Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Paapaa]

No tuohan kivasti selittäisikin Nordean palvelunestohyökkäykset kun pankkipalvelut on pilvessä eli internetissä. Nuo wanhat mainframe-koneet kun eivät netissä suoraan ole niin niihin ei DDOS-hyökkäykset niin pure.

No ei. No ei kai pilvipalvelu tarkoita sitä, että siellä oleva palvelin olisi julkinetissä? Ei tietenkään ole. Ihan samalla tavalla ne tietokannat on poissa internetistä eikä niihin päästä suoraan käsiksi yhtään mistään. Ei pilvi eroa omasta konesalista tuossa mielessä yhtään mitenkään. Kumpikin voidaan erottaa netistä ihan samalla tavalla ja kumpaankin toisaalta pitää jotenkin päästä käsiksi jotta se data näkyy lopulta asiakkaalla. Eli kummassakin tarvitaan jokin julkinettiin näkyvä palvelin, joka sitten ottaa yhteyttä sinne kantaan tai mikropalveluihin tai mainframeen tai mihin tahansa. Pilvipalvelu on ihan samanlainen konesali kuin oma, paitsi että joku muu ylläpitää sitä.

 

[ravallo]

Eikös IBM:llä ole jo vuosikymmeniä(?) ollut systeemit noiden Z -arkkitehtuurien virtualisointiin? Eli voi olla että siellä konesalissa jyllää joku oikea Z-sarjan mainframe tai sitten ei, mutta koodi on kuitenkin jotain aikanaan Z-sarjalle kirjoitettua legacya.

Norpallahan oli se iso Temenos core banking -uudistus, mikä ainakin noin periaatteessa on nimenomaan sellainen jossa tarkoituksena on pistää lopuksi mainframesta virrat pois ja siirtyä modernimpaan menoon, mutta sitten käytännössä mun kokemuksen mukaan sinne jää aina jotain reunajärjestelmiä ja rippeitä joita ei olekaan kustannustehokasta tuoda uuteen integraatioon (varsinkaan kun se on pakettijärjestelmä joka joustaa sen minkä se joustaa), ja niiden takia siitä legacysta ei päästä kokonaan irti.

Mä en tunne Temenosta yhtään, eikä toi core banking (eli perus lainat, rahatili- ja rahaliikenne) oo muutenkaan mulle tuttu alue kun itse tusasin vähän toisella alueella, joten en osaa sanoa miten tuo pelaa.

 

[Vaateri]

voin olla tietysti väärässäkin.

Tämä oli ainoa osuma viestissäsi. Ja siinä myöhemmässä myös.

 

[munse]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

 

[ojisama]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

Osa turvallisuudesta tullee siitä, että et niin vain huijauksen seurauksena siirrä mobiilivarmennetta toisen henkilön käyttön(?)

 

[pulatunnus]

Tuntuu, että viime aikoina Mobiilivarmennetta on hehkutettu tietoturvallisempana vaihtoehtona verkkopankkitunnuksille. Pääargumentti on ollut, että pankkitunnuksista poiketen Mobiilivarmenteessa ei ole (suoraa) riskiä sille, että voro pääsee käsiksi rahoihisi.

Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Nordnetiin on mahdollista kirjautua Mobiilivarmenteella. Ja tyypillisesti siellä on suuremmat varat kuin "varsinaisessa" pankissasi.

Sähköisellä tunnistatumisella ei sinänsä ole rajaa miten isoja taloudellisia vahinkoja sillä voi tehdä. Eli se ei ole se juttu.

 

[ravallo]

IS: Pankkikonserni Nordealla on ollut viime vuosina vakavia ongelmia järjestelmiensä testaamisessa erilaisten hätätilanteiden varalta

Joku tanskalaislehti väittää saaneensa käsiinsä Norpan asiakirjan muutaman vuoden takaa jossa on todettu että siellä on vakavia ongelmia toipua häiriötilanteista, eli jos jossain datakeskuksessa tulee ongelma, yliheitto varajärjestelmille ei onnistu. Sitä ei asiakirjan mukaan oltu testattu koskaan 2010-2020 -välisenä aikana.

Vaikea lukea rivien välistä mikä toi tilanne oikeasti on ollut ja miten vakava riski, mutta tuollaistahan se on jos kokonaisuus on järjestelmäspagettia...

 

[takomo]

Osa turvallisuudesta tullee siitä, että et niin vain huijauksen seurauksena siirrä mobiilivarmennetta toisen henkilön käyttön(?)

Mahdollisuus delegoida vahva tunnistautuminen on ihan fundamentaali systeemiheikkous. Jääkö tästä välttämättä edes jälkeä seurattavaksi?
Ts. kun pääset pankkiin, voit luoda mobiilivarmenteen pelkkään pankkitunnisteeseen nojautuen - ja mobiilivarmenteella voi varmaan jostain saada pankkitunnisteet?

Kyllä tämän pitäisi toimia niin, että sähköisen tunnistautumisvälineen voi saada vain fyysisellä tunnistautumisella.

 

[Sompi]

Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.

Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.

 

[LaDeX]

Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.

Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.

Tartun nyt taas tuttuun trolliin mutta noissa taitaa olla joku e-ink näyttö joten ei ne virtaa vie juuri ollenkaan (mitä nyt pitää vastaanottaa se hintatieto) ja joku nappipariston vaihto muutaman vuoden välein on pirusti halvempaa kuin vetää joka hyllypaikalle oma johto ja järjestyksen muuttuessa taas vetää se johto eri kohtaan hyllyä. Joku säteilystä huutelu nyt onkin sitten jo ihan tuttua huruilua.

Näillä näytöillähän säästetään tosiaan aivan tolkuton määrä tulostamista. Ennen noiden piti takahuoneessa tulostella Xeroxista A4 arkkeja ulos pinoittain kun jotain piti muuttaa.

 

[Vaateri]

Niitä lappuja taitaa olla monenlaisia enkä tietenkään tiedä minkä kaupan hyllyjä olet tutkinut, mutta tässä viime vuosinakin on edelleen ollut uutisia että S-ketju käyttää infrapuna-toiminnallisia lappuja ainakin joissakin kaupoissaan. Pricer mainostaa lapuilleen jopa 20 vuoden patterin kestoa.

Hintaetiketit sähköistyvät Prisma Joensuussa - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) siirtyy sähköisiin ESL-hintaetiketteihin marraskuun alkupuolella Prisma Joensuussa. Sähköisillä ESL-hintaetiketeillä tehostetaan myymälässä tehtävää työtä, ja samalla parannetaan asiakkaiden saamaa palvelua. Yksi etu sähköisissä hintanäytöissä liittyy niissä...

pko.fi

Finnish co-operative retailer S Group chooses Pricer as the supplier of electronic shelf labels

Following a thorough evaluation program with Pricer’s in-store digital solution leveraging Pricer Plaza (SaaS) and electronic shelf labels (ESL) solutions, Finnish S Group announces their choice of Pricer as their newest ESL supplier and signs a framework agreement for five years.

www.pricer.com

Trouble-free use thanks to longer battery life!

Pricer's electronic shelf labels (ESL) have been using infrared technology since 1991, which not only ensures optimal communication but is also known to be very energy efficient...

jrtechsolutions.ca

 

[Sonic Empire]

Taas paljon melua mitättömästä asiasta. Elektroniset hintalaput tuovat vain säästöjä.

 

[miloytyn]

Noissa ESL tageissa patterit kestää vuosia, ei niitä todellakaan kanniskella takahuoneeseen lataamista varten.

 

[miloytyn]

Niin ja tuli vielä mieleen että isossa kaupassa noita hintalappuja on kymmeniätuhansia. Virta- ja tiedonsiirtokaapelien vetäminen jokaiseen olisi ihan käsittämättömän iso homma eikä siinä olisi mitään järkeä.

 

[Trespasser]

Näillä näytöillähän säästetään tosiaan aivan tolkuton määrä tulostamista. Ennen noiden piti takahuoneessa tulostella Xeroxista A4 arkkeja ulos pinoittain kun jotain piti muuttaa.

Puhumattakaan henkilötyövuosien säästöistä kun ei niitä tulosteltuja lappuja tarvitse hyllyihin vaihtaa käsipelillä. Nää hintalaput on digitalisaation parhaita puolia ja järkevää käyttöä tekniikalle.

En tosin koskaan ole nähnyt lappujen päivittyvän 5-30 sekunnin välein, todella harvoin näkee niiden päivittyvän ylipäätään. Eipä niiden edes tarvitse "välähtää" muuten kun tietoja muuttaessa. Monessa paikassa taidetaan lapun päivitys tehdä pariin kertaan jos hintatietoa muutetaan. En ole varma vaatiiko monivärilaput pari sykliä muutenkin? Se 30s-1min satunnainen häröily on kuitenkin pieni haitta hyötyihin nähden.

 

[Sompi]

Niitä lappuja taitaa olla monenlaisia enkä tietenkään tiedä minkä kaupan hyllyjä olet tutkinut, mutta tässä viime vuosinakin on edelleen ollut uutisia että S-ketju käyttää infrapuna-toiminnallisia lappuja ainakin joissakin kaupoissaan. Pricer mainostaa lapuilleen jopa 20 vuoden patterin kestoa.

Hintaetiketit sähköistyvät Prisma Joensuussa - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) siirtyy sähköisiin ESL-hintaetiketteihin marraskuun alkupuolella Prisma Joensuussa. Sähköisillä ESL-hintaetiketeillä tehostetaan myymälässä tehtävää työtä, ja samalla parannetaan asiakkaiden saamaa palvelua. Yksi etu sähköisissä hintanäytöissä liittyy niissä...

pko.fi

Finnish co-operative retailer S Group chooses Pricer as the supplier of electronic shelf labels

Following a thorough evaluation program with Pricer’s in-store digital solution leveraging Pricer Plaza (SaaS) and electronic shelf labels (ESL) solutions, Finnish S Group announces their choice of Pricer as their newest ESL supplier and signs a framework agreement for five years.

www.pricer.com

Trouble-free use thanks to longer battery life!

Pricer's electronic shelf labels (ESL) have been using infrared technology since 1991, which not only ensures optimal communication but is also known to be very energy efficient...

jrtechsolutions.ca

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat. Tuo infrapuna olisi kyllä järkevämpi ratkaisu, koska se ei kuluttaisi turhaan kallisarvoisia radiotaajuuksia tuollaiseen turhuuteen. Mainostettu patterikesto voi olla jotain muuta kuin todellinen kestoikä. Helposti voisi olla virtakisko siinä hyllyn reunassa noita varten ja saataisiin tuokin järjestelmä heti paljon ympäristöystävällisemmäksi.

Vähemmän yllättäen tietyillä kirjoittajilla on tarve lytätä tämänkin aiheen kritiikki hiljaiseksi. Eivätköhän nämäkin viestit täältä vielä häviä, kun moderaattorit saavat saappaannuolijoilta ilmoituksia.

 

[jetblack]

Kysyin asiasta myyjältä ja kuulemma ihan radioaalloilla toimivat. Tuo infrapuna olisi kyllä järkevämpi ratkaisu, koska se ei kuluttaisi turhaan kallisarvoisia radiotaajuuksia tuollaiseen turhuuteen. Mainostettu patterikesto voi olla jotain muuta kuin todellinen kestoikä. Helposti voisi olla virtakisko siinä hyllyn reunassa noita varten ja saataisiin tuokin järjestelmä heti paljon ympäristöystävällisemmäksi.

Vähemmän yllättäen tietyillä kirjoittajilla on tarve lytätä tämänkin aiheen kritiikki hiljaiseksi. Eivätköhän nämäkin viestit täältä vielä häviä, kun moderaattorit saavat saappaannuolijoilta ilmoituksia.

Virtakisko hyllyn reunassa tarkoittaisi että pitäisi hankkia kilometritolkulla sitä Virtakiskoa, vetää virrat siihen ja sitten se olisi turhaa 99,999% ajasta. mikä tässä olisi järki ja säästö? Sitten on kaatopaikat täynnä käytetty virtakiskoa. Radiotaajuuksissa on sellainen hyvä puoli että ne ovat uusiutuva luonnonvara, eivät ole ihan heti kulumassa loppuun. Samaa sähkömagneettista säteilyä ne infrapuna ja radiotaajuudet ovat. Ja vielä, Ajatelkaa lapsia! mitäs siitä tulisi että hyllyt olisi sähköistetty virtakiskoilla. ja kyllä se virtakiskokin sähkökentän luo ympärilleen...