Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.
Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.
Oletko sä paljonkin näitä havainnut, vai onko nämä havainnot vielä tuoreista laitteista? Omalla alueella noita on ollut kai vuoden monissa kaupoissa. Muistaakseni ekana tuli toiseen keskustan s-markettiin, hassusti toisessa s-marketissa on vielä perinteiset laput, kuten useimmissa/kaikissa saleissa. Lidlissä taitaa pitkälti olla modernit.
Mä olen törmännyt niin näissä ruokakauppojen hintalapuissa kuin Verkkokaupan omissa, että niiden hinnat eivät aina päivity. Verkkokaupan tapauksessa mulle syntyi mielikuva että ne laitteet saisivat push tyyppisesti viestin hinnanmuutoksista ja että ne välittäisivät ne sitten toisilleen. Verkkokaupassa on noita ollut todella pitkään, mutta ehkä ne vanhat olivat erikseen ja paremmin tehtyjä, ja uudemmat halvempia massamalleja. Verkkokaupassa oli hintalappu joka oli missannut ainakin kaksi hinnanmuutosta. Joista tuorein oli tapahtunut päiviä/muutama viikko sitten, ja vanhempi luultavasti kuukausia. Ja niitä on voinut olla paljon enemmänkin koska tuotteen hinta näytti olevan puolet pielessä, ja tuorein hinnanmuutos oli noin kympin.
Näitä ruokakauppojen malleja jopa mainostettiin että ne eliminoi hintavirheet, jossa hyllyssä oleva hinta olisi eri kuin kaupan kassajärjestelmässä. Mutta tosiaan se ei ole totta ja jännä ettei kukaan muu ole tuota maininnut.
Ruokakaupassa olen törmännyt kahden tuotteen kohdalla asiaan. En ainakaan muista enempää. Toisen kohdalla vielä huomasin että sitä ei ollut moneet päivää päivitetty. Se vähän tympi koska kuitenkin olin kassalle siitä huomauttanut. Vastaavasti juurikin kyseissä kaupassa, olin useimmin juuri viimeisen 2 vuoden sisään törmännyt vääriin hintoihin paperisissa hintalapuissa. Koska ne niin aktiivisesti tykkäsivät nostaa hintoja.
Kaupalle noi sähköiset hintalaput kai on hirvittävän käteviä. Asiakkaana en näe suurta eroa, ei hyötyä, ei haittaa. Kummillakin tuntuu olevan virheitä ja enimmäkseen asiakkaan haitaksi.
Toinen asia, kun noita on noin vuoden ollut, niin osa niistä tuntuu pätkivän tai välkkyvän. Se näyttää selvästi joltain vialta. On ehkä mahdollista kyllä että se vain "päivittyi", jos laite päivityksen jälkeen vaatii silti ylimääräistä aikaa että se teksti näkyy kunnolla. (kuten tuossa oli vähän kuvailtu miten ne e-ink näytöt saattavat toimia) Kuitenkin vasta hiljattain olen noita nähnyt tuolla tavalla näkyvän huonosti, yhdessä Prismassa.
Ihan oikeasti: Miksi edes vänkäät asiasta? Tiedät varmasti itsekin, että radiotaajuuksille tulee ruuhkaa, ja se haittaa ja hidastaa tiedonsiirtoa. Se on hyvin havaittavissa kaupunkialueilla, joista on lankapuhelinverkko purettu pois ja asukkaiden internet-yhteydet ovat mobiiliverkon varassa.
"Radiotaajuuksien" ruuhka johtuu siitä että ihmisillä on älykännykät joita he käyttävät paljon. Asia ei ole miltään osin kytköksissä lankapuhelinverkkoihin ja kiinteisiin nettiyhteyksiin. Ei niillä tehdä juuri mitään sellaista mitä kännyköillä tehdään.
Isoilla kaupunkialueilla nämä "ruuhkat" ovat alkaneet joskus vuosikymmen aikaisemmin, ja kiinteät yhteydet siellä ovat edelleen olemassa, ja ovat vain nopeutuneet. Mä olen omista kokemuksista lyhyesti kertonut
ADSL vai ISDN
Mä olin ensin melko tyytyväinen muistaakseni 10 megaiseen puhelinliittymän nettiin mokkulassa, tämä 2012 ja siitä ehkä pari vuotta. Sitten mä olin hetken hyvin tyytyväinen täysnopeuksiseen 3G:hen. Aika nopeasti myöhemmin päivitin sen vielä nopeampaan 50 megaiseen 4G:hen, kun löysin netistä edullisia 4G mokkuloita. Itse liittymän hinta 3G ja 4G oli miltei sama, koska käyttämälläni operaattorilla oli sellainen hassu 50% alennus kummastakin, jos omasi samalta myös puhelinliittymän. Noi olivat hyvin toimivia, ja maksoivat jotain 5-10 euroa kuukaudessa. Myöhemmin kun sen liittymän nopeus nousu 100 megaan, sen todellinen nopeus ei kuitenkaan niin paljon noussut, ja vuosi vuodelta se laski. Pari viimeisintä vuotta, noin 2016-2018 olin aika tyytymätön sen toimintaan, koska verkko oli muuttunut niin totaalisen ruuhkaiseksi, ja oletettavasti mulla oli vielä huono yhteys siihen tukiasemaan mihin se sattui yhdistämään. Asuin aurajoen vieressä niin että ikkunat olivat sen suuntaan, joten on mahdollista että mokkula yhdisti jonnekin monen sadan metrin päähän. Tai vaihtoehtoisesti yhteys joutui kiertämään monen mutkan kautta lähempää. Tukiasemien sijainnit on jokin outo julkinen salaisuus. Useimmat niistä on hyvin näkyvillä talojen katoilla ihan kadulta katsoen, ja satelliittikuvissa, mutta ne pitäisi itse kartoittaa ja sitten keksiä mihin oma paikallaan pysyvä yhteys ottaa yhteyden, ja katsoa saako siihen suuntaan viritettyä jonkun suuntaavan antennin. Hommasin älypuhelimet vasta 2020 joten en voinut niitä tutkia silloin kun asialla olisi ollut merkitystä.
4G kännykät olivat yleistynyt yleistymistään kuten myös lte 6 laitteet jotka varasivat kaksi kanavaa lte 4 laitteisiin verrattuna.(en ole varma onko tämä terminologia oikein, lte 4 laitteella tarkoitan näitä max. 150 mbit, ja lte 6 ovat näitä max. 300/600 mbit jotka käyttivät kahta kanavaa/taajuutta ja siten rohmusivat kaistaa vanhemmilta laitteilta. Lte advanced on ainakin noiden jälkimmäisten oikea termi)
Niitä kiinteitä nettiyhteyksiä ei saa ihmisten mukaan, joten ne eivät toteuta sitä käyttätarkoitusta mitä kännyköiden tukemat langattomat yhteydet tukevat. Ehkä tilanne olisi parempi jos Suomessa olisi haluttu kehittää wlan verkkoja enemmän. Mulla on käsitys että wlan skaalautuu paljon paremmin suuremmille datamäärille, Ruotsissa tietääkseni on monin paikoin tälläisiä wlan yhteyksiä. Kai 5G kehittyminen hetkellisesti taas helpottaa tilannetta, kunnes lopulta ihmiset täyttävät senkin.
Toki hetkellisesti, kun jossain taka-hikiälla siirrytään 4g verkkoihin, niin hetkellisesti se voi aiheuttaa suurempaa ruuhkaisuutta. Ajan myötä kun mobiiliyhteydet kehittyvät, ja ihmiset takahikiällä aktiivisemmin siirtyvät käyttämään näitä, se verkon ruuhkaisuus joka tapauksessa vain kasvaa. Se kasvaa lähes itsestään. Ei mitenkään auta vaikka siellä takahikiällä olisi valokuitu jokaiseen taloon, koska sielläkin on lopulta tarpeeksi ihmisiä 4g kännyköillä kuormittamassa verkkoa.
En itseasiassa tiedä mikä tuolla korvessa on neljä-viis-gee tilanne. Telian kuuluvuuskartassa 4G ja 5G kuuluvuudet ovat lähes samat koko maassa, lähinnä läntisessä Suomessa Vaasan alueella on mitään eroa? Käsiittääkseni kuitenkin 5G pitäisi vielä olla vasta isompien kaupunkien ja pienempien kaupunkien ja muiden kohteiden ydinalueiden juttu.
Okei, Elisan kuuluvuuskartta kertoo mistä on kyse. Kyse on tuosta vaaleamman vihreästä 5G:stä. Nopeuden vaihteluväli 10-300 mbit. Eli tuo on oikesti vain lte advanced, eli käsittääkseni oikeasti 4G.
Valitus digitaalisten hintanäyttöjen tekniikasta ei ole missään yhteydessä asiaan koska ne eivät käytä sen puoleen 4G yhteyksiä, kuin myöskään käyttäisi mitään merkityksellistä määrää sellaisia yhteyksiä jos vaikka käyttäisivätkin. Siellä taka-hikiällä ei ehkä tosiaan tule mieleen että lähes jokainen ihminen on samalla 4G säteilylähde.
Suihkulähdealtaan vaahto vilvoitti ankarimpia vapun juhlijoita kauniissa kevätauringossa.
yle.fi
