Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Me ollaan varmaan semmonen perhe että niitten koneet menee sekaisin ku meidän tuloilla ja systeemeillä meiän ei pitäis pystyä elämään näin ja tuollaisessa talossa :D
Siks varmaa pitää vielä toimitella lippulappua ja mennä käymään.

Tai sitten ne vaan haluu nähdä että minkä näköinen tyyppi tienaa näin vähän ja kehtaa pyydellä tällaisia lainoja :D

Ihan ekoissa lainaneuvotteluissa 10v sitten OPn täti ku näki mun paperit ja tulot ja ammatin ni tokas mulle että "Tienaaks [ammatti] näin vähän?" Meni vähän maku neuvoitteluissa :D
 
Yhtiölainoja ei sinänsä tueta, kyse on kirjanpidollisesta tavasta kirjata lainan takaisinmaksu yhtiön kuluksi. Tuon järjestelyn haittapuolena on se, että asunnon arvonnousu on veronalaista tuloa sijoitusasunnoissa.

Ts. vaihtoehtoja on kaksi:
Ostat 150k velattomalla hinnalla asunnon - vastike 250e / kk, vuokra 1000e / kk, asuntolainan korko 1500e/v. Verotettavaksi vuosituloksi tulee 12000e - 250e*12 - 1500e = 7500e ja veroa menee maksuun 2250e.

Jos myyt asunnon 10v kuluttua 200k:lla, niin maksat arvonnoususta veroa lähtökohtaisesti 30%*50000e = 15 000e.

Jos taloyhtiö tulouttaa yhtiölainansa, niin seuraava skenaario on mahdollinen:
Ostat 100 000e asunnon jossa 50 000e yhtiölainaa 10v takaisinmaksuajalla. Vastike 250e, vuokra 1000e/kk, asuntolainan korko 1000e/v. Yhtiölainan lyhennys 438e/kk. Verotettava tulo on 12 000e - 12*250e - 1000e - 438e*12 = 12 000e - 9256e = 2 744e/v, eli veroja menee maksuun 823e/v.
(laskin 438e/kk-erän 10v 1% koron tasaerälainana nopeasti).

Kun myyt asunnon 10v kuluttua 200 000e hinnalla, niin myyntivoitoksi lasketaan 100 000e (koska ostohinta on 100 000e ja laina ei ole pääomitettu, vaan tuloutettu). Veroa menee maksuun 100 000e * 30% = 30 000e

--
Ekassa skenaariossa kokonaisverot 10x 2250e + 15000e = 38500e
Tokassa 8230e * 30000e = 38230e
-
Veronmaksu vaan siirtyy myöhemmäksi.

Oikeassa laskelmassa sijoituslainan koron määrä vähenee tietysti ajan kanssa, joten tuo pätee vain ekan vuoden veroksi, kummassakin tapauksessa myöhempien vuosien tuotot ja verot ovat hieman korkeammat kun se sijoituslaina lyhenee (ellei se ole bulletti).
-
Tässä kohtaa on se porsaanreikä, että asuu asunnossa itse sen täydet 2v. Silloin myyntivoitto on verotonta.
No joo enpä ajatellut tätä kun ajattelin että kaikki tietysti asuu sen 2v aina niin saa myydä ilman että maksaa voitosta veroa. Mutta ei toki aina ole näin jos ostelee niin monta sijoitusasuntoa, ettei ehdi kaikissa asua 2 vuotta.
 
No joo enpä ajatellut tätä kun ajattelin että kaikki tietysti asuu sen 2v aina niin saa myydä ilman että maksaa voitosta veroa. Mutta ei toki aina ole näin jos ostelee niin monta sijoitusasuntoa, ettei ehdi kaikissa asua 2 vuotta.
Ei tarvitse ostaa kuin yksi sijoitusasunto johon ei muuta itse ollenkaan, niin asiaa on hyvä pohtia.
 
Mikäs näkemys Teillä on tuosta/nuista lainaturvista? Danskella on käytössä juuri kyseisellä nimellä oleva turva.Varmaan myös muillakin pankeilla vähän eri nimellä.
Ensiasunnon ostajan näkökulmasta mietin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs näkemys Teillä on tuosta/nuista lainaturvista? Danskella on käytössä juuri kyseisellä nimellä oleva turva.Varmaan myös muillakin pankeilla vähän erillä nimellä.
Ensiasunnon ostajan näkökulmasta mietin.
Mielenrauhaa. Ei kai siinä sen ihmeempiä. Suosittelen kuitenkin lukemaan pienellä präntäyt koska niissä on yleensä melko meheviä koukkuja..
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mielipiteitä uudiskohteesta Helsingissä, sellainen koukku tässä on että kohde on Helsingin kaupungin vuokratontilla. 50 vuoden sopimus indeksiehdolla. Pääsääntöisesti omalla tontilla olevaa asuntoa etsitty, mutta Helsingin kaupungin vuokratontti ei nyt ole vielä täysin poissuljettu. Yhtiöytetty tontti on ehdoton ei.
 
Uskallatko avartaa vähän :)
No yleensä noissa on kaikenlaisia koukkuja. Juuri tuota lainaturvaa en tunne, mutta esimerkiksi Nordealla sanotaan Lainaturvassa työttömyydestä näin:
2.4.1 Työttömyys Työttömyyden turvan perusteella maksetaan vakuutetulle kuu-kausikorvausta, jos hän on ilman omaa syytään joutunut talou-dellisista tai tuotannollisista syistä työttömäksi.Vakuutuskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vakuu-tettu on jäänyt kokonaan vaille vakituista työtä ja että hän on il-moittautunut työvoimaviranomaisille työttömäksi työnhakijaksi. Sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 30 päi-vää työttömyyspäivärahan omavastuuajan alkamisesta, makse-taan korvausta kultakin seuraavalta työttömyyspäivältä. Korvaus lasketaan todellisten työttömyyspäivien mukaan päiväkorvauk-sena, joka on 1/30 vakuutushakemuksessa ilmoitetusta kuukau-sikorvauksesta. Kuukausikorvauksen määräksi voidaan sopia enintään 1 350 eu-roa.Työttömyyden jatkuessa korvausta maksetaan 30 päivän välein, kunnes työttömyys päättyy tai vakuutus lakkaa. Korvauk-sen maksaminen työttömyyden perusteella ei johda koko vakuu-tuksen päättymiseen eikä vaikuta vakuutuksen perusteella mak-settavien kertakorvausten suuruuteen. Koska vakuutus ei pääty, vakuutuksenottajan on maksettava vakuutusmaksut aivan nor-maalisti myös korvausajalta. Työttömyyskorvausta maksetaan saman työttömyyden perus-teella enintään 12 kuukaudelta (= 360 päivältä), minkä jälkeen korvauksen maksaminen edellyttää 6 kuukauden yhtäjaksoista työssäoloa ja korvausedellytysten uudelleen täyttymistä. Korvausta työttömyyden turvan perusteella maksetaan koko va-kuutuksen voimassaoloaikana enintään 24 kuukaudelta(= 720 päivältä). Korvausta ei makseta muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Eli ei ole kovin kaksiset korvaukset mitä tuolta saa jos työttömäksi joutuu. Halvemmalla pääsee kun ottaa lyhennysvapaata ennen lainan alkua tai Lyhennysjouston työttömyyden ajaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
No yleensä noissa on kaikenlaisia koukkuja. Juuri tuota lainaturvaa en tunne, mutta esimerkiksi Nordealla sanotaan Lainaturvassa työttömyydestä näin:


Eli ei ole kovin kaksiset korvaukset mitä tuolta saa jos työttömäksi joutuu. Halvemmalla pääsee kun ottaa lyhennysvapaata ennen lainan alkua tai Lyhennysjouston työttömyyden ajaksi.

OP:n tarjouksessa kävin kanssa turvaa joka korvaisi työttömyyden ja sairastumisen takia lainanmaksua. Ehdoissa luki sitten, että ei korvaa jos tulee burnout, mielenterveysongelmia tai jopa selkävaivoja. Näin IT alalla tai toimistotyössä työskentelevänä tuossahan on ne top 3 terveys syyt miksi jengi nykyään pitkälle sairaslomalle jääkin. Ei toimistotyöläisen tarvitse jalan pokki menemistä pelätä...

Ansiosidonnainen taitaa olla YTK:n tai muun kautta selvästi halvempi vaihtoehto kuin nämä pankin suojat. Se antaa turvaa sentään potkujen varalta ja jos ei usko, että käsi menee töiden takia rikki, ei varmaan nämä turva sairastumisen varalta paljon auta jos burnout iskee.

Edit: Korjattu YIT -> YTK
 
Viimeksi muokattu:
OP:n tarjouksessa kävin kanssa turvaa joka korvaisi työttömyyden ja sairastumisen takia lainanmaksua. Ehdoissa luki sitten, että ei korvaa jos tulee burnout, mielenterveysongelmia tai jopa selkävaivoja. Näin IT alalla tai toimistotyössä työskentelevänä tuossahan on ne top 3 terveys syyt miksi jengi nykyään pitkälle sairaslomalle jääkin. Ei toimistotyöläisen tarvitse jalan pokki menemistä pelätä...

Ansiosidonnainen taitaa olla YIT:n tai muun kautta selvästi halvempi vaihtoehto kuin nämä pankin suojat. Se antaa turvaa sentään potkujen varalta ja jos ei usko, että käsi menee töiden takia rikki, ei varmaan nämä turva sairastumisen varalta paljon auta jos burnout iskee.
Tarkoittanet YTK:ta.. :rolleyes:
 
Noin mäkin luulin.
Se OPn nettilomakekin oli jo niin kattava että kyllä sen perusteella pystyis jo sanoo että pystyykö parempaan kun nykyinen pankki (Nordea).
Taian pistää mailin johon tiivistän tulot ja varallisuuden ja yhteenvedon talosta ja sanon että pystyttekö parempaan, kyllä/ei ja jos, niin neuvotellaan sitten lisää ja lippujen ja lappujen kanssa.
Ja farssi jatkuu.
Pistin mailia että haluaisin tiedon että pystyvätkö he parempaan nettitietojen perusteella jotta voimme sitten tarvittaessa jatkaa neuvotteluja.
Vastauksena tuli että nettitietojen perusteella ei voi antaa sitovaa tarjousta ja pitää todeta dokumentit ja henkilöllisyys ennen sitovaa tarjousta.
Huoh. En pyytäny sitovaa tarjousta vaan että pystyvätkö he parempaan nettitietojen perusteella. On se vitun vaikeeta ja mitä helvetin virkaa koko pumaskalla on jos sitä ei voi käyttää mihinkään ja kaikesta pitää kuitenkin toimittaa uus lippulappu.

Yritän vielä kerran ja sanon että en odota sitovaa tarjousta vaan vastausta siihen että pystyvätköhä nettitietojen perusteella parempaan kuin nykyinen pankkimme ja kannattaako meidän jatkaa kilpailutusta.
 
Mikäs näkemys Teillä on tuosta/nuista lainaturvista? Danskella on käytössä juuri kyseisellä nimellä oleva turva.Varmaan myös muillakin pankeilla vähän eri nimellä.
Ensiasunnon ostajan näkökulmasta mietin.

En suosittele, maksavat huomattavasti enemmän kuin "oikea" henkivakuutus, sekä vakuutusehdot ja mahdolliset korvaukset huomattavasti heikommat. Itsellä kokemusta sen verran, että lainaturva kattoi lainanmäärästä max. 75% mahdollisessa kuolemantapauksessa, sekä pysyvästä työkyvyttömyydestä voit saada korvausta vasta kun haittaluokka 5 ->, kun esim. Aktian henkivakuutuksessa pysyvän työkyvyttömyyteen määrittämisen riittää Kelan lausunto. Jos puolison kanssa yhteinen lainaturva, ja molemmat joudutte työkyvyttömiksi niin lainaturvassa vain toinen teistä voi saada kerralla korvausta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mielipiteitä uudiskohteesta Helsingissä, sellainen koukku tässä on että kohde on Helsingin kaupungin vuokratontilla. 50 vuoden sopimus indeksiehdolla. Pääsääntöisesti omalla tontilla olevaa asuntoa etsitty, mutta Helsingin kaupungin vuokratontti ei nyt ole vielä täysin poissuljettu. Yhtiöytetty tontti on ehdoton ei.
Yleensähän ongelmana on, että vuokratontin kanssa vastike on korkea, mutta velattoman myyntihinnan ero vuokratontillisten ja omalla tontilla varustettujen välillä ei ole niin suuri kuin pitäisi olla. Toisaalta Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jatkossa tontteja pyrittäisiin vuokraamaan myymisen sijasta, eli uudiskohteissa on vähemmän valinnanvaraa, jos haluaa omalla tontilla olevan kohteen.

Pikku-Huopalahtihan on esimerkki paikasta, jossa on käytännössä pelkästään vuokratontteja. Asuntojen hintataso on silti korkea, koska alue on suosittu.
 
Mikäs näkemys Teillä on tuosta/nuista lainaturvista? Danskella on käytössä juuri kyseisellä nimellä oleva turva.Varmaan myös muillakin pankeilla vähän eri nimellä.
Ensiasunnon ostajan näkökulmasta mietin.
OP:lta otettiin itse laina ja tuputtivat lainaturvaa seuraavanlaisesti:

200k€ kertakorvaus suoraan lainaan, eli rahat ei kulje sinun tilisi kautta vaan lainan pääomaa lyhennetään ko. summa (vaikka pääoma olisi jo alle 200k€). Hinta 1250€ vuosi. Veroton korvaus.

Konsultoin toki asian suhteen lähituttavuuksia ja isääni lainatakseni: ”tulen ite vetämään sua turpaan jos otat sen lainaturvan”.

Ruvettiin tutkimaan asiaa henkivakuutuksen kautta. Henkivakuutuksen ja tuon lainaturvan ero on se, että henkivakuutuksen vakuussumma on perintöveron alaista tuloa verottajan silmissä. Ei olla vielä aviossa eikä meillä ole lapsia, jonka vuoksi ollaan ns. ”kakkos luokassa”, jonka vuoksi maksettaisiin toisen menehtyessä isompi vero-osuus.

Pyöriteltiin kaava siten, että selvitettiin kuinka iso henkivakuussumma täytyy ottaa, jotta tässä elämäntilanteessa käteen tulisi sama 200k€ kuin OP:n kanssa ja nyt hihavakiolla se taisi olla 270-280k€. Hinta 300€/v. Tuokin hinta pudonnee kun astellaan avioon ja/tai saadaan lapsi, koska henkivakuutus on pariturvana otettu ja se koostuu 250k + 30k osuudesta (kalevala-vakuutusyhtiö, eli If, myöntää liittoon kuuluvalle tuon vakuutuksen ja sen liiton osuus vakuudessa on 250k max).

Ai niin, tuo henkivakuutuksen korvaus tulee sun tilille aina; voit tehdä sillä mitä haluat. Lyhentää lainaa, maksaa hautajaiset, ostaa muumilimpparia ja vaikka uudet sandaalit. Lainaturvassa raha menee suoraan pankille.
 
Yleensähän ongelmana on, että vuokratontin kanssa vastike on korkea, mutta velattoman myyntihinnan ero vuokratontillisten ja omalla tontilla varustettujen välillä ei ole niin suuri kuin pitäisi olla. Toisaalta Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jatkossa tontteja pyrittäisiin vuokraamaan myymisen sijasta, eli uudiskohteissa on vähemmän valinnanvaraa, jos haluaa omalla tontilla olevan kohteen.

Pikku-Huopalahtihan on esimerkki paikasta, jossa on käytännössä pelkästään vuokratontteja. Asuntojen hintataso on silti korkea, koska alue on suosittu.

Tämäpä se, muutamilla paikoilla vielä voi ostaa tontin omaksi - mutta enimmäkseen nyt Helsingin alueella uudistuotannossa on tarjolla vain vuokratonttia. Tässä kohteessa tuo tonttivuokra olisi ollut sen 2e/neliö. Toki, ei se oma nyt ilmainen ole tietenkään, mutta eipä ainakaan altistu mahdollisille poliittisille päätöksille ehkä niin herkästi.
 
Tämäpä se, muutamilla paikoilla vielä voi ostaa tontin omaksi - mutta enimmäkseen nyt Helsingin alueella uudistuotannossa on tarjolla vain vuokratonttia. Tässä kohteessa tuo tonttivuokra olisi ollut sen 2e/neliö. Toki, ei se oma nyt ilmainen ole tietenkään, mutta eipä ainakaan altistu mahdollisille poliittisille päätöksille ehkä niin herkästi.
En olisi poliittisista päätöksistä huolissani, jos on 50 vuoden vuokrasopimus. Omalla tontilla oleviin taloihin kohdistuu toisaalta se riski, että kaupunki voi halutessaan korottaa tontin kiinteistöveroa. Toisaalta pääkaupunkiseudun kuntien välinen kilpailu pitää huolen siitä, ettei kiinteistöveroa voi nostaa kovin paljoa.
 
Onko kokemusta tai tietoa suostuuko pankit ollenkaan lainan uudelleen strukturointeihin?

Itsellä ja puolisolla n. 70k€ asp-lainaa + 30k€ lisälainaa, eli yhteensä ~100k€. Asunto arvioitu n. 150k€ arvoiseksi vuosi sitten välittäjän toimesta.
Haluaisin muuttaa lainan mahdollisesti yhdeksi lainaksi sekä ottaa hiukan lisää, niin että lainaa olisi yhtäänsä n. 130k€. Tarkoitus olisi rakentaa autotalli noin kympillä ja loput tuottavampiin kohteisiin. Käteisellä ei millään huvittaisi tätä rakentaa, kun lainaraha on niin edullista, eikä korot todellakaan ole hetkeen nousemassa.

Onko kukaan tehnyt näin ja onko ylipäätään yleensäkään tehtävissä? Pankista en ole jaksanut vielä kysellä, kun syystä tai toisesta saan siellä usein nyrpeää ja ylimielistä palvelua.
 
Onko kokemusta tai tietoa suostuuko pankit ollenkaan lainan uudelleen strukturointeihin?

Itsellä ja puolisolla n. 70k€ asp-lainaa + 30k€ lisälainaa, eli yhteensä ~100k€. Asunto arvioitu n. 150k€ arvoiseksi vuosi sitten välittäjän toimesta.
Haluaisin muuttaa lainan mahdollisesti yhdeksi lainaksi sekä ottaa hiukan lisää, niin että lainaa olisi yhtäänsä n. 130k€. Tarkoitus olisi rakentaa autotalli noin kympillä ja loput tuottavampiin kohteisiin. Käteisellä ei millään huvittaisi tätä rakentaa, kun lainaraha on niin edullista, eikä korot todellakaan ole hetkeen nousemassa.

Onko kukaan tehnyt näin ja onko ylipäätään yleensäkään tehtävissä? Pankista en ole jaksanut vielä kysellä, kun syystä tai toisesta saan siellä usein nyrpeää ja ylimielistä palvelua.
No et kyllä tule asuntolainaa saamaan noihin tuottavimpiin kohteisiin.
 
No et kyllä tule asuntolainaa saamaan noihin tuottavimpiin kohteisiin.

Luonnollisestikaan tästä ei neuvotteluissa kerrota mihin se menee. Jos sanon että tarvitsen 30k€ tallin tekemiseen niin siinähän se.

Edellisellä lisälainallakin about 50% käytettiin siihen mihin pankissa sovittiin. :D
 
En olisi poliittisista päätöksistä huolissani, jos on 50 vuoden vuokrasopimus. Omalla tontilla oleviin taloihin kohdistuu toisaalta se riski, että kaupunki voi halutessaan korottaa tontin kiinteistöveroa.

Ihan samalla tavalla se kiintestöveronkorotus iskee vuokratontilla olevaan tönöön, koska vuokrasopimukset laaditaan poikkeuksetta ehdolla " vuokraaja maksaa kiintiestöön kohdistuva kiinteistöveron".
 
Ihan samalla tavalla se kiintestöveronkorotus iskee vuokratontilla olevaan tönöön, koska vuokrasopimukset laaditaan poikkeuksetta ehdolla " vuokraaja maksaa kiintiestöön kohdistuva kiinteistöveron".
Ei taida mennä noin kaupungin vuokratontin tapauksessa, varsinkin kun tonttivuokra on sidottu indeksiin.
 
Ihan samalla tavalla se kiintestöveronkorotus iskee vuokratontilla olevaan tönöön, koska vuokrasopimukset laaditaan poikkeuksetta ehdolla " vuokraaja maksaa kiintiestöön kohdistuva kiinteistöveron".

No eipä ainakaan vuokratontilla oleva OK-talo toimi näin aina. Meillä vuokratontti (Espoossa, vuodesta 2009) ja kiinteistöveroa maksetaan vain rakennuksista.
Tontille taitaa olla oma vero?

edit: indeksiin meidänkin tonttivuokra on sidottu. Yhtenä vuonna vuokra jopa laski..
 
Ruvettiin tutkimaan asiaa henkivakuutuksen kautta. Henkivakuutuksen ja tuon lainaturvan ero on se, että henkivakuutuksen vakuussumma on perintöveron alaista tuloa verottajan silmissä. Ei olla vielä aviossa eikä meillä ole lapsia, jonka vuoksi ollaan ns. ”kakkos luokassa”, jonka vuoksi maksettaisiin toisen menehtyessä isompi vero-osuus.

En itse ymmärrä henkivakuutusta (tai lainaturvaa kuoleman varalta) jollei lapsia ole tai vähintään pulla jo uunissa. Olisihan se ikävää jos puoliso joutuu keskellä surutyötä miettimään asunnosta muuttoa mutta tuskin muutenkaan olisi tarvetta tai halua siihen yhteiseen kotiin jäädä. Mutta tilanteet ja parisuhteet toki ovat kaikilla erilaisia, tämä vain oma näkemys.
 
En itse ymmärrä henkivakuutusta (tai lainaturvaa kuoleman varalta) jollei lapsia ole tai vähintään pulla jo uunissa. Olisihan se ikävää jos puoliso joutuu keskellä surutyötä miettimään asunnosta muuttoa mutta tuskin muutenkaan olisi tarvetta tai halua siihen yhteiseen kotiin jäädä. Mutta tilanteet ja parisuhteet toki ovat kaikilla erilaisia, tämä vain oma näkemys.
Juu, ymmärrän kyllä pointin tuossa. Valtaosa ajastahan tuo on ”kusetusta”, mutta meidän talouden tuloihin nähden pieni hinta taloudellisesti siitä että ei nyt ihan tyhjän päälle jää jos/kun jotain tapahtuisi.
 
En itse ymmärrä henkivakuutusta (tai lainaturvaa kuoleman varalta) jollei lapsia ole tai vähintään pulla jo uunissa. Olisihan se ikävää jos puoliso joutuu keskellä surutyötä miettimään asunnosta muuttoa mutta tuskin muutenkaan olisi tarvetta tai halua siihen yhteiseen kotiin jäädä. Mutta tilanteet ja parisuhteet toki ovat kaikilla erilaisia, tämä vain oma näkemys.

Eihän se henkivakuutus mitään pelkkää asuntoa varten ole. Esim. yksin eläminen on huomattavasti kalliimpaa kuin yhdessä ja henkivakuutusrahoilla se helpottuu (asuu nyt missä tahansa). Vakuutus siinä missä muutkin.
 
Eihän se henkivakuutus mitään pelkkää asuntoa varten ole. Esim. yksin eläminen on huomattavasti kalliimpaa kuin yhdessä ja henkivakuutusrahoilla se helpottuu (asuu nyt missä tahansa). Vakuutus siinä missä muutkin.

Ei nyt aivan sama. Edunsaaja on kumminkin joku toinen. Ja korvausta ei makseta mistään näytetyistä vahingoista tai kuluista vaan könttäsumma käteen.

Toki, jos puolison toimeentulo riippuu tälläkin hetkellä sinusta, niin silloin henkivakuutus voi olla aivan asiallinen. Muuten laittaisin rahat ennemmin vaikka lottoon niin saa molemmat nauttia mahdollisesta "päävoitosta". Palautusprosenttikin lienee samaa luokkaa.
 
Yleensähän ongelmana on, että vuokratontin kanssa vastike on korkea, mutta velattoman myyntihinnan ero vuokratontillisten ja omalla tontilla varustettujen välillä ei ole niin suuri kuin pitäisi olla. Toisaalta Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jatkossa tontteja pyrittäisiin vuokraamaan myymisen sijasta, eli uudiskohteissa on vähemmän valinnanvaraa, jos haluaa omalla tontilla olevan kohteen.

Pikku-Huopalahtihan on esimerkki paikasta, jossa on käytännössä pelkästään vuokratontteja. Asuntojen hintataso on silti korkea, koska alue on suosittu.
Itse ajattelin asian kanssa niin että mikä siinä asunnossa oikeasti maksaa? Onko se kasa vanhoja tiiliä ja laudanpätkiä vaiko iso tontti kantakaupungista? Tästä syystä skippasin kaikki uudiskohteet ja ostin asunnon vanhasta talosta omalla tontilla. Erotus omalla vs vuokratontilla myyntihinnoissa ei mielestäni näkynyt paljoakaan, mutta oma tontti on aina oma ja sen arvo vaan nousee varsinkin hyvällä sijainnilla. Joku vuokratontillinen asunto on sitten vuokrasopimuksen päättyessä aika arvoton? Ja jos talo pahasti rapistuu niin omalla tontilla kun on käyttämätöntä rakennusoikeutta niin vanhat rakennukset voi purkaa ja rakennuttaa uudet isommat tilalle niin voi olla että saa itselleen ilmaiseksi täysin uuden asunnon.
 
Mitä mieltä tästä lainatarjouksesta? Pääkaupunkiseutu ja lainaa vähän päälle 200k, marginaali 0,3% + 3kk Euribor, jonka kaverina 7 vuoden korkokatto +0,3%, jossa alin kokonaiskorko 0,6% ja ylin 1,6%.
 
Kuulostaa asialliselta, mutta ota ilman korkokattoa. (Ja luonnollisesti ilman nostokuluja?).
 
Itse ajattelin asian kanssa niin että mikä siinä asunnossa oikeasti maksaa? Onko se kasa vanhoja tiiliä ja laudanpätkiä vaiko iso tontti kantakaupungista? Tästä syystä skippasin kaikki uudiskohteet ja ostin asunnon vanhasta talosta omalla tontilla. Erotus omalla vs vuokratontilla myyntihinnoissa ei mielestäni näkynyt paljoakaan, mutta oma tontti on aina oma ja sen arvo vaan nousee varsinkin hyvällä sijainnilla. Joku vuokratontillinen asunto on sitten vuokrasopimuksen päättyessä aika arvoton? Ja jos talo pahasti rapistuu niin omalla tontilla kun on käyttämätöntä rakennusoikeutta niin vanhat rakennukset voi purkaa ja rakennuttaa uudet isommat tilalle niin voi olla että saa itselleen ilmaiseksi täysin uuden asunnon.
Uudiskohteesta maksaa aina ylihintaa, mutta uudet asunnot ovat kyllä teknisesti ihan eri luokkaa kuin vanhemmat. Eri asia tietysti, jos ostaa jonkin 20-luvulla tai aikaisemmin rakennetun asunnon, koska niissä arvostus tulee ihan muusta kuin talotekniikasta. Väittäisin kyllä, että vuokratonttikin on varsin turvallinen. Joissakin poikkeustapauksissa kaupunki ei halua jatkaa vuokrasopimusta, mutta näissä tapauksissa on kyse siitä, että paikalla on kooltaan hyvin alimittainen talo sijaintiin nähden.
 
Väittäisin kyllä, että vuokratonttikin on varsin turvallinen. Joissakin poikkeustapauksissa kaupunki ei halua jatkaa vuokrasopimusta, mutta näissä tapauksissa on kyse siitä, että paikalla on kooltaan hyvin alimittainen talo sijaintiin nähden.

Ongelma noissa tapauksissa yleensäkin on siinä että
a) jos kaupunki (tai mistä maa onkin vuokrattu) päättää korottaa vuokraa siinä ei valitus auta
b) mikäli syystä X et maksa etkä satu saamaan paikkaa myytyä olet velvollinen siirtämään asumuksesi muualle omalla kustannuksellasi ja teoriassa saattamaan alueen samaan kuntoon kuin se on ollut ennen kuin siihen alettiin mitään rakentamaan. Tämä maksaa ja paljon.

Toki jos kaupunki / jokin muu taho joka maan omistaa päättää häätää sinut se on velvollinen korvaamaan (enempi tai vähempi itse määrittelemänsä) asumusta vastaavan hinnan sinulle eli teoriassa mitä samanlaatuinen asunto maksaisi. (Etkä joudu myös itse maksamaan mahdollista purku/siirto hintaa.)

Toki joskus on tapauksia missä on asuttu jopa 50v tms. samalla tontilla naurettavan halvalla hinnalla ja juuri ennen hinnan tarkistusta on tajuttu lunastaa se sillä hintaa (jopa markkahintaa, tietysti muutettuna euroiksi) mikä sopimuksessa on. Yleensä saa vain lukea siitä miten hinta pompsahtaa jopa tuhansia prosentteja (koska sellaiset uutiset lienevät mediaseksikkäämpiä).

Niin tai näin, itse kokisin jonkun verrankin turvallisemmaksi ostaa sellaisen asunnon tai osakkeen missä itse omistaisi myös maan. Vaikka voidaanhan siitäkin ainakin siivu pakkolunastaa mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Samoin kuin tapaukset missä et saisi muuttaa asunnon ulkopintoja (esim. suojeltu kohde tms).
 
Itse ajattelin asian kanssa niin että mikä siinä asunnossa oikeasti maksaa? Onko se kasa vanhoja tiiliä ja laudanpätkiä vaiko iso tontti kantakaupungista? Tästä syystä skippasin kaikki uudiskohteet ja ostin asunnon vanhasta talosta omalla tontilla. Erotus omalla vs vuokratontilla myyntihinnoissa ei mielestäni näkynyt paljoakaan, mutta oma tontti on aina oma ja sen arvo vaan nousee varsinkin hyvällä sijainnilla. Joku vuokratontillinen asunto on sitten vuokrasopimuksen päättyessä aika arvoton? Ja jos talo pahasti rapistuu niin omalla tontilla kun on käyttämätöntä rakennusoikeutta niin vanhat rakennukset voi purkaa ja rakennuttaa uudet isommat tilalle niin voi olla että saa itselleen ilmaiseksi täysin uuden asunnon.

Tässä ehkä kannattaa myös huomioida se toinen puoli, eli jos vuokratontti ei ole erityisen timanttisessa paikassa. Maa on silti kallista sijainnista viis ja tonttiin sitoutuu pääomaa pidemmäksi aikaa. Ensisijaisesti mekin katsomme omalla tontilla olevia kohteita, mutta tietyillä alueilla se ei ole vaihtoehto, ellei budjetissa ole ekstraa sen 50-150ke edestä (alue, asumismuoto toki kanssa vaikuttavat OKT vs. rivari vs. kerrostalo). En tällä hetkellä näe tuota kaupungin tonttia ongelmana näin pitkällä vuokra-ajalla. En usko että asumme tässä loppuelämäämme.
 
Ongelma noissa tapauksissa yleensäkin on siinä että
a) jos kaupunki (tai mistä maa onkin vuokrattu) päättää korottaa vuokraa siinä ei valitus auta
b) mikäli syystä X et maksa etkä satu saamaan paikkaa myytyä olet velvollinen siirtämään asumuksesi muualle omalla kustannuksellasi ja teoriassa saattamaan alueen samaan kuntoon kuin se on ollut ennen kuin siihen alettiin mitään rakentamaan. Tämä maksaa ja paljon.

Toki jos kaupunki / jokin muu taho joka maan omistaa päättää häätää sinut se on velvollinen korvaamaan (enempi tai vähempi itse määrittelemänsä) asumusta vastaavan hinnan sinulle eli teoriassa mitä samanlaatuinen asunto maksaisi. (Etkä joudu myös itse maksamaan mahdollista purku/siirto hintaa.)

Toki joskus on tapauksia missä on asuttu jopa 50v tms. samalla tontilla naurettavan halvalla hinnalla ja juuri ennen hinnan tarkistusta on tajuttu lunastaa se sillä hintaa (jopa markkahintaa, tietysti muutettuna euroiksi) mikä sopimuksessa on. Yleensä saa vain lukea siitä miten hinta pompsahtaa jopa tuhansia prosentteja (koska sellaiset uutiset lienevät mediaseksikkäämpiä).

Niin tai näin, itse kokisin jonkun verrankin turvallisemmaksi ostaa sellaisen asunnon tai osakkeen missä itse omistaisi myös maan. Vaikka voidaanhan siitäkin ainakin siivu pakkolunastaa mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Samoin kuin tapaukset missä et saisi muuttaa asunnon ulkopintoja (esim. suojeltu kohde tms).
Näistä tämä a-kohta eli vuokra nousee, on se riski. Tai se ei siis ole riski, vaan se on varmaa. Helsinki on tehnyt jo perjaatepäätökset, että tonttivuokrilla peritään miljardi euroa vuodessa muutaman vuoden päästä. Eli käytännössä ne jotka asuvat vuokratontilla, mahdollistavat sen, ettei veroäyriä tarvitse välttämättä nostaa kaupungin törsätessä rahaa milloin mihinkin taloudellisesti toinen toistaan tyhmempiin hankkeisiin. Se tonttivuokran korotus haukkaa siis helposti 10% yksinasujan käytettävissä olevista nettotuloista. Okt-tontilla olevalla vanhalla puutalolla tilanne kaikkein pahin, mutta siis halpaa se ei ole yksiössäkään kärvistelevälle.
 
No meillä tontin (Okt) vuokrasoppari päätty 2069. Ihan heti ei siis tartte murehtia. Ja vuokra on sidottu indeksiin, että tästä on hankala saada kaupungin mitään ekstraa kiskottua... 1000m2 todella hyvällä sijainnilla. Vuokraan menee 5400e/vuosi. Mun mielestä ei ainakaan liikaa. Vastaavan tontin hinta on 150-200te. Ja vähän säästyy kiinteistöveroissakin. No ei siinä, tonttia ei edes voinut ostaa.
 
No meillä tontin (Okt) vuokrasoppari päätty 2069. Ihan heti ei siis tartte murehtia. Ja vuokra on sidottu indeksiin, että tästä on hankala saada kaupungin mitään ekstraa kiskottua... 1000m2 todella hyvällä sijainnilla. Vuokraan menee 5400e/vuosi. Mun mielestä ei ainakaan liikaa. Vastaavan tontin hinta on 150-200te. Ja vähän säästyy kiinteistöveroissakin. No ei siinä, tonttia ei edes voinut ostaa.
Minusta tuo on todella paljon, tosin ihan yleinen vuokrataso pk-seudulla, ja siitä syystä en itse katsoisi kuin omalla tontilla olevia. Nyt tuo 5-6ke menee ihan suoraan jonkun toisen taskuun. Mieluummin lyhentäisin samalla summalla sitä omaa tonttia.
 
Minusta tuo on todella paljon, tosin ihan yleinen vuokrataso pk-seudulla, ja siitä syystä en itse katsoisi kuin omalla tontilla olevia. Nyt tuo 5-6ke menee ihan suoraan jonkun toisen taskuun. Mieluummin lyhentäisin samalla summalla sitä omaa tonttia.

Kaikki on suhteellista. Sanotaan vaikka et ton ois saanut ostaa 170te, niin 2% korkolla /20v ois lyhennys n.850e/kk. Kiinteistöveroineen ~900e/kk

Nyt siis n. 450e/kk. Yli jääneen 450e/kk, kun sijoittaa saman 7% tuotto-oletuksella saman 20v, niin rahaa on n. 230te. 5 v. lisää ja rahaa on 350te, 30v kohdalla jo 530te.

Suuntaa antavahan tollainen laskelma on, mutta idea selviää. Tontin arvo 20v päästä on toki jotain aivan muuta, korot muuttuu, vuokra kasvaa indeksin mukaan, jne.

Olen sijoittanut ton 450e (ja enemmänkin kuussa). Tällä hetkellä sijoitusten vuosituotto on n.10%. No aika näyttää.

Ja kaiken lisäksi uskon, että myydessä tämän meidän talon ja vastaavan omalla tontilla olevan hintaero ei ole lähelläkään tontin arvoa. Tässä lähiseudulla on tosi paljon vuokratontilla olevia taloja ja aika samaan hintaan niitä on kaupattu kuin omalla tontilla oleviakin.
 
Se OP:n automaattihan antaaa suoraan ensimmäisen version lainatarjouksesta sähköpostiin kun vain jaksaa täytellä ne tiedot sinne lomakkeelle. Mikään muu pankki ei näin tee, eli siinä mielessä nopein vastaus ainakin meille tuli OP:lta.
Samalla tavalla sain tarjouksen itse Danske Bankista heti lainahakemuksen tekemisen jälkeen, tai siis vastaus että laina onnistuu tuli heti. Seuraavana päivänä soittelivat ja käytiin tarkat ehdot lävitse.
 
Meillä ei vieläkään suostu OP ottamaan mitään kantaa lainan kilpailutukseen sähköpostitse vaikka ilmoitin että en tarvitse sitovaa tarjousta vaan arvion pystyvätkö parempaan nettilomakkeen perusteella. Mutta ei. Joku konttorissa käynti tai puhelinaika on varattava. Huoh.
 
Kaikki on suhteellista. Sanotaan vaikka et ton ois saanut ostaa 170te, niin 2% korkolla /20v ois lyhennys n.850e/kk. Kiinteistöveroineen ~900e/kk

Nyt siis n. 450e/kk. Yli jääneen 450e/kk, kun sijoittaa saman 7% tuotto-oletuksella saman 20v, niin rahaa on n. 230te. 5 v. lisää ja rahaa on 350te, 30v kohdalla jo 530te.

Suuntaa antavahan tollainen laskelma on, mutta idea selviää. Tontin arvo 20v päästä on toki jotain aivan muuta, korot muuttuu, vuokra kasvaa indeksin mukaan, jne.

Olen sijoittanut ton 450e (ja enemmänkin kuussa). Tällä hetkellä sijoitusten vuosituotto on n.10%. No aika näyttää.

Ja kaiken lisäksi uskon, että myydessä tämän meidän talon ja vastaavan omalla tontilla olevan hintaero ei ole lähelläkään tontin arvoa. Tässä lähiseudulla on tosi paljon vuokratontilla olevia taloja ja aika samaan hintaan niitä on kaupattu kuin omalla tontilla oleviakin.
Näitähän saa toki laskettua itselle "sopivaksi". Espoossa irtoaa tontteja helposti 150k€:llä ja 25 vuoden laina-ajalla sekä nykyisellä korkotasolla maksuerä onkin enää 530 euroa. Tonttivuokratkin ovat samanlaisista plänteistä helposti yli 6000 euron vuodessa eli noin 500 euroa. Eroa ei olekaan enää, että sijoittamiseen jäisi satasia kuussa, mutta tuosta tontin lyhennyksestä todella suuri osa menee omaan pussiin eikä kaupungille.
 
Näitähän saa toki laskettua itselle "sopivaksi". Espoossa irtoaa tontteja helposti 150k€:llä ja 25 vuoden laina-ajalla sekä nykyisellä korkotasolla maksuerä onkin enää 530 euroa. Tonttivuokratkin ovat samanlaisista plänteistä helposti yli 6000 euron vuodessa eli noin 500 euroa. Eroa ei olekaan enää, että sijoittamiseen jäisi satasia kuussa, mutta tuosta tontin lyhennyksestä todella suuri osa menee omaan pussiin eikä kaupungille.

Onhan se noinkin. Kuten sanoin karkeasti laskettuna ero ei välttämättä ole suuri. Meidän tonttia ei ollut mahdollista ostaa ja vastaavat on kyllä lähempänä 200te kuin 150te. Asuntolainakin on 20v ja en oikein pidempää laina-aikaa halua (toki nykykoroilla ei juuri merkitystä) Mutta kun korot nouseekin vaikka 2-3% tasolle, niin noi lisävuodet maksaakin aikalailla. Olen maksanut yli 6% korkoakin asuntolainasta, ja vaikka en sellaisiin uskokaan lähivuosina, niin en nyt täysin mahdottomana pidä seuraavan 10-15v aikanakaan.

Ja se pääpointti on kuitenkin, että 170te tontti ei nosta myydessä talon hintaa 170te. Eli maksat 170te mukaan, mutta myydessä saat paljon vähemmän.
Oot saanut just 20v maksettua sen 170te (1.5% korollakin mennyt 200te). Toinen on maksanut naapurissa sen 5500/v (keskimäärin, indeksikorotuksineen). Eli 110te mennyt vuokriin. 90te ero käytetyssä rahassa, mutta saatko sen 90te enemmän? Tois skenaario lienee itsellä se todennäköisin. Tuskin edes 20v tullaan tässä asumaan. Ja kun vuokrasoppari on sen 60v, niin jäljellä on vielä 40v tossa vaiheessa, eli ostaja tuskin tosta stressaa sen suuremmin. Kun me tontti valittiin 2009, oli korot 2% luokkaa ja ei kai kukaan osannut odotta nykyisenkaltaista matalaa korkotasoa. Itselläkin oli muistissa 4-6% taso.

edit: Ja tolle 90te (josta unohtui vielä kiinteistövero, oisko 5te /20v?) pitää tietty laskea vaihtoinen käyttö, eli tuotto sijoitettuna. 90te/240kk ,eli 375e/kk.
tekee 20v/6% 170te. Ja vaikka 170e saisit nollakorolla, niin siltikin ero olisi 60te, eli 250e/kk, joka 6% korolla tekee 110te.
 
Viimeksi muokattu:
Ei noita oo ainakaan omalla kohdalla saanut pois. En kyllä ole kilpailuttanut pankkia.
 
Omalla kohdalla saanut pois kun lyö kilpailijan tarjouksen tiskiin ja sanoo, että tässä ei ole nostokulua.
 
Kannattaa muistaa että kaikki on neuvoteltavissa.... Nimm. Eilen 5v 300t sijoituslainan nostaneena 12kk euribor +1,25% ilman mitään muita kuluja
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 540
Viestejä
4 871 174
Jäsenet
78 674
Uusin jäsen
mikaeljt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom