeläisellä vähän sormi suuhun jos vuokrattuun mökkiin ei edes sisään pääse sillä seniori-Dorolla.

Mutta päivittäisasioinnissa esimerkiksi HSL:n äppi on todella kätevä, samoin pankkiasiointi mobiililla, noita kuitenkin käyttää säännöllisesti. Taksia käytän melko harvoin ja olen kyllä aina taksin saanut tilattua ihan soittamallakin, ainakin täällä Uudellamaalla taitaa suunnilleen kaikkien taksifirmojen takseja saada tilattua puhelimitsekin. Tuo matkalippujen ostaminen ilman mobiiliäppiä on tosiaan noille liikennöitsijöille vain suuri kuluerä, suuri osa ihmisistä käyttää noita mobiilisti joten ei tarvita sitä kioskia jossa joku elämäänsä kyllästynyt aspa vastentahtoisesti myy lippuja.

 

[Tonnin Seteli]

Eikö tämä ole paras mahdollinen systeemi? Ihmiset joidenka takia pitää pyörittää palvelupistettä päätyvät viime kädessä maksamaan tuon lippujen hinnoissa.

Yleisellä tasolla totta, mutta pakko tarkentaa. Joukkoliikenteen nfc-korttien lataus ei ole esimerkki palvelupistettä vaativasta asioinnista, ellei palveluntarjoaja erikseen halua elää neuvostoaikaa. Nettikaupassahan normaalit ihmiset nykyaikaa elävissä kaupungeissa noita latailivat ennen kuin mobiilisovellukset edes olivat vielä mikään juttu. Vanhukset ja muuten menneisyyteen jämähtäneet saattoivat tehdä saman ärrällä. Toki muistelen että juuri kortin hankinta oli tahallaan tehty kalliiksi ja vaikeaksi eli ei onnistunut esimerkiksi kirjepostissa.

Toki matkakortit maksavat rahaa, ja sehän voidaan veloittaa erikseen. Järjestelmän ylläpidon kuluja en lähde edes arvailemaan matkakortit vs. sovellus. Toki on muistettava, että molemmat ovat jo esimerkkejä pääosin toimivasta digitalisaatiosta. Siirtyminen kortista sovellukseen ei ole mikään hurja loikka digitalisaation asteessa.

 

[Sompi]

Virtakisko hyllyn reunassa tarkoittaisi että pitäisi hankkia kilometritolkulla sitä Virtakiskoa,

Niin? Mikä siinä on ongelmana?

vetää virrat siihen ja sitten se olisi turhaa 99,999% ajasta.

Eihän olisi turhaa. Koko ajanhan ne hintalaput siitä ottaisivat virtansa ja signaalinsa.

mikä tässä olisi järki ja säästö? Sitten on kaatopaikat täynnä käytetty virtakiskoa.

Miksi olisi? Sellainen kiskohan kestää pitkään, paljon kauemmin kuin tuollainen akullinen laite.

Radiotaajuuksissa on sellainen hyvä puoli että ne ovat uusiutuva luonnonvara, eivät ole ihan heti kulumassa loppuun.

Eivät ole. Radiotaajuuksia ei ole tehty lisää sitten maailman luomisen, joten ne on hyvä säästää sellaisiin asioihin, joita ei pysty tekemään muilla tavoilla.

Samaa sähkömagneettista säteilyä ne infrapuna ja radiotaajuudet ovat.

Infrapuna ei mene läpi kiinteistä asioista.

Ja vielä, Ajatelkaa lapsia! mitäs siitä tulisi että hyllyt olisi sähköistetty virtakiskoilla.

Ymmärrätkö miten Ohmin laki toimii?

ja kyllä se virtakiskokin sähkökentän luo ympärilleen...

Pieni tasajännite ei luo mitään merkittäviä kenttiä, joista olisi mitään haittaa kenellekään.

 

[JCSH]

Niin? Mikä siinä on ongelmana?

Siis onhan se nyt selvää, että tuo vie paljon enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa kuin se, että on vain se yksi keskitetty lähetin ja sitten irralliset langattomat vastaanottimet.
Meinaan jos sun pitäisi vetää verkko sanotaan nyt vaikkapa viiteen sataan eri päätteeseen, vetäisitkö sä oikeasti tuon verta CAT6 kaapelia useita satoja metrejä, jossei kilometrejä, jos vaihtoehtona olisi wifi?

Lisäksi sanotaan, että kaupassa halutaan laittaa pystyyn uusi ad-hoc piste tuotteille.
Voit joko
A) Vetää hemmetistä uutta kaapelia, mahdollisesti avaamaan lattioita tai vetämään niitä jotenkin katon kautta ilmajohtoina, että saat nuo kaapelin paikalle siihen uuteen hyllyyn.
B) Laitat hyllyn paikalle ja sitten läpsäset siihen pari langatonta hintalappua.

Onhan tuo B nyt aivan hemmetisti helpompi ja kätevämpi vaihtoehto.

Eivät ole. Radiotaajuuksia ei ole tehty lisää sitten maailman luomisen, joten ne on hyvä säästää sellaisiin asioihin, joita ei pysty tekemään muilla tavoilla.

No mihin muuhun ruokakaupassa tarvittaisiin vaikkapa sitä BLE taajuutta niin paljon, että nuo laput haittaavat jotain?

 

[Sompi]

Siis onhan se nyt selvää, että tuo vie paljon enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa kuin se, että on vain se yksi keskitetty lähetin ja sitten irralliset langattomat vastaanottimet.
Meinaan jos sun pitäisi vetää verkko sanotaan nyt vaikkapa viiteen sataan eri päätteeseen, vetäisitkö sä oikeasti tuon verta CAT6 kaapelia useita satoja metrejä, jossei kilometrejä, jos vaihtoehtona olisi wifi?

Etkö siis tosiaankaan näe nyt mitään muita vaihtoehtoja kuin radioaallot ja CAT6-kaapelin? Sen signaalinhan voi välittää sitä virtakiskoakin pitkin.

No mihin muuhun ruokakaupassa tarvittaisiin vaikkapa sitä BLE taajuutta niin paljon, että nuo laput haittaavat jotain?

Ei välttämättä mihinkään, mutta kyllähän tuollainen radiotaajuuksien turha käyttö on aina sitten pois jostain muusta, ja onhan sillä kaupalla naapuritkin, jotka varsinkin kaupunkialueella saattavat olla lähelläkin, jos se kauppa sijaitsee vaikka asuintalon katukerroksessa.

 

[Sompi]

Se älypuhelin ostos kerran viidessä vuodessa on kyllä sen verta pieni kulu, että ei se nyt todellakaan ole mikään ongelma. Etenkin kun sillä ostoksella säästetään kokonaisuuden kannalta aika reippaasti rahaa.

Sinulla ei taida olla paljoakaan käsitystä opiskelijoiden ja työttömien taloudellisista realiteeteista.

Ja toki rahanmenon lisäksi tuohon liittyy muitakin vakavia ongelmia, kuten yksityisyyskysymykset ja muu tietoturva.

 

[kaarlos]

Lisäksi sanotaan, että kaupassa halutaan laittaa pystyyn uusi ad-hoc piste tuotteille.
Voit joko
A) Vetää hemmetistä uutta kaapelia, mahdollisesti avaamaan lattioita tai vetämään niitä jotenkin katon kautta ilmajohtoina, että saat nuo kaapelin paikalle siihen uuteen hyllyyn.
B) Laitat hyllyn paikalle ja sitten läpsäset siihen pari langatonta hintalappua.

Onhan tuo B nyt aivan hemmetisti helpompi ja kätevämpi vaihtoehto.

Vaihtoehto B mahdollistaa myös paremmin muutokset kaupan layouttiin.

Onhan tää nyt nähty ihan teollisuuden kontekstissa että langattomat IoT-laitteet ja enterprise 5G verkot ovat yleistyneet ihan älyttömästi juuri sen takia että niiden käyttöönotto ei vaadi mitään valtavia fyysisen infran rakennushankkeita.

Just hiljattain oli saunailta paikallisten it-ammattilaisten kesken ja tuli juteltua yhden teollisuus-IoT tyypin kanssa, tekivät magneetilla kiinnitettäviä sähkömoottorin antureita jotka raportoivat kun moottorin laakerointi alkaa pettää. Vaikea kuvitella että olisi kätevä vetää jotain PoE RJ45 kaapelia keskellä tehdasta jos vertaa tommoseen akulliseen laitteeseen.

 

[JCSH]

Etkö siis tosiaankaan näe nyt mitään muita vaihtoehtoja kuin radioaallot ja CAT6-kaapelin? Sen signaalinhan voi välittää sitä virtakiskoakin pitkin.

Yhtälailla sitä virtakiskoa tarvii vetää satoja metrejä tai kilometrejä. Ei se muuta mitenkään sitä lopputulosta, että joutuu vetämään hemmetin pitkät pätkät jotain kiinteää infraa.
Sen sijaan, että hoitaisi homman paljon nopeammin, helpommin, halvemmin ja mukautuvammin sillä langattomalla ratkaisulla.

Ei välttämättä mihinkään, mutta kyllähän tuollainen radiotaajuuksien turha käyttö on aina sitten pois jostain muusta, ja onhan sillä kaupalla naapuritkin, jotka varsinkin kaupunkialueella saattavat olla lähelläkin, jos se kauppa sijaitsee vaikka asuintalon katukerroksessa.

Paitsi että ei ole mistään pois. Ei tuossa rajata niitä BLE taajuuksia vain ja ainoastaan sen kaupan käyttöön, vaan kaikki muutkin BLE laitteet toimivat iloisesti samoilla taajuuksilla.
Ihmisten kodit ja työpaikat ovat jo muutenkin täynnä erilaisia bluetooth laitteita ja ne toimivat iloisesti ristiin. Joku kaupan BLE lähetin noita lappuja varten ei kyllä muuta tuota tilannetta mitenkään.

 

[Sompi]

Just hiljattain oli saunailta paikallisten it-ammattilaisten kesken ja tuli juteltua yhden teollisuus-IoT tyypin kanssa, tekivät magneetilla kiinnitettäviä sähkömoottorin antureita jotka raportoivat kun moottorin laakerointi alkaa pettää. Vaikea kuvitella että olisi kätevä vetää jotain PoE RJ45 kaapelia keskellä tehdasta jos vertaa tommoseen akulliseen laitteeseen.

Miksi siihen pitäisi olla joku RJ45-kaapeli, kun kevyempiäkin ratkaisuja on olemassa? Paksu sähköjohtohan siihen sähkömoottoriin tulee joka tapauksessa, eli johdolle on kuljetusreitti kyllä jo olemassa.

Yleensä raskaassa teollisuudessa ollaan melko vaativia siitä, että ratkaisujen toimintavarmuuden ja uptimen on oltava mahdollisimman hyvä. Ilmeisesti tuollaista laakerianturia ei sitten pidetä laitoksen toiminnan kannalta kovin kriittisenä järjestelmänä, kun se voidaan toteuttaa jollain langattomalla IoT-lelulla.

 

[Sompi]

Yhtälailla sitä virtakiskoa tarvii vetää satoja metrejä tai kilometrejä. Ei se muuta mitenkään sitä lopputulosta, että joutuu vetämään hemmetin pitkät pätkät jotain kiinteää infraa.
Sen sijaan, että hoitaisi homman paljon nopeammin, helpommin, halvemmin ja mukautuvammin sillä langattomalla ratkaisulla.

Se virtakisko tulee melko varmasti halvemmaksi. Mihin tarvitaan mukautuvuutta, kun hyllyn reunallehan ne hintalaput tulevat kuitenkin, eikä niitä oikein muualle saa kiinni muutenkaan? Hyllyn reunalistat voi korvata virrallisella mallilla ja näin saa ikuisiksi ajoiksi sähköä hintanäytöille.

Paitsi että ei ole mistään pois. Ei tuossa rajata niitä BLE taajuuksia vain ja ainoastaan sen kaupan käyttöön, vaan kaikki muutkin BLE laitteet toimivat iloisesti samoilla taajuuksilla.
Ihmisten kodit ja työpaikat ovat jo muutenkin täynnä erilaisia bluetooth laitteita ja ne toimivat iloisesti ristiin. Joku kaupan BLE lähetin noita lappuja varten ei kyllä muuta tuota tilannetta mitenkään.

Ihan oikeasti: Miksi edes vänkäät asiasta? Tiedät varmasti itsekin, että radiotaajuuksille tulee ruuhkaa, ja se haittaa ja hidastaa tiedonsiirtoa. Se on hyvin havaittavissa kaupunkialueilla, joista on lankapuhelinverkko purettu pois ja asukkaiden internet-yhteydet ovat mobiiliverkon varassa. Taajuuksia on olemassa vain rajattu määrä, eikä langaton tiedonsiirto oikein skaalaudu ylöspäin kuten langallinen tiedonsiirto - uutta taajuutta ei voi luoda tyhjästä samalla tavalla kuin uuden kaapelin voi vetää entisten rinnalle. Totta kai se vaikuttaa naapureiden mahdollisuuteen käyttää bluetoothia, jos jossain kaupassa on tuhansia bluetooth-laitteita viestittelemässä keskenään.

 

[jetblack]

Niin? Mikä siinä on ongelmana?

Eihän olisi turhaa. Koko ajanhan ne hintalaput siitä ottaisivat virtansa ja signaalinsa.

Miksi olisi? Sellainen kiskohan kestää pitkään, paljon kauemmin kuin tuollainen akullinen laite.

Eivät ole. Radiotaajuuksia ei ole tehty lisää sitten maailman luomisen, joten ne on hyvä säästää sellaisiin asioihin, joita ei pysty tekemään muilla tavoilla.

Infrapuna ei mene läpi kiinteistä asioista.

Ymmärrätkö miten Ohmin laki toimii?

Pieni tasajännite ei luo mitään merkittäviä kenttiä, joista olisi mitään haittaa kenellekään.

Et ole kuullut ladattavista akuista tai vaihdettavista paristoista? Miten sitä paria piuhaa pitkin saadaan data tuhansille eri laitteille mutta radiosignaalilla ei? Et ole ikinä kuullut että samalla taajuudella voi olla enemmänkin laitteita yhtäaikaa. 2,4ghz wifin allekin mahtuu useampia laitteita. Myös naapurissa. Itselläsi ei varmaan ole kotona siis wifiä tai kännykkää kun saman voi tehdä piuhalla. Eivätkä nuo tarvitse jatkuvaa edestakaisin yhteyttä 24/7. E-ink näyttö säilyttää tilansa vaikka virta tai signaali katkaistaisiin.

 

[Sompi]

Et ole kuullut ladattavista akuista tai vaihdettavista paristoista? Miten sitä paria piuhaa pitkin saadaan data tuhansille eri laitteille mutta radiosignaalilla ei?

Molemmilla saadaan, mutta piuhaa pitkin saadaan myös virta. Silloin ei tarvitse akkuja eikä paristoja.

Et ole ikinä kuullut että samalla taajuudella voi olla enemmänkin laitteita yhtäaikaa.

Ei tietenkään voi olla. Mietihän nyt vähän, miten se langaton tiedonsiirto ylipäätään toimii.

 

[Vaateri]

Molemmilla saadaan, mutta piuhaa pitkin saadaan myös virta. Silloin ei tarvitse akkuja eikä paristoja.

Ei tietenkään voi olla. Mietihän nyt vähän, miten se langaton tiedonsiirto ylipäätään toimii.

Entä kuinka se langallinen siirto tuollaisessa kiskossa toimisi? Olisiko lapuille kiinteät paikat vai voisiko ne sijoittaa mihin haluaa? Kuinka niillä hoidettaisiin hedelmälaarit yms, joissa hintalaput ovat ohuiden tankojen varassa tai roikkuvat ylempää?

 

[Sompi]

Entä kuinka se langallinen siirto tuollaisessa kiskossa toimisi? Olisiko lapuille kiinteät paikat vai voisiko ne sijoittaa mihin haluaa? Kuinka niillä hoidettaisiin hedelmälaarit yms, joissa hintalaput ovat ohuiden tankojen varassa tai roikkuvat ylempää?

Siinä virtakiskossahan voisi olla vaikka kolme rinnakkaista johdinta koko kiskon pituudelta: Jännite, maa ja signaali. Jännitteen ja signaalin voisi tietysti yhdistää, jolloin tarvittaisiin vain kaksi johdinta. Hintalapun voisi sijoittaa mihin tahansa kohtaan kiskoa.

 

[kaarlos]

Miksi siihen pitäisi olla joku RJ45-kaapeli, kun kevyempiäkin ratkaisuja on olemassa? Paksu sähköjohtohan siihen sähkömoottoriin tulee joka tapauksessa, eli johdolle on kuljetusreitti kyllä jo olemassa.

Yleensä raskaassa teollisuudessa ollaan melko vaativia siitä, että ratkaisujen toimintavarmuuden ja uptimen on oltava mahdollisimman hyvä. Ilmeisesti tuollaista laakerianturia ei sitten pidetä laitoksen toiminnan kannalta kovin kriittisenä järjestelmänä, kun se voidaan toteuttaa jollain langattomalla IoT-lelulla.

Tää on kyllä mielenkiintoinen että sulta, siis ihmiseltä jolla ei ole mitään asiaan liittyvää substanssiosaamista, löytyy kritiikkiä joka ikiseen ratkaisuun. Valitettavasti nuo 5G-pohjaiset sensorit on varsin luotettavia.

 

[Sonic Empire]

Siinä virtakiskossahan voisi olla vaikka kolme rinnakkaista johdinta koko kiskon pituudelta: Jännite, maa ja signaali. Jännitteen ja signaalin voisi tietysti yhdistää, jolloin tarvittaisiin vain kaksi johdinta. Hintalapun voisi sijoittaa mihin tahansa kohtaan kiskoa.

Kuulostaa hemmetin halvalta systeemiltä jossa on todella helppo esimerkiksi vaihtaa myymälän leiskaa.

 

[Frankie]

Jos se virtakiskolla toteutettava ratkaisu olisi niin halpaa ja helppoa, se olisi tehty jo. Ei taida olla missään toteutettuna, ja siihen on aika selkeä syy.

 

[JCSH]

Se virtakisko tulee melko varmasti halvemmaksi. Mihin tarvitaan mukautuvuutta, kun hyllyn reunallehan ne hintalaput tulevat kuitenkin, eikä niitä oikein muualle saa kiinni muutenkaan? Hyllyn reunalistat voi korvata virrallisella mallilla ja näin saa ikuisiksi ajoiksi sähköä hintanäytöille.

Siis meinaat nyt oikeasti, että tulisi halvemmaksi vetää kilometritolkulla jotain virtakiskoa sen sijaan, että laitetaan pari lähetin purkkia pystyyn?

Lisäksi käyt jossain vähänkin suuremmassa kaupassa (tai monissa pienissäkin), niin huomaat, että ne kaikki tavarat eivät ole missään hyllyissä. Tai jos ovat, niin välttämättä se hylly ei ole mitenkään kytkettynä mihinkään sähköön, vaan se voi olla adhoc hylly, joka on roudattu siihen käytävän varteen, koska halutaan myydä jouluna joulukonvehteja. Tai mitä tahansa muuta tavaraa, joka ei vaadi kylmälaitteita ja siten ne hyllyt eivät tarvi sähköä.
Tässä sun optioissa noihin kaikkiin pitäisi vetää jotain kautta sähköt. Langattomilla hintalapuilla ei tarvi mitään tuollaista, vaan mikä tahansa hyllyt (tai vaikkapa trukkilava) riittää ja sitten joku paikka, johon voi kiinnittää sen hintalapun.

Totta kai se vaikuttaa naapureiden mahdollisuuteen käyttää bluetoothia, jos jossain kaupassa on tuhansia bluetooth-laitteita viestittelemässä keskenään.

Paitsi että ei vaikuta. Sulla tulee sinne kauppaan pari bluetooth laitetta lisää, jotka ovat (ehkä) aina päällä. Eli ne tukiasemat. Tuo siis kauppaan, jossa on jo muutenkin kymmeniä tai satoja asiakkaiden kännyköitä puskemassa sitä bluetooth signaalia jatkuvasti ilmoille. Eli pisara valtameressä.
Sitten ne tuhannet hintalaput eivät viestittele keskenään. Ei niillä ole mitään tarvetta. Ne odottavat passiivisena sitä, että se tukiasema lähettää niille uudet hintatiedot ja päivittävät itsensä. Tai vaihtoehtoisesti aktivoivat itsensä muutamaksi sekunniksi pari kertaa päivässä ja pollaavat keskusasemalta uudet hintatiedot. Lisäksi noiden hintalappujen lähettimet ovat kuitenkin sen verta heikkotehoisia, että se vähän mitä ne lähettävät tuskin päätyy kaupan seinien ulkopuolelle. Vaan se seinät vaimentavat ne lähetykset käytännössä mitättömiksi.