Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[edup]

Tossa voi olla jotain perää. Mutta toi liittyy perintöön tai lahjaan silloin. Ei suoraan asunnon luovutusvoittoon. Tai no molempiin.

Mutta siis suoraan luovutusvoiton verotukseen en näe tarvetta muutokselle.

Perintö/lahjatapauksessa kyllä.

No väkiselläänhän se liittyy molempiin. Jos luovutusvoiton verotukseen ei tehdä muutosta, saa asunnot jatkossa perittyä käytännössä verotta kunhan käy asumassa sen 2v niissä.

Toisaalta sitten taas sekin olisi erikoinen himmeli, jos asuntovarallisuuden osalta pidettäisiin kirjaa ikuisesti että oliko asunto joskus peritty vai ei, niin että siihen ei 2v verovapauden rajaa voisi soveltaa vaikka siellä asuisi 40v.

 

[stabbulamus]

Varmaan tämä Ylen juttu. Huolena lähinnä et mistä paikata lovi veroeuroista. Ehkä liikenteestä?

Veronmaksajien Lehtinen: Perintöveron poistaminen voisi jopa kiristää perinnönsaajan verotusta – “Selvitettävä tarkasti”

Perityn omaisuuden myyjä voisi joutua maksamaan enemmän luovutusvoittoveroa kuin nykyistä perintöveroa, arvioi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

yle.fi

 

[Honzo]

No väkiselläänhän se liittyy molempiin. Jos luovutusvoiton verotukseen ei tehdä muutosta, saa asunnot jatkossa perittyä käytännössä verotta kunhan käy asumassa sen 2v niissä.

Toisaalta sitten taas sekin olisi erikoinen himmeli, jos asuntovarallisuuden osalta pidettäisiin kirjaa ikuisesti että oliko asunto joskus peritty vai ei, niin että siihen ei 2v verovapauden rajaa voisi soveltaa vaikka siellä asuisi 40v.

Eikös perityn tai lahjoitetut asunnon hankintahinta ole 0 € ja luovutusvoitto sitten myyntihinta? Eli rakennuskustannus ei tässäkään tapauksessa merkitse mitään? Vaan kyllähän tässä varmaan joku verotuksellinen muutos tarvitsee asuntojen kohdalla tehdä mutta siis vain perintö kohdalla

Yllä oleva esimerkki siis jos perintövero poistuisi Nykyäänhän arvo katsotaan perimisen ajan hetkellä.

 

[Hooämäl]

Minä en suinkaan pohjustanut, vaan joku muu. Olen tosin itsekin nähnyt noita uutisia missä joku asiantuntija on arvioinut että muutoksia asunnon myynnin verotukseen saatetaan joutua tekemään juuri liittyen tähän perintöveron muutosehdotuksen. Mutta en ala nyt etsiä näitä kun en tarkemmin muista että mistä niitä luin.

Olettaisin muutoksen tarpeen liittyvän siihen, ettei haluta että perityt asunnot saa jatkossa myytyä verotta (siis ilman perintö- JA luovutusvoittoveroa), sillä että käy siellä 2v asumassa välissä. Luulisi tuosta kertyvän aika iso lovi verotuloihin.

Tämä juurikin. Pelko perseessä, että oman työn arvoksi arvotetaan puhdas nolla.

 

[Hooämäl]

Eikös perityn tai lahjoitetut asunnon hankintahinta ole 0 € ja luovutusvoitto sitten myyntihinta? Eli rakennuskustannus ei tässäkään tapauksessa merkitse mitään? Vaan kyllähän tässä varmaan joku verotuksellinen muutos tarvitsee asuntojen kohdalla tehdä mutta siis vain perintö kohdalla

Yllä oleva esimerkki siis jos perintövero poistuisi Nykyäänhän arvo katsotaan perimisen ajan hetkellä.

Jossain uutisessa vaan joku spekuloi sillä, että luovutusvoittoveroa alettaisiin maksamaan aina asunnon myynnistä, vaikka se 2v asumista tulisikin täyteen. Mikä taas henk.koht tietysti tuntuu väärältä kun 8kk rakennat palkkatöiden ohella ja voitto-osuudesta sit maksat sen 30% anyways, jos verotus muuttuisi. Spekulaatiota siis halusin siitä, kuinka ne kustannukset tälläisessa tapauksessa tosiasassa laskettaisiin.

 

[Taneli-]

Jossain uutisessa vaan joku spekuloi sillä, että luovutusvoittoveroa alettaisiin maksamaan aina asunnon myynnistä, vaikka se 2v asumista tulisikin täyteen. Mikä taas henk.koht tietysti tuntuu väärältä. Spekulaatiota siis halusin siitä, kuinka ne kustannukset tälläisessa tapauksessa tosiasassa laskettaisiin.

No, spekulaatio.
Joku on rakentanut asunnon ja jättää sen esim. seuraavat 10 sukupolvea jälkeläisilleen eikä siitä koskaan makseta mitään veroja. Se oli alunperin ehkä vaatimaton 250 000€ kämppä mutta 10 sukupolven aikana ympärille on kasvanut metropoli ja kun se kymmenes lapsenlapsi sitten myy sen hintaan 250 miljoonaa euroa vuonna 2825 hän joutuu maksamaan kohtuullisen summan veroja siitä ja pohtii ehkä vihdoin että ehkä joskus 800 vuotta sitten (2025) tehty uudistus ei ollutkaan niin hirmuisen hyvä vaikka rahan arvo onkin laskenut ja rakennuksen sekä maan arvo kohonnut pilviin ja tässä viimeisten 800 vuoden sisällä on myös parannuksia tehty reippaasti....

 

[jokumuu]

Kiinteistöissä on olemassa hankintameno-olettama, joka on 20%/40% riippuen asunnon hankinnan ajankohdasta. Eli jos tönö on hankittu 1970 hintaan 50 000mk ja myydään nyt hintaan 500 000e voi todellisen eron sijaan käyttää 40% eli 200 000e hankintameno-olettamaa.

Kova raha silti ja kyllä verotuksen muutos perintöverosta luovutusvoittoon kirpaisisi melkoisesti.

 

[Hooämäl]

Jep, mutta mites itse gryndatut asunnot? Esim mulla meni 200k kaikkinensa vuonna -21 kun rakensin. Tönön arvo n. 300-320k. Nykytilanteessa nettoaisin siis n. 100ke verottomana lapaan. Eli voisiko tulevaisuudessa olla niinkin brutaalia, että noh itteppäs rakensit ja maksaisin tuosta 30te luovutusvoittoveroa?

Toinen skenaario, ystäväni rakensi kalliiseen aikaan -22. Heidän nettovoittonsa n. 50k, tästä kun vähennellään verot jääkin enään 35k. Kyl se vähän sattuisi jotenkin koen, että jollain tapaa tullaan omaa työtä arvottamaan. Myöskään verottaja/kukaan muukaan ei pysty sanomaan paljon sulla on todellisuudessa rahaa mennyt.

 

[edup]

Myöskään verottaja/kukaan muukaan ei pysty sanomaan paljon sulla on todellisuudessa rahaa mennyt.

No tähänhän sitten taas pätee se, että sun pitää ihan itse kyetä ne kustannukset tarvittaessa todistamaan, jos meinaat niitä käyttää hankintahinnan perusteena. Se että kuitit yms. on "hukattu", ei toimi missään muussakaan verotettavassa myynnissä verovelvollisen eduksi.

Mutta, kuten Honzo jo mainitsi, verottajan sivulla on toki asiaan ohje: Yksityishenkilön kiinteistöjen ja huoneistojen osto-, jalostus- ja myyntitoiminnan verotus

Ainoa vaan, että kuten monessa muussakin asiassa, ohje ei oikeastaan kovinkaan pitävästi kerro että miten noita verotetaan, vaan siellä paistaa jatkuvasti mainintoja kokonaisharkinnasta, mallia "Kokonaisarvioinnissa vaikuttaa tunnusmerkkien ohella myös päätoimisuus. Todennäköisyys elinkeinotoimintana verottamiseen kasvaa, jos henkilö saa lisäksi pääasiallisen elantonsa omasta rakentamis- ja myyntitoiminnastaan.". Eli verottaja sitten jälkikäteen keksii miten haluavat asian verottaa.

 

[Joukahaine]

Jep, mutta mites itse gryndatut asunnot? Esim mulla meni 200k kaikkinensa vuonna -21 kun rakensin. Tönön arvo n. 300-320k. Nykytilanteessa nettoaisin siis n. 100ke verottomana lapaan. Eli voisiko tulevaisuudessa olla niinkin brutaalia, että noh itteppäs rakensit ja maksaisin tuosta 30te luovutusvoittoveroa?

Toinen skenaario, ystäväni rakensi kalliiseen aikaan -22. Heidän nettovoittonsa n. 50k, tästä kun vähennellään verot jääkin enään 35k. Kyl se vähän sattuisi jotenkin koen, että jollain tapaa tullaan omaa työtä arvottamaan. Myöskään verottaja/kukaan muukaan ei pysty sanomaan paljon sulla on todellisuudessa rahaa mennyt.

Mistä tiedät muuten tönön arvon tänään?

 

[jonniv]

Jep, mutta mites itse gryndatut asunnot? Esim mulla meni 200k kaikkinensa vuonna -21 kun rakensin. Tönön arvo n. 300-320k. Nykytilanteessa nettoaisin siis n. 100ke verottomana lapaan. Eli voisiko tulevaisuudessa olla niinkin brutaalia, että noh itteppäs rakensit ja maksaisin tuosta 30te luovutusvoittoveroa?

No tuo tavallaan koetaan brutaaliksi ainoastaan siksi, että meillä on ollut aina 2 vuoden asumisen jälkeen asunnon myyntivoittoveron vapaus.. Tavallaan tuossa vain "omasta gryndaustyöstä saadulle palkalle" tulisi vero maksettavaksi.. Kaikesta muustakin palkkatyöstä maksetaan ansiotuloveroa, niin enemmänkin tuo verovapaus on ollut poikkeus tähän mennessä.

Mutta jos systeemi muuttuu, että asunnon luovutusvoiton verovapaudesta luovutaan, niin todennäköisesti asunnon vaihtajille pitää kehitellä joku verovapaussysteemi. Eli esimerkiksi jos vuoden sisällä ostaa toisen (kalliimman?) asunnon, niin veroa ei tarvitsisi maksaa.. Kun pääosin asunnosta saatava "myyntivoitto" on kuitenkin inflaatiota.

 

[Hooämäl]

Mistä tiedät muuten tönön arvon tänään?

Just arvioitettiin se lopputarkastuksen jälkeen kun muokkailtiin lainoja. Toki oikea arvohan on sit se millä se aikanaan menee kaupaksi, mutta hyvin täällä on nämä tähän haarukkaan liikkunut.

 

[Joukahaine]

Just arvioitettiin se lopputarkastuksen jälkeen kun muokkailtiin lainoja. Toki oikea arvohan on sit se millä se aikanaan menee kaupaksi, mutta hyvin täällä on nämä tähän haarukkaan liikkunut.

Ok. Tosi hyvä arvo kyllä.
Kysyin siinä mielessä kun usein itse arvioidaan se oma asunto paljon arvokkaammaksi kuin mitä se oikeasti on. Toi on kyllä hyvää businestä jos jaksaa grynderityyliä. Itse en pidä omaa asuntoa sijoituksena. Asutaan toiv 20-30v, aika näyttää

 

[Hooämäl]

Ok. Tosi hyvä arvo kyllä.
Kysyin siinä mielessä kun usein itse arvioidaan se oma asunto paljon arvokkaammaksi kuin mitä se oikeasti on. Toi on kyllä hyvää businestä jos jaksaa grynderityyliä. Itse en pidä omaa asuntoa sijoituksena. Asutaan toiv 20-30v, aika näyttää

Joo, mutta se on nimenomaan vaan paperilla. Myydessä se tili sit tehdään, mutta tuosta liikkui juuri perus kastelli, ilman mitään herkkuja ja 20m2 pienempi, niin 285te. Se antaa kuitenkin vähän osviittaa, sillob kun rupesin tätä rakentaan niin ajattelin et jos 8kk painan tätä iltahommina ja saan vaikka " vain " 50te voittoa, niin sekin on jo n. 6000e/kk nettopalkkaa niin se on ihan jees. Ei mekään varsinaisena sijoituksena, mutta keinona tehdä omalla ahkeruudella lisätienestiä ja samalla saa asua uudessa ja miettiä mitä seuraavaan erilailla.

 

[eliminate_squad_1285]

Saattaa olla erittäin tyhmä kysymys mutta kysympähän kuitenkin.
Onkohan ensimmäisen oman asunnon ostajille olemassa jotain hyvää kirjaa tms. joka voisi olla hyödyllinen lukea? Noin niinkuin kokonaisvaltaisesti mitä lainoissa tulee ottaa huomioon, mitä kaikkea kiinnostavasta asunnosta tulisi selvittää ennen nimen raapustamista paperiin, miten toimia jos asunnossa paljastuukin jotain vikoja, kuka maksaa miten maksaa, kannattaako jotain tarkistuksia ostaa, missä vaiheessa yms.

Vai ajattelenko asiaa liian perusteellisesti - meneekö se niin että valtaosa asunnon ostajista saa tietonsa pankilta ja välittäjältä ja siinä se? Kuumottaa laittaa järkyttävä summa rahaa asiaan josta ei oikein mitään tässä vaiheessa vielä ymmärrä.

 

[Mikkos]

Saattaa olla erittäin tyhmä kysymys mutta kysympähän kuitenkin.
Onkohan ensimmäisen oman asunnon ostajille olemassa jotain hyvää kirjaa tms. joka voisi olla hyödyllinen lukea? Noin niinkuin kokonaisvaltaisesti mitä lainoissa tulee ottaa huomioon, mitä kaikkea kiinnostavasta asunnosta tulisi selvittää ennen nimen raapustamista paperiin, miten toimia jos asunnossa paljastuukin jotain vikoja, kuka maksaa miten maksaa, kannattaako jotain tarkistuksia ostaa, missä vaiheessa yms.

Vai ajattelenko asiaa liian perusteellisesti - meneekö se niin että valtaosa asunnon ostajista saa tietonsa pankilta ja välittäjältä ja siinä se? Kuumottaa laittaa järkyttävä summa rahaa asiaan josta ei oikein mitään tässä vaiheessa vielä ymmärrä.

Oletko ostamassa osaketta vai kiinteistöä?

 

[eliminate_squad_1285]

Oletko ostamassa osaketta vai kiinteistöä?

Todennäköisesti kerrostalo osaketta pk-seudulta.

 

[kajakkivajakki]

No kerrostalo-osakkeessa periaatteessa ostat hallintaoikeuden kämppään. Osakeyhtiö vastaa taloyhtiön rakenteista. Itse omistat käytännössä pintamateriaalit eli tapetit, pinnoitteet ja keittiökalusteet. Noin niinkuin karkeasti rajattuna.

Jos yhdessä asunnossa tapahtuu vesivahinko, kaikki osallistuu sen korjauskustannuksiin. Jos rakennuksessa tehdään isoja korjauksia (joko rakennusvirheen tai vain käyttöiän ylittymisen vuoksi) niin jälleen kaikki osallistuu omalta osuudeltaan niiden rahoittamiseen.

Eli jos paljastuu yksittäinen vika niin oma osuus on pieni, jos sama vika on kaikissa huoneistoissa niin käytännössähän sitten jokainen maksaa vian korjaamisen itse. Ellei sitten rakentajan 10 vuotistakuu ole voimassa ja rakennuspulju vielä pystyssäkin -> jolloin sitä korjauskustannusta voi sinne koittaa vyöryttää.

Jos et maksa yhtiövastiketta tai elät sopimatonta elämää niin taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa eli potkia sinut pois.

 

[samsungaaja]

Todennäköisesti kerrostalo osaketta pk-seudulta.

Ei nyt varmaan mitään kuntokartoitusta tarvitse teettää tyyliin okt-kaupat, lukee tarkkaan paperit, silmämääräisesti katsoo että kämppä kunnossa. Koittaisin myös vähän selvittää minkäoloinen talo ja millaisia asukkaita (onko perkeleen naapureita). Muistan että itseäkin vähän hikoilutti vetää nimi lainapapereihin mutta mietin sitten että jos muut niin miksen minäkin, se ei pelaa joka pelkää jne.

 

[_Tee]

Ellei sitten rakentajan 10 vuotistakuu ole voimassa ja rakennuspulju vielä pystyssäkin -> jolloin sitä korjauskustannusta voi sinne koittaa vyöryttää.

Nipotusta termistöstä, ei takuu, vaan virhevastuu.

 

[Ed!]

Osakkeen kanssa tutustuisin tarkkaan isännöitsijäntodistukseen. Eli onko kunnossapitoselvitykseen kirjattu jotakin julkisivusta tai linjasaneerauksesta.
Eikä se remonttikaan haittaa jos osaa varautua siihen taloudellisesti, harvoin kuitenkin omiaan saa täysimääräisesti pois jos tuleekin tarve myydä.

 

[stool]

Jonkinlainen kultainen keskitie on varmaankin paras ratkaisu. Isännöitsijätodistus kannattaa varmaan pyytää ja silmäillä läpi. Rakennusvuosi ja tehdyt remontit kertovat jo itsessään melko paljon siitä, mitä ehkä on odotettavissa. Onko yhtiö vuokratontilla, ja jos on, niin milloin vuokrasopimus umpeutuu. Mutta liikaakaan ei kannata jäädä vatvomaan, vaan hyväksyä se, että ihan jokaista mahdollista yksityiskohtaa ja riskiä ei pysty ennakoimaan. Minulla ainakin on suurin osa eri asuntojen hyvistä ja huonoista puolista paljastunut vasta pienen asumisen jälkeen.

Itse ostin aikaan oman ensiasuntoni (vanha kerrostalo-osake) ensimmäiseltä näytöltä pyytämättä ainuttakaan yhtiön paperia nähtäväksi. En edes tiennyt mitä niistä olisi pitänyt katsoa. Asiaa tosin varmaan helpotti se, että myyjänä oli puolituttu ja hänet tuntien luotin sokeasti siihen, ettei mikään pommi ole kyseessä.

 

[Joukahaine]

Jonkinlainen kultainen keskitie on varmaankin paras ratkaisu. Isännöitsijätodistus kannattaa varmaan pyytää ja silmäillä läpi. Rakennusvuosi ja tehdyt remontit kertovat jo itsessään melko paljon siitä, mitä ehkä on odotettavissa. Onko yhtiö vuokratontilla, ja jos on, niin milloin vuokrasopimus umpeutuu. Mutta liikaakaan ei kannata jäädä vatvomaan, vaan hyväksyä se, että ihan jokaista mahdollista yksityiskohtaa ja riskiä ei pysty ennakoimaan. Minulla ainakin on suurin osa eri asuntojen hyvistä ja huonoista puolista paljastunut vasta pienen asumisen jälkeen.

Itse ostin aikaan oman ensiasuntoni (vanha kerrostalo-osake) ensimmäiseltä näytöltä pyytämättä ainuttakaan yhtiön paperia nähtäväksi. En edes tiennyt mitä niistä olisi pitänyt katsoa. Asiaa tosin varmaan helpotti se, että myyjänä oli puolituttu ja hänet tuntien luotin sokeasti siihen, ettei mikään pommi ole kyseessä.

Me ostimme rivariosakkeen vaimon kanssa ja pyydettiin paperit sekä luettiin ne läpi. Kunnossapitotarve selvitys oli selkeä, mutta ei me mitään ymmärretty kirjanpidosta ja siitä meneekö yhtiöllä rahallisesti hyvin. Ihan ok meni sitten, mutta vieläkään en ymmärrä mitä kaikki rivit tarkoittaa kun käydään läpi tilinpäätöskokousta. Isännöitsijä kun kävi tuon kokouksissa läpi niin aika nopeasti luki rivit vaan.

Ehkä niihin numeroihin kannattaa vähän tutustua (tai olisi auttanut).

Isännöitsijältä saa myös usein tiedon mitä kuuluu osakkaalle ja mitä taloyhtiölle (vastuunjakotaulukko). Me oltiin myös niin ummikkoja aikoinaan ettei tajuttu tätä kysyä ja ei tullut mieleen vaihtaa/päivittää esim kylppärin silikonisaumoja koko 7 vuoteen kun siellä asuttiin. Nykyään kun on muuttanut omk niin stressi kyllä omalta osaltaan isompi noiden mahd kunnossapitotoimenpideiden suhteen kun ei ole yhtiöitä takana. Hyvänä puolena ei tarvi maksaa muiden piittaamattomuudesta.

 

[Galaxy]

Remonteistakin kannattaa miettiä sitä että PTS suunnitelmassa voi olla mainittuna tulevat rempat tai sitten ei. Mutta remontit tulee väkisinkin jossain kohtaa eteen. Eli jos kyseessä on vaikka -80 rakennettu kerrostalo niin siihen on tulossa ikkuna, katto, putki/kylppäri remppa melko pian vaikkei niitä yhtäkään olisi PTS mainittu. Monelle ostajalle vaan on suurempi kauhu jos siinä samassa asunnossa noi suunnitelmassa näkyy. Näin ollen ostajana voi saada järkevämpään hintaan jos ostaa suoraan sellaisen missä remontit jo papereissa näkyy ja alentavat hintaa entisestään. Toki parasta on jos kaikki on jo tehty. Eipähän tarvitse itse kärsiä remonteista ja tosiaan harvemmin rempoista omiaan saa takaisin.

 

[chrisekh]

esim kylppärin silikonisaumoja koko 7 vuoteen kun siellä asuttiin.

Mä heitän ihan lonkalta että 90% asunnoista niitä ei vaihdeta vasta kuin muun remontin yhteydessä.

 

[Honzo]

Mä heitän ihan lonkalta että 90% asunnoista niitä ei vaihdeta vasta kuin muun remontin yhteydessä.

No me rakennettiin 2011 ja edelleen on samat (mun itse saumaamat) silikonit kylppäreissä. Miksi ne pitäisi vaihtaa? Mitään vikaa noissa ei ole siis. I

 

[Joukahaine]

No me rakennettiin 2011 ja edelleen on samat (mun itse saumaamat) silikonit kylppäreissä. Miksi ne pitäisi vaihtaa? Mitään vikaa noissa ei ole siis. I

Oli ne vähän kellastuneet, hiukan ruvella mut ei nyt mitään kummempaa. Omakotitalon kuntokartoitus kun tehtiin niin kylppärin kohdalle laitettiin näin

Pintamateriaalit
• Märkätilojen pinnat olivat pääosin ehjäkuntoisia. Tiloissa ei havaittu kohonneita
kosteusmittauslukemia.
(Ks. kuvat 19-20)
- Toimenpide-ehdotus: silikonisaumojen uusiminen 5 vuoden välein suositeltavaa

 

[stool]

Remonteistakin kannattaa miettiä sitä että PTS suunnitelmassa voi olla mainittuna tulevat rempat tai sitten ei. Mutta remontit tulee väkisinkin jossain kohtaa eteen. Eli jos kyseessä on vaikka -80 rakennettu kerrostalo niin siihen on tulossa ikkuna, katto, putki/kylppäri remppa melko pian vaikkei niitä yhtäkään olisi PTS mainittu. Monelle ostajalle vaan on suurempi kauhu jos siinä samassa asunnossa noi suunnitelmassa näkyy. Näin ollen ostajana voi saada järkevämpään hintaan jos ostaa suoraan sellaisen missä remontit jo papereissa näkyy ja alentavat hintaa entisestään. Toki parasta on jos kaikki on jo tehty. Eipähän tarvitse itse kärsiä remonteista ja tosiaan harvemmin rempoista omiaan saa takaisin.

Jep. Melkein hankalin tilanne voi olla, jos iso remontti (tai tarveselvitys) on tulossa yhtiöön ~6 vuoden päästä. Tällöin se ei näy papereissa 5-vuotissuunnitelmissa, mutta ilmestyy sinne seuraavassa yhtiökokouksessa. Ja samalla hetkellä se alkaa voimakkaammin vaikuttaa asunnon hintaan ja kysyntään. Toki jos on tarkoitus omistaa asunto pitkään, niin eipä sen niin väliä ole koska ne remontit tulee.

 

[korpijääkäri]

Kohta 3kk menee 12kk alle.

 

[Afkaaja]

Asuntolainat tällä hetkellä kilpailutuksessa ja nykyset OP:lla. Miten ootte muut asuntolainoja kilpailuttaneet arvottanut nuo OP:n bonukset?

Kyllähän niillä makselee lainan lyhennys- ja maholliset muutoskulut sekä OP:n omat vakuutukset.

OP:n virkailija varmaan sanoo niiden kompensoivan marginaalia 0.25% edestä, mutta ite pähkäilisin että arvoa noille voi antaa sen verran mitä juoksevat lainanhoitokulut ja markkinoiden halvimmat vastaavat vakuutukset ois.

 

[pokkus]

Asuntolainat tällä hetkellä kilpailutuksessa ja nykyset OP:lla. Miten ootte muut asuntolainoja kilpailuttaneet arvottanut nuo OP:n bonukset?

Kyllähän niillä makselee lainan lyhennys- ja maholliset muutoskulut sekä OP:n omat vakuutukset.

OP:n virkailija varmaan sanoo niiden kompensoivan marginaalia 0.25% edestä, mutta ite pähkäilisin että arvoa noille voi antaa sen verran mitä juoksevat lainanhoitokulut ja markkinoiden halvimmat vastaavat vakuutukset ois.

Ehkä noin tuhat kertaa käyty keskustelu tässä ketjussa. Osa tykkää, osa ei. Haulla löytyy varmasti mielipiteitä. Parhaiten tietää itse saako bonuksia käytettyä järkevästi hyödyksi vai ei.

 

[Iså]

Asuntolainat tällä hetkellä kilpailutuksessa ja nykyset OP:lla. Miten ootte muut asuntolainoja kilpailuttaneet arvottanut nuo OP:n bonukset?

Kyllähän niillä makselee lainan lyhennys- ja maholliset muutoskulut sekä OP:n omat vakuutukset.

OP:n virkailija varmaan sanoo niiden kompensoivan marginaalia 0.25% edestä, mutta ite pähkäilisin että arvoa noille voi antaa sen verran mitä juoksevat lainanhoitokulut ja markkinoiden halvimmat vastaavat vakuutukset ois.

100 000 e lainaa, sijoituksia yms. antaa boonuksia 350e vuodessa. Ne voi käyttää auto, asunto yms. vakuutuksiin ja pankkipalveluiden maksamiseen, ne olivat minulla n. 100e vuodessa, monella muulla pankilla taitavat olla ilmaisia. Itse kilpailutin vakuutukset niin OP:lla oli ok hintaiset auto-, koti ja lasten sairauskuluvakuutukset. Oma henkivakuutus oli selvästi halvempi IF:llä.

 

[Jiibeli]

Kaksio Tampereen Tammelasta 46 neliötä ja kauppahinta yksittäisenä henkilönä 170 000 euroa. Sain Nordeasta 0.45, Danskebankista 0.41 ja S-pankista 0.38 marginaalin tarjoukset 6kk euriborilla, joista sitten päädyin jälkimmäiseen pienen pahkailun jälkeen. Jonkun verran vääntämistä tuo vaati ja ei sitä aivan helpolla edes tarjottu. Putkiremppa myös menossa ja siitä lisää lainaa n. 40 000 euroa. Alkaa olemaan kipurajoilla, mutta onneksi euribor on laskemaan päin.

A pankki tarjosi x marginaalia -> B pankille, että A tarjonnut x marginaalia.
B pankki tarjoaa x marginaalia -> C pankille, että B tarjonnut x marginaalia.

ja sama rumba läpi kaikkien kanssa 1-2 kertaa, että pääsin haluttuun marginaaliin.

 

[jarmojs]

Asuntolainat tällä hetkellä kilpailutuksessa ja nykyset OP:lla. Miten ootte muut asuntolainoja kilpailuttaneet arvottanut nuo OP:n bonukset?

Kyllähän niillä makselee lainan lyhennys- ja maholliset muutoskulut sekä OP:n omat vakuutukset.

OP:n virkailija varmaan sanoo niiden kompensoivan marginaalia 0.25% edestä, mutta ite pähkäilisin että arvoa noille voi antaa sen verran mitä juoksevat lainanhoitokulut ja markkinoiden halvimmat vastaavat vakuutukset ois.

OP:n bonuksilla on arvoa lähinnä, jos on A) vakuutuksia Pohjolassa tai B) paljon luottokorttien kuukausimaksuja tms. palvelumaksuja. Itsellä vaihtui 20 vuoden yhteiselon jälkeen lainat Norppaan.

 

[Maxwell]

Asuntolainat tällä hetkellä kilpailutuksessa ja nykyset OP:lla. Miten ootte muut asuntolainoja kilpailuttaneet arvottanut nuo OP:n bonukset?

Kyllähän niillä makselee lainan lyhennys- ja maholliset muutoskulut sekä OP:n omat vakuutukset.

OP:n virkailija varmaan sanoo niiden kompensoivan marginaalia 0.25% edestä, mutta ite pähkäilisin että arvoa noille voi antaa sen verran mitä juoksevat lainanhoitokulut ja markkinoiden halvimmat vastaavat vakuutukset ois.

Tähän on vaikea antaa vastausta, ja OP:n bonukset ovat ärsyttäviä koska haittaavat todellista hintavertailua. Siksi ne varmaan ovatkin olemassa. Minun puolimutu ja kokemus on, että OP:n vakuutukset ovat ns. perushinnaltaa kalliimpia kuin muualla, ja bonuksilla hinta sitten laskee suunnilleen samalle tasolle kuin muualle. Ei auta kun kilpailuttaa vakuutuksia ja laskea mitä ne olisivat todellisuudessa bonukset huomioiden, jos haluaa vertailla. Ja samalla täytyy tietysti vertailla mikä sen lainan, josta niitä bonuksia kertyy, hinta on OP:ssa tai muulla. Sekavaa sekavaa.

 

[kjns]

Tähän on vaikea antaa vastausta, ja OP:n bonukset ovat ärsyttäviä koska haittaavat todellista hintavertailua. Siksi ne varmaan ovatkin olemassa. Minun puolimutu ja kokemus on, että OP:n vakuutukset ovat ns. perushinnaltaa kalliimpia kuin muualla, ja bonuksilla hinta sitten laskee suunnilleen samalle tasolle kuin muualle. Ei auta kun kilpailuttaa vakuutuksia ja laskea mitä ne olisivat todellisuudessa bonukset huomioiden, jos haluaa vertailla. Ja samalla täytyy tietysti vertailla mikä sen lainan, josta niitä bonuksia kertyy, hinta on OP:ssa tai muulla. Sekavaa sekavaa.

Vakuutusten kanssakin hinnat riippuu monesta muuttujasta joten eri ihmisille eri hintaisia, mutta ei OP omissa kilpailutuksissa ainakaan viime vuosina ole kalleimmassa päässä ollut vaan halvimpien joukossa. Mutta tilanne voi muilla olla toinen.

Toi bonushomma on just tollanen että jos saat vakuutukset ok hintaan OP:lta niin sitten voi saada bonarit hyödynnettyä täysimääräisesti, muuten niiden arvo on sitten jotain muuta.

 

[Cooppe]

Millä todennäköisyydellä -89 rakennetussa talossa on käytetty ns. Sandwich menetelmää, eli kaksi kerros valua omakotitalossa, jossa pohja ja pinta valun välissä on eriste, ja väliseinät alkavat tuon pohjimmaisen laatan päältä? Ilmeisesti 60 luvulla tuo on alkanut, ja jatkunut 80-luvulle asti, mutta onkohan vielä tuossa 80-90 luvun taitteessa tätä käytetty? Riskirakenteeksihan tuo nykyään mielletään. Päälle päin näkee, että talossa ei valesokkelia ainakaan ole, mutta tämähän ei vielä tarkoita ettei tupla valua olisi käytetty. Sitä kun ei päälle päin pysty näkemään.

 

[Insenjööri]

Millä todennäköisyydellä -89 rakennetussa talossa on käytetty ns. Sandwich menetelmää, eli kaksi kerros valua omakotitalossa, jossa pohja ja pinta valun välissä on eriste, ja väliseinät alkavat tuon pohjimmaisen laatan päältä? Ilmeisesti 60 luvulla tuo on alkanut, ja jatkunut 80-luvulle asti, mutta onkohan vielä tuossa 80-90 luvun taitteessa tätä käytetty? Riskirakenteeksihan tuo nykyään mielletään. Päälle päin näkee, että talossa ei valesokkelia ainakaan ole, mutta tämähän ei vielä tarkoita ettei tupla valua olisi käytetty. Sitä kun ei päälle päin pysty näkemään.

Tuonne listattu kaksoisbetonilaatta ja tuolla tapaa tehdyt väliseinät edelleen 90-luvun riskirakenteeksi:1990-luvun omakotitalot - hyvät ja huonot puolet sekä riskit

Alkuperäisistä rakennesuunnitelmista tai kuntotutkimuksella selviää.

 

[Cooppe]

Tuonne listattu kaksoisbetonilaatta ja tuolla tapaa tehdyt väliseinät edelleen 90-luvun riskirakenteeksi:1990-luvun omakotitalot - hyvät ja huonot puolet sekä riskit

Alkuperäisistä rakennesuunnitelmista tai kuntotutkimuksella selviää.

Kiitos tästä! Tosiaan pohdin lähinnä sitä, voiko tuota jotenkin päälle päin tarkastelemalla havaita, kuten valesokkeli. Mutta ilmeisesti täytyisi aina saada nuo rakennesuunnitelmat nähtäväksi.

 

[kajakkivajakki]

Kiitos tästä! Tosiaan pohdin lähinnä sitä, voiko tuota jotenkin päälle päin tarkastelemalla havaita, kuten valesokkeli. Mutta ilmeisesti täytyisi aina saada nuo rakennesuunnitelmat nähtäväksi.

80/90 luvun taitteessa tehdyissä taloissa seinien alajuoksu ei todennäköisesti enää lähde ns raakavalun päältä vaan seinärakenteet alkavat pintalaatan päältä.
Ilman rakennekuviahan tai rakenteiden avaustahan tuota ei voi havaita. Jalkalistan irrottamalla todennäköisesti kylläkin ja myös jos rakennukseen on kuntokartoitus tehty ja jos tekijällä on yhtään ammattitaitoa asia on mainittu.

 

[alikessu]

Vakuutusten kanssakin hinnat riippuu monesta muuttujasta joten eri ihmisille eri hintaisia, mutta ei OP omissa kilpailutuksissa ainakaan viime vuosina ole kalleimmassa päässä ollut vaan halvimpien joukossa. Mutta tilanne voi muilla olla toinen.

Toi bonushomma on just tollanen että jos saat vakuutukset ok hintaan OP:lta niin sitten voi saada bonarit hyödynnettyä täysimääräisesti, muuten niiden arvo on sitten jotain muuta.

OP bonukset säilyvät viisi vuotta. Jos tapaa kilpailuttaa vakuutuksensa vaikkapa vuosittain, riittää kun vaikka neljän vuoden välein valitsee OP:n ja käyttää bonustilin tyhjäksi. Itselläni kun oli asuntolainaa, ei tarvinnut aina edes aktiivisesti kilpailuttaa. Kun oli muuta pankkiasiaa, virkailija otti vakuutukset puheeksi ja kaksi kertaa teki "sisäänheittotarjouksen" jossa ensimmisen vuoden autokaskon sai puoleen hintaan. Se otettiin ja vuoden päästä taas uusi kilpailutus.

Bonuksia voi myös käyttää lakipalveluiden palkkioihin, yksi perukirja tuli bonuksilla maksettua. Tätä tarvetta on tosin vaikea etukäteen ennakoida.

 

[Nik97]

OP bonukset säilyvät viisi vuotta. Jos tapaa kilpailuttaa vakuutuksensa vaikkapa vuosittain, riittää kun vaikka neljän vuoden välein valitsee OP:n ja käyttää bonustilin tyhjäksi. Itselläni kun oli asuntolainaa, ei tarvinnut aina edes aktiivisesti kilpailuttaa. Kun oli muuta pankkiasiaa, virkailija otti vakuutukset puheeksi ja kaksi kertaa teki "sisäänheittotarjouksen" jossa ensimmisen vuoden autokaskon sai puoleen hintaan. Se otettiin ja vuoden päästä taas uusi kilpailutus.

Bonuksia voi myös käyttää lakipalveluiden palkkioihin, yksi perukirja tuli bonuksilla maksettua. Tätä tarvetta on tosin vaikea etukäteen ennakoida.

Meillä käytettiin bonuksia testamenttiin. Myös asuntolainan luottotakausmaksu menee suurimmilta osin bonuksista. Ja jäähän niihin vakuutuksiin myös niitä.

 

[Charlie Glide]

Vakuutusten kanssakin hinnat riippuu monesta muuttujasta joten eri ihmisille eri hintaisia, mutta ei OP omissa kilpailutuksissa ainakaan viime vuosina ole kalleimmassa päässä ollut vaan halvimpien joukossa. Mutta tilanne voi muilla olla toinen.

Toi bonushomma on just tollanen että jos saat vakuutukset ok hintaan OP:lta niin sitten voi saada bonarit hyödynnettyä täysimääräisesti, muuten niiden arvo on sitten jotain muuta.

Meillä kotivakuutus lähes ainoana vakuutuksena OP:ssa johon bonukset pääosin menee. Toki sikäli huono kun sitä laskutetaan kaksi kertaa vuodessa, ehtii kuukausittain kertyviä bonuksia menemään sitten muihin pikkujuttuihin sillä välin.

Viimeksi kun kilpailevaa vakuutusta tarjottiin, kerroin että OP:ssa on ja bonuksilla maksellaan. Kyseinen vakuutusedustaja hivenen kimpaantui siitä ja manasi että kohta lainsäädäntö muuttuu (viittasi siis jo tapahtuneeseen muutokseen veronalaisuudesta), ilmeisesti kyseinen edustaja törmännyt muillakin asiakasprospekteilla samaan.

 

[edup]

Meillä kotivakuutus lähes ainoana vakuutuksena OP:ssa johon bonukset pääosin menee. Toki sikäli huono kun sitä laskutetaan kaksi kertaa vuodessa, ehtii kuukausittain kertyviä bonuksia menemään sitten muihin pikkujuttuihin sillä välin.

Miksi tämä siis on huono että niitä bonuksia saa käytetyksi niihin pikkujuttuihin välissä? Eikö se ole hyvä vaan että tulee käytetyksi, sen sijaan että maksaisi ne samat asiat oikealla rahalla?

 

[Charlie Glide]

Miksi tämä siis on huono että niitä bonuksia saa käytetyksi niihin pikkujuttuihin välissä? Eikö se ole hyvä vaan että tulee käytetyksi, sen sijaan että maksaisi ne samat asiat oikealla rahalla?

Ei se sikäli huono ole, koska jostain ne pikkujututkin (erilaiset pankkikulut) kuitenkin menee. Se vaan vähän luo sellaista "tunnetta" että bonuksia tulee paljon, mutta senkin jälkeen jää maksettavaa kuitenkin merkittävästi.
Varmaan laskutusvälinkin saisi tihennettyä halutessaan, en ole sitä selvittänyt.

 

[Lupiini]

Meillä kotivakuutus lähes ainoana vakuutuksena OP:ssa johon bonukset pääosin menee. Toki sikäli huono kun sitä laskutetaan kaksi kertaa vuodessa, ehtii kuukausittain kertyviä bonuksia menemään sitten muihin pikkujuttuihin sillä välin.

Laskutusväliä voi halutessaan muuttaa:

Voinko maksaa vakuutuslaskun useammassa erässä?​

Voit maksaa vakuutuslaskun yhdessä erässä tai vaihtoehtoisesti jakaa sen 2, 3, 4, 6 tai 12 erään. Jos haluat maksaa laskun 12 erässä, tulee sinulla olla laskusta voimassa oleva e-laskusopimus. Muistathan, että jos maksat vakuutuslaskusi yhdessä erässä, saat vakuutuksesta maksutapa-alennusta 2,5 %.

Mutta kuten itsekin totesit, eipä sillä ole niinkään merkitystä meneekö bonukset nimenomaan vakuutuslaskuun vai muihin palkkioihin, kun kulut joutuu joka tapauksessa maksamaan.

 

[wertiy]

Minkä verran arvioisitte asiallisesti hoidetun ja melko pienehkön vesivahingon vaikuttavan tulevaisuudessa asunnon jälleenmyyntiin/houkuttelevuuteen? Tai minkä verran laskisitte tälle neliöhintaa pois yleisestä hintatasosta?

Vuoden 2013 hyvin hoidettu rivariasunto pk-seudulla olisi erittäin kiinnostava ja järkevästi hinnoiteltu. Ainut miinus, että kylpyhuoneessa ollut tuoreeltaan vesivahinko (vesikaivon tiiviste ollut irti) ja se on kuivattu, asiallisesti korjattu ja täysin dokumentoitu taloyhtiön toimesta. Plussana, että koko kylppäri ja samalla kodinhoitohuone uusittu vaikka teknistä ikää olisi ollut jäljellä. Syynä, että kohteella yli 10 vuotta ikää. Käytännössä asunto todella lähellä ihanteellista mitä etsitty; ei minkäänlaista valitettavaa miljööstä, asunnon sen hetkisestä kunnosta, pinta-alasta, pohjasta ja sijaintikin ok. Näytössä olleen porukan määrästä päätellen kiinnostuneita riitti, mutta vesivahingosta ei oltu kuitenkaan kerrottu etukäteen.

Itse olen jo lähelle ihastunut tuohon asuntoon, mutta kertokaapa kannattaako oikeasti sekaantua vesivahinkokohteeseen. Itselleni asunnon hintakehitys on erittäin tärkeää, mutta näitä "varteenotettavia" asuntoja ei kovin paljoa ole ollut tarjolla ja siten laittoi vakavissaan pohdituttamaan onko tuo kuitenkaan täysi este.

edit: pieniä tarkennuksia.

 

[Mikkos]

Minkä verran arvioisitte asiallisesti hoidetun ja melko pienehkön vesivahingon vaikuttavan tulevaisuudessa asunnon jälleenmyyntiin/houkuttelevuuteen? Tai minkä verran laskisitte tälle neliöhintaa pois yleisestä hintatasosta?

Vuoden 2013 hyvin hoidettu rivariasunto pk-seudulla olisi erittäin kiinnostava ja järkevästi hinnoiteltu. Ainut miinus, että kylpyhuoneessa ollut tuoreeltaan vesivahinko (vesikaivon tiiviste ollut irti) ja se on kuivattu, asiallisesti korjattu ja täysin dokumentoitu taloyhtiön toimesta. Plussana, että koko kylppäri ja samalla kodinhoitohuone uusittu vaikka teknistä ikää olisi ollut jäljellä. Syynä, että kohteella yli 10 vuotta ikää. Käytännössä asunto todella lähellä ihanteellista mitä etsitty; ei minkäänlaista valitettavaa miljööstä, asunnon kunnosta, pinta-alasta, pohjasta ja sijaintikin ok.

Itse olen jo lähelle ihastunut tuohon asuntoon, mutta kertokaapa kannattaako oikeasti sekaantua vesivahinkokohteeseen? Itselleni asunnon hintakehitys on erittäin tärkeää, mutta näitä "varteenotettavia" asuntoja ei kovin paljoa ole ollut tarjolla ja siten laittoi vakavissaan pohdituttamaan onko tuo kuitenkaan täysi este.

Taloyhtiö joten anna palaa vaan. Omakotitalot erikseen.

 

[taski]

Samaa mieltä kuin Mikkos. Ei vaikuttaisi omaan elämään ja ostohaluihin lainkaan taloyhtiön ollessa kyseessä. OKT:ssa ainakin miettisin kahteen kertaan kuka on tekijä, miten dokumentointi on todellisuudessa tehty ja kuinka kattava korjaus on ollut. Näiden pohjalta sitten omaan sietokykyyn mukautuva tarjous.

 

[perato]

Ei siinä käytettävyyteen tosiaan vaikutusta mutta myynnissä tulee tuo sama ongelma että ostajat miettii tota ja osa karttaa kokonaan. Vaikea sille hintaa on laittaa et voi olla vaikeammin myytävissä. Myynnin hitaus voi sit vaikuttaa jos asuntokauppaa käy, voi tulla kiire antaa alennusta jos seuraava kohde on yhtä ihastuttava ja tulee kiire myydä. Yhtä tommosta läheltä seuranneena.