Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[asddsa]

Semanttista vääntöä. Varmaan keskustelun aloittajalla oli poittina se, että digitalisaatiokaan ei pysty maagisesti estämään kaikkia väärinkäytöksiä.

 

[Sonic Empire]

Kuopion ammattikoulussa annettiin ainakin 2012-2015 siellä opiskellessa jokaiselle opiskelijalle lähiluettava opiskelijakortti, jota ilman ei päässyt ruokalaan syömään. Ruokalaan sitten mentiin sellaisen portin kautta, joka päästi yhden opiskelijan kerrallaan läpi sitä korttia lukijaan näyttämällä ja järjestelmä piti ilmeisesti kirjaa siitä, kuinka moni on käynyt syömässä. Ainakaan vielä siihen aikaan opiskelijoiden liikkumista ei sen enempää kuitenkaan seurattu. Sekin järjestelmä toimi kankeasti ja ruokailujonot etenivät tosi hitaasti. Ehkä noin yksi opiskelija kymmenessä sekunnissa pääsi läpi linjastolle, joita oli tietysti vain yksi, koska kaikkien piti mennä sen saman portin läpi. Syömään päästäkseen piti melkein joka päivä jonottaa puoli tuntia tuon takia.

Jostain syystä minusta vain vaikuttaa siltä, että näitä digitaalitekniikan mukanaan tuomia "mahdollisuuksia" hyvinkin usein hyödynnetään vain siihen, että niillä pyritään seuraamaan ihmisten liikkumista tavalla tai toisella reaaliajassa. Varsinkin koulujen ja muiden julkisorganisaatioiden hallinnon keskijohtoportaat sitten pesiytyvät täyteen pikkuhitlereitä, jotka haluavat sellaista teknologiaa pakottaa joka paikkaan kustannuksista välittämättä.

On myös hemmetin hyvä, että ruokailuja valvotaan ettei linjastolla käy sinne kuulumatonta väkeä. Aivan kuten kulunvalvonnan osalta varmistetaan, ettei koulussa liiku sinne kuulumatonta porukkaa nykymaailmassa, jossa erilaiset väkivallanteot alkavat olemaan valitettavasti arkipäivää. Sen tiedän, että Vantaan lukioissa vilautetaan kela-korttia ruokaillessa ja hyvä niin. Jos valvontaa ei olisi, voisi kuka tahansa käydä syömässä ilmaiseksi kouluissa.

Jos/kun pääset joskus työelämään käsiksi, voi tulla aikamoisena shokkina se, että kuinka paljon kulkemistasi rajoitetaan isommissa organisaatioissa. En minäkään pääse kulkukortillani joka sopukkaan työnantajan kiinteistössä ja kyllä, ruokailun yhteydessä on pakko vilauttaa korttia lukijaan.

Hassusti kaikki valvonta on näemmä pahasta, koska pöhinä ja pikkuhitlerit.

 

[Paapaa]

Jos jätetään toi semantiikka ja sanan "väärenös" merkityksestä vääntäminen niin se mun alkuperäinen pointti oli se, että fyysistä allekirjoitusta ei tarkisteta oikeastaan millään tavalla silloin kun jonkun dokumentin/sopimuksen teet tai maksun/laskun allekirjoitat. Fyysisen allekirjoituksen turvallisuus perustuu "jälkimoderointiin" eli jotain ikävää tapahtuu ja jos se huijauksen uhri saa tästä tiedon, niin vasta sitten aletaan tutkia allekirjoitusten oikeellisuutta. Ja joskus väärennös on helppo havaita ja joskus hyvin vaikea. Tämä riippuu ihan henkilöstä.

Ja näin siis toimii se prosessi ihan oletuksena, eikä vain silloin kuin on tehty jotain väärin.

Sähköinen asiointi taas mahdollistaa sen, että yhtään mitään et voi tehdä ellei ole aitoa allekirjoitusta tarjolla. Eli jos et voi vahvasti tunnistautua et voi mitään tehdä. Tämä vaatii käytännössä uhrin 2FA:n ja salasanan,

Tuo tekee koko prosessista järkevämmän. Samoin jää historiaan lehtitilaukset tai luoton hakeminen vain toisen hetun perusteella. Näitäkin on valitettavasti tapahtunut.

Ei vahva tunnistautuminen (ja sähköinen allekirjoitus) ole joka tilanteessa aukoton järjestelmä, mutta se poistaa monta huijaustapaa jotka oli tarjolla fyysisten allekirjoitusten ja henkilötunnuksilla asioinnin aikana.

 

[asddsa]

Yksi mielenkiintoinen asia on, että joskus aikanaan kai ajateltiin, että tietotekniikka ja "digitalisaatio" tulisi kiihdyttämään talouskasvua ja parantamaan työn tuottavuutta todella paljon. Mutta todellisuudessa nuo hyödyt on ehkä kuitenkin jääneet hieman vähäisemmiksi, kuin mitä odotettiin. Miksihän näin on?

Yritysmaailmassa kaikki suurimmat hyödyt on varmaan tässä vaiheessa jo aika pitkälti ulosmitattu.

 

[asddsa]

Ja kun joku varmasti tulee kertomaan, että kuinka paljon tehokkaammaksi työnteko on muuttunut, niin tilastot eivät kuitenkaan vaikuta tukevan tätä.

Työn tuottavuus kasvoi vuonna 2021 | Tilastokeskus

stat.fi

 

[Kautium]

Kuopion ammattikoulussa annettiin ainakin 2012-2015 siellä opiskellessa jokaiselle opiskelijalle lähiluettava opiskelijakortti, jota ilman ei päässyt ruokalaan syömään. Ruokalaan sitten mentiin sellaisen portin kautta, joka päästi yhden opiskelijan kerrallaan läpi sitä korttia lukijaan näyttämällä ja järjestelmä piti ilmeisesti kirjaa siitä, kuinka moni on käynyt syömässä. Ainakaan vielä siihen aikaan opiskelijoiden liikkumista ei sen enempää kuitenkaan seurattu. Sekin järjestelmä toimi kankeasti ja ruokailujonot etenivät tosi hitaasti. Ehkä noin yksi opiskelija kymmenessä sekunnissa pääsi läpi linjastolle, joita oli tietysti vain yksi, koska kaikkien piti mennä sen saman portin läpi. Syömään päästäkseen piti melkein joka päivä jonottaa puoli tuntia tuon takia.

Jostain syystä minusta vain vaikuttaa siltä, että näitä digitaalitekniikan mukanaan tuomia "mahdollisuuksia" hyvinkin usein hyödynnetään vain siihen, että niillä pyritään seuraamaan ihmisten liikkumista tavalla tai toisella reaaliajassa. Varsinkin koulujen ja muiden julkisorganisaatioiden hallinnon keskijohtoportaat sitten pesiytyvät täyteen pikkuhitlereitä, jotka haluavat sellaista teknologiaa pakottaa joka paikkaan kustannuksista välittämättä.

Väitätkö tosissasi, että jono muodostui sen portin vuoksi, eikä sen takana olevan varsinaisen aterialinjaston vetokyvyn vuoksi?

Ja se että jossakin pidetään kirjaa kävijämääristä ja huolehditaan, että tilassa asioivat vain ne, joilla on sinne oikeus, ei ole automaattisesti mitään pikkuhitlereiden harrastamaa ihmisten liikkumisen seurantaa.

 

[ravallo]

Fyysinen allekirjoitus ei ole henkilöllisyyden varmentamista vaan hyväksynnän kirjallinen muoto. Sillä voidaan osoittaa, että joku on tehnyt toimenpiteen jonkin asiakirjan hyväksymiseksi, ja mahdollisesti se, että ko. allekirjoittaja on ainakin väittänyt olevansa ko henkilö, mutta sen arvo henkilöllisyyden todistajana on aika heikko. Sähköinen allekirjoitus tai mobiilivarmenteen käyttö taas varmentaa sen, että sitä on käyttänyt joku jolla on pääsy salausavaimeen, joka voi olla tai olla olematta moniosainen - ja kun lähtökohtaisesti ne pitäisi olla tiedossa vain oikealla henkilöllä, sitä voidaan käyttää henkilöllisyyden varmentamiseen.

Tässä ko. keississä lienee ollut sellainen tilanne, jossa S-ryhmän autentikoinnissa oli virhe, jolla asiattomat henkilöt saivat käyttöönsä toisten henkilöiden verkkopankkitunnukset, joilla sitten voitiin puolestaan avata toisen henkilön nimissä liittymä ja hakea sille mobiilivarmenne, millä puolestaan päästiin tekemään lisää petoksia. Oliko mobiilivarmenne siis väärennös? No semantiikka on varmaan vähän samanlainen kuin jos onnistut hakemaan vaikkapa varastetuilla papereilla itsellesi aidon passin väärälle henkilöllisyydelle, onko kyseessä väärennös?

 

[pulatunnus]

Yksi mielenkiintoinen asia on, että joskus aikanaan kai ajateltiin, että tietotekniikka ja "digitalisaatio" tulisi kiihdyttämään talouskasvua ja parantamaan työn tuottavuutta todella paljon. Mutta todellisuudessa nuo hyödyt on ehkä kuitenkin jääneet hieman vähäisemmiksi, kuin mitä odotettiin. Miksihän näin on?

Siis nyt sen verran rankka väite että nyt tarvitaan jotain lähdettä niihin odotuksiin mihin viittaat.

Noin yleisemmin digitalisaatio on kasvattannut työntuottavuutta rajusti.

Jos nyt lähden arvaileen mikä viittaamallasi ennustajalla meni pieleen, niin jos digitalisaatioon ei laskata automaatiota , niin kovasti automaitoisouduissa kohteissa digitalisaation vaikutukuset voi olla erilaisia ja ajoitus erilainen, ehkä vastu tulossa kuin kohteissa missä nimenomaan digitalisaatilla tehostettu.

 

[asddsa]

Siis nyt sen verran rankka väite että nyt tarvitaan jotain lähdettä niihin odotuksiin mihin viittaat.

Noin yleisemmin digitalisaatio on kasvattannut työntuottavuutta rajusti.

Jos nyt lähden arvaileen mikä viittaamallasi ennustajalla meni pieleen, niin jos digitalisaatioon ei laskata automaatiota , niin kovasti automaitoisouduissa kohteissa digitalisaation vaikutukuset voi olla erilaisia ja ajoitus erilainen, ehkä vastu tulossa kuin kohteissa missä nimenomaan digitalisaatilla tehostettu.

No katso tätä linkkiä minkä postasin aiemmin. Työn tuottavuus on kasvanut johonkin ~2005 vuoteen asti, ja sen jälkeen ei juurikaan.

Työn tuottavuus kasvoi vuonna 2021 | Tilastokeskus

stat.fi

 

[asddsa]

On tätä asiaa ilmeisesti ihmetelty jo 80-luvulla, ja tällainen nimityskin kuin "tuottavuusparadoksi" on keksitty kuvaamaan tätä ilmiötä.

Productivity paradox - Wikipedia

en.wikipedia.org

The productivity paradox refers to the slowdown in productivity growth in the United States in the 1970s and 1980s despite rapid development in the field of information technology (IT) over the same period.

 

[ravallo]

On tätä asiaa ilmeisesti ihmetelty jo 80-luvulla, ja tällainen nimityskin kuin "tuottavuusparadoksi" on keksitty kuvaamaan tätä ilmiötä.

Niin, tuotahan voi pyöritellä informaatioteknologian kautta tai ei, ja tuosta on mm. tuossa wikin artikkelissa ihan järkevää pohdintaa, eli tavallaan isot GDP kasvut länsimaissa ennen 1970-lukua johtuivat (ainakin mun käsityksen mukaan) siitä, että kaikki shitti mitä teollisuudessa saatiin kasvavana tuottavuutena tuotettua, meni kaupaksi. Nyt kun monessa jutussa on saavutettu tietty saturaatiopiste, kaikilla on jo lähestulkoon se tarvittava määrä telkkareita ja jääkaappeja ja uuneja ja autoja, ja niitä uusitaan tietyssä syklissä johon lisätulot vaikuttavat vain marginaalisesti, niin teollisuuden tuottavuuden kasvu aiheuttaa sen, että kun tarvetta lisätuotannolle on hyvin vähän, osasta työntekijöitä tulee teollisuudessa tarpeettomia. Ne siirtyvät palvelusektorille, jossa tuottavuuden kasvu on sitten paljon hitaampaa. Eli teollisuudessa tuottavuus kyllä kasvaa, mutta sektorin koko työntekijöissä mitattuna pienenee lähes vastaavasti.

Ja palvelusektorin sisälläkin voi tapahtua vastaavaa kehitystä, eli monille palveluille, esm pankit, on vain tietty määrä kysyntää, joten jos automaation aste ja tuottavuus sitä kautta kasvaa, pienentyy pankkisektorin pääluku.

Koko ajan siis ihmiset valuvat duuneista joita kone voi tehdä duuneihin joita kone ei voi tehdä, ja pikkuhiljaa GDP:n kasvu hyytyy, koska jos jonkun homman automaatioastetta ei voi kasvattaa, sen tuottavuuden kasvun kapasiteetti on aika marginaalinen (vrt. tarjoilijat, personal trainerit, hierojat, sairaanhoitajat, siivoojat yms.).

Tuohon voi myös liittyä rakennemuutosta josta aina silloin tällöin puhutaan, eli että pääomatulojen suhde palkkatuloihin on jossain määrin revennyt, minkä luulisi olevan suoraa seurausta siitä, että teollisuuslaitoksen tuotot kasvavat, jos suunnilleen sama määrä tuotantoa saadaan joka vuosi myytyä koko ajan pienenevillä työvoimakustannuksilla. Tuohan ei vaan voi tietenkään kasvaa loputtomiin, koska jos kokonaistuottavuus ei kasva, alkaa tuotannon myynnistä saatava tulo väkisinkin pudota.

 

[asddsa]

Niin, tuotahan voi pyöritellä informaatioteknologian kautta tai ei, ja tuosta on mm. tuossa wikin artikkelissa ihan järkevää pohdintaa, eli tavallaan isot GDP kasvut länsimaissa ennen 1970-lukua johtuivat (ainakin mun käsityksen mukaan) siitä, että kaikki shitti mitä teollisuudessa saatiin kasvavana tuottavuutena tuotettua, meni kaupaksi. Nyt kun monessa jutussa on saavutettu tietty saturaatiopiste, kaikilla on jo lähestulkoon se tarvittava määrä telkkareita ja jääkaappeja ja uuneja ja autoja, ja niitä uusitaan tietyssä syklissä johon lisätulot vaikuttavat vain marginaalisesti, niin teollisuuden tuottavuuden kasvu aiheuttaa sen, että kun tarvetta lisätuotannolle on hyvin vähän, osasta työntekijöitä tulee teollisuudessa tarpeettomia. Ne siirtyvät palvelusektorille, jossa tuottavuuden kasvu on sitten paljon hitaampaa. Eli teollisuudessa tuottavuus kyllä kasvaa, mutta sektorin koko työntekijöissä mitattuna pienenee lähes vastaavasti.

Ja palvelusektorin sisälläkin voi tapahtua vastaavaa kehitystä, eli monille palveluille, esm pankit, on vain tietty määrä kysyntää, joten jos automaation aste ja tuottavuus sitä kautta kasvaa, pienentyy pankkisektorin pääluku.

Koko ajan siis ihmiset valuvat duuneista joita kone voi tehdä duuneihin joita kone ei voi tehdä, ja pikkuhiljaa GDP:n kasvu hyytyy, koska jos jonkun homman automaatioastetta ei voi kasvattaa, sen tuottavuuden kasvun kapasiteetti on aika marginaalinen (vrt. tarjoilijat, personal trainerit, hierojat, sairaanhoitajat, siivoojat yms.).

Tuohon voi myös liittyä rakennemuutosta josta aina silloin tällöin puhutaan, eli että pääomatulojen suhde palkkatuloihin on jossain määrin revennyt, minkä luulisi olevan suoraa seurausta siitä, että teollisuuslaitoksen tuotot kasvavat, jos suunnilleen sama määrä tuotantoa saadaan joka vuosi myytyä koko ajan pienenevillä työvoimakustannuksilla. Tuohan ei vaan voi tietenkään kasvaa loputtomiin, koska jos kokonaistuottavuus ei kasva, alkaa tuotannon myynnistä saatava tulo väkisinkin pudota.

Kyllähän tässä varmasti on taustalla muitakin tekijöitä kuin digitalisaatio. Mutta en tiedä voiko ainakaan kovin perustellusti väittää, että se olisi merkittävästi kasvattanut vaikkapa työn tuottavuutta, kun kehitys on kuitenkin ollut todella heikkoa.

 

[Eore]

Kyllähän se fakta on monessa paikassa, että vaikka digitalisaatiolla näennäisesti on saatu säästettyä aikaa, niin vastaavasti sitä säästettyä aikaa "tuhlataan" kaikkeen muuhun kun tuottavaan työhön (loputtomat palaverit, byrokratia jne), sen sijaan että sitä käytettäisiin johonkin tuottavaan.

 

[asddsa]

Kyllähän se fakta on monessa paikassa, että vaikka digitalisaatiolla näennäisesti on saatu säästettyä aikaa, niin vastaavasti sitä säästettyä aikaa "tuhlataan" kaikkeen muuhun kun tuottavaan työhön (loputtomat palaverit, byrokratia jne), sen sijaan että sitä käytettäisiin johonkin tuottavaan.

Se voi olla yksi iso syy, että se mahdollinen tuottavuuden parantuminen sitten hävitään kaikkeen turhaan.

Yksi esimerkki mikä tulee mieleen on, että esim. monessa työpaikassa vähän väliä vaihdetaan tietojärjestelmiä uusiin, usein ilman mitään selkeää hyötyä. Onpahan ainakin jotain muutosta. Välillä tuntuukin olevan vaan tärkeintä, että jokin muuttuu. Se että hyödytäänkö siitä mitään on toissijaista.

 

[leffo]

Viranomaisilla on myös outo tapa tulkita pankin velvollisuuksia. S-Pankin jutusta poimin seuraavia:

”Hän kertoi asiasta pankille ja näytti, miten se [tunkeutuminen] kävi, mutta asia ei syystä tai toisesta edennyt pankissa”, hän kertoo.

”Kotiin lähtiessä hän ajatteli, että tässähän on helppo tapa tehdä rahaa, ja tilaisuus teki varkaan.”

”Poliisi on päätynyt viranomaisten välisessä yhteistyössä siihen, ettei rikosta ole tapahtunut S-pankin osalta”

Onko tosiaan niin ettei pankilla ole velvollisuutta huolehtia pankkipalvelujen tietoturvasta? S-Pankin logiikka on että kun palvelun ohjelmisto on ostettu ulkopuolelta, ei ole vastuuta. Pankki vaan korvaa menetetyt rahat asiakkaille ja kerää ne korvausrahat kollektiivisesti kaikilta asiakkailta, jottei johdon bonukset kärsi?

Tietysti pankeilla on oikeus tehdä virheitä. Joskus ne virheet sitten osuu tietoturvaan. Pankkien kohdalla on kyse enimmäkseen rahasta, ja ne rahathan ovat pankin rahoja. Ei asiakas ole vastuussa pankin rahoista, vaan pelkästään hänelle annetuista tilinkäyttövälineiden asiallisesta käytöstä ja säilytyksestä.

Se paljon suurempi virhe tuossa tapauksessa oli miten S-pankki reagoi asiaan. S-pankki ei korjannut sitä virhettä vaikka virhettä myöhemmin hyväksikäyttänyt tyyppi tuli ensin asiasta kertomaan. Siis käytännössä joku satunnainen asiakaspalvelija ei laittanut asiaa eteenpäin.

Se minusta jo vähän kuulostaa sen tason laiminlöynniltä että kyse voisi olla rikos.

ja mikä oli se S-Pankin tietoturva-aukko ja miksi lainojen saanti onnistu nimenomaan tulo- ja työpaikkatietojen ansiosta. Ehkä tuosta tulee joskus tarkempi kuvaus.

" Nyt Greiger kertoo tarkemmin, että teini oli kirjautumassa sukulaisen tilille tämän pyynnöstä, kun hän syöttikin vahingossa väärän tunnistautumiskoodin. "

"S-PANKKI korjasi haavoittuvuuden elokuun 2022 alussa. Sysäyksen asian korjaamiselle antoi Geigerin mukaan se, että toinen asiakas havaitsi palvelussa saman haavoittuvuuden kuin 16-vuotias ja kertoi siitä pankille. "

Mä ymmärtäisin että avainlukulistan numero tarkistettiin vain, että se on validi, eli että se on aktiivinen(systeemi on juuri kysynyt sitä joltain), ei käytetty eikä ajallisesti vanhentunut. Mutta ei kuitenkaan sitä että koodi on juuri siihen tunnukseen millä asiakas yrittää kirjautua. Tällöin se kirjautuminen toteutetaan siihen tunnukseen jonka oikean koodin asiakas syöttää, ei siihen mihin asiakas oli kirjautumassa ja joka olisi hänen.

Eli ainoat taidot mitä on tarvittu, on kirjoittaa 4 numeroinen koodi sopivan sattuvasti väärin. Oletettavasti ne koodit ovat satunnaisesti tuotettuja eli ihan puhtaasti tuurilla. Toki kannatti varmaan yrittää sellaiseen aikaan jolloin oletettavasti ihmiset aktiivisesti kirjautuvat verkkopankkiin.

Noi lainat olivat varmaan vakuudettomia kulutusluottoja, niitä hakiessa kysytään tuollaisia tietoja. Oliskohan ne samanlaisia kuin luottokorttien hakeminen, että systeemi antaa samantien päätöksen.

 

[Kautium]

Se minusta jo vähän kuulostaa sen tason laiminlöynniltä että kyse voisi olla rikos.

Kuten tuossa jutussa todettiin, Poliisi tutki asian ja totesi ettei rikosta ole tapahtunut -->

S-pankin laiminlyönnin osalta poliisi on arvioinut, ylittyykö esitutkintakynnys.

”Poliisi on päätynyt viranomaisten välisessä yhteistyössä siihen, ettei rikosta ole tapahtunut S-pankin osalta”, Geiger sanoo.

Tarkemmin asiaa ei avata, mutta veikkaan että tilanne on ollut about sellainen, että joku pussihousuteini on käynyt asiakaspalvelutiskillä toteamassa, että "mä vähän niinku kattelin noita teidän webbijuttuja ja siellä on mun mun mielestä vähän häikkää ja että voisitte vittu vähän niinku korjata ne!"

 

[takomo]

Ja vielä varuiksi, vaikka tämäkin on todennäköisesti vain hieno tarina ja villi juttu: en väitä, että sen pöllityn varmenteen käyttö olisi ok, se vaan ei silti ole väärennös vaan se identiteettivarkaus.

Älä suhtaudu mobiilivarmenteeseen kuin kynään jolla allekirjoitetaan. Se on enemmänkin vanhan ajan sinetti tai leimasin. Vahaa saa mistä vaan, mutta jos pöllit sen sormuksen jolla sinettiin painetaan kuva, ei sitä ole väärennetty. Sitä on vain käytetty luvatta.

No kun varmenne ei ole allekirjoitus eikä edes leimasin vaan se on *väline*, jolla allekirjoitus muodostetaan. Se on nimenomaan pikemminkin kynä tai taiteilijan pensseli kuin valmis teos. Oikeudetta muodostettu allekirjoitus on yhtä "aito" kuin aidolla kynällä paperille väärennetty. Siinä sitten kirkkain silmin selitetään, että "aito" nimmari on ihan oikealla kynällä sutaistu.

Tässäkin tulee esiin yksi digitalisaation ongelma: kovinkaan moni ei tiedä järin tarkasti, mistä jossakin toimenpiteessä todella on kyse ja silloin on vaikeaa hahmottaa mikä ehkä voi olla riskialtista ja millaisia ongelmia voi ilmetä.

Joku voi ehkä oikaista miten pankkitunnus-/varmenneallekirjoitukset tarkkaan ottaen toimivat mutta yleisesti digitaalinen allekirjoitus muodostetaan kaksiosaisen allekirjoitusavaimen yksityisellä osalla: lasketaan avaimella jonkinlainen hash allekirjoitettavasta sisällöstä ja tämä hash on sitten allekirjoitus. Avaimen julkisella osalla voidaan sitten tarkistaa, että juuri tämä sisältö on allekirjoitettu juuri tällä avaimella. Varmenne on lähinnä allekirjoitusavain, jolla voidaan muodostaa allekirjoituksia. Ei se ole dokumenttiin sutaistava puumerkki (vrt. leimasin).

 

[pulatunnus]

No katso tätä linkkiä minkä postasin aiemmin. Työn tuottavuus on kasvanut johonkin ~2005 vuoteen asti, ja sen jälkeen ei juurikaan.

https://stat.fi/julkaisu/cl8lgy4c7ojyd0dutvihlh9a5

Tussa ei eritelty digitalisaatiota. Pankkisektori digitalisoitui 80-90 luvulla, sitä voi tietenkin miettiä kuinka paljon se BKT kasvatti, mutta ainakin vapautti työvoima resursseja muihin juttuihin, se kuinka moni meni tuottavampaa, niin en uskalla väittää, ei ne kaikki Nokialle menneet, sinne palkattiin paljon nuorta.

Jos et automaatiota laskedigitalisaatioksi, niin jossain yksikössä aikanaan työajanseuranta, palkanlaskenta digitalisoitunut, talous ym. mutta, mutta isoissa taloissa ne tapahtuneet 80-90 luvulla ja sen jälkeen jatkunut, mutta jos se ydin toiminnan työ tuottavuus on sitten kehittynyt tai ollut kehittymättä muista syistä.

Se varmaan toisenketjun aihe miksi meillä finanssikriisistä toipuminen on ollut tahmeaa, vaikka Nokian kasvuloikka sieltä osittain leikkaantu.

 

[love_doctor]

Tussa ei eritelty digitalisaatiota. Pankkisektori digitalisoitui 80-90 luvulla, sitä voi tietenkin miettiä kuinka paljon se BKT kasvatti, mutta ainakin vapautti työvoima resursseja muihin juttuihin, se kuinka moni meni tuottavampaa, niin en uskalla väittää, ei ne kaikki Nokialle menneet, sinne palkattiin paljon nuorta.

Jos et automaatiota laskedigitalisaatioksi, niin jossain yksikössä aikanaan työajanseuranta, palkanlaskenta digitalisoitunut, talous ym. mutta, mutta isoissa taloissa ne tapahtuneet 80-90 luvulla ja sen jälkeen jatkunut, mutta jos se ydin toiminnan työ tuottavuus on sitten kehittynyt tai ollut kehittymättä muista syistä.

Se varmaan toisenketjun aihe miksi meillä finanssikriisistä toipuminen on ollut tahmeaa, vaikka Nokian kasvuloikka sieltä osittain leikkaantu.

Digitalisaation täydet hyödyt kyllä varmaan jalkautuivat organisaatioihin pienellä viiveellä. 90-luvulla vielä oli tavanomaista, että organisaatioissa oli siirtymäajalla sekä paperinen että paperiton toimisto ja asioinnissa paperi oli primäärinen alusta asiakkaiden suuntaan, vaikka sihteerit sitten olisivatkin naputelleet dokumentit verkkolevylle.

Kaikki nuo fyysiseen mediaan ja fakseihin yms. pohjautuvat systeemit olivat myös vain puoliksi automaattisia. Tietokoneissakin pystyi oikeasti puhumaan työasemista ja etähallinnasta vasta joskus w2k:n jälkeen, ehkä nt4 ja os/2 warp jollain tasolla tukivat, mutta silloin vielä atk-ukko tuli paikan päälle pyörittelemään systeemejä. Paperinpyörittelyssä isoja askeleita otettiin siinä kohtaa kun pankit alkoivat laskuttaa tiskillä asioinnista ja paperilaskujen lähetykseen lisättiin hinta. Käytin esim. itse paperisia tiliotteita yms. aika pitkään ihan sen takia, että halusin niistä tulosteet ja siinä asiakkaana säästi aikaa ja rahaa kun otti valmiiksi printattuna. Myös pitkälle 2000-luvun loppuun asiakirjojen lähettelyssä kirjatut kirjeet, allekirjoitukset ja leimat olivat läsnä. Kahden rinnakkaisen systeemin pyöritys voi syödä enemmän resursseja kuin täysdigi tai täysin legacy.

 

[takomo]

Pankkisektori digitalisoitui 80-90 luvulla, sitä voi tietenkin miettiä kuinka paljon se BKT kasvatti, mutta ainakin vapautti työvoima resursseja muihin juttuihin, se kuinka moni meni tuottavampaa, niin en uskalla väittää, ei ne kaikki Nokialle menneet, sinne palkattiin paljon nuorta.

Isojen taloudellisten toimijoiden järjestelmät tosiaan digitalisoituivat laajalti 30-40 vuotta sitten. Esim. saatiin pankkisiirrot ja pankkikortit. Solon edeltäjä KotiSYP taisi sekin tulla jo 80-luvun loppupuolella: kasarilla pääsi verkkopankkiin ja puhelinpankkiin. Kaupan järjestelmät tietokoneistuivat. Vaikka kuluttajarajapinta oli paperipohjaista, digi näkyi jo moninaisissa (matriisi-)tulostetuissa lippulapuissa. Muistaako joku itsejäljentävät lomakkeet?

Tietokoneissakin pystyi oikeasti puhumaan työasemista ja etähallinnasta vasta joskus w2k:n jälkeen, ehkä nt4 ja os/2 warp jollain tasolla tukivat, mutta silloin vielä atk-ukko tuli paikan päälle pyörittelemään systeemejä.

Tässäkin puhutaan asioista, jotka on 25-30 vuotta vanhoja.

Ennen ATK oli hieno ja iloinen asia. Mitä tämän päivän digitalisaatio on?

Suomalaisilta viety tänä vuonna yli 65 miljoonaa euroa – poliisi otti nyt uudet keinot käyttöön verkkohuijausten kitkemiseksi

Nettihuijausten uhreiksi joutuneiden keskuudessa ei ole selvää ikä- tai sukupuolijakaumaa.

www.mtvuutiset.fi

"– Rikokset kohdistuvat kansalaisiin hyvin tasaisesti. Ne, jotka käyttävät digipalveluita altistuvat rikoksille, Tuominen toteaa. "

 

[Sompi]

On tätä asiaa ilmeisesti ihmetelty jo 80-luvulla, ja tällainen nimityskin kuin "tuottavuusparadoksi" on keksitty kuvaamaan tätä ilmiötä.

Productivity paradox - Wikipedia

en.wikipedia.org

Uskoisin, että digitalisaatio parantaa merkittävästi useimpien toimistotöiden tuottavuutta, mutta toisaalta huonontaa merkittävästi esimerkiksi metsätöiden ja vastaavanlaisten suoraan uutta arvoa tuottavien töiden tuottavuutta.

Väitätkö tosissasi, että jono muodostui sen portin vuoksi, eikä sen takana olevan varsinaisen aterialinjaston vetokyvyn vuoksi?

Ja se että jossakin pidetään kirjaa kävijämääristä ja huolehditaan, että tilassa asioivat vain ne, joilla on sinne oikeus, ei ole automaattisesti mitään pikkuhitlereiden harrastamaa ihmisten liikkumisen seurantaa.

Jono muodostui siksi, että noita portteja oli vain se yksi, ja kukaan ei saanut mennä ruokalaan kulkematta portin läpi.

Jos joku ulkopuolinen käy jossain ammattikoulun ruokalassa luvatta syömässä, niin minusta se on kyllä sen verran pieni ongelma, ettei nyt sellaisen takia pitäisi alkaa pitämään kirjaa kaikkien luvallisesti syömässä käyvien liikkumisista. Kaikenlaisten vapauden ja yksityisyyden vähenemiseen johtavien toimien kuitenkin pitäisi aina olla suhteessa siihen haittaan, jota niillä torjutaan.

Niin, tuotahan voi pyöritellä informaatioteknologian kautta tai ei, ja tuosta on mm. tuossa wikin artikkelissa ihan järkevää pohdintaa, eli tavallaan isot GDP kasvut länsimaissa ennen 1970-lukua

Jostain syystä hyvin harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että bruttokansantuote on oikeastaan aika huono mittari, koska se ei ota huomioon, onko se tuotettu arvonlisä varsinaisesti mitään kovin konkreettista. Nyt on viime aikoina paljon pöhisty mm. siitä, että tuulivoima ja muu "vihreä energia" kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta, mikä tietysti perustuu siihen, että vihreällä energialla tuotettu sähkö on kalliimpaa eli arvokkaampaa - BKT siis kasvaa koska arvoa tuotetaan enemmän. Valitettavasti aiempaa harvemmalla on varaa ostaa sitä kalliimpaa sähköä, mikä johtaa yrityksien siirtymiseen pois Suomesta ja kulutuskysynnän laskuun. Mutta hei, ainakin sähkömarkkinat tuottavat enemmän uutta arvoa kuin ennen!

Ja näiden lisäksi tietysti IT-alalla on vieläpä paljon ihan sellaisia firmoja, jotka tuottavat kirjaimellisesti "pelkkää pöhinää" imuroiden sijoittajien rahoja ja saamatta ikinä mitään konkreettista tuotetta aikaiseksi. Lienee hieman määritelmästä kiinni, pitäisikö sellaista kutsua kuplaksi vai pyramidihuijaukseksi. Sellaisen Piilaakson startup-firman arvo voi olla helposti miljardin.

Kyllähän se fakta on monessa paikassa, että vaikka digitalisaatiolla näennäisesti on saatu säästettyä aikaa, niin vastaavasti sitä säästettyä aikaa "tuhlataan" kaikkeen muuhun kun tuottavaan työhön (loputtomat palaverit, byrokratia jne), sen sijaan että sitä käytettäisiin johonkin tuottavaan.

Digitekniikan pakottaminen paikkoihin, joissa kysyntää sille ei ole, itsestäänselvästi vähentää tuottavuutta. Hyvänä esimerkkinä vaikka nuo koulujen optomekaaniset piirtoheittimet ja liitutaulut ja niiden korvaaminen max. parin vuoden välein uusittavilla dokumenttikameroilla ja videotykeillä.

 

[Hyrava]

Digitekniikan pakottaminen paikkoihin, joissa kysyntää sille ei ole, itsestäänselvästi vähentää tuottavuutta. Hyvänä esimerkkinä vaikka nuo koulujen optomekaaniset piirtoheittimet ja liitutaulut ja niiden korvaaminen max. parin vuoden välein uusittavilla dokumenttikameroilla ja videotykeillä.

Tuosta olen kyllä samaa mieltä, liitutaulut, tussitaulut ja fläppitaulut ovat edelleen todella käteviä keksintöjä. Jokainen osaa käyttää, ovat käteviä nopeissa muistiinpanoissa tai jonkun asian tilapäisessä/määräaikaisessa tiedottamisessa ja toimivat jopa ilman sähköä. Ainakin itselle on paljon nopeampi jollekin tussitaululle tai fläppitaululle nopeasti hahmotella jotain kuin ruveta jollakin powerpointilla (tai paintilla) tietokoneella turaamaan jotain hahmotelmaa. Toki niistä ei saa dataa suoraan tallennettua mutta digitalisaatio tulee apuun kännykkäkameran muodossa kun voi räppäistä kuvan taulusta. Toki nykyään on olemassa digitaalisia tussi- ja fläppitaulujakin mutta ne vaativat aina jonkun valmistajakohtaisen softan tai jotain muuta hölmöä.

 

[jefreitteri]

Hassusti kaikki valvonta on näemmä pahasta, koska pöhinä ja pikkuhitlerit.

Itsehän sanoisin, että kaikki tarpeeton valvonta on pahasta. Ja siihen tarpeettoman valvonnan puolelle lipsahdetaan hyvin helposti kun se teknologia sen mahdollistaa. Valvotaan nyt vaan ihan vähän koska syyt ja jotain saattaa joskus tapahtua jos ei valvota. Varmaan jokaisessa taloyhtiössä, jossa on otettu käyttöön esim. Iloq, on niitä pikkuhitlereitä valvomassa muiden menemisiä.

Etenkin isoissa työpaikoissa tunnutaan suhtautuvan melko hälläväliä -asenteella organisaation suorittamaa valvontaa kohtaan. Se, että organisaatiolla on kyky valvoa ihmisten menemisiä ei tarkoita, että se saa sitä kaikissa tilanteissa tehdä.

 

[Kautium]

Jono muodostui siksi, että noita portteja oli vain se yksi, ja kukaan ei saanut mennä ruokalaan kulkematta portin läpi.

Sanoit, että siinä portilla meni 10s per oppilas. Jos tuo mukamas aiheutti jonkin poikkeukselisen pullonkaulan, kun samaan aikaan portin toisella puolella olevalla yhdellä ja ainoalla linjastolla olisi ollut läpimenokykyä merkittävästi enemmän, niin se tarkoittaisi samalla, että jokainen oppilas olisi saanut kerättyä linjastolta ruokansa alle kymmenessä sekunnissa. Nämä sun jutut ovat kyllä yksi toisensa jälkeen säälittävämpiä yrityksiä trollata keksityillä ongelmilla.

Edit.
Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa heti kun ensimmäinen alkaa arpomaan että mitähän ruokaa sitä ottaisi tai keräämään salaattia lautaselle kurkunpala kerrallaan tai voitelemaan leipää jne. Ja näitähän riittä, joten ongelma vaan kertaantuu. 10s ei riitä normitumpelolle per vaihe. En siis tarkoittanut, että kaikki vaiheet on hoidettu 10 sekunnissa. Väitän, että se "pikkuhitlereiden" vittuillessaan asentama seurantaportti ei mitenkään voi aiheuttaa jonoa yhden ruokailulinjaston tapauksessa, vaan syy jonoon on jossakin muualla. Eli keksitty ongelma, joka yritetään taas tällaisella ihmeellisellä aasinsillalla muuttaa digitalisaation syyksi.

Jos joku ulkopuolinen käy jossain ammattikoulun ruokalassa luvatta syömässä, niin minusta se on kyllä sen verran pieni ongelma, ettei nyt sellaisen takia pitäisi alkaa pitämään kirjaa kaikkien luvallisesti syömässä käyvien liikkumisista. Kaikenlaisten vapauden ja yksityisyyden vähenemiseen johtavien toimien kuitenkin pitäisi aina olla suhteessa siihen haittaan, jota niillä torjutaan.

En tarkoittanut tuota ruokalaa ainoana paikkana. Se oli vastine tähän sinun viimeisimpään foliohattuyleistykseen: "Jostain syystä minusta vain vaikuttaa siltä, että näitä digitaalitekniikan mukanaan tuomia "mahdollisuuksia" hyvinkin usein hyödynnetään vain siihen, että niillä pyritään seuraamaan ihmisten liikkumista tavalla tai toisella reaaliajassa. Varsinkin koulujen ja muiden julkisorganisaatioiden hallinnon keskijohtoportaat sitten pesiytyvät täyteen pikkuhitlereitä, jotka haluavat sellaista teknologiaa pakottaa joka paikkaan kustannuksista välittämättä."

 

[hkultala]

Sanoit, että siinä portilla meni 10s per oppilas. Jos tuo mukamas aiheutti jonkin poikkeukselisen pullonkaulan, kun samaan aikaan portin toisella puolella olevalla yhdellä ja ainoalla linjastolla olisi ollut läpimenokykyä merkittävästi enemmän, niin se tarkoittaisi samalla, että jokainen oppilas olisi saanut kerättyä linjastolta ruokansa alle kymmenessä sekunnissa.

Eikä tarkoita.

Ruokalinjasto on liukuhihna. SIinä tekee monta ihmistä eri asioita yhtä aikaa.

Läpimenokyky on se, kuinka kauan yksi ihminen viipyy yhdessä liukuhihnavaiheessa

Jos linjasto on suunniteltu järkevästi, 10sek ei ole mikään ongelma yhdelle liukuhihnavaiheelle.

Siihen, että ottaa lautasen ei mene 10 sekuntia.

Siihen, että ottaa veitsen ja haarukan ei mene kymmentä sekuntia.

Siihen, että täyttää vesilasin ei mene kymmentä sekuntia.

jne.

Yhteen liukuhihnavaiheeseen menee tyypillisesti yli 10sek vain jos linjasto on suunniteltu typerästi ja siellä tehdään monta toimintoa samassa liukuhihnavaiheessa.

 

[pulatunnus]

Uskoisin, että digitalisaatio parantaa merkittävästi useimpien toimistotöiden tuottavuutta, mutta toisaalta huonontaa merkittävästi esimerkiksi metsätöiden ja vastaavanlaisten suoraan uutta arvoa tuottavien töiden tuottavuutta.

Kikkailetko nyt termeillä vai mikä tuossa on ajatus.
Metsänhoidossa digitaalisuus todellä tärkeää ja hyödyllistä, ja jos mietit ihan metsurien tehtäviä, korjuu lokistiittaakka. Toki se iso harppaus tapahtunut koneellistumisen myötä, mutta digitalisaatio on sen jälkeen ollut se touhua tehostava tekiä.

Itsehän sanoisin, että kaikki tarpeeton valvonta on pahasta. Ja siihen tarpeettoman valvonnan puolelle lipsahdetaan hyvin helposti kun se teknologia sen mahdollistaa. Valvotaan nyt vaan ihan vähän koska syyt ja jotain saattaa joskus tapahtua jos ei valvota. Varmaan jokaisessa taloyhtiössä, jossa on otettu käyttöön esim. Iloq, on niitä pikkuhitlereitä valvomassa muiden menemisiä.

Tuossa tarinassa kannattaa olla lähdekriittinen, ja osa oli ihan suoraan arvailuja.

Mutta siinä olen samaa mieltä että digitalisoinnin yhteydessä pitää, tai pitäisi miettiä ettei kerätä, luoda tarpeetonta dataa, nimenomaan yksityisyyden kustannuksella. Se voi olla ihan hyvä että oppilaitos ruokailussa valvotaan sitä että syöjät ovat siihen oikeutettuja, oikeastaan aletaan lähestyä sitä että velvollisuus valvoa. Kuvalitu lahiluettava kortti ja portti kuullostaa ihan tehokkaalta ratkaisuilta, säästää työvoimatarvetta. ilmeisesti samalla halittu jounoutumista itse ruokalassa

Palvelun järjestämiseen tärkeätä että tiedetään ruokailijoiden määrä, digitalisaatio mahdollistaa sen tiedon hyödyntämisen , palvelun parantamisen, ruuanriittävyyden/hävikin optimointia jne. Mutta tarviiko tietää henkilöntietoja, saati tarviiko niitä talentaa. ja jos tarve, niin digitalisaation haitat tulee siinä että niitä voidaan käyttään tehokkaasti muuhunkin, ei toivottoon.

Oppilaitoksissa on vuosikymmeniä kerättä tiedot oppilaiden läsnäolosta, usein tuntikohtaisesti, missä tilassa jne. kerättyt muitakin merkintöjä, joten syömässä käynnin merkkaaminen ei ole se juttu, vaan se että digitalisaatio mahdollistaa sen tiedontehokkaan käytön, jos aiemmin oli enemmänkin kyse siitä että kukaan ei viitsi kaivella tietoja, joka itsessään toimi "suojana", digitalisaation myötä pitää erikseen rakentaa ne rajoitteet, esteet.

 

[Kautium]

Eikä tarkoita.

Ruokalinjasto on liukuhihna. SIinä tekee monta ihmistä eri asioita yhtä aikaa.

Läpimenokyky on se, kuinka kauan yksi ihminen viipyy yhdessä liukuhihnavaiheessa

Jos linjasto on suunniteltu järkevästi, 10sek ei ole mikään ongelma yhdelle liukuhihnavaiheelle.

Siihen, että ottaa lautasen ei mene 10 sekuntia.

Siihen, että ottaa veitsen ja haarukan ei mene kymmentä sekuntia.

Siihen, että täyttää vesilasin ei mene kymmentä sekuntia.

jne.

Yhteen liukuhihnavaiheeseen menee tyypillisesti yli 10sek vain jos linjasto on suunniteltu typerästi ja siellä tehdään monta toimintoa samassa liukuhihnavaiheessa.

Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa tasan siinä vaiheessa, kun ensimmäinen alkaa arpomaan ruokaa lautaselle tai keräämään salaattia tai voitelemaan leipää jne. 10s ei riitä normitumpelolla per vaihe. Kirjoitin huonosti, mutta tuota tietenkin tarkoitin, en sitä että kaikki vaiheet on hoidettu 10 sekunnissa.

Viimeksi eilen vierailin yhdessä oppilaitoksessa, jossa oli 50 metrin hyvin hitaasti etenevä jono ruokalassa ja käytössä oli kuitenkin 4 linjastoa ilman mitään portteja.

Mutta sovitaan nyt sitten, että Sompin tarina oli värittämätön totuus ja että jonon ainoa syy oli siinä portissa ja että se oli vain täysin turha seurannan väline.

 

[pulatunnus]

Se linjasto pysähtyy ja alkaa keräämään jonoa tasan siinä vaiheessa, kun ensimmäinen alkaa arpomaan ruokaa lautaselle tai keräämään salaattia tai voitelemaan leipää jne. 10s ei riitä normitumpelolla per vaihe.

Mutta sovitaan nyt sitten, että Sompin tarina oli värittämätön totuus ja että jonon ainoa syy oli siinä portissa ja että se oli vain täysin turha seurannan väline.

Hkulta ei kommentoinut Sompin väitettä, vaan liukihihnamallia (joka toki voidaan sössiä)


Tarinaan kannattaa muuten olla lähdekriittinen, keskiasteen ruokailu jossa sisään jonottamiseen menisi säännöllisesti puolituntia, ei oikein kuullosta uskottavalta. vai onko noissa tunti tai pidemmät ajat varattu ruokailuuun.

Se taasen ei ole ennenkuulumatonta että ensimmäinen piste (tässä tuo portti) toimii asiakasvirran ohjauksessa "annostelussa" (eli sillä hallitaaan sitä ettei myöhemissä pisteissä liikaa ruuhkaa, linjasto, pöydät, astiakeräys jne).

 

[ravallo]

Tässäkin puhutaan asioista, jotka on 25-30 vuotta vanhoja.
Ennen ATK oli hieno ja iloinen asia. Mitä tämän päivän digitalisaatio on?

Tottakai ensimmäisenä digitalisoituivat työt joissa oli saatavissa isoimmat hyödyt, eli sellaiset joissa pääasiassa pyöriteltiin tietoa paperilla. Nyt sitten raavitaan jo enemmän tai vähemmän kattilan pohjaa ja digitalisoidaan palveluita joiden digitalisoinnin hyödyt on marginaalisempia, tai joidenkin osapuolten osalta jopa kyseenalaisia.

Mutta vaikka jossain sitä hyötyä syntyisikin, niin jos sen mukana katoavat kohtalaisen tuottavuuden työpaikat ja siirtävät sen jengin vielä huonomman tuottavuuden työpaikkoihin niin nettohyöty voi olla nolla.

Jostain syystä hyvin harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että bruttokansantuote on oikeastaan aika huono mittari, koska se ei ota huomioon, onko se tuotettu arvonlisä varsinaisesti mitään kovin konkreettista. Nyt on viime aikoina paljon pöhisty mm. siitä, että tuulivoima ja muu "vihreä energia"

Tuo on aivan virheellinen lähtökohta. Tosiasiassa palvelun tai tuotteen rahassa mitattu hinta on ainoa käyttökelpoinen ja lähes objektiivinen mittari sille mikä sen arvo on. Millään muulla mittarilla ei voida järkevästi vertailla asiaa, johon vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä. Konkreettisuus on täysin sivuseikka.

 

[takomo]

Tottakai ensimmäisenä digitalisoituivat työt joissa oli saatavissa isoimmat hyödyt, eli sellaiset joissa pääasiassa pyöriteltiin tietoa paperilla. Nyt sitten raavitaan jo enemmän tai vähemmän kattilan pohjaa ja digitalisoidaan palveluita joiden digitalisoinnin hyödyt on marginaalisempia, tai joidenkin osapuolten osalta jopa kyseenalaisia.

Niinpä. Isot hyödyt on ammennettu kotiin vuosikymmeniä sitten ilman, että kenenkään on tarvinnut painostaa tai pakottaa mitään.

Onkin kummallista, että digitalisaatio nähdään julkisessa keskustelussa uutena asiana, jota pitäisi "edistää".

Mutta vaikka jossain sitä hyötyä syntyisikin, niin jos sen mukana katoavat kohtalaisen tuottavuuden työpaikat ja siirtävät sen jengin vielä huonomman tuottavuuden työpaikkoihin niin nettohyöty voi olla nolla.

Vaikutukset voivat kääntyä hyvinkin negatiivisiksi, jos ihmiset alkavat nähdä pakkodigitalisaation jonkin sortin fasismina, pyrkimyksenä viedä ihmisten vapaus ja yksityisyydensuoja ja alistaa kaikki totaaliseen digikontrolliin. Pikkuhitleröinnin sijasta ehtaa isohitleröintiä.

 

[leffo]

Tuossa viime vuonna kävin pitkästä aikaa opiskelijaruokalassa. Siellä oli itsepalvelukassa.
Tuli äkkiä muistoja mieleen 20 vuoden takaa. Tuolloinkin se oli hirvittävän hidasta maksaminen, kun useimmilla oli kortit ja silloiset maksupäätteet olivat hitaita. Aina välillä kävi tuuri, ja toisen kassan maksupääte oli rikki, jolloin käteistä käyttämällä pääsi lyhyeen jonoon joka lyheni rivakasti. Itse yleensä maksoin 2+1 kolikoilla, joita vartavasten hain pankista pötkölöittäin kun en muutoin käteistä käyttänyt.

Nyt tuolla itsepalvelukassalla, yhdellä henkilöllä kesti ehkä hieman vajaa minuutin se nysvääminen. Ennen ehkä 20-30 sekuntia.
En päässyt tarpeeksi lähelle nähdäkseni mikä siinä prosessissa on niin hidasta. Uskomatonta touhua.

Tuon Sompin mainitsema 10 sekuntia jossain portissa tuntuu liioittelulta. Mutta nyt kun mietin asiaa tuohon suhteutettuna, ei välttämättä ollenkaan.

 

[Kautium]

Tuon Sompin mainitsema 10 sekuntia jossain portissa tuntuu liioittelulta. Mutta nyt kun mietin asiaa tuohon suhteutettuna, ei välttämättä ollenkaan.

En minäkään epäile, etteikö joku saisi siinä suhmuroitua 10 sekuntia. Kyse olikin siitä, että onko sillä mitään merkitystä sen ruokalan linjaston vieläkin hitaamman etenemisen kanssa.

 

[Hyrava]

En minäkään epäile, etteikö joku saisi siinä suhmuroitua 10 sekuntia. Kyse olikin siitä, että onko sillä mitään merkitystä sen ruokalan linjaston vieläkin hitaamman etenemisen kanssa.

Jep, kyllä se linjasto hitailee enemmän kuin sen 10 sekunnin verran. Ja vielä jos joku ruokalaji loppuu ja henkilökunta käy laittamassa uuden astian sitä niin siinä menee jo helposti puoli minuuttia kun jono seisoo. Ja juoma-automaatti joskus pykii että antaakin painalluksella vain ruokalusikallisen nestettä ja sitten kun painaa toisen kerran niin taas on yli 10s per piste saatu kulutettua. Ja tuohon kun ottaa vielä huomioon sen kun joku miettii "otanko tänään nyt perunaa vai riisiä" niin äkkiä noista kumuloituu puolesta minuutista pariin minuuttiin viivettä helposti.

 

[Zener]

Huvittavaa. Kirjoittaa tori.fi hakuun sanan "vene", niin tulee jotain ihan paskaa. Kai tämä on nykyaikaa.

Siis ei ainakaan mitään veneilyyn liittyvää..

 

[Kautium]

Huvittavaa. Kirjoittaa tori.fi hakuun sanan "vene", niin tulee jotain ihan paskaa. Kai tämä on nykyaikaa.

Siis ei ainakaan mitään veneilyyn liittyvää..

No mutta eihän tämäkään ole millään tavalla digitalisaation vika. Valititko 90-luvulla mainospaperituotannon ongelmista, jos joku oli laittanut Keltainen pörssi -lehteen ilmoituksen väärälle osastolle, tai jos avasit sivun väärästä kohdasta?

Testasin tuota muuten itse juuri ja hakusanalla "vene" tulee ainakin minulle ihan järkevällä tavalla kaikkia tuotteita, joissa tuo sana esiintyy. Poikkeuksena kovalla rahalla hakutulosten kärkeen ostetut "Paalupaikka"-logolla varustetut ilmoitukset, joita näyttää olevan yksi per sivu ja siinä voi olla vaikka perseensuristin.

Joku voi haluta löytää tuolla hakusanalla soutuveneitä ja toinen vene-aiheisia taideteoksia, mutta on lähinnä hakijan ongelma, jos pahastutaan tuloksista jotka vastaavat hakua. Siellä palvelussa on niitä kategorioitakin, joita kannattaa hyödyntää. Tämän enempää ei Tori-palvelun ongelmista kannata täällä puida, kun eivät tänne kuulu.

Tällaisia tuloksia tulee minulle (mukana on veneen muotoinen lasikulho, kasa venetrailereita ja pari taulua, joissa myös on tuo sana mainittu):

 

[Sompi]

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

 

[Copper]

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Usein ihmettelen, miten hankalaa joillekkin ihmisille on ottaa jonotuslappu. Siitä kosketusnäytöstä kun vain painaisi, mitä asia koskee. Mutta ei. Joillekkin ihmisille ei vain ole, edes perus lukutaitoa, ja ymmärtämistä suotu.

 

[a-p]

Jep, kyllä se linjasto hitailee enemmän kuin sen 10 sekunnin verran. Ja vielä jos joku ruokalaji loppuu ja henkilökunta käy laittamassa uuden astian sitä niin siinä menee jo helposti puoli minuuttia kun jono seisoo. Ja juoma-automaatti joskus pykii että antaakin painalluksella vain ruokalusikallisen nestettä ja sitten kun painaa toisen kerran niin taas on yli 10s per piste saatu kulutettua. Ja tuohon kun ottaa vielä huomioon sen kun joku miettii "otanko tänään nyt perunaa vai riisiä" niin äkkiä noista kumuloituu puolesta minuutista pariin minuuttiin viivettä helposti.

Lähes kymmenen vuotta armeijasta on aikaa ja päässä on edelleen lauseet "Ja jono liitää, hopi hopi.", "Mitä nopeemmin, Sitä Nopeemmin", "Ei härvätä", "Ruoka räjähtää lautaselle", "Sipisee Sipisee".

Siviilissä tulee ihan liikaa vastaan tapauksia, jotka jäävät arpomaan linjastolle ja koko homma tahmaa.

Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.

 

[Ile_26]

Lähes kymmenen vuotta armeijasta on aikaa ja päässä on edelleen lauseet "Ja jono liitää, hopi hopi.", "Mitä nopeemmin, Sitä Nopeemmin", "Ei härvätä", "Ruoka räjähtää lautaselle", "Sipisee Sipisee".

Siviilissä tulee ihan liikaa vastaan tapauksia, jotka jäävät arpomaan linjastolle ja koko homma tahmaa.

Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.

Mahdollisuuksien mukaan jään arpomaan 10-20sek ajaksi linjastolle, jotta saan jonkun kihisemään raimon valtaan.

 

[hkultala]

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia.

Pääosin, koska ne tietorakentaan siellä ohjelman sisällä on paljon monimutkaisempia eikä siellä välttämättä ole mitään yhtä paikkaa mistä sitä hakua tehdä.

Lisäksi:

* Monien vähän vanhempien ohjelmointikielten standardikirjastojen valmiit merkkijonohakufunktiot ei toimi UTF-8-tekstille
* Niiden diakriittisten merkkien yms. eliminointi ja käsittely oikein ei usein ole niin simppeliä.

Esimerkkinä turkin i- ja I-kirjaimet.

Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Höpöhöpö. Google tuntuu olevan moniin muihin hakukoneisiin nähden ylivoimainen, ongelma vaan on, että jos haet asioita, joita juuri kukaan muu ei hae, mutta joille on samannimisiä mutta täysin eri asiaa tarkoittavia kaimoja olemassa, niin google ei osaa lukea ajatuksiasi, että mitä niistä tarkoitat, ja tarjoaa niitä, mitä suurin osa ihmisitä kaipaa.

Erityisesti, jos jätät loggaamatta sisään googleen että google ei voi customoida palveluitasi sinulle.

 

[Sompi]

Pääosin, koska ne tietorakentaan siellä ohjelman sisällä on paljon monimutkaisempia eikä siellä välttämättä ole mitään yhtä paikkaa mistä sitä hakua tehdä.

Sitten se haku pitää vain tehdä useammasta paikasta. Ei ole mitään ihmeellistä.

Lisäksi:

* Monien vähän vanhempien ohjelmointikielten standardikirjastojen valmiit merkkijonohakufunktiot ei toimi UTF-8-tekstille

Toimii. Merkistö ei vaikuta tavujonojen vertailuihin sinänsä mitään, vaan ongelmana on vain lähinnä se, että UTF-8:ssa merkkijonon muunnos tietokoneen ymmärtämästä muodosta ihmisen ymmärtämään muotoon on häviöllinen prosessi. Jos kuitenkin diakriittiset merkit on joka tapauksessa tarkoitus eliminoida, niin asialla ei suomen kielen aakkoston kanssa ole merkitystä.

* Niiden diakriittisten merkkien yms. eliminointi ja käsittely oikein ei usein ole niin simppeliä.

Diakriittisten merkkien eliminointi nimenomaan UTF-8:ssa on varsin simppeliä. Diakriittiset merkit tulevat kokonaan omana kirjainmerkkinä varsinaisen perusmerkin jälkeen ja ne voi vain yksinkertaisesti jättää kokonaan huomiotta. On olemassa erikoistapauksia, joissa diakriittinen merkki on kiinteänä osana itse peruskirjainta, mutta niistä on kyllä varmasti olemassa valmiita muunnostaulukoita, joilla sen saa muunnettua perusmerkkiä vastaavaksi ASCII-merkiksi.

Varsinkaan suomalaisen aakkoston kanssa ei pitäisi oikeasti tulla mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia jotain merkkijonohakua tehdessä.

Sitä paitsi muutenkin suurin osa noista toimimattomista hauista on tehty nimenomaan korkeamman tason kielillä, joissa nimenomaan on valmiit funktiot siihen diakriittisten merkkien eliminointiin.

Höpöhöpö. Google tuntuu olevan moniin muihin hakukoneisiin nähden ylivoimainen, ongelma vaan on, että jos haet asioita, joita juuri kukaan muu ei hae, mutta joille on samannimisiä mutta täysin eri asiaa tarkoittavia kaimoja olemassa, niin google ei osaa lukea ajatuksiasi, että mitä niistä tarkoitat, ja tarjoaa niitä, mitä suurin osa ihmisitä kaipaa.

Erityisesti, jos jätät loggaamatta sisään googleen että google ei voi customoida palveluitasi sinulle.

Google oli hyvä silloin joskus vuonna 2008, kun hakutulokset eivät vielä olleet personoituja eikä hakukone lähtökohtaisesti muutenkaan pitänyt käyttäjäänsä tyhmänä IQ80-normona, joka ei tiedä, mitä on hakemassa. Jos Googlella etsii nykyään vaikka jotain DOS-spesifisiä juttuja, niin kaikki hakutulokset koskevat Windowsin Powershelliä, koska ilmeisesti hakualgoritmi ajattelee, että DOS == Powershell. Sama asia tapahtuu, jos hakee mitä tahansa Linux-spesifisiä juttuja. Oikeastaan hakualgoritmi näyttää nykyään jotenkin assosioivan ihan minkä tahansa komentorivin jotenkin Windowsin Powershelliin. Samantapaista virheellistä assosiointia se tekee muutenkin aika paljon.

 

[kaarlos]

Jos Googlella etsii nykyään vaikka jotain DOS-spesifisiä juttuja, niin kaikki hakutulokset koskevat Windowsin Powershelliä, koska ilmeisesti hakualgoritmi ajattelee, että DOS == Powershell. Sama asia tapahtuu, jos hakee mitä tahansa Linux-spesifisiä juttuja. Oikeastaan hakualgoritmi näyttää nykyään jotenkin assosioivan ihan minkä tahansa komentorivin jotenkin Windowsin Powershelliin. Samantapaista virheellistä assosiointia se tekee muutenkin aika paljon.

Tässä on kyse noiden sivustojen omasta hakukoneoptimoinnista joilla he saavat ne DOS-käyttäjät omille sivuilleen, joten enemmänkin voisi syyttää niitä DOS-tietosivuja huonosta optimoinnista jos eivät pääse noiden epärelevanttien sivujen edelle hakutuloksissa. Ei siellä Googlelle kukaan manuaalisesti noita sorttaa oikeaan järjestykseen käsin.

 

[Sompi]

Tässä on kyse noiden sivustojen omasta hakukoneoptimoinnista joilla he saavat ne DOS-käyttäjät omille sivuilleen, joten enemmänkin voisi syyttää niitä DOS-tietosivuja huonosta optimoinnista jos eivät pääse noiden epärelevanttien sivujen edelle hakutuloksissa. Ei siellä Googlelle kukaan manuaalisesti noita sorttaa oikeaan järjestykseen käsin.

Ei ole kyse hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimoinnilla on tietysti tarkoitus nostaa sitä omaa sivustoa hakutuloksissa ylemmäs, mutta ei sen sivuston pitäisi ylipäätään sisältyä niihin hakutuloksiin, jos hakukoneen käyttäjä hakee jotain ihan muuta.

 

[Antw]

Usein ihmettelen, miten hankalaa työkseen ohjelmakoodia vääntäville voi olla toteuttaa toimiva hakutoiminto. Eihän siinä tarvitse muuta kuin vain toteuttaa yksinkertainen merkkijonohaku, johon on useimmissa ohjelmointikielissä valmiit funktiot olemassa. Ehkä sitä ennen eliminoi vertailtavista merkkijonoista isot kirjaimet ja diakriittiset merkit. Siihenkin on yleensä olemassa valmiit funktiot ilman, että tarvitsee edes mitään frameworkkia. Nykyaikana hyvin harvoin esimerkiksi missään verkkokaupassa kohtaa oikeasti toimivaa hakutoimintoa. Jopa Google on nykyään aivan uskomattoman huono ja palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään.

Vedät tässä nyt melkoisesti mutkia suoraksi. "Eihän siinä tarvitse muuta kuin.." joopa joo.
Todellisuudessa, jotta hakutoiminnosta saadaan edes välttävällä tasolla hyödyllinen, ei tuollainen "yksinkertainen merkkijonohaku" todellakaan riitä.

Ihan peruskysymyksiä ovat esim: haetaanko kokonaisia vai osittaisia sanoja? Mistä tekstistä haetaan? Annetaanko haettavan sisällön otsikoille enemmän painoarvoa kuin leipätekstille? Entä taivutusmuodot ja synonyymit? Millä perusteella hakutulokset pisteytetään ja hakutulokset järjestetään? Homma menee jo tuossa vaiheessa selvästi monimutkaisemmaksi, kuin viestissäsi annat ymmärtää, ja tuo on vasta ihan alkua.

Puhun tässä nyt itse lähinnä jonkun sivuston/palvelun sisäisestä hausta, joten universaali ja eri sivustoilta/lähteistä tietoa hakeva Google-haku ei ole tällaiseen tietenkään verrattavissa, mutta sen algoritmit vasta monimutkaisia ovatkin. En ole samaa mieltä siitä, että "palauttaa yleensä täysin epärelevantteja hakutuloksia, jotka eivät edes liity hakusanoihin mitenkään." Huomioitko kenties, että tulosten kärjessä on sponsoroidut Ads-mainokset, jotka eivät samalla tavalla liity orgaanisiin hakutuloksiin, jotka alkavat vasta vähän alempana? Pelkkä avainsana ei myöskään ole nykyään ainoana hakukriteerina tuloksissa, vaan tuloksissa pyritään näyttämään ensimmäisenä ne relevanteimmat tulokset, jotka ovat todella monen muuttujan summa.

 

[pulatunnus]

Syy on tuossa käyttäjissä, ei järjestelmässä. Jokaisen tulisi oppia liitämään linjastoilla, jotta siellä ei tarvitsisi tuhlata aikaa.

Jos nyt puhutaan aikuisten ruokaulista, ei mistään intti touhusta, niin ei siellä välttämättä tari/kuulu liittää, ja erittäin iso merkitys on sillä linjaston toteutuksella miten sujuvasti se annoksen keräily sujuu.
Linjaston suunnittelussa voi olla eritavoitteita, jotka ei aina asiakkaan tavoitteiden mukaisia, mistä sitten seuraa sitä että touhu on hidasta.
Osassa linjastoja se suunnittelu on ollut olematonta ja tai toteutusta ohjannut muut tekiät kuin se sujuvuus, asiakaslähtöisyys.

Ja kuten aiemmin mainittu, niin joku on voinut miettiä isompaa kokonaisuutta, mihin kuuluu tärkeänä osa se näennäisesti suunniteltu pullonkaula johonkin kohtaan.


Edit, miten tämä kuuluu digitalisaatio ketjuun (*, joku saa etsiä paremman ketjun.


(*
Digitalisaation avulla toimijat ovat voineet kehittää, optimoida ruokaloiden toimintaa mukaan lukien niiden läpäisykykyä. Se tuonut , tai ainakin mahdollistanut harppauksia kehityksessä. Mutta tästä huolimatta, etsikää joku parempi ketju.

 

[Sompi]

Vedät tässä nyt melkoisesti mutkia suoraksi. "Eihän siinä tarvitse muuta kuin.." joopa joo.
Todellisuudessa, jotta hakutoiminnosta saadaan edes välttävällä tasolla hyödyllinen, ei tuollainen "yksinkertainen merkkijonohaku" todellakaan riitä.

Ihan peruskysymyksiä ovat esim: haetaanko kokonaisia vai osittaisia sanoja? Mistä tekstistä haetaan? Annetaanko haettavan sisällön otsikoille enemmän painoarvoa kuin leipätekstille? Entä taivutusmuodot ja synonyymit? Millä perusteella hakutulokset pisteytetään ja hakutulokset järjestetään? Homma menee jo tuossa vaiheessa selvästi monimutkaisemmaksi, kuin viestissäsi annat ymmärtää, ja tuo on vasta ihan alkua.

Menee kyllä melkoisen hifistelyn puolelle. Minulla on omalla abandonware-sivustollani ihan C:llä kirjoitettu merkkijonohaku, joka hakee tiedostojen nimistä. Mitään muuta käsittelyä se ei merkkijonoille tee kuin muuttaa isot kirjaimet pieniksi. Useimmiten tuollainen haku on ihan "riittävän hyvä" ja toimii sekä löytää sen, mitä oltiin hakemassakin. Ja joka tapauksessa se on äärettömän paljon hyödyllisempi kuin joku pöhisijöiden tekemä haku, joka ei toimi ollenkaan.

Ylipäätään nykyään ovat valitettavan yleisiä sellaiset digitaaliset järjestelmät, joissa on valtavasti ominaisuuksia ja toimintoja, joista kuitenkaan mikään ei oikeasti toimi kunnolla.

Pelkkä avainsana ei myöskään ole nykyään ainoana hakukriteerina tuloksissa, vaan tuloksissa pyritään näyttämään ensimmäisenä ne relevanteimmat tulokset, jotka ovat todella monen muuttujan summa.

Ja se taitaa nimenomaan olla merkittävä osa ongelmaa, jos ei peräti koko ongelman alkusyy.

 

[hkultala]

Toimii. Merkistö ei vaikuta tavujonojen vertailuihin sinänsä mitään, vaan ongelmana on vain lähinnä se, että UTF-8:ssa merkkijonon muunnos tietokoneen ymmärtämästä muodosta ihmisen ymmärtämään muotoon on häviöllinen prosessi. Jos kuitenkin diakriittiset merkit on joka tapauksessa tarkoitus eliminoida, niin asialla ei suomen kielen aakkoston kanssa ole merkitystä.

Ei todellakaan toimi oikein kun vastaan tulee muitakin kuin alkuperäisistä ASCIIsta löytyviä merkkejä.

Jos haetaan vaikka merkkijonoa "A0" (numeroarvot 65 ja 48), ja meillä on UTF-8-tekstiä mutta hakutoiminto käsittelee sitä ASCIIna, se löytää mätchin tästä kaikista sellaisista merkkijonoista, joissa on yli 8-bittinen kirjain jossa viimeinen tavu on numeroarvoltaan 65 ja sitä seuraa "0".

Tällä ei ole mitään tekemistä minkään diakriittisten merkkien kanssa, vaan sen kanssa, että ASCIIta käsittelevä rutiini ei ymmärrä, missä UTF8-merkkijonossa menee kirjainten rajat.

 

[Paapaa]

Vedät tässä nyt melkoisesti mutkia suoraksi.

Kuten hän aina vetää ja yleensä taivuttaa ne väärään suuntaan. Haku on kaikkea muuta kuin triviaali asia saada toimimaan kuten käyttäjä toivoo ja odottaa. Varsinkin kun niitä toiveita ja odotuksia on monia ja toiveet keskenään ristiriitaisia. Eikä vain käyttäjällä, vaan myös palvelun tarjoajalla. Listasit monta hyvää asiaa ja erikseen voisi mainita typot: yksi haluaa järkeviä tuloksia vaikka kirjoittaa "banani", toinen ei halua. Käyttäjä odottaa myös näkevänsä relevantteja tuloksia vaikkei tarkalleen tiedä, miten tuotenimi pitää kirjoittaa. Kun haen "kaurakerma", odotan näkeväni kaurapohjaisia kermankorvikkeita, vaikka tyypillinen tuotenimi on "kauraruoka" tai nimessä ei ole lainkaan sanaa "kaura" tai "kerma". Esim. k-ruoka.fi näyttää silti järkeviä tuotteita. Suurin osa käyttäjistä toivoo muuta kuin tyhjää hakujoukkoa ja siksi haun on oltava älykkäämpi kuin vain tarkan merkkijonon etsimistä otsikosta tai kuvauksesta tai jostain.

Lisäksi käyttäjällä ja palveluntarjoajalla voi olla risteäviä toiveita siitä, mitä tuloksia näytetään ja miten. Ja missään näistä ei ole kyse ohjelmoijasta tai tämän kompetenssista, vaan yksinkertaisesti siitä, että hyvää hakuun ei ole mitään yhtä objektiivista vastausta ja hyvän haun tekeminen on usein pitkä iteratiivinen prosessi, joka voi vielä muuttua kun käyttäjien preferenssit ja odotukset muuttuvat.

Ja lisäksi: tää ei taas kerran taida liittyä paskan vertaa digitalisaatioon, vaan taas vingutaan kun sivusto toimii eri tavalla kuin yksi käyttäjä haluaa. Sille on omakin ketjunsa. Ennen ei ollut hakua, vaan tuotteet etsittiin ihan itse hyllyistä tai tarjouslehdistä. Kaikki on senkin suhteen vitusti paremmin.

 

[Sompi]

Ei todellakaan toimi oikein kun vastaan tulee muitakin kuin alkuperäisistä ASCIIsta löytyviä merkkejä.

Jos haetaan vaikka merkkijonoa "A0" (numeroarvot 65 ja 48), ja meillä on UTF-8-tekstiä mutta hakutoiminto käsittelee sitä ASCIIna, se löytää mätchin tästä kaikista sellaisista merkkijonoista, joissa on yli 8-bittinen kirjain jossa viimeinen tavu on numeroarvoltaan 65 ja sitä seuraa "0".

Tällä ei ole mitään tekemistä minkään diakriittisten merkkien kanssa, vaan sen kanssa, että ASCIIta käsittelevä rutiini ei ymmärrä, missä UTF8-merkkijonossa menee kirjainten rajat.

Eikös unicode-merkkien UTF-8-esityksessä kuitenkin jokaisen tavun numeroarvo ole aina yli 127, siis etumerkkibitti on 1? Eihän tuollaista ongelmaa pitäisi silloin pystyä tulemaan vastaan.

 

[Antw]

Menee kyllä melkoisen hifistelyn puolelle. Minulla on omalla abandonware-sivustollani ihan C:llä kirjoitettu merkkijonohaku, joka hakee tiedostojen nimistä. Mitään muuta käsittelyä se ei merkkijonoille tee kuin muuttaa isot kirjaimet pieniksi. Useimmiten tuollainen haku on ihan "riittävän hyvä" ja toimii sekä löytää sen, mitä oltiin hakemassakin. Ja joka tapauksessa se on äärettömän paljon hyödyllisempi kuin joku pöhisijöiden tekemä haku, joka ei toimi ollenkaan.

Puhut nyt ilmeisesti jostain yksinkertaisesta tiedostolistauksen sisältävästä tietokannasta, joka on ihan eri asia, kuin kokonainen sivusto, jossa haku kohdistetaan esim. vapaamuotoiseen tekstisisältöön, ja hakutuloksille pitäisi muodostaa relevanssit. Se, ettei sellaisen toteuttaminen onnistu niin yksinkertaisesti kuin väität, ei ole mitään "pöhinää", vaan vaatii oikeasti paljon asioita jotka ottaa huomioon, jotta hakutuloksista saadaan jollakin tapaa järkeviä.