Iida, 22, asuu pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla: ”Kylmyys kirpaisi aluksi”
Heinimaija Hirvonen
klo 20:01 | 16.3.2019
Iidan asuntohaave toteutui: nyt hänellä on punainen paku ja parkkiruutu. Kuva: Jussi Vierimaa
– Muutto pakuun on tehnyt ihmeitä mielenterterveydelleni ja fyysiselle kunnolle, Iida Iloniitty hehkuttaa.
Tervetuloa!
Iida Iloniitty, 22, toivottaa ja heilauttaa auki punaisen pakettiautonsa takaoven.
– Sisällä saattaa olla vähän kylmä, mutta napsautan kohta lämmittimen päälle, hän lupaa.
Insinööriksi opiskelevan Iidan koti on ollut elokuusta asti pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla. Tavaratilaan mahtuu 60-senttinen sänky, lipasto ja pieni pöytä, jonka ääressä voi syödä. Tunnelma on kodikas, kun polttoainekäyttöinen lämmitin hyrähtää päälle.
Kylmäänkin kuulemma tottuu. Joulukuussa Iida heräsi välillä öisin siihen, että sisällä autossa oli pakkasta.
– Kyllähän se aluksi kirpaisi, mutta muistutin itseäni, että halusin tätä, ja kylmyys on nyt osa arkeani. Sitten puin lisää vaatekerroksia ja laitoin lämmittimen hetkeksi päälle.
Ennen pyörien päälle muuttamista Iida asui yksin 34-neliöisessä yksiössä. Hän piti asunnostaan, mutta minimalistina ahdistui hukkatilasta ja tavaramäärästä.
– Makasin sängyssä ja katselin katonrajassa olevaa tyhjää kohtaa. Mietin, että tuokin tila lämmitetään, eikä sillä tee yhtään mitään.
Muuttopäätökseen vaikuttivat myös ekologiset arvot. Nettitestien mukaan 70 prosenttia Iidan hiilijalanjäljestä muodostui asumisesta. Iidaa ärsytti, ettei hän vuokralaisena voinut mitenkään vaikuttaa vanhan kerrostalon sähkön ja lämmön kulutukseen.
– Halusin haastaa itseni, miten pienessä tilassa ja vähällä ihminen voi elää.
Rohkeasti peremmälle! Iida on pyrkinyt tekemään pakustaan mahdollisimman kodikkaan ja viihtyisän. Kuva: Jussi Vierimaa
Oma koti kolmella tonnilla
Auto alkoi tuntua Iidasta kodilta jo sisustusvaiheessa. Hän eristi seinät finnfoamilla ja verhosi ne sitten lempikankaillaan. Kodikkuutta hän loihti sisustukseen pitsiliinoilla, julisteilla ja valaisimilla.
Asumiseen soveltuvan kevytkuorma-auton Iida osti 3 000 eurolla. Ennen asuntokauppoja Iidan täyty myös ajaa kevytkuorma-autokortti. Selvitäkseen kaikista kustannuksista Iida nosti 5 000 euroa opintolainaa, sillä autossa asuessa ei saa asumistukea.
Polttoaineen lisäksi asumiskuluja tulee vain vakuutuksesta, joka maksaa 1 600 euroa vuodessa. Aina, kun mahdollista, Iida laittaa auton seisontavakuutukseen. Se laskee vakuutusmaksuja.
– Asuminen tulee sitä halvemmaksi, mitä kauemmin asun tässä. Lopulliset kustannukset riippuvat siitä, millä hinnalla saan myytyä auton pois, Iida summaa.
Pakettiautossa Iidan asuintila kutistui neljään neliöön, mutta elinympäristö on laajentunut selvästi.
– Tavallaan minulla on neliöitä rajattomasti, koska vietän aikaani kahviloissa, kirjastoissa ja kavereiden luona. Pakettiauto on vain nukkumista varten, hän muistuttaa.
Pakussa on ollut välillä öisin jopa pakkasta. Silloin Iida on napsauttanut hetkeksi lämmittimen päälle.
Neliöt vähenivät, elämänlaatu parani
Ensimmäinen viikko uudessa kodissa oli vaikein. Iida heräsi öisin jokaiseen risahdukseen ja pelkäsi, että joku tulee koputtelemaan oviin. Unet paranivat, kun hän huomasi saavansa olla rauhassa.
Ennen muuttoa Iida yritti selvittää, onko autossa asuminen laillista. Poliisista ohjeistettiin, että asumisen ei pitäisi olla ongelma, kunhan ei roskaa eikä aiheuta häiriötä. Pidempiaikaiseen parkkeeraukseen on hyvä kysyä maanomistajalta lupa.
Iidan paku seisoo tällä hetkellä hänen koulunsa parkkipaikalla.
Opinahjo on tarjonnut hänelle sähkötolpallisen parkkiruudun, sillä pakettiautossa asuminen on energia- ja ympäristötekniikkaa opiskelevalle naiselle myös kouluprojekti. Iidan kulkulupa kouluun laajennettiin koskemaan myös iltoja: näin hän voi käyttää iltaisin koulun vessaa.
Iida yllättyi, miten nopeasti pakettiautoelämään tottui. Juomavettä Iida kuljettaa autoon isossa kanisterissa, ja iltapuuro valmistuu trangialla. Päivisin hän syö pääasiassa opiskelijaravintoloissa.
Vapaa-aikaansa Iida viettää usein kavereidensa luona tai kirjastossa, sillä siellä saa ladattua puhelimensa. Kuntosaleilla pääsee suihkuun ja samalla tulee käytyä jumpassa.
– Jos rehellisiä ollaan, pakuun muuttaminen teki ihmeitä mielenterveydelleni ja fyysiselle kunnolleni, sillä täällä ollessa olen koko ajan liikkeessä, näen kavereitani useammin, liikun enemmän ja syön säännöllisemmin, Iida iloitsee.
Aamu- ja iltapuuron Iida keittää trangialla. Kuva: Jussi Vierimaa
Minimalismi helpottaa elämää
Iida uskoo, että autossa vietetyn vuoden opit kulkevat mukana sittenkin, kun hän palaa joskus takaisin kerrostaloelämään. Hän ei halua kotiinsa mitään turhaa, sillä minimalismi tekee elämästä helpompaa.
– Uskon, että jos on kauhean sekainen asunto ja paljon tavaraa, se heijastelee sitä, mitä on päänkin sisällä. Pää voi olla täynnä asioita, joita ei ehkä osaa käsitellä tai päästää menemään.
Iida ei haaveile omistusasumisesta tällä hetkellä. Hän ei vielä tiedä, mihin aikoo hakea töihin valmistumisensa jälkeen. Hän ei halua, että asunto rajoittaa suunnitelmia.
Iida haaveilee rakennuttavansa tulevaisuudessa ekologisen hirsitalon, mutta vasta sitten, kun pystyy maksamaan talosta mahdollisemman suuren osan ilman lainarahaa.
– Vaikka varmasti tykkäisin talosta, en halua kuitenkaan olla siinä kiinni. Haluan myös joskus lapsia ja tahdon olla heidän elämässään läsnä. En halua tehdä hulluna töitä vain siksi, että on paljon velkaa.
Syksyllä Iidalla on edessään muutto, sillä hän lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille. Ennen sitä hän haluaisi kokeilla vielä henkilöautossa asumista.
– Monelle tällainen elämäntyyli voi kuulostaa extremeltä, mutta minulle se sopii. Jostakin syystä vain tykkään pienistä tiloista. Vähän kuin olisi oma pesä!