Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Moro

Tämä pohdinta paneelimäärän kannattavuudesta ei taida johtaa mihinkään,jos kaikkia asioita alkaa exelöimään niin ei aikaakaan kun valkotakkiset noutaa exelöijän pyöreään huoneeseen.
En tosin edes osaa enään exel taulukkoa laatia mutta olisi hienoa jos joku exelöisi minulle että kuinka kannattavaa oli joskus ostaa CanAm Spyred RT ja iloita matkanteosta tähän mennessä n. 50 000 km matka ympäri Suomea ja Eurooppaa ja jos siihen helvetin taulukkoon saa vielä mahtumaan välillä hyvän oluen nauttimisen ja hienot maisemat niin paljonko siitä jää sinne viivan alle.
Mitä sille exel taulukolle ja TMA:lle tapahtuu jos se pirtti menee myyntiin ja siitä saakin paremman hinnan kuin ilman niitä ylimitoitettuja paneeleita ja vaikkapa vielä ne akut jotka ostettaessa exel taulukkolaskennan mukaan oli tosi huone hankinta.

Eikös tätä asiaa voi näinkin fundeerata eikä aina vaan että onko jokin asia kannattavaa,tämä ei ole kellekkään vi...ilua vaan vaihtoehto ajattelutavalle.
 
Jokainen saa tietenkin hankkia mitä lystää ja minkä verran lystää. Kunhan vaan taas muistutin miten omat laskelmat näyttää. Ei se multa pois ole että muilla on enemmän paneelia kuin minulla ja silti mulla takaraivossa jatkuvasti on että laajennan paneelien määrää.

CanAm spyder RT ei ole minua varten, mutta oikealla paneelimitoituksella olisit ajanut aika pirun monta kilometria :) 7 litran kulutuksella 1,9e/litralta exceli sanoo 15037km jos jättää paneeleita ostamatta 2keur edestä.
Tämän takia on jokaisen oma päätös mihin rahat käyttää. Harvalla riittää sekä paneeleihin että 15tkm ajelua vaan joutuu valitsemaan.
 
melkein aiheesta. Ilmeisesti käytetty auronkoenergia% lasketaan 100-myynti/kokonaistuotto. Miten laskette omavaraisuuden. Tähän on varmasti joku todella,helppo keino mitä en vain tajua. Minulla HA laskee tunneittain paljonko,wh kertyy ”varastoon”ja tunnin lopussa llämmittää allas tarpeellisen määrän minuutteja jolloin tunti nollaantuu. Esimerkkinä tuotto koko tunnin 1000w eli 30min kohfalla 2000w lämmitin aloittaa hommat ja lämmittää sen 30min. HA näyttää että verkoon myyty 0,5kwh ja ostettu 0,5 ja omavaraisuus 50% vaikka oikeasti 100. Luvut eivät täsmää tietenkään sähkölaskuun, ei täsmää HAn nettokulutuskaan. Seuraatteko,jotenkin tuntinetotusta tarkemmin vai onko hommaan tehtävä oma automaatio
 
HA näyttää että verkoon myyty 0,5kwh ja ostettu 0,5 ja omavaraisuus 50% vaikka oikeasti 100. Luvut eivät täsmää tietenkään sähkölaskuun, ei täsmää HAn
Oletko varma ettei teillä ole käytössä varttinetotus ? Se on ollut jo pitkään käytössä monissa paikoissa. Minulla on ollut varmaan vuodenpäivät.
 
(Tuotanto - myynti) / kiinteistön kokonaiskulutus x 100.
Kiinteistön kokonaiskulutus = ostettu + omakäyttö (tuotanto - myynti)
no täähän se. Pitää vielä vähän tutkia, kun omat luvut ei täsmää

Näyttökuva 2025-5-22 kello 23.53.47.png
 
Home Assistanttiin kannattaa asentaa HACSin kautta Balance Neto -niminen lisäosa. Tekee varttinetotuksen.
 
Just kiroilin että meillä ollut nyt tämän vuoden varttinetotus käytössä ja pitäisi keksiä miten tätä hyödyntää. Vartti on todella lyhyt aika pistää osto/myynti suhde 0:1. En ala käynnistelemään poreallasta 3 minuutiksi tms.
Ehkä nielen tuon pienen tappion ja en edes yritä? Pientä on, esimerkiksi 18.5. yhdellä tunnilla tuotettu 2,8kwh, ostettu 0,16kwh ja myyty 0,19kwh. Ostosta vaan kun joutuu maksamaan siirrot niin tässä häviää jotain, esim nyt huimat 0,4centtiä. Taitaa tästä euro tai pari kuukaudessa huonolla tuurilla tulla takkiin. Eli kannattais nipistää jos sen vaan koodilla saisi tehtyä.
 
Ostosta vaan kun joutuu maksamaan siirrot niin tässä häviää jotain, esim nyt huimat 0,4centtiä. Taitaa tästä euro tai pari kuukaudessa huonolla tuurilla tulla takkiin. Eli kannattais nipistää jos sen vaan koodilla saisi tehtyä.
Kyllä sitä tuppaa lurahtaan myyntiin muutama kWh pöivässä ja ostamaankin joutuu. Miinustunneille on itellä automaatio, mikä koittaa estää myyntiin pääsyä, jos pörssi kovin miinuksella. Muutenhan tuo omakäyttö on pysynyt ihan kohtuullisen hyvällä tasolla.
 
Home Assistanttiin kannattaa asentaa HACSin kautta Balance Neto -niminen lisäosa. Tekee varttinetotuksen.
Tuon virittelin eilen ja tänään on lvv seurannut tasetta ja aika mukavasti hillitsee myyntiä ja ostoa. 91% tänään omaan käyttöön tuotannosta. Pilveilypäivänä varsin hyvä.
 
Ihan ha:n omilla apureilla tuon voi tehä, näin ollut itsellä vuodenpäivät. Eitarvitse lisäosia laitella
Käyttäjiä tietysti monen tasoisia niin helppo tuo lisäosa niille joille ei kaikki ominaisuudet ole tuttuja vielä.
 
Käyttäjiä tietysti monen tasoisia niin helppo tuo lisäosa niille joille ei kaikki ominaisuudet ole tuttuja vielä.
Toki, mutta ennemmin itse ainakin käytän olemassaolevia ko asennan aina lisäosia turhaan joiden vikaantumis herkyyskin kasvaa..
Ohjestaisin muuten tähän ny sen netotuksen ihan ha:n omilla jutuilla mutta ko ei näinkrapulassa millään muista. Jos joku voi jelpata mua ni arvostan 😊
 
No ei kai se oo kun tehdä kaksi miinuslasku summasensoria net importille ja net exportille. Laskee ne mittarilta tulevista importista ja exportista ja antaa rullata. Niistä utility meterit, joita resetoidaan quarter-hourly. Lopuksi vaikka automaatio joka jokaisen vartin loppupuolella ottaa utility meterien tuloksen ja lisää sen lopputulos varttinetto_import ja varttinetto_export numeroon jota käytetään energiatabilla, mikäli kyseinen netto on positiivinen.

On varmaankin muitakin tapoja hoitaa tuo. Enkä takaa että em ratkaisu toimii, tai olisi optimaalisin. Mulla pyörii aika läjä muutakin automaatiota HA:ssa, joten Balance Neto sai hoitaa varttinetotuksen osuuden. Sen on joku muu debugannut toimivaksi. Arvostan. Kukin tyylillään, HA:n hienous on juuri se että jokainen voi tehdä siitä omanlaisensa.
 
Ite kans vääntelin noita apureita ja sain ne toimimaan, mutta silti tuo balance neton antamat arvot täsmää aivan täysin datahubin tietoihin. Omissa oli heittoa vähän jostain syystä, joten joka vartissa varmaan syntyi vähän eroa.
 
Ilmeisesti ei toimi varttinetotuksessa, vaan ainoastaan tuntinetotuksessa tuo balance neto? Eli pankki resetoituu vain joka tunti ?
 
Itselläni kuluu sähköä...paljon, sanotaan pyöreästi 25000 kWh. Rintamamiestalo, sähkölämmitys, blugin-auto. Jonkin verran lämmitän pönttöuunia, puulämmitteinen sauna. Kaksi ilmalämpöpumppua.

Vuodenvaihteessa päättyi kiinteä sähkösopimus ja tuumailin ensimmäistä kertaa pörssisähkösopimusta, koska kiinteähintainen oli silloin liki 9 snt/kWh. Löysin älykkäät releet ja automaation ja valitsin pörssisähkön. Tammi-maalis pääsin niiden avulla 3 - 4 snt hintahaarukkkaan. Aiheesta innostueena perustin parin kaverin kanssa yrityksen www.alywatti.fi. Samaisesta syystä hommasin maaliskuussa itselleni paneelit akuston kera ja lisäsin ne automaatioon. En suuremmin miettinyt takaisinmaksuaikaa, into oli sen verran kova. Ajattelin että labraillaan nyt ensin ja katsotaan sitten kuinka miehen käy.

Tähän liittyen loin tämän viestiketjun, koska halusin tietää, mitä jengi ajattelee tästä aiheesta ja minkämoisiin omavaraisuusasteisiin on päästy, koska se yksi osa-alue, jota automaatioilla pyrin maksimoimaan. Toinen on ostoenergian hinnan minimointi ja kolmas myyntienergian hinnan maksimointi. Ja joo, tunnustan, mainosmielessäkin kyllä.

Mulla tuo omavaraisuus on tosiaan yli 90%. Tähän pääsen mainitsemallani kokonaisuudella. Kommenttien perusteella omavaraisuus ilman akkua puolet tuosta.

Kuormaohjauksessa lämmitys, käyttövesi, ILPit, autonlataus, pesukoneet.

Aurinkovoimalan mitoituksen tein puolipilvisen kelin mukaan. Paneelit 9,5 kW, akku 10 kWh, invertteri 11 kW. Tuotto on nyt ollut välillä 10 - 70 kWh / päivä. Talon kulutus näin lämmityskauden ulkopuolella 30 - 50 kWh.

Koko paketti on kustantanut 11 k€. Karkeasti akusto 4 k€, paneelit + invertteri 6 k€, kuormanhallinta+automatisointi 1 k€.

Koko paketin labrauksen tuloksia tähän mennessä eli huhti - touko:

Sähköenergian kokonaiskulutus / kk: 1000 -1500 kWh
Ostoenergia/ kk: 100 - 150 kWh
Myyntienergia / kk: n. 300 kWh (kelit ei oo ollu esim nyt toukokuussa mitenkään erityisen aurinkoiset ,muttei nyt huonotkaan)
1748328477626.png


Alkuvuosi tammi-maalis pelkällä kuormanhallinnalla, huhti-touko aurinkopaneelit mukana:

Unohdan kiinteät maksut ja teen vertailun ainoastaan siirrolle ja energialle. Suhteutan nämä siihen, ettei minulla olisi kuormanhallintaa eikä aurinkovoimalaa ja olisin valinnut kiinteän sopparin, sanotaan nyt hintaan 8 snt/kWh.

tammi: 2300 kWh, säästö 4 snt/kWh = 92 €
helmi: 2900 kWh, säästö 4 snt/kWh = 116 €
maalis: 1700 kWh, säästö 4 snt/kWh = 68 €

huhti: kokonaiskulutus 1300 kWh joka ostettuna ja siirrettynä olisi maksanut 195 €. Verkosta ostin 120 kWh joka maksoi siirrettynä 13 €, loput paneeleista. Verkkoon möin sähköä 280 kWh ja tienasin 5 €. Maksettavaa jäi siis 8 € eli vertailuna jäin plussalle 187 €.

touko tähän mennessä: on pitkälti kopio huhtikuusta, plussalla tähän mennessä 175 €.

Yhteensä tammi-touko: 9500 kWh, säästö 638 €

Ennustus loppuvuodesta:

Tämä on vain ravistus, mutta mennään sillä.

Kesäkuu: 1300 kWh, säästö 150 €.

Puoli vuotta(tammi-kesä): 10800 kWh, 788 €

2 x puoli vuotta: 21600 kWh, 1576 €

Tuohon päälle 2000 kWh akkusähkön ostomyyntiä 10 snt voitolla.

Yhteensä: 23600 kWh, 1776 €, kun omavaraisuus yli 90%, akku, kuormanhallinta.

Jos omavaraisuus tiputetaan karkeasti tuosta puoleen, tippuu aurinkokuukausien hyöty puoleen ja akkumyynti jää pois:

Yhteensä: 23600 kWh, 1064 €, kun omavaraisuus yli 45%, ei akkua, kuormanhallinta.

Jos kuormanhallintakin tiputetaan pois, tippuu hyöty taas puoleen:

Yhteensä: 23600 kWh, 532 €, kun omavaraisuus yli 45%, ei akkua, ei kuormanhallintaa.

Tuostahan sitä voi sitten tuumia takaisinmaksuaikaa ja tuottoa ja akun hyötyä. Kustannukset ilman aurinkovoimalaa, kuormanhallintaa ja automatiikkaa 23600 kWh x (0,08 €/kWh+0,07 €/kWh) = 3540 €. Kenties ajatuksella, että kun vettä virtaa ja aikaa kuluu esim. 20 vuotta on koko paketti käyttökelvoton. Kuinka energianhinta ja pörssisähkö sitten käyttäytyy ja heilahtelee tulevaisuudessa, jää nähtäväksi.

Mittaroinnin vaikutus kulutukseen:

Ilman reaaliaikaista mittarointia on vaikea tehdä päätöksiä! Automaation mukana tuli tuollainen, myös vedelle. Oli järkytys huomata, miten paljon vettä läträttiin esim suihkussa. Teini lasetti nappulat kaakossa liki 100 litraa per suihkukerta. Mittaroinnilla saatiin kiinni tuo ja muutama muukin lievempi lasetus ja vedenkulutus tipahti puoleen, joka tarkoittaa meillä 500 € säästöä vuositasolla. Sama on käynyt sähkönkulutuksessa eli myös siihen on tullut mittaroinnin mukana järki. Ja se järki ei ole sitä, että nyt on sähkö halpaa, nyt nupit kaakkoon, vaan että vähemmälläkin pärjää. On tullut tietoisuus siitä, mitä mikäkin laite kuluttaa ja onko asialle jotain tehtävissä.
 
Pörssisähkö on ollut alkutalvestakin varsin halpaa, osasyynä varmasti eräs ankkuri.
Mutta tilanne olisi voinut olla sellainenkin että Tornionjokea seilaavan ilmalaivan ankkuri olisi ollut alhaalla Tornio-Ylitornio välillä ja pörssisähkön hinta olisi sitten ollut jotain ihan muuta...

Sitä vaan meinaan että nykytilanteessa ne kuukausikohtaiset kiinteä vs pörssisähkö vertailut on ihan turhia... Pörssi on toki pitkässä kaavassa todennäköisesti edullisempi mutta normaalitilanteessa paneelit katolla voi kääntää vuosikeskiarvon kiinteän hyväksi...
 
Pörssisähkö on ollut alkutalvestakin varsin halpaa, osasyynä varmasti eräs ankkuri.
Mutta tilanne olisi voinut olla sellainenkin että Tornionjokea seilaavan ilmalaivan ankkuri olisi ollut alhaalla Tornio-Ylitornio välillä ja pörssisähkön hinta olisi sitten ollut jotain ihan muuta...

Sitä vaan meinaan että nykytilanteessa ne kuukausikohtaiset kiinteä vs pörssisähkö vertailut on ihan turhia... Pörssi on toki pitkässä kaavassa todennäköisesti edullisempi mutta normaalitilanteessa paneelit katolla voi kääntää vuosikeskiarvon kiinteän hyväksi...
Ei käännä, mulla oli kaksvuotta (loppu tammikuussa) kiinteä 5c/kwh hinta.. pörsillä ja optimoinneilla ennen ko akut tulee kesäkuussa, maalis huhtikuussa jo sähköyhtiö maksoi mullepäin.. ja sähkölämmitteinen torppa, ja sähköauto pihassa.
Edit sitäennen omi pal lyhyempi aika ko ei sähkölaskua tullu, ehkä touko syyskuu
Edit kaks, ny saanu parilla piikkipäivällä ko sähko halpaa tai kallista käänettyä jo päivässä omaksieduksi
 
Viimeksi muokattu:
Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.
 
Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.

Sähköauto, poreallas ja kun nämäkin täynnä - yhteiseen hyvään. Kämppä toki myös mukavan viileäksi ilpillä.
 
Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.
Märkätilojen lattialämmityksiin.
 
Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.
Kai sun täytyy joku keinokuorma hommata, ei kai siinä muukaan auta?

Tai sitten Isompi akusto jolla treidaa pörssisähköhintojen mukaan ja syöttää ne tarpeen vaatiessa tyhjäksi ennen aurinkoista päivää ja sääennuste lupaa hyviä paneelituottoja.

Riippuen paneeliston koosta, 10kWh:kin voi riittää pitkälle, mutta isolla paneelistolla tarvinnee kesällä jopa useampia kymmeniä kWh:ta.

Tämä strategia tietty kusahtaa jos tulee kesäisin päiviä jolloin on miinushintaa vuorokausia putkeen.
 
Joillain inverttereillä onnistuu myös tuotannon rajoittaminen, jos ei halua osallistua talkoisiin.
 
Voisikohan maalämpökaivoa lämmittää ylimääräisellä energialla? Ja olisikohan tuosta pitkällätähtäimellä jotain hyötyä?
Minulla on maalämmössä maaviileä eli periaatteessa vie lämpöä takaisin kaivoon. En tiedä onko kaikissa mutta ainakin nidellä on ohivirtaussäädin eli lämmitys ja viilennys voivat yhtä aikaa olla päällä. Teoriassa lattiasta voisi puskea lämpöä ja viilennyskone veisi sen takaisin. Mutta hyötysuhde on alle 100 ja pumpun käyttöiät yms niin ei kannata.

Minulla on paneeleja 2,7 kw, mutta aurinkoisenä päivänä poreallas on jo puolenpäivän aikaan 39 astetta ja muualle ei oikein saa varastoitua. Onko tässä pakko suunnata uima-allas tai akkukauppaan
 
Kai sun täytyy joku keinokuorma hommata, ei kai siinä muukaan auta?

Tai sitten Isompi akusto jolla treidaa pörssisähköhintojen mukaan ja syöttää ne tarpeen vaatiessa tyhjäksi ennen aurinkoista päivää ja sääennuste lupaa hyviä paneelituottoja.

Riippuen paneeliston koosta, 10kWh:kin voi riittää pitkälle, mutta isolla paneelistolla tarvinnee kesällä jopa useampia kymmeniä kWh:ta.

Tämä strategia tietty kusahtaa jos tulee kesäisin päiviä jolloin on miinushintaa vuorokausia putkeen.
15kwh akku löytyy tällä hetkellä, suurempaa ei oo oikein järkevää hommata kun tuolla menee jo yöt ilman ostosähköjä.

Huawein Emma kyllä osaa aika hyvin jo ennustella tulevat kuormat ja hintojen mukaan latailee akkuja ja purkaa / estää ylituotannot kun ei ole kannattavaa myydä.

Mitä enemmän dataa kerätty sitä paremmin ennusteet ja säädöt toimii.

1748450265735.png
 
Voisikohan maalämpökaivoa lämmittää ylimääräisellä energialla? Ja olisikohan tuosta pitkällätähtäimellä jotain hyötyä?
Olen tuumaillut myöskin tätä ja törmäsin äsken kandidaatintyöhön jossa on käsitelty samaa asiaa. Työn sivulta 16 löytyy kuvaaja, jonka mukaan energiakaivon lämmittämisestä on hyötyä matalilla kaivon syvyyksillä, mutta syvillä kaivoilla hyötyä ei enää olisi (paitsi mahdollisesti jos kaivoja on useampi lähekkäin). Työssä käsitellään aurinkopaneelien sijasta aurinkokeräimiä, mutta kuitenkin sama perusidea varastoida kesällä energiaa porakaivoon.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/han...d=44D28975BFF18E9475A23A73AD457898?sequence=4
 
Olen tuumaillut myöskin tätä ja törmäsin äsken kandidaatintyöhön jossa on käsitelty samaa asiaa. Työn sivulta 16 löytyy kuvaaja, jonka mukaan energiakaivon lämmittämisestä on hyötyä matalilla kaivon syvyyksillä, mutta syvillä kaivoilla hyötyä ei enää olisi (paitsi mahdollisesti jos kaivoja on useampi lähekkäin). Työssä käsitellään aurinkopaneelien sijasta aurinkokeräimiä, mutta kuitenkin sama perusidea varastoida kesällä energiaa porakaivoon.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/han...d=44D28975BFF18E9475A23A73AD457898?sequence=4
Keräin ja paneli on kuitenkin melko eri asia, vaikka teho tulee samasta lähteestä. Kaikki on eriä, tekniikka,laitteisto, kaikki..
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Kopi putkipidin/kiinnikkeitä suosittelen
 
Kiitos ajatuksista. Täytyy pohtia, nouseeko suojaputki tarpeettoman korkealle kattopinnasta. Tarkoitus on kuitenkin ujuttaa kaapelointi harjatiilen alta aivan kattopinnasta.
Kuinka pitkä veto? Omalle katolle ovat kiinnittäneet paneelikiskoon ja sitten ei ole välissä kiinnikkeitä. En tiedä onko edes kiinni yläpäästä ylätiilen alla
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Ite laitoin 32mm JAPPin ihan pannalla päälimmäiseen tiileen propaten tosta missä 2 tiiltä päällekkäin. Toinen pää sit paneelien kiinnityskiskoon. Tukeva tuli.

Screenshot_20250608_215140_Gallery.jpg
 
Ite laitoin 32mm JAPPin ihan pannalla päälimmäiseen tiileen propaten tosta missä 2 tiiltä päällekkäin. Toinen pää sit paneelien kiinnityskiskoon. Tukeva tuli.

katso liitettä 1546756
Hyvännäköinen tuo läpivienti aluskatteen välistä! Edelleen korpee, että ammattimiehet tekivät alustatteeseen reiän, jonka sitten "tiivistivät" sikamassalla ja sitkoteipillä
 
Olen aikeissa asentaa paneelit itse (sähkömies kytkee). Paneelit tulevat tiilikatolle, lähelle harjaa. Maadoituksen ja paneelikaapelit vien harjatiilen ja aaltotiilen saumasta suojaputkessa yläpohjan tuuletustilaan. Millaisia keinoja olette käyttäneet tai nähneet käytettävän suojaputken kiinnittämisessä muutaman tiilen matkalle, jonka putki jää näkyviin paneelien ja harjan välille? Oheisessa tekemäni suunnitelman kuvakaappauksessa keltainen paksu viiva kuvastaa suojaputkea.

Yksinkertaisin ratkaisu, joka itselleni tulee mieleen, on tehdä RST-rautalangasta pieni silmukka, jonka ruuvaan ruoteeseen/muuhun tiilen alla olevaan puurakenteeseen kiinni. Tämän rautalankasilmukan sitten voin kiristää suojaputken ympärille. Ei välttämättä kovin elegantti, mutta ehkäpä toimiva systeemi.

1749358510746.png
Minä laitoin vilpen tiilikattoläpiviennin (joka mahtui omassa tapauksessa paneelien alle) niin ei tarvinnut vetää tuollaista putkea. Aurinkopaneelien johdinten kiinnityksestä - kaapelikiinnikkeet - Aurinkovirta.fi
 
Suunnitelmissa autokatoksen katolle n. 60m2 alkaa kasaamaan paneeleja.
Voisi olla hyvä olla laajennettavissa myös akkukäyttöön tulevaisuudessa, home assistant hallinta ja automaatiot pakollisia.

Mikä nyt olisi hinta-laatusuhteeltaan järkevin invertteri tämmöiseen tarpeeseen?
Kärkkäisellä näyttäisi olevan growatit isossa alessa, menisikö esim. tuommoisella?

Edit:
Kommentteja näistä:

Onko niin että tuo tukee vain growatin omaa akustoa?
Akkulataus valmius (yhteensopiva Growatt ARK XH-akkujärjestelmän kanssa)

Vai saako tarvittaessa jonkun muunkin vastaavan?

Paneeleita mahtuu ehkä 18 (3 riviin 6 kpl)


Screenshot_20250613_063013_Chrome.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Nyt näyttää kärkkäisellä olevan paneeleitakin saldoilla, eikö tämä ole ihan ok tuohon hintaan?

Pikaisella katsauksella en ainakaan itse löytänyt suomesta paneelitarjousta, jossa saisi enemmän watteja per euro.

Johonkin osittain varjossa olevaan epäoptimaalliseen sijaintiin harkitsisin uutta ja kalliimpaa Longin X10 -mallia, mutta jos tulee varjottomaan paikkaan katolle, niin kannattanee kytätä tarjousten perään. Teknologian puolesta minulla on semmoinen mielikuva, että PERC<TOPCon<HPBC 2.0. Jos heikomman hyötysuhteen paneeleita tarvitsee useamman, niin kiinnitysosien kustannukset kannattanee myös huomioida vertailussa.
 
Pikaisella katsauksella en ainakaan itse löytänyt suomesta paneelitarjousta, jossa saisi enemmän watteja per euro.

Johonkin osittain varjossa olevaan epäoptimaalliseen sijaintiin harkitsisin uutta ja kalliimpaa Longin X10 -mallia, mutta jos tulee varjottomaan paikkaan katolle, niin kannattanee kytätä tarjousten perään. Teknologian puolesta minulla on semmoinen mielikuva, että PERC<TOPCon<HPBC 2.0. Jos heikomman hyötysuhteen paneeleita tarvitsee useamman, niin kiinnitysosien kustannukset kannattanee myös huomioida vertailussa.
Kiitos kommentista, nämä meni tilaukseen. 8kw invertteri + 18 paneelia 1850€

Tulee melkolailla varjottomalle paikalle, yhden puun kaadan vielä tieltä pois
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
Itsellä on ollut muutaman vuoden Oriman Easy Railien kanssa katolla 14 paneelia. Toimii hyvin. Ei ole ollut mitään … takaiskuja.
Juurikin konesaumakatossa siis itsellä paneelit.
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
En Raloksen Nanorailistä löydä muuta huonoa kun hinta, ja kehno pakkaus kuljetukseen sekä hidas lähetys. Muuten todella toimiva ja nätisti koneistetut osat.
 
Mikä olisi tällä hetkellä fiksuin lukkosaumapeltiin tuleva kiinnitysrarkaisu?

Noin 10 Panelia olisi mahdollisesti tarkoitus kiinnittää kahteen viiden paneelin riviin.

Aikaisemmissa viesteissä oli Raloksen Nanorailia parjattu, onko parempia ratkaisuja?
Jollain puristimilla alumiini profiileista asennuskehikko ja siihen?
Kannattaa lukea tämä myös päätöksenteon tueksi:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 960
Viestejä
5 112 167
Jäsenet
81 721
Uusin jäsen
Job

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom