Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Harb]

43 m² Uiskotie 9, 00950 Helsinki Omakotitalo 3h vuokratta...

Katso 6 kuvaa tästä 800 €, 2.5h + k + s + parveke/terassi, 43 ...

asunnot.oikotie.fi

Asunnon omistaja on näköjään päivittänyt myynti-ilmoituksen. Laitoin spoileriin.

Spoileri

**Astetta "ihanampi" erillistalo Vartioharjussa – todellisille DIY-remontoijille ja seikkailunhaluisille!**

Päivitetty ilmoitus 10.12.2024: Asunnossa todettu paha mikrobivaurio kylpyhuoneen seinämässä. Kylpyhuone pitää korjata kokonaisuudessaan. *Asunto on tällä hetkellä asumiskiellossa vaurion vuoksi.* Mutta hei, sehän ei ole este – vaan mahdollisuus!

Plussat: - Tämä erillistalo OMALLA TONTILLA sijaitsee arvostetulla Vartioharjun alueella, lähellä merta ja upeita lenkkeilymaisemia (kunhan et asu täällä). - Velaton taloyhtiö – toki eräänlaisessa omanlaisessaan balanssissa.

Miinukset (tai realistit kutsuvat niitä "ominaisuuksiksi"): - Asunnossa on ollut **1990-luvun lopulla merkittävä vesivahinko**, jonka seurauksena ulkoseinät on korjattu muuraamalla sokkelin päälle kevytsoraharkot, mineraalivillalla ja uudella alaohjauspuulla. Alaohjauspuu on kyllästettyä sahatavaraa, mutta huoli pois – kaikki puurakenteet olivat ainakin korjauksen aikaan *kuivia*! - Tämä vesivahinko ei näy isännöitsijän todistuksessa, koska hallituksen puheenjohtaja on päättänyt olla kirjaamatta sitä. (Toki eihän se totuutta muuta, eikö vain?) - Terveysviranomaiset ovat tietoisia asuntoa koskevista ongelmista, mutta sehän vain lisää turvallisuuden tunnetta!

Asunnon esittely: - 43 m² kahdessa kerroksessa, mutta kiitos parvekkeen (10 m²), saat "ilmaiseksi" lisäneliöitä (tai ainakin parvekkeen). - Avokeittiö – missä voit antaa mielikuvituksesi laukata, sillä nykytila suorastaan *huutaa* luovuutta. - Sauna on tällä hetkellä varastotilana, mutta hei – mikä estää tekemästä siitä oman zen-tilan tai pakohuoneen? - Mikrobivaurio kylpyhuoneessa tarjoaa *täydellisen syyn* remontoida se mikrosementillä, lattialämmityksen kera!

Talo & Yhtiö:- Rakennusvuosi: 1986, eli klassista 80-luvun charmia. - Viimeisin remontti: Kattoremontti 2020 – ainakin jotain hoidettu. - Ei suunniteltuja isoja hankkeita (ehkä siksi, että mitään muutakaan ei ole saatu yhteisymmärryksessä päätettyä).

Erikoishuomioita: - Hallituksen puheenjohtaja toimii myös isännöitsijänä – ja päättää itse, mitä kirjataan todistuksiin. Tästä syystä ostajan vastuulle jää tarkistaa kaikki faktat. *Ei huolta, myyjä on avoin ja jakaa kaiken tiedon reilusti TikTok-kanavallaan sariela1982.* - Kauppakirjan/vuokrasopimuksen laatii ammattitaitoinen laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV, joten *ainakin jotain virallista tässä yhtälössä*.

Tiivistetysti: Tämä erillistalo on täydellinen sinulle, joka rakastat remontointia, seikkailuja ja byrokratiaa. Kun elämä antaa mikrobivaurioita, tehdään niistä design-kylpyhuoneita! Tervetuloa tutustumaan, jos uskallat.

Mä en oikein ymmärrä että miten tolla voi olla noin hauskaa mutta täytyy olla aika tuskaa ainakin muilla osakkailla. Puhumattakaan siitä hallituksen puheenjohtajasta joka on vanhempana lakileidinä isommassa lakitoimistossa..

 

[Angus_McGyver]

Asunnon omistaja on näköjään päivittänyt myynti-ilmoituksen. Laitoin spoileriin.

Spoileri

**Astetta "ihanampi" erillistalo Vartioharjussa – todellisille DIY-remontoijille ja seikkailunhaluisille!**

Päivitetty ilmoitus 10.12.2024: Asunnossa todettu paha mikrobivaurio kylpyhuoneen seinämässä. Kylpyhuone pitää korjata kokonaisuudessaan. *Asunto on tällä hetkellä asumiskiellossa vaurion vuoksi.* Mutta hei, sehän ei ole este – vaan mahdollisuus!

Plussat: - Tämä erillistalo OMALLA TONTILLA sijaitsee arvostetulla Vartioharjun alueella, lähellä merta ja upeita lenkkeilymaisemia (kunhan et asu täällä). - Velaton taloyhtiö – toki eräänlaisessa omanlaisessaan balanssissa.

Miinukset (tai realistit kutsuvat niitä "ominaisuuksiksi"): - Asunnossa on ollut **1990-luvun lopulla merkittävä vesivahinko**, jonka seurauksena ulkoseinät on korjattu muuraamalla sokkelin päälle kevytsoraharkot, mineraalivillalla ja uudella alaohjauspuulla. Alaohjauspuu on kyllästettyä sahatavaraa, mutta huoli pois – kaikki puurakenteet olivat ainakin korjauksen aikaan *kuivia*! - Tämä vesivahinko ei näy isännöitsijän todistuksessa, koska hallituksen puheenjohtaja on päättänyt olla kirjaamatta sitä. (Toki eihän se totuutta muuta, eikö vain?) - Terveysviranomaiset ovat tietoisia asuntoa koskevista ongelmista, mutta sehän vain lisää turvallisuuden tunnetta!

Asunnon esittely: - 43 m² kahdessa kerroksessa, mutta kiitos parvekkeen (10 m²), saat "ilmaiseksi" lisäneliöitä (tai ainakin parvekkeen). - Avokeittiö – missä voit antaa mielikuvituksesi laukata, sillä nykytila suorastaan *huutaa* luovuutta. - Sauna on tällä hetkellä varastotilana, mutta hei – mikä estää tekemästä siitä oman zen-tilan tai pakohuoneen? - Mikrobivaurio kylpyhuoneessa tarjoaa *täydellisen syyn* remontoida se mikrosementillä, lattialämmityksen kera!

Talo & Yhtiö:- Rakennusvuosi: 1986, eli klassista 80-luvun charmia. - Viimeisin remontti: Kattoremontti 2020 – ainakin jotain hoidettu. - Ei suunniteltuja isoja hankkeita (ehkä siksi, että mitään muutakaan ei ole saatu yhteisymmärryksessä päätettyä).

Erikoishuomioita: - Hallituksen puheenjohtaja toimii myös isännöitsijänä – ja päättää itse, mitä kirjataan todistuksiin. Tästä syystä ostajan vastuulle jää tarkistaa kaikki faktat. *Ei huolta, myyjä on avoin ja jakaa kaiken tiedon reilusti TikTok-kanavallaan sariela1982.* - Kauppakirjan/vuokrasopimuksen laatii ammattitaitoinen laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV, joten *ainakin jotain virallista tässä yhtälössä*.

Tiivistetysti: Tämä erillistalo on täydellinen sinulle, joka rakastat remontointia, seikkailuja ja byrokratiaa. Kun elämä antaa mikrobivaurioita, tehdään niistä design-kylpyhuoneita! Tervetuloa tutustumaan, jos uskallat.

Mä en oikein ymmärrä että miten tolla voi olla noin hauskaa mutta täytyy olla aika tuskaa ainakin muilla osakkailla. Puhumattakaan siitä hallituksen puheenjohtajasta joka on vanhempana lakileidinä isommassa lakitoimistossa..

Vuokra 800€/kk ja asunto on asumiskiellossa märäntyneen kylppärin vuoksi. Kuulostaa hyvältä diililtä.

 

[Fact0ry]

Ilmeisesti alunperin ongelmat alkoivat pieleen menneestä kattoremontista, joka rikkoi lämmityksen ja sen jälkeen talossa on ollut puutteellinen lämmitys, joka on johtanut mikrobivaurioihin ja ilmeisesti käyttökieltoon terveysviranomaisten toimesta.

Tuli kuunneltua tuo koko Youtube-video ja on kyllä erikoinen keissi. Kuulostaa aika selvältä, että taloyhtiön edustajat ovat käytännössä savustaneet asukkaan pihalle. Yhtiössä hieman isompi paritalo ja pieni erillistalo, jolloin erillistalo on käytännössä paritalon talutusnuorassa. Tuollainen on jo paperillakin huono diili, sillä vaikutusvalta on vahvasti epätasapainossa. Yksi huomioistasi sinänsä oikea, että pienissä taloyhtiöissä voi olla yllättäviä riskejä.

Toisaalta jäi mietityttämään tuon osakkaankin jotkut valinnat. Kun lämmitys oli mennyt rikki, niin taloyhtiö oli toimittanut pari pientä öljypatteria asunnon lämpimänä pitämiseksi. Asunnossa oli ollut silti kylmä, mutta osakas oli lähinnä keskittynyt palelemaan ja valittamaan yhtiölle. Missään kohtaa ei kai sivuttu sitä mahdollisuutta, että oman elämän mahdollistamiseksi ja mahdollisten vaurioiden ehkäisemiseksi olisi vaikka itse käyty ostamassa lisää pattereita omalla rahalla tai lasku taloyhtiölle laittaen. Jotkut pääsulakkeetkin olivat palaneet kun oli vähän patterien lisäksi lämmitelty föönillä, mutta vaikea uskoa että tuossa asunnossa olisi lähtökohtaisesti niin pienet pääsulakkeet että sieltä ei saisi lämmitykseen riittävää tehoa ulos.

Asiasta viidenteen...

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Vaihdoin 12 kk:sta 3 kk euriboriin vajaa kaksi vuotta sitten kun ensimmäinen EB12 nousun aikainen korontarkastus tuli vastaan. Siitä lähtien laskettuna EB3 on säästänyt yhteensä kymmenkunta prosenttia korkokuluista, vaikka siinä välillä parin kvartaalin ajan tulikin maksettua korkeampaa korkoa korkovalinnan vuoksi. Parhaillaan makselen 0,7 %-yks alempaa korkoa tämän kahden vuoden takaisen päätöksen vuoksi.

OP:n henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Hanna Heinosen mukaan lainanhakijat todella tuijottavat euriboreja. Jopa siinä määrin, että lainanottajat valitsevat usein sen euriborin, joka lainanottohetkellä sattuu olemaan matalin.

Siis kun kolmen kuukauden euribor sattuu olemaan matalampi kuin 12-kuukautinen, valitaan pienempi numero eli kolmikuukautinen viitekoroksi. Näin oli esimerkiksi vuosina 2022–2023, kun korot nousivat voimakkaasti.

”Nyt syksyn aikana taas 12 kuukauden euribor on kasvattanut suosiotaan tasaisesti, kun sen taso on painunut selvästi lyhyempien viitekorkojen alapuolelle”, Heinonen kertoo.

Tällaisessa numerontuijotuksessa ei ole järkeä. Kolmen ja 12 kuukauden euriborit ehtivät mennä ristiin rastiin monta kertaa asuntolainan takaisinmaksun aikana.

 

[ravallo]

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Samainen juttu vähän ärsytti minuakin, kun käytäntö kuitenkin oli jossain välissä pankista ei millään meinannut saada lainaa muulle euriborille kun 12:sta. Taktiikkana kaikki lainaneuvottelijan perustemput, pimittäminen (ei mainita mahdollisuudesta), suostuttelu (no onhan se nyt hyvä tietää vähän pidemmäksi aikaa nuo lainanhoitokulut), uhkailu (no kyllä tätä marginaalia pitää sitten vähän tarkastella) ja viivyttäminen (meidän pitää nyt vähän katsoa tätä tarjousta vielä uudelleen ja palata asiaan). Kai sen olisi saanut kolmoseen tai vaikka ykköseen jos olisi oikeasti uhannut kävellä ulos...

En tajua mikä logiikka tuossa edes oli, ehkä ne niiden uudelleenlainoitussopparit vaan oli niin edullisia nollakorkoaikoina, että kannatti pakkomyydä 12:sta vaikka se tuntuukin pankin kannalta niin järjenvastaiselta.

Aikanaan kun otin sijoitusasuntolainaa, 1kk euribor oli ihan vaan "pick one" -tyyppinen valinta.

Itse tykkäisin ylipäänsä pitää lainan noissa lyhyissä koroissa, ne on pitkässä juoksussa mun käsittääkseni aina edullisempia kuin pitkät. Vakailla koroilla ei ole eroa, nousevat on niin hankala ennustaa että niistä hyötyminen pitkillä on ihan tuurissaan ja laskevilla lyhyempi on aina parempi. Esm. tuossa nollakorkoaikana kävi yksi sellainen "EKP nostaa ihan saletti korkoja" -scare, joka johti ihan turhaan 12kk euriborin piikkiin, kun pankit panikoi etukäteen koronnostoa jota ei sitten tullutkaan. Olis ollut aika priceless kun korontarkastus olis sattunut just siihen, ja sit maksellut turhaan 12kk ylikorkoa.

 

[Mikkos]

Tuli kuunneltua tuo koko Youtube-video ja on kyllä erikoinen keissi. Kuulostaa aika selvältä, että taloyhtiön edustajat ovat käytännössä savustaneet asukkaan pihalle. Yhtiössä hieman isompi paritalo ja pieni erillistalo, jolloin erillistalo on käytännössä paritalon talutusnuorassa. Tuollainen on jo paperillakin huono diili, sillä vaikutusvalta on vahvasti epätasapainossa. Yksi huomioistasi sinänsä oikea, että pienissä taloyhtiöissä voi olla yllättäviä riskejä.

Toisaalta jäi mietityttämään tuon osakkaankin jotkut valinnat. Kun lämmitys oli mennyt rikki, niin taloyhtiö oli toimittanut pari pientä öljypatteria asunnon lämpimänä pitämiseksi. Asunnossa oli ollut silti kylmä, mutta osakas oli lähinnä keskittynyt palelemaan ja valittamaan yhtiölle. Missään kohtaa ei kai sivuttu sitä mahdollisuutta, että oman elämän mahdollistamiseksi ja mahdollisten vaurioiden ehkäisemiseksi olisi vaikka itse käyty ostamassa lisää pattereita omalla rahalla tai lasku taloyhtiölle laittaen. Jotkut pääsulakkeetkin olivat palaneet kun oli vähän patterien lisäksi lämmitelty föönillä, mutta vaikea uskoa että tuossa asunnossa olisi lähtökohtaisesti niin pienet pääsulakkeet että sieltä ei saisi lämmitykseen riittävää tehoa ulos.

Asiasta viidenteen...

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Vaihdoin 12 kk:sta 3 kk euriboriin vajaa kaksi vuotta sitten kun ensimmäinen EB12 nousun aikainen korontarkastus tuli vastaan. Siitä lähtien laskettuna EB3 on säästänyt yhteensä kymmenkunta prosenttia korkokuluista, vaikka siinä välillä parin kvartaalin ajan tulikin maksettua korkeampaa korkoa korkovalinnan vuoksi. Parhaillaan makselen 0,7 %-yks alempaa korkoa tämän kahden vuoden takaisen päätöksen vuoksi.

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

 

[ravallo]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Jep, sama homma kun kiinteiden korkojen, korkokattojen yms. kanssa, jos kestää vaihtelua, selviää pidemmän päälle halvemmalla, mutta jos on ihan tappiin vedetyt erät niin sitten pitää suojata tavalla tai toisella.

Toinen juttu mikä noissa "mikä korko" -jutuissa on ärsyttänyt on se, että kun niissä koko ajan puhutaan noista vaihtuvista / lyhyistä euriboreista Suomen erityispiirteenä, niin niissä ei mainita millaisia nuo Euroopassa / USA:ssa tarjottavat kiinteät korot on. Suomessahan "kiinteä" korko tarkoittaa (tai ainakin silloin kun viimeeksi asuntolainaa hain) käytännössä johonkin muutamaksi vuodeksi lukittua korkoa. Onko joku pyytänyt / saanut Suomessa koko 20+ vuoden laina-ajalle kiinteän koron, ja paljonko senhetkisen markkinakoron yläpuolelle se asettui?

 

[CoreFusion]

Samainen juttu vähän ärsytti minuakin, kun käytäntö kuitenkin oli jossain välissä pankista ei millään meinannut saada lainaa muulle euriborille kun 12:sta. Taktiikkana kaikki lainaneuvottelijan perustemput...

Hyvin myös unohtavat yleensä mainita koko kiinteän vaihtoehdon olemassaolosta. Varsinkin nollakorkojen aikaan kiinteä oli ainakin itselle ihan selkeä valinta. En ole tietoinen, että missä nyt tällä hetkellä menee kiinteiden korkojen taso vs. euriborit, kun ei ole itse tarvinnut noita enää seurata. (eikä tarvitse kun kiinteä on koko laina-ajalle)

 

[Fact0ry]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Toki näinkin, mutta tekstin perusteella EB-valinnan suosioon vaikuttaa huomattavasti se mikä korko sattuu olemaan sillä hetkellä halvin, vaikka tällä seikalla ei pitäisi olla mitään merkitystä koron valinnassa.

Itse sikäli hyvässä asemassa, että taloudelliset puskurit sallivat sen, että voi pitää lyhyttä korkoa asuntolainassa, isoa omavastuuta autovakuutuksessa ynnä muita taloudellista riskiä tuovia mutta odotusarvoltaan rahaa säästäviä ratkaisuja.

 

[JaySon]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Itse näkisin tämän niin että jos on oikeasti asuntolainan lyhentäminen vedetty niin tiukille että korkoero 3kk ja 12kk Euriborin välillä voisi kipata veneen niin sit en osaisi syyttää korkoja vaan lainanottajaa.

Lisäksi tuo budjetoiminen 3kk kerrallaan kuulostaa omaan korvaan aika lyhytnäköiseltä. Ainakin itse oletan että asuntolainaan menee kuukausittain esimerkiksi X +/- 150 euroa. Tuossa on jo tosi iso haitari jolla pystyy menojaan budjetoimaan helposti yli 3kk ajalle.

 

[ravallo]

Hyvin myös unohtavat yleensä mainita koko kiinteän vaihtoehdon olemassaolosta. Varsinkin nollakorkojen aikaan kiinteä oli ainakin itselle ihan selkeä valinta. En ole tietoinen, että missä nyt tällä hetkellä menee kiinteiden korkojen taso vs. euriborit, kun ei ole itse tarvinnut noita enää seurata. (eikä tarvitse kun kiinteä on koko laina-ajalle)

Miten pitkä kiinteä se oli ja paljonko maksoi ekstraa nollaeuriborien päälle?

Toki näinkin, mutta tekstin perusteella EB-valinnan suosioon vaikuttaa huomattavasti se mikä korko sattuu olemaan sillä hetkellä halvin, vaikka tällä seikalla ei pitäisi olla mitään merkitystä koron valinnassa.

Joo, tuohan siinä jutussa koitti olla pointtina, mutta tavallaan en usko että ihmiset niinkään ottavat sitä korkoa mikä lainanottohetkellä näyttää edullisimmalta vaan pääosin sen koron minkä se pankkitäti siellä neukkarissa pakkosyöttää. Lähinnä näistä pankin tyyppien kommenteista tulee mieleen että mitähän toi kaveri tällä hetkellä koittaa jutuillaan myydä...

 

[Mikkos]

Itse näkisin tämän niin että jos on oikeasti asuntolainan lyhentäminen vedetty niin tiukille että korkoero 3kk ja 12kk Euriborin välillä voisi kipata veneen niin sit en osaisi syyttää korkoja vaan lainanottajaa.

Lisäksi tuo budjetoiminen 3kk kerrallaan kuulostaa omaan korvaan aika lyhytnäköiseltä. Ainakin itse oletan että asuntolainaan menee kuukausittain esimerkiksi X +/- 150 euroa. Tuossa on jo tosi iso haitari jolla pystyy menojaan budjetoimaan helposti yli 3kk ajalle.

Tervetuloa reaalimaailmaan jossa on määräaikaisia/nollatunti työsopimuksia ja YT:t järjestetään perinteisesti joka kevät ja syksy.

 

[elmo]

Tervetuloa reaalimaailmaan jossa on määräaikaisia/nollatunti työsopimuksia ja YT:t järjestetään perinteisesti joka kevät ja syksy.

Saattaa olla aika väärä tilanne ottaa asuntolainaa jos tollee. Varsinkin kun ensivuodesta alkaen ei saa asumistukea omistusasuntoon. Siinä vaan vetää ittensä nopeesti kaulakiikkuun ja turhaa stressiä siitä hyvästä vaan, että pankki omistaa ne seinät vuokranantajan sijaan.

 

[stanssi]

Jep, sama homma kun kiinteiden korkojen, korkokattojen yms. kanssa, jos kestää vaihtelua, selviää pidemmän päälle halvemmalla, mutta jos on ihan tappiin vedetyt erät niin sitten pitää suojata tavalla tai toisella.

Toinen juttu mikä noissa "mikä korko" -jutuissa on ärsyttänyt on se, että kun niissä koko ajan puhutaan noista vaihtuvista / lyhyistä euriboreista Suomen erityispiirteenä, niin niissä ei mainita millaisia nuo Euroopassa / USA:ssa tarjottavat kiinteät korot on. Suomessahan "kiinteä" korko tarkoittaa (tai ainakin silloin kun viimeeksi asuntolainaa hain) käytännössä johonkin muutamaksi vuodeksi lukittua korkoa. Onko joku pyytänyt / saanut Suomessa koko 20+ vuoden laina-ajalle kiinteän koron, ja paljonko senhetkisen markkinakoron yläpuolelle se asettui?

Mietin ihan samaa että mitä käytännön vaihtoehtoja suomessa on noille euriboreille muuta kuin joku pankin oma kusinen prime korko tai joku haistapaska 10v korkokatto joka on laskettu sellaiseksi ettei siitäkään juuri kukaan voitolle ainakaan jää. Toki jollekin se sopii varmasti paremmin tuomaan varmuutta ja joku sen varmasti onnistuukin nappaamaan sopivaan aikaan ennen koronnousua mutta mutulla veikkaisin että 90% jengistä ottaa noiden kanssa takkiin. Ois kiva tosiaan tietää millainen korkotaso ois jollain 30v kiinteän koron lainalla jos joku sellasta edes suostuisi tarjoamaan

 

[JaySon]

Tervetuloa reaalimaailmaan jossa on määräaikaisia/nollatunti työsopimuksia ja YT:t järjestetään perinteisesti joka kevät ja syksy.

Kiitos! Tosin elän kyllä kiinni ihan tässä reaalimaailmassa. En edes ymmärrä miten joku voi miettiä asuntolainaa jonkin määräaikaisen / nollasopparin kanssa. Jo pankin pitäisi tässä kohtaa sanoa että "Kiitos mutta ei kiitos".

Ainakaan itse en tuollaisessa tilanteessa hakisi missään nimessä asuntolainaa, se kuulostaisi ihan liian hazardille. Jokainen toki tavallaan mutta se riskien tiedostaminen olisi kovinkin suotavaa.

 

[Mikkos]

Kiitos! Tosin elän kyllä kiinni ihan tässä reaalimaailmassa. En edes ymmärrä miten joku voi miettiä asuntolainaa jonkin määräaikaisen / nollasopparin kanssa. Jo pankin pitäisi tässä kohtaa sanoa että "Kiitos mutta ei kiitos".

Ainakaan itse en tuollaisessa tilanteessa hakisi missään nimessä asuntolainaa, se kuulostaisi ihan liian hazardille. Jokainen toki tavallaan mutta se riskien tiedostaminen olisi kovinkin suotavaa.

Kyllä sitä osataan paremmissakin piireissä. Kaikki vedetään niin tappiin että lomautus tai irtisanominen romahduttaa kulissit samantien.
Me laskettiin toki asuminen ja asuntolaina niin että vaikka molemmat joutuis työttömäks niin pystyttäis silti maksamaan ja asumaan tässä joten itsekkin voisin hyvin sanoa että en voi ymmärtää ihmisiä jotka ottavat asuntolainaa joka pystytään maksamaan vain jos molemmat on töissä. Sama auton kanssa, se ostettiin käteisellä enkä voi ymmärtää ihmisiä jotka ostaa auton velaks tai rahoituksella.

Mutta näin meitä on moneen junaan.

 

[CoreFusion]

Miten pitkä kiinteä se oli ja paljonko maksoi ekstraa nollaeuriborien päälle?

Mietin ihan samaa että mitä käytännön vaihtoehtoja suomessa on noille euriboreille muuta kuin joku pankin oma kusinen prime korko tai joku haistapaska 10v korkokatto joka on laskettu sellaiseksi ettei siitäkään juuri kukaan voitolle ainakaan jää. Toki jollekin se sopii varmasti paremmin tuomaan varmuutta ja joku sen varmasti onnistuukin nappaamaan sopivaan aikaan ennen koronnousua mutta mutulla veikkaisin että 90% jengistä ottaa noiden kanssa takkiin. Ois kiva tosiaan tietää millainen korkotaso ois jollain 30v kiinteän koron lainalla jos joku sellasta edes suostuisi tarjoamaan

Asuntolaina nostettu kesällä 2019, tuolloin täällä muistaakseni tekkiläisten saamat marginaalit pyöri jossain 0,4 - 0,5% paikkeilla, meillä koko laina-ajalle (25v) otettiin kiinteä korko 1,6%. Syksyllä kun nostettiin remonttilainaa niin siihen kiinteä korko (myöskin koko laina-ajalle) oli 2,2%. Minun silmissä sellaiset korot, että en edes miettinyt muuttuvia korkoja, koska koron laskusta saatava hyöty aika pieni, mutta nousuva(a)raa paljon enemmän.

OP:lta nämä ja oli ainakin silloin tarjolla kaikille omistaja-asiakkaille, mutta itse pisti kyllä asia bongata nettisivuilta. Näihin ei tuon suhteessa korkeamman koron kanssa muita kuluja tullut vrt. korkokatot yms.

 

[kjns]

Asuntolaina nostettu kesällä 2019, tuolloin täällä muistaakseni tekkiläisten saamat marginaalit pyöri jossain 0,4 - 0,5% paikkeilla, meillä koko laina-ajalle (25v) otettiin kiinteä korko 1,6%. Syksyllä kun nostettiin remonttilainaa niin siihen kiinteä korko (myöskin koko laina-ajalle) oli 2,2%. Minun silmissä sellaiset korot, että en edes miettinyt muuttuvia korkoja, koska koron laskusta saatava hyöty aika pieni, mutta nousuva(a)raa paljon enemmän.

OP:lta nämä ja oli ainakin silloin tarjolla kaikille omistaja-asiakkaille, mutta itse pisti kyllä asia bongata nettisivuilta. Näihin ei tuon suhteessa korkeamman koron kanssa muita kuluja tullut vrt. korkokatot yms.

Tää OP:n kiinteä korko ilman normaaleja kiinteän koron haittoja (korkotulojen menetyksen korvaus pankille ennenaikaisessa takaisinmaksussa lähinnä) oli kyllä omaankin makuun hyvän kuuloinen diili. Tolla 1,6% kiinteällä korolla koko laina-ajalle olisin kyllä itsekin lukinnut kummempia miettimättä silloin nollakorkojenkin aikaan.

Mutta eipä tullut silloin mentyä OP:n juttusille vaan dansken ja nyt ollaan euriborissa kiinni. Just oli eilen korontarkistus ja lainan korko seuraavat 3kk nyt sitten noin 3,3%…

Edit: Lisään vielä, että tällaista kiinteää korkoa jossa ei joudu maksumiehen osaan ennenaikaisessa takaisinmaksussa ei taida tarjota eikä ole tarjonnut kukaan muu kuin OP, eli ei ole kovin yleinen mahdollisuus Suomessa.

 

[Jituska]

Justiinsa viime viikolla kyselin mielenkiinnosta s-pankilta tarjousta kiinteästä korosta. Viiden vuoden kiinteän ois saanut hippasen alle 2,9 ja 10-vuotinen ois ollu jotain 3,1%

Kiinteiden kanssa ei yleinsä voi sitten pitää lyhennysvapaita tai tehdä muitakaan muutoksia yhtä ketterästi kuin vaihtuvakorkoisten kanssa.

 

[JaySon]

Kyllä sitä osataan paremmissakin piireissä. Kaikki vedetään niin tappiin että lomautus tai irtisanominen romahduttaa kulissit samantien.
Me laskettiin toki asuminen ja asuntolaina niin että vaikka molemmat joutuis työttömäks niin pystyttäis silti maksamaan ja asumaan tässä joten itsekkin voisin hyvin sanoa että en voi ymmärtää ihmisiä jotka ottavat asuntolainaa joka pystytään maksamaan vain jos molemmat on töissä. Sama auton kanssa, se ostettiin käteisellä enkä voi ymmärtää ihmisiä jotka ostaa auton velaks tai rahoituksella.

Mutta näin meitä on moneen junaan.

Juurikin näin. En sit tiedä olenko itse liian varovainen / pelaanko liian varman päälle mutta jonkin asuntolainan takia en itseäni kuseen halua / aio hommata. Vähän sama kuin jotkin törkeän hintaiset autolainat - ei niin mitään järkeä. Jos ei ole varaa niin sit katsotaan halvempaa. Ysärin laman lapsi.

 

[Boulder]

Jos pitää valita 3kk tai 12kk euriborin väliltä budjetoinnin takia, valveutunut (tuleva) asuntovelkainen ottaa lyhennysvaihtoehdoksi kiinteän tasaerän.

Näin tein nyt itsekin, koska sen voi aina halutessaan muuttaa kuukausi kerrallaan halvimmaksi vaihtoehdoksi eli tasalyhenteiseksi tekemällä ylimääräinen lyhennys.

 

[Hooämäl]

Tuli kuunneltua tuo koko Youtube-video ja on kyllä erikoinen keissi. Kuulostaa aika selvältä, että taloyhtiön edustajat ovat käytännössä savustaneet asukkaan pihalle. Yhtiössä hieman isompi paritalo ja pieni erillistalo, jolloin erillistalo on käytännössä paritalon talutusnuorassa. Tuollainen on jo paperillakin huono diili, sillä vaikutusvalta on vahvasti epätasapainossa. Yksi huomioistasi sinänsä oikea, että pienissä taloyhtiöissä voi olla yllättäviä riskejä.

Toisaalta jäi mietityttämään tuon osakkaankin jotkut valinnat. Kun lämmitys oli mennyt rikki, niin taloyhtiö oli toimittanut pari pientä öljypatteria asunnon lämpimänä pitämiseksi. Asunnossa oli ollut silti kylmä, mutta osakas oli lähinnä keskittynyt palelemaan ja valittamaan yhtiölle. Missään kohtaa ei kai sivuttu sitä mahdollisuutta, että oman elämän mahdollistamiseksi ja mahdollisten vaurioiden ehkäisemiseksi olisi vaikka itse käyty ostamassa lisää pattereita omalla rahalla tai lasku taloyhtiölle laittaen. Jotkut pääsulakkeetkin olivat palaneet kun oli vähän patterien lisäksi lämmitelty föönillä, mutta vaikea uskoa että tuossa asunnossa olisi lähtökohtaisesti niin pienet pääsulakkeet että sieltä ei saisi lämmitykseen riittävää tehoa ulos.

Asiasta viidenteen...

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Vaihdoin 12 kk:sta 3 kk euriboriin vajaa kaksi vuotta sitten kun ensimmäinen EB12 nousun aikainen korontarkastus tuli vastaan. Siitä lähtien laskettuna EB3 on säästänyt yhteensä kymmenkunta prosenttia korkokuluista, vaikka siinä välillä parin kvartaalin ajan tulikin maksettua korkeampaa korkoa korkovalinnan vuoksi. Parhaillaan makselen 0,7 %-yks alempaa korkoa tämän kahden vuoden takaisen päätöksen vuoksi.

Itseasiassa viimeisen 2v otannalla on myös täysin ajoituksista kiinni tuon koron suhteen. Moni on biitannut varmasti tuon sinun 3kk, viimeisen 24kk aikana.

 

[jonniv]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

 

[Mikkos]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Kiinteää tasaerää ei ainakaan meille myönnetty.

 

[ravallo]

Kiinteää tasaerää ei ainakaan meille myönnetty.

Kiinteän tasaerän kai sais lähinnä ne jotka ei sellaista tarvitse.

 

[elmo]

Kiinteää tasaerää ei ainakaan meille myönnetty.

Jos on jo lähellä maximi aikaa niin ei saa. En tiedä pitääkö siellä olla ainakin 5 vai 10 vuotta pelivaraa mikä sitten elää korkojen mukaan.

 

[BigBen]

Jos on jo lähellä maximi aikaa niin ei saa. En tiedä pitääkö siellä olla ainakin 5 vai 10 vuotta pelivaraa mikä sitten elää korkojen mukaan.

Joskus oli ainakin sääntö OP:lla, että yli 20 v lainoihin ei saa kiinteää tasaerää. Ensimmäisessä talossa oli se ( laina-aika 20 v ), mutta tähän seuraavaan ei enää saatu (laina-aika 25v)

 

[j-o-r-e]

Itsellä on 25v lainassa tasaerä lyhennys ja tehty 0-korko aikaan. Olen lisälyhennyksin lyhennelly suurinpiirtein "oikeaan" tahtiin lainaa. Etuna tossa on, jos tulee akuutti rahapula, voi lisälyhennykset jättää tekemättä. Ne tulevat vastaan vasta lainan lopussa, jos ei aiemmin saa korjattua tilannetta. Tällä hetkellä ei lyhennysvapaakaan ole kovin järkevä, kun suurin osa tasaerästä menee korkoihin, itae lyhennys on pieni.

 

[Telaketju88]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Aika karkea yleistys. Moni ottaa myös sen verran lainaa, että pystyy sen hoitamaan jos korot nousevat radikaalisti.

 

[jonesky12345]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Mikä tossa on riskialtista? Itse otin tasalyhenteisen lainan ihan vaan sen takia, että omien laskelmieni (6% stressitesti) sekä pankin laskelmien osalta päädyttiin siihen, että maksukykyä lainan osalta on ja toisaalta lainaa tulee maksettua korkokuluiltaan mahdollisimman tehokkaasti pois. Toki vaihtoehtona voisi olla muuttuva annuiteetti, koska kiinteää tasaerälainaa ei kyllä jollain 25v laina-ajalla kauhean herkästi saa, koska korkojen nousu aika äkkiä ajaa siihen, ettei laina lyhene lainkaan.

Tolla muuttuvalla annuiteetilla jäisi toki alussa hieman enemmän rahaa vaikkapa laittaa sitten sijoituksiin, mutta vaikka mulla onkin selkeä kuukausisäästösuunnitelma osakemarkkinoille, niin epäilisin silti, että ylimääräinen vapaa kassavirta ainakin osaltaan tuhlaantuisi myös tarpeettomaan kulutukseen. Näin tuon ratkaisun aika helpoksi, koska oma urapolku oli aikalailla suoraan opiskeluajan duuneista käsiraha säästämällä kiinni omistusasuntoon heti kun valmistuin ja duunit vakinaistuivat, jolloin lopputuloksena oli se, että radikaali tulotason nousu ei yhtäkkiä näy pankkitilillä vaan menee lainalyhennyksiin.

Pitää muistaa, että noita lainoja on varmaankin useimmissa tapauksissa mahdollista neuvotella pankinkin kanssa uudelleen, jos tulee jotain elämäntilanteen muutoksia esim lomautuksia, hetkellistä työttömyyttä jne. Ei se pankin intresseissä ole kuitenkaan, että pakkomyydään vakuutena oleva kämppä heti kun laina meinaa defaultata, vaan saada korkotuottoja siten, että pankin riski säilyy matalana. Pankillehan se on periaatteessa se ja sama, lyhennetäänkö lainaa ollenkaan, kunhan korot kilisee heille, jos kämppä lähtökohtaisesti on maksettu riittävän isolla käsirahalla ettei vakuusarvon kanssa ole riskiä.

 

[pokkus]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

 

[jonesky12345]

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

Tää on ihan hyvä näkemys aiheeseen ja toi jonniv ei taida oikein tajuta, että tää muuttuva annuiteetti on käytännössä nykypäivän kiinteä tasaerä. Toi kiinteä tasaerähän on aiemmin ollutkin ihan tyypillinen, mutta aika tappiinsa vedetyt lainat ja valmiiksi pitkät laina-ajat + finanssialan sääntelyhän tohon on vaikuttanut että tota annuiteettia säädetään ton korkotason mukaan.

Tokihan sellasia lainamuotoja taitaa saada, missä on ns kiinteä tasaerä ja loppuerä sitten puolestaan kasvaa tai vähenee sen mukaan miten korot elää ja noissa betsataan käytännössä siihen, että jos siellä olisi vakka alkuunsa jostain 250k€ lainasta loppuerää joku vaikkapa 25 kiloa huonolla tuurilla niin sen saa sitten uudella rahoitusjärjestelyllä hoidettua kuntoon, koska velaton kämppä toimii kuitenkin siinä vakuutena.

Noissa annuiteettilainoissa tosissaan saadaan se kuukausierä keskimäärin painettua alussa pienemmäksi, mikä sikälis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto, että siinä voidaan betsata myös sen talouden kevenemiseen tulotason nousun mukana tulevaan jolloin tyypillisesti nuoremmalla lainanottajalla on enemmän käyttöpääomia muihin asioihin.

 

[Nik97]

En mä oikein tajua mikä idea on väkisin yrittää pitää kiinni samasta elintasosta työttömänä kuin ollessa työelämässä? Sitä vartenhan sitä työtä tehdään ja palkkaa saadaan että elintasoa saadaan nostettua ja ehkä saadaan jotain arjen luksusta. Ei se sitä tarkoita että kaikki on tiukalla jos elintasoa joutuu alentamaan jos työt lähtee alta. Jos ansiosidonnainen ei riitä kattamaan edes asuntolainan kuukausierää niin sitten toki on mitoitettu laina överiksi ja pelkillä palkkatuloillakin luulisi olevan jo tarpeeksi hankalaa että hälytyskellojen pitäisi soida

 

[Jituska]

Me otettiin tasalyennys eli lyhennys + korko nolla korkoaiksan, nimen omaan suojaamaan koron nousuja vastaan, kun laina lyhenee nopeammin.

Kun korot nousi, vaihdettiin annuiteettiin ja lyhennettiin laina-aikaa, että laina kuitenkin lyhenisi mutta kk pysyisi maltillisena.

Nyt houkuttaisi kiinteä tasa-erä, kun laskeviin korkoihin laina lyhenisi vielä nopeammin kk erän pysyessä samana. Mutta jäi sitten tekemättä. Koska voi sitä halutessaan sitten lyhennellä enemmän.

 

[Iså]

-20 keväällä nollakorkoaikaan juuri ennen koronaa oli op:llä tarjolla kiinteä korko 2,2% + marginaali, 250 000e 25v lainaan. Jos olisivat tarjonneet 1,6% + marginaali niin olisin varmaan ottanut.

12kk euribori ja muuttuva annuiteetti otettiin. 2023 muutin 12kk -> 3kk kun sai samaan 250e muutoshintaan muutettua myös sijoituskämpän lainan lyhempään korkoon. Luulen että euriborit laskevat alle 2% 1-2 vuoden päästä koska euroopassa menee niin surkeasti taloudella.

 

[jonniv]

Tää on ihan hyvä näkemys aiheeseen ja toi jonniv ei taida oikein tajuta, että tää muuttuva annuiteetti on käytännössä nykypäivän kiinteä tasaerä. Toi kiinteä tasaerähän on aiemmin ollutkin ihan tyypillinen, mutta aika tappiinsa vedetyt lainat ja valmiiksi pitkät laina-ajat + finanssialan sääntelyhän tohon on vaikuttanut että tota annuiteettia säädetään ton korkotason mukaan.

Pääsääntöisesti pankit ovat siirtyneet muuttuvan annuiteetin tarjoamiseen, koska sen kanssa on helpompi myydä/perustella asiakkaalle erilaisia korkosuojia ja korkokattoja. Ja nämä juuri ovat erityisen tuottoisia lisätuotteita pankille.. Kiinteän tasaerän rinnalle on vaikempi myydä näitä lisätuotteita.

Uuden asuntolainan mediaanikoko on n. 100-120 tonnia riippuen onko kyseessä ensiasunnon vai asunnonvaihtajan laina. Eli "tappiinsa vedetyt lainat" koskevat vain pientä osaa. Näihin mediaanilainoihin kiinteä tasaerä olisi monille parempi, mutta annuiteetti+korkosuoja on pankille parempi vaihtoehto.

Noissa annuiteettilainoissa tosissaan saadaan se kuukausierä keskimäärin painettua alussa pienemmäksi, mikä sikälis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto, että siinä voidaan betsata myös sen talouden kevenemiseen tulotason nousun mukana tulevaan jolloin tyypillisesti nuoremmalla lainanottajalla on enemmän käyttöpääomia muihin asioihin.

Ja viime vuosina korkojen noustessa "nuoren lainanottajan enemmät käyttöpääomat" ovat menneet lainan hoitokuluihin. Kiinteällä tasaerällä olisi voinut jatkaa käyttöpääoman laittamista muihin asioihin.

Kiinteällä tasaerälläkin voi kuitenkin tehdä lisälyhennyksiä oman mielen mukaan, mutta muuten kuukausittainen hoitokulu pysyy koko ajan samana.

 

[eGe]

Kiinteää tasaerälainaa ei saa kuin 18-20v maksuajalle hieman pankista riippuen. Nykyisillä asuntojen hinnoilla tuollainen maksuaika ei ole millään muotoa realistinen muuten, kuin jos on ottamassa jo alkuunsakin todella pientä lainaa tuloihin suhteutettuna. Ylempänä tokaistu "tarjotaan heille jotka eivät sitä tarvitsisi" on mielestäni aika osuvasti todettu. Toisena ongelmana on sitten sekin, että jos tuo kiinteä tasaerä on muodostettu jonain todella matalan koron aikana, ei laina lyhene korkojen noustessa oikeastaan yhtään ja se se vasta kalliiksi tuleekin.

Kaikkinensa fiksumpaa (minun mielestäni) on ottaa annuiteetti, ja mitoittaa oman budjettinsa suoraan hieman isomman koron mukaiselle erälle. Tuolloin laina lyhenee jatkuvasti sovitussa aikataulussa, ja matalien korkojen aikana ehtii kerryttää itselleen rahallista puskuria mikä voi olla yksittäisissä piikeissä ihan hyödyllistä. Kuukausittainen rahavirta palkkanauhasta voi silti olla merkittävästi matalampi lainanmaksua kohti suurimman osan laina-ajasta.

 

[j-o-r-e]

Tokihan sellasia lainamuotoja taitaa saada, missä on ns kiinteä tasaerä ja loppuerä sitten puolestaan kasvaa tai vähenee sen mukaan miten korot elää ja noissa betsataan käytännössä siihen, että jos siellä olisi vakka alkuunsa jostain 250k€ lainasta loppuerää joku vaikkapa 25 kiloa huonolla tuurilla niin sen saa sitten uudella rahoitusjärjestelyllä hoidettua kuntoon, koska velaton kämppä toimii kuitenkin siinä vakuutena.

Näin mä oon itse ajatellu oman lainani. Jos s käy niin etten jostain syystä saa maksettua kaikkia pois 25 vuodessa, toiminnee lähes velaton kämppä hybin vakuutena pieneen "jatko lainaan".

 

[jonniv]

Kiinteää tasaerälainaa ei saa kuin 18-20v maksuajalle hieman pankista riippuen. Nykyisillä asuntojen hinnoilla tuollainen maksuaika ei ole millään muotoa realistinen muuten, kuin jos on ottamassa jo alkuunsakin todella pientä lainaa tuloihin suhteutettuna.

Juuri pari vuotta sitten otin 23v lainan kiinteä tasaerä -lyhennystavalla.

Asuntojen reaalihinnat ei ole käytännössä noussut yhtään viimeisen 20 vuoden aikana. Ei kannata yleistää jotain pääkaupunkiseudun hintoja koskemaan koko Suomea.

Mediaani-asuntolaina on vähän yli satatonnia. Esimerkiksi 120 tonnin laina, 3% korko, laina-aika 20v, lyhennys 666€/kk. Ei mitenkään epärealistista.

 

[antti-x]

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

 

[eGe]

Juuri pari vuotta sitten otin 23v lainan kiinteä tasaerä -lyhennystavalla.

Asuntojen reaalihinnat ei ole käytännössä noussut yhtään viimeisen 20 vuoden aikana. Ei kannata yleistää jotain pääkaupunkiseudun hintoja koskemaan koko Suomea.

Mediaani-asuntolaina on vähän yli satatonnia. Esimerkiksi 120 tonnin laina, 3% korko, laina-aika 20v, lyhennys 666€/kk. Ei mitenkään epärealistista.

Itse kyselin viime vuonna useammasta eri pankista kiinteää tasaerää ja 18v oli järjestäen suurin mitä tarjottiin, ja olikohan OP vai Nordea poikkeuksena jossa pystyi venyttämään 20 vuoteen. Ilmeisesti ajatuksena on se, että korkojen noustessa maksuaika venähtää herkästi pidemmäksi joten lähtötilanteessa ei voida tarjota mitään tolkuttoman pitkää laina-aikaa. Se 23v mukaan mitoitettu laina nollakorkoaikana ottaa nykyisellä korkotasolla itseasiassa jo yli 30 vuotta maksaa pois (nopeasti laskuriin heitetty 120ke ja 0.5% vs. 3.3% korko) siinä missä 20v mukaan mitoitettu on venähtänyt tasan 30 vuoteen. Tietysti jos ei haittaa maksaa pelkkää korkoa ja lainasta ei tarvitse ikinä päästä eroon niin kai tuokin on ihan kelvollinen kuvio. Itse en ehkä ihan täysin ymmärrä sitä hehkutusta, kun "taloudellinen turva" tulee käytännössä todella kalliiksi tällä tavalla. Ja tietysti nyt korkojen käydessä hieman korkeammalla sitä päätyisi vain lukitsemaan itsensä turhan isoon maksuerään eikä korkotason laskusta hyötyisi varsinaisesti mitenkään mutta tietysti laina lyhenisi matalampien korkojen aikana hyvää tahtia. Seinistä on kuitenkin vaikeaa nyhtäistä euroja muuhun käyttöön esim. ylläriremonttia varten joten en näe hirveästi itseisarvoa asuntolainan pikaisella pois maksamisella.

Mitä asuntojen hintatasoon tulee niin hihasta ravistettuna väittäisin niiden heijastavan vahvasti myös alueellista palkkatasoa. Pääkaupunkiseudulla kämpät maksavat sen mitä maksavat, koska sieltä löytyy myös maksukykyä sille hintatasolle (eli pyydetään koska voidaan). Täytyisi siis pystyä yhdistämään asuntolainojen suuruus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jotta noista luvuista olisi hirveästi hyötyä.

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

Jep, tämä on minunkin mielestä hyvä tapa sisäistää. Se on sitten itsestä kiinni, että haluaako sitä lainaa lyhennellä maksimivauhtia vai pistääkö esim. indeksirahastoihin sen kk-erien erotuksen mutta olennaista on mitoittaa menorakenne jo suoraan isommalle kuukausierälle jolloin korkotason vaihtelu ei varsinaisesti näy eikä tunnu missään. Pitkään vuokralla asuneena en oikein muutenkaan miellä asuntolainaa mitenkään ikävänä mörkönä vaan se on samanlainen kuukausittainen menoerä asumisesta kuin vuokrakin. Pitkällä tähtäimellä on sitten ihan sama, että onko seinät maksettu velattomiksi 50v vai 60v mennessä kunhan se päivä vain joskus koittaa ja siihenhän annuiteetti on vallan toimiva ratkaisu.

 

[jonniv]

Itse kyselin viime vuonna useammasta eri pankista kiinteää tasaerää ja 18v oli järjestäen suurin mitä tarjottiin, ja olikohan OP vai Nordea poikkeuksena jossa pystyi venyttämään 20 vuoteen.

Lainaa kysyessä taktiikka kannattaa tietysti aina olla sellainen, että kysyy ensin vain "lainatarjouksen summalle X".. Sitten tarjouksen saatuaan ilmoittaa, että suostun ottamaan tämän lainan näillä muutoksilla (joista kiinteä tasaerä yksi muutos).

Se 23v mukaan mitoitettu laina nollakorkoaikana ottaa nykyisellä korkotasolla itseasiassa jo yli 30 vuotta maksaa pois (nopeasti laskuriin heitetty 120ke ja 0.5% vs. 3.3% korko) siinä missä 20v mukaan mitoitettu on venähtänyt tasan 30 vuoteen. Tietysti jos ei haittaa maksaa pelkkää korkoa ja lainasta ei tarvitse ikinä päästä eroon niin kai tuokin on ihan kelvollinen kuvio. Itse en ehkä ihan täysin ymmärrä sitä hehkutusta, kun "taloudellinen turva" tulee käytännössä todella kalliiksi tällä tavalla. Ja tietysti nyt korkojen käydessä hieman korkeammalla sitä päätyisi vain lukitsemaan itsensä turhan isoon maksuerään eikä korkotason laskusta hyötyisi varsinaisesti mitenkään mutta tietysti laina lyhenisi matalampien korkojen aikana hyvää tahtia. Seinistä on kuitenkin vaikeaa nyhtäistä euroja muuhun käyttöön esim. ylläriremonttia varten joten en näe hirveästi itseisarvoa asuntolainan pikaisella pois maksamisella.

Eikös nuo tummennetulla olevat kohdat ole vähän ristiriidassa? Eli oletko sitä mieltä, että lainaa kannattaa maksaa nopeasti pois vai ei? Ja edelleen, jos kiinteällä tasaerällä laina-aika karkaa nin pitkäksi että alkaa ahdistaa, niin aina voi oman mielen mukaan tehdä lisälyhennyksiä jos haluaa.

Mitä asuntojen hintatasoon tulee niin hihasta ravistettuna väittäisin niiden heijastavan vahvasti myös alueellista palkkatasoa. Pääkaupunkiseudulla kämpät maksavat sen mitä maksavat, koska sieltä löytyy myös maksukykyä sille hintatasolle (eli pyydetään koska voidaan). Täytyisi siis pystyä yhdistämään asuntolainojen suuruus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jotta noista luvuista olisi hirveästi hyötyä.

Kyllä myös velkaantumiasteet ovat kovimpia pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla vanha osakehuoneisto maksaa keskimäärin 4292 €/neliö.. Muualla Suomessa 1868 €/neliö. On tietysti ihan päivän selvää että palkkatasoissa ei ole noin suurta eroa. Tämä vertailu toki koskee vaan tavallisia pulliasia, jotka palkkatuloillaan ja lainalla rahoittavat asumistaan.

 

[dropadrop]

Juurikin näin. En sit tiedä olenko itse liian varovainen / pelaanko liian varman päälle mutta jonkin asuntolainan takia en itseäni kuseen halua / aio hommata. Vähän sama kuin jotkin törkeän hintaiset autolainat - ei niin mitään järkeä. Jos ei ole varaa niin sit katsotaan halvempaa. Ysärin laman lapsi.

No jälkeenpäinhän voi aina viisastella kun vastauksen tietää. Ekan asunnon kohdalla me otettiin varman päälle ja laskettiin just että toinen voisi jäädä työttömäksi - ja jäikin. Koska asiat oli mietitty hyvin se ei ollut ongelma vaan mahdollisti kouluttautumisen uudelle alalle.

Uuteen kämppään ei tarvittu kuin 100k lainaa. Nyt otettiin vain tonnin tasalyhennys ja lainan kesto riippuu koroista, ehkä 8-10v jäljellä. Tämä lyhennys olisi vaimon palkalla vaikea, mut sitten voisi pahimmassa tilanteessa realisoida sijoituksia tai myydä auto (mitä ei oikeasti tarvita).

 

[eGe]

Lainaa kysyessä taktiikka kannattaa tietysti aina olla sellainen, että kysyy ensin vain "lainatarjouksen summalle X".. Sitten tarjouksen saatuaan ilmoittaa, että suostun ottamaan tämän lainan näillä muutoksilla (joista kiinteä tasaerä yksi muutos).

Ja tähän pankin virkailija voi todeta, että keskustelut taisivatkin olla sitten tässä. Tietysti jos omaisuutta on riittävästi jotta ei tarvitse tavisten kanssa asioida niin neuvotteluasemat ovat hyvin erilaiset.

Eikös nuo tummennetulla olevat kohdat ole vähän ristiriidassa? Eli oletko sitä mieltä, että lainaa kannattaa maksaa nopeasti pois vai ei? Ja edelleen, jos kiinteällä tasaerällä laina-aika karkaa nin pitkäksi että alkaa ahdistaa, niin aina voi oman mielen mukaan tehdä lisälyhennyksiä jos haluaa.

Minun mielestäni lainaa ei kannata maksaa nopeasti pois, jos siitä ei tarvitse maksaa mitään posketonta korkoa. 4% korkokin on vielä sellainen, että en pitäisi mitään erityisempää kiirettä takaisinmaksun suhteen, kunhan vain joskus saa lainan kuitattua pois. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ajattele samoin, ja silloin erilaiset tuotteet sopivat eri näkemyksiin. Eli kuten totesin, jos lainan takaisinmaksulla ei ole mitään väliä vaan maksueriä kohtelee 100% vuokran kaltaisena menona niin tuollaiset kiinteän tasaerälainan tyyliset kikkailut lienevät ihan hyvä valinta, kun ne onnistuu ajoittamaan oikein (eli saa painettua erän pieneksi). Tänä päivänä kiinteä tasaerä lyhennysmuotona on kassavirran näkökulmasta huomattavasti raskaampi ratkaisu ja siinä sykkii ihan turhanpäiten lainaa pois jolloin suhteessa turhan iso osuus tuloista uppoaa seiniin eikä johonkin helpommin likvidoitavaan säästömuotoon. Se useasti kiinteän tasaerän kohdalla todettu "taloudellinen turva" on aika kallis ratkaisu, kun saman asian saa ajettua pitkällä annuiteettilla ja fiksulla taloudenhoidolla jolloin jättää itselleen myös enemmän ovia auki tulevaisuuteen.

Kyllä myös velkaantumiasteet ovat kovimpia pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla vanha osakehuoneisto maksaa keskimäärin 4292 €/neliö.. Muualla Suomessa 1868 €/neliö. On tietysti ihan päivän selvää että palkkatasoissa ei ole noin suurta eroa. Tämä vertailu toki koskee vaan tavallisia pulliasia, jotka palkkatuloillaan ja lainalla rahoittavat asumistaan.

Et ole sinänsä väärässä mutta haluan kuitenkin vielä huomauttaa, että Suomessa on muitakin kalliita sijainteja kuin pelkkä pääkaupunkiseutu. Käytännössä kaikki isommat kaupunkiseudut ovat kalliimpia ostaa omaa asuntoa, kuin täysin perähikiällä oleva mummonmökki. Tokihan PKS on ihan omalla tasollaan hinnoittelussa mutta ei Tampere tai Turkukaan mitään ilmaisia paikkoja ole enää ostaa omaa asuntoa. 120ke budjetilla löytää kyllä vaihtelevan tasoisia koirankoppeja mutta pidemmän päälle tuo budu täytyy vähintään tuplata, jos haluaa yhtään mitään häävimpää asumusta itselleen. Tai ainakin itse hiljattain pari asunnonhakukierrosta suorittaneena huomasin tilastojen kertovat hyvin erilaista kuvaa, kuin se todellinen tarjonta mistä pitäisi seuloa oikeasti elämiseen soveltuvaa osoitetta itselleen. Yksittäisenä numerona voi lähinnä arvella, että pk-seudulla ei ole enää mitään vanhoja halpoja omakotitaloja tai isoja kerrostaloasuntoja tarjolla. Neliöhinta on kuitenkin hyvin erilainen 120ke 20m2 yksiössä ja 120ke 50m2 kaksiossa.

 

[jonesky12345]

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

Sanoisin karkealla yleistyksellä, että ne henkilöt jotka pysähtyvät aidosti miettimään esimerkiksi asuntolainan laina-ajan korkokustannuksia ja takaisinmaksuajan nopeuden järkevyyttä ovat todennäköisemmin myös niitä, keillä rahaa menee muuten sijoituksiin.

Jos vaihtoehtona on nopeampi maksutahti asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin. Ylimääränen lyhennys tuo korkotuottoa vastaavan tuoton, mutta tuotot pörssissä ovat yleisesti keskimäärin suurempia.

 

[dropadrop]

asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin.

Kuitenkin aloittelevia sijoittajia neuvotaan ”sijoittamaan vain sen mitä on varaa menettää”.

Jossain vaiheessa toi sitten unohdetaan ja ajatellaan ettei sillä velalla ole nolla-korko aikaan niin väliä.

Tokihan keskuspankeilla on edelleen ollut kovia paineita pitää korot alhaalla ja talouskasvua yllä.
Samaan aikaan on ihan validi riski siihen, että työttömyys, velkojen korkojen nousu, asunnon arvon ja sijoitusten arvon laskut korreloivat keskenään. Tuossa tilanteessa se jolla ei ole paljoa velkaa nukkuu varmasti yönsä paremmin. Mä olen kerran saanut asunnon velat maksettua ja se tuntui tosi hyvältä, vähän kuin olisi koko ajan lomalla.

 

[Taneli-]

Sanoisin karkealla yleistyksellä, että ne henkilöt jotka pysähtyvät aidosti miettimään esimerkiksi asuntolainan laina-ajan korkokustannuksia ja takaisinmaksuajan nopeuden järkevyyttä ovat todennäköisemmin myös niitä, keillä rahaa menee muuten sijoituksiin.

Jos vaihtoehtona on nopeampi maksutahti asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin. Ylimääränen lyhennys tuo korkotuottoa vastaavan tuoton, mutta tuotot pörssissä ovat yleisesti keskimäärin suurempia.

Toisaalta voisi samanlaisena karkeana yleistyksenä sanoa että ne jotka ottavat asuntolainaa ottavat sitä satoja tuhansia ja heidän lyhennyksensä lasketaan lähempänä tai päälle tuhannessa eurossa per kuukausi.

Eli monesti nuo karkeat yleistykset eivät läheskään aina pidä paikkaansa.

Mitä tällä nopealla yleistyksellä pyrin tuomaan esille on se että moni voi (myös ns. kasvukeskuksen lähellä vaikka ei varmasti ihan Helsinki-Turku-Tampere kaupunkien sisällä) ostaa jopa alle 100k kämppää mihin ottaa sen 25v lainan mikä on esim. noin 50-70k ja silti tehdä sitä laskelmaa eri korkojen vaikutuksesta ja onko järkevämpää maksaa vuokraa esim. 900€ vs asumiskustannuksia (mikä sisältää vastikkeen & lainan lyhennykset) mitkä voivat olla pienemmät kuin vuokra paremman laatuisessa ostetussa kämpässä.

Tällöin myös (vaikka perusidea on sinänsä sama) ei tunnukaan äkisti niin pahalta ajatus "jos korot joskus nousevat miinuksilta lyhennän kerralla reippaasti lainaa" koska se kerralla reippaasti on huomattavasti pienempi summa kuin esim. puolen miljoonan lainassa vs 50k laina.

Tietysti myös mainitsemasi periaate ainakin teoriassa pätee, mutta siinä on eroa sijoittaako kuukaudessa osakkeisiin (vaikka sanotaan nyt 5 vuoden aikana minkä jälkeen tulisi se "korot nousevat, pitäisikö lanaa lyhentää" ajatus) satasen vai tonnin (eli onko sinulla 5v päästä 6 000€ + mahdolliset nousut salkussa vai 60 000€ + mahdolliset nousut).

Tuo 6000€ olisi kuitenkin noin 10%+ otetusta alkuperäisestä lainasta.. kun jossain 500k lainassa jos tahtoisi päästä vastaavaan puskuriin sitä rahaa pitäisikin olla joku 60k jemmassa...

EDIT: itselläni oli kohta 11v sitten kun laina otettiin 6 numeroinen summa sitä, nyt 5 numeroinen ja kun korot nousivat tein ylimääräisen lyhennyksen minkä ansiosta ei 6kk euriborilla tarvitse mitenkään järkyttävästi lyhennellä tälläkään hetkellä. Toki on myös jotain sijoituksia mutta silti minusta on järkevää pitää myös puskuria mistä voi tarvittaessa maksella jotain ylimääräisiä menoja tai tehdä lyhennyksiä jos tarvetta tulee.

 

[Oksa]

Tosi monelle suomalaiselle absoluuttinen lainan määrä on peikko joka heikentää elämänlaatua ja josta poispääsyä on tavoiteltava mahdollisimman nopeasti. Itse olen aina pyrkinyt ajattelemaan että kyseessä on kuukausittainen asumisen kulu. Asunnon ja talon ostossa olen pyrkinyt valitsemaan sijainnilta ja ominaisuuksilta sellaisen jossa tiedän myyntiajan olevan kohtuullinen missä tahansa taloustilanteessa joten tiedän myynnin olevan on mahdollinen jos oma taloustilanne joskus heikentyisi.

Kuusinumeroinen summa on velkaa tälläkin hetkellä mutta en edes muista milloin olisin lainan saldon käynyt viimeksi tarkistamassa kun se ei verkkopankin etusivulla näy. Laina-aika on pitkä ja pyrin sijoittamaan ylimääräisen rahan lyhennysten sijaan kuten muutama muukin näkyy tekevän.

 

[vemkki]

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

Toisaalta jos ei ole säästäväinen luonne, niin pakollisten menojen jälkeen ylijäävät tulot menevät helposti kulutukseen. Asuntolainaa maksamalla tulee "pakkosäästettyä".

 

[jkoljo]

Kyllä kiinteää tasaerää saa. Riippunee kyllä tilanteesta, pankista ja virkailijasta. Me otettiin vuosi sitten 25v kiinteä tasaerä 3kk euriborilla, ja nyt korkojen laskiessa lainan kokonaismaksuajan kehitys näyttää ihan hyvältä. Ajatus on kyllä tähänkin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, kuten ollaan jo pari tehtykkin. Toki rahat tuottaisivat paremmin osakemarkkinoilla, mutta vapaus lainoista on arvokasta sekin.

 

[Mikkos]

Asunnon ja talon ostossa olen pyrkinyt valitsemaan sijainnilta ja ominaisuuksilta sellaisen jossa tiedän myyntiajan olevan kohtuullinen missä tahansa taloustilanteessa joten tiedän myynnin olevan on mahdollinen jos oma taloustilanne joskus heikentyisi.

Valintoja, valintoja..
Itse taas valitsin omakotitalon maalta jossa tilaa ja rauhallisuutta, mutta jälleenmyyntiarvo on varmasti melko nolla tai ainakin hyvä jos omat saa pois jos joskus myy. Mutta mielummin mä tän valitsen kuin kolmasosakokoisen kuution kaupungissa vaikka sillä olis ns. jälleenmyyntiarvoakin. Koska joistain ominaisuuksista pitää tinkiä eikä kaikkea voi saada niin valitsin omakotitalon, tilan ja rauhallisuuden jälleenmyyntiarvon edelle.