Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Kaktus]

Mitenhän pankki suhtautuu lainan lyhennykseen tasaerässä nyt kun korko nousi 1.2->4.8. Maksuerästä korko on nyt 300 ja lyhennys 200. Voivatko alkaa vaatimaan isompaa lyhennystä Kerkesin sen 6 vuotta maksaa lainaa ja nyt näyttää takaisinmaksuaikaa taas ~20v.

Näin puolitoista vuotta myöhemmin pankista soiteltiin ja alettiin ehdottelemaan kiinteän tasaerän vaihtoa muuttuvaan. Perusteena kokonais laina-ajan muuttuminen 27v ja valtiotakauksen maksimi on 25v. Kovasti kyselivät talon kunnosta josko valtiotakauksen osuuden voisi vaan kuitata pois heidän arvionsa asunnon arvosta perustuen.

Jokatapauksessa kuulema maksutapa pitäisi nyt muuttaa. Voisikohan tuossa yhteydessä saada vaikka marginaalia neuvoteltua pienemmäksi joka vähän tiputtaisi nousevaa lainaerää. Lainaa 78t, eli onneksi mistään aivan valtavasta noususta ei ole kyse, mutta aina se raha on jostain muusta pois.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tuossa kannata nyt hakea toisilta pankeilta kilpailevat lainatarjoukset niin saa ajantasaisen tiedon juuri sinun mahdollisesta marginaalista.
Asuntoa nyt kumminkin maksettu vuosikausia niin lähtökohtaisesti asunnon vakuusarvo suhteessa tarvittavaan lainamäärään _pitäisi_ olla lainanottotilannetta parempi.

Tuossa nyt on vain sellainen "muuttuja" kun viestistäsi luettavissa että omakotitalosta kyse ja lainamäärästä johtuen arvio on, että ei sijaitse kasvukeskuksessa.
Lainanottohetkeen nähden asuntojen hinnat on kyykänneet suht isosti eli pahimmassa tapauksessa talon tämän hetken hinta-arvio on sukeltanut samalla alaspäin, jolloin vapautunutta vakuutta ei olekaan

Jokatapauksessa uusi 80000€ laina tuuheahkolla 1% marginaalilla tämän päivän 12kk euriborilla ei muuta maksuerää tuosta 500€ mihinkään:



Tosin korkojen nousu on tehnyt sen että alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan laina olisi ollut maksettuna ~2036 ja nyt kun uusi laina samalla maksuerällä kestää tästä päivästä 18 vuotta eli velattomuus koittaisi vuonna ~2042.

 

[Oksa]

Valintoja, valintoja..
Itse taas valitsin omakotitalon maalta jossa tilaa ja rauhallisuutta, mutta jälleenmyyntiarvo on varmasti melko nolla tai ainakin hyvä jos omat saa pois jos joskus myy. Mutta mielummin mä tän valitsen kuin kolmasosakokoisen kuution kaupungissa vaikka sillä olis ns. jälleenmyyntiarvoakin. Koska joistain ominaisuuksista pitää tinkiä eikä kaikkea voi saada niin valitsin omakotitalon, tilan ja rauhallisuuden jälleenmyyntiarvon edelle.

Itselleni tuollaisella sijainnilla oleva kämppä olisi sellainen, etten näkisi velan ottamista sen arvoiseksi.

Molempiin vastaus että ymmärrän täysin ja myös oma valinta voisi olla tönö syrjäseudulla kaukana naapureista jos elämäntilanne olisi toinen. Nyt kun on jumahtanut pääkaupunkiseudulle niin ei ole kanttia aloittaa alusta jossain muualla

 

[BigBen]

Veikkaan että ei onnistunut nimenomaan yhdistelmä kiinteä tasaerä ja 25 vuoden laina. Todennäköisesti kiinteä tasaerä olisi onnistunut ihan hyvin esim. 15 vuoden lainaan. Kiinteässä tasaerässä pitää korkojen ollessa matalassa olla mahdollisuus venyä paljonkin ajallisesti .

No joo tässä oli aiemmin puhetta juuri noista pitemmistä laina-ajoista, ettei niihin tuota kiinteää tasaerää olisi saanut. Ei olisi paljon napannut ottaa tuollaista 1300 € / kk laina-erää 15 vuodeksi...

 

[Grez]

@BigBen Erona että silloin kun sinä otit lainan niin korot nollan paikkeilla ja jkoljon tapauksessa taas olivat 4% luokkaa ja näkymät että tulevat seuraavaksi laskemaan.

Eli jos olisit ottanut tasaerälainan niin vertailukelpoinen tilanne olisi ollut joku alle 15 vuoden laina eli sen 750 euroa suurempi kuukausierä (224 000 * 4% / 12)

 

[Taneli-]

Näin puolitoista vuotta myöhemmin pankista soiteltiin ja alettiin ehdottelemaan kiinteän tasaerän vaihtoa muuttuvaan. Perusteena kokonais laina-ajan muuttuminen 27v ja valtiotakauksen maksimi on 25v. Kovasti kyselivät talon kunnosta josko valtiotakauksen osuuden voisi vaan kuitata pois heidän arvionsa asunnon arvosta perustuen.

Jokatapauksessa kuulema maksutapa pitäisi nyt muuttaa. Voisikohan tuossa yhteydessä saada vaikka marginaalia neuvoteltua pienemmäksi joka vähän tiputtaisi nousevaa lainaerää. Lainaa 78t, eli onneksi mistään aivan valtavasta noususta ei ole kyse, mutta aina se raha on jostain muusta pois.

Outoa? Kai vastasit että toki käy kunhan saat kirjallisena suostumuksen että voit myös 1½ vuoden kuluttua yksipuoleisesti kertoa että haluat muuttaa sopimusta ja sen täytyy heille käydä vaikka teillä olisi aiempi kirjoitettu sopimus ja että myös saat silloin yksipuoleisesti valita millaiset ehdot uuteen sopimukseen tehdään?

Eli ei kai pankki voi neuvotella oma-aloitteisesti uutta sopimusta jo olemassa olevan sopimuksen sijaan ellei kyseinen pankki ole esim. mennyt konkurssiin ja uusi omistaja nyt ottaa yhteyttä?

 

[eGe]

Outoa? Kai vastasit että toki käy kunhan saat kirjallisena suostumuksen että voit myös 1½ vuoden kuluttua yksipuoleisesti kertoa että haluat muuttaa sopimusta ja sen täytyy heille käydä vaikka teillä olisi aiempi kirjoitettu sopimus ja että myös saat silloin yksipuoleisesti valita millaiset ehdot uuteen sopimukseen tehdään?

Eli ei kai pankki voi neuvotella oma-aloitteisesti uutta sopimusta jo olemassa olevan sopimuksen sijaan ellei kyseinen pankki ole esim. mennyt konkurssiin ja uusi omistaja nyt ottaa yhteyttä?

Kupletin juoni on tuo valtiontakaus lainassa. Jos lainan vakuutena olisi jotain muuta kelvollista omaisuutta, niin tuskinpa olisivat olleet yhteydessä. Tosin en sitten tiedä miten Finanssivalvonta nykyään ohjaa pankkien toimintaa, kun johan pisimmät laina-ajat lyhennettiin 35 vuodesta 30 vuoteen uusissa asuntolainoissa. Joutuvatko pankit soveltamaan tuota myös kiinteään tasaerälainaankin jossain vaiheessa?

 

[BongisKhan]

Mielestäni myös tuo iänikuinen "sijoita vain se, mikä on varaa menettää" -viisaus on kyllä yleispätevänä ohjeena jokseenkin hölmö. Tai ainakin siinä on turhan pessimistinen kalskahdus ja sillä turhaan onnistutaan pelottelemaan aloittelevia sijiottajia. Johonkin vedonlyöntiin (tai yksittäisiin riskisijoituksiin) se varmaan onkin ihan osuva.

Minä olen kyllä aina tulkinnut tuon koskemaan lähinnä suoraa osakekauppaa, jossa tosiaan on (ainakin yksittäisten lappujen osalta) ihan mahdollista menettää kaikki. Toisaalta sitten jos pysyy globaalisti hajautetuissa passiivi-indekseissä ja menettää silti kaiken, niin silloin koko globaali talous on niin helvetin jengalla, että tuo olisi varmaankin ihan pienimmästä päästä henkilökohtaisia ongelmia. Eipä siinä, onhan se passiivi-indeksienkin kanssa mahdollista töhöillä jos alkaa panikoimaan ja joka kerta myy sen syvimmän dipin kohdalla.

Ketjun aiheeseen; itsellä alunperin 170 kiloeuroa lainaa, maksimilaina-ajalla minkä sai, oisko 30 vai peräti 35 vuotta. Itsellä ns. ruotsalainen suhtautuminen asuntolainaan, eli maksimiaika, minimilyhennys, kaikki "ylimääräinen" sijoituksiin, vähintään muutama satanen joka kuukausi.

 

[dropadrop]

Mielestäni myös tuo iänikuinen "sijoita vain se, mikä on varaa menettää" -viisaus on kyllä yleispätevänä ohjeena jokseenkin hölmö. Tai ainakin siinä on turhan pessimistinen kalskahdus ja sillä turhaan onnistutaan pelottelemaan aloittelevia sijiottajia. Johonkin vedonlyöntiin (tai yksittäisiin riskisijoituksiin) se varmaan onkin ihan osuva.

En ole eri mieltä, ennemmin neuvoisin löytämään jonkun tasaisen rytmin jossa tietty määrä kuukaudessa menee sijoituksiin ja sen voi unohtaa.

En kuitenkaan ole sitäkään mieltä että minimi lainanlyhennyksiin ja sen kautta maksimi sijoituksiin on välttämättä kaikille paras vaihtoehto. Se kuitenkin kasvattaa riskiä joutua realisoimaan asunto huonona hetkenä (worst case scenario).

Sekä tapauksessa jossa yritetään maksaa velkoja nopeasti pois että siinä jossa maksimoidaan sijoitukset on kuitenkin ajatuksena säästää tulevaisuuteen. Ekassa vaihtoehdossa on aikaisemmin velaton, mutta sijoituksia sitten vähemmän. Tokassa saa enemmän korkoa korolle efektiä ja tietysti jos kaikki menee hyvin on sitten eläkkeellä paremmat tilanteet.

Yleensä kun olen jutellut kavereiden kanssa jotka maksimoivat sijoituksia he eivät ole erityisesti miettineet mikä voi mennä pieleen (pörssiromahdus yhdistettynä työpaikan menetykseen aikana jolloin omaisuuden realisointi ei ole hyvä idea), eikä heillä ole läheisten kohdalla esimerkkiä jolla olisi niin käynyt aikaisempien lamojen kohdalla.

Sitten kun on nähnyt kuinka pieleen voi mennä mä ainakin ajattelen että sijoittelen nyt vähemmän, ja kun asunto on maksettu kasvatan summia. Se varmistaa että asumiskustannukset ovat tulevaisuudessa pienet ja pahimmassakin tapauksessa joutuu miettimään lähinnä sijoitusten eikä asunnon realisointia. Tällä tavalla mun stressitasot on jo nyt paljon matalammat kun esim. tiedän vaimon pärjäävän vaikka mulle tapahtuisi jotain - ja vaikka tulevaisuudessa onkin vähemmän sijoituksia olen saanut rahankäytön optimoinnista syntyvää hyvää jaettua koko elämän mitalle enkä vaan pantattua tulevaisuuteen.

Ei tämäkään malli varmasti kaikille toimi, lähinnä tuon sen ajoittain esille koska tuota toista mallia hehkutetaan enemmän. Mä sijoitan näinkin melkein tonnin kuukaudessa, eli sitten kun asunto on maksettu se nousee pariin tonniin. Joka tapauksessa oletan, että eläkkeellä on enemmän kuin tarpeeksi säästöjä ja kenties talviasunto etelässä. Lähinnä haluan välttää oman ja vaimon vanhempien esimerkin jossa pitkään eläkkeellä olleilla on edelleen asuntolainaa koska edellisen laman kohdalla onnistuivat sähläämään pahasti.

 

[eGe]

Yleensä kun olen jutellut kavereiden kanssa jotka maksimoivat sijoituksia he eivät ole erityisesti miettineet mikä voi mennä pieleen (pörssiromahdus yhdistettynä työpaikan menetykseen aikana jolloin omaisuuden realisointi ei ole hyvä idea), eikä heillä ole läheisten kohdalla esimerkkiä jolla olisi niin käynyt aikaisempien lamojen kohdalla.

Sitten kun on nähnyt kuinka pieleen voi mennä mä ainakin ajattelen että sijoittelen nyt vähemmän, ja kun asunto on maksettu kasvatan summia. Se varmistaa että asumiskustannukset ovat tulevaisuudessa pienet ja pahimmassakin tapauksessa joutuu miettimään lähinnä sijoitusten eikä asunnon realisointia. Tällä tavalla mun stressitasot on jo nyt paljon matalammat kun esim. tiedän vaimon pärjäävän vaikka mulle tapahtuisi jotain - ja vaikka tulevaisuudessa onkin vähemmän sijoituksia olen saanut rahankäytön optimoinnista syntyvää hyvää jaettua koko elämän mitalle enkä vaan pantattua tulevaisuuteen.

Ei tämäkään malli varmasti kaikille toimi, lähinnä tuon sen ajoittain esille koska tuota toista mallia hehkutetaan enemmän. Mä sijoitan näinkin melkein tonnin kuukaudessa, eli sitten kun asunto on maksettu se nousee pariin tonniin. Joka tapauksessa oletan, että eläkkeellä on enemmän kuin tarpeeksi säästöjä ja kenties talviasunto etelässä. Lähinnä haluan välttää oman ja vaimon vanhempien esimerkin jossa pitkään eläkkeellä olleilla on edelleen asuntolainaa koska edellisen laman kohdalla onnistuivat sähläämään pahasti.

Viimeisen kappaleen pohjalta tämä kysymys ei ole varsinaisesti juuri sinulle, mutta itseäni aina kiinnostaa näissä skenarioinneissa kuulla perustelut lainan maksimimaksamisen paremmuudesta tuossa pörssiromahdus+duunipaikan menetys tilanteessa? Perinteisesti siis ihmiset jotka haluavat sykkiä tällä idealla lainansa mahdollisimman nopeasti pois joutuvat joka tapauksessa maksamaan sitä heittämällä yli kymmenen vuotta, ja kymmenen vuoden sykleissä noita nihkeitä tilanteita on tuntunut tulevan. Tällöin (lainaa nopeiten lyhennettäessä) kuitenkin ihan kaikki valuutta on upotettu sinne edelleen olemassa olevan lainan lyhentämiseen, ja mistään ei löydy pennin jeniä joustoa siihen työttömyyden varalle jotain lyhennysvapaata lukuunottamatta, ja silloinkin pitää maksaa kuitenkin korot. Sen sijaan vaikka indeksisijoituksissa tulisi jokin 30% tai ehkä jopa 50% droppi, olisi sinulla niitä sijoituksia kuitenkin edelleen olemassa ja sieltä löytyy realisoitavaa kuitenkin edes jonkin verran - ja tässäkin tapauksessa sen voi yhdistää siihen asuntolainan lyhennysvapaaseen. Tuntuu tosin varmasti aivan uskomattoman pahalle realisoida sijoituksia montussa mutta parempi kai sekin, kuin menettää koti maksukyvyttömänä, kun kuvitteli tekevänsä kaiken ns. oikein?

 

[Taneli-]

Viimeisen kappaleen pohjalta tämä kysymys ei ole varsinaisesti juuri sinulle, mutta itseäni aina kiinnostaa näissä skenarioinneissa kuulla perustelut lainan maksimimaksamisen paremmuudesta tuossa pörssiromahdus+duunipaikan menetys tilanteessa?

Tietysti tuo että elää ns. kädestä suuhun ja kaikki mitä irtoaa isketään lainan lyhentämiseen on.. ..miten sen nyt kauniisti sanoisi. Tyhmää.

Mutta on järkevää silloin kun esim. on ne nolla korot tms. "halpaa" kerätä puskuria ja laittaa säästöön hieman rahaa mitä voi käyttää sitten jos (ja kun) ne korot nousevat. TAI kun tulee "yllättävä" menoerä (ihan varmasti jokin hajoaa sen seuraavat keskimääräisen 25 vuoden aikana)

Esim. itse kun lainan otin taisi olla 2013 loppua ja aloin makselemaan sitä 2014 alusta kun virallisesti myös muutin uuteen kämppään => kun korot laskivat miinukselle laitoin rahaa hieman syrjään (sanotaan nyt esimerkkinä että jos alussa olisi pitänyt maksaa 1000€/kk lainan lyhennystä ja kun korot menivät miinukselle olisi selvinnyt enää 500€ laitoinkin 50% enempi kuin olisi tarvinut eli 750€ lainanlyhennys tilille <= mistä tuon laskukaavan mukaan tulisi 10 vuodessa 30 000€ mitä taas EI olisi järkevää pitää vaan tilillä makaamassa) ja kun ne korot taas nousivat pystyin tekemään hieman isomman lyhennyksen minkä ansiosta se summa mitä täytyy lyhentää on ihan siedettävä.

Kun kirjoitin "hieman rahaa" en tarkoita että keräisi satoja tuhansia puskuria vaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia jos aikaa kertyy tarpeeksi (jolloin tietysti kannattaa jo miettiä pitäisikö osa siitä sijoittaa tai tuleeko jotain isompaa kuten maalämpöremontti [jolloin voisi ottaa yhtiölainaa tai uutta lainaa TAI käyttää sitä puskuria siihen mitä varten sitä on kerättykin] tms ettei se makaa vaan "tyhjän panttina" vaikka sainkin 1% koron myös miinukorkojen aikana HYPO:n asuntolainan maksunhoitotililtä).

Hieman asiaa liipaten, kun niin moni tekee aina laskelmia siitä miten olisi "paljon järkevämpää" asua vuokralla vai hankkia se asunto ottaen asuntolaina:

Kumpi kannattaa, omistus- vai vuokra-asunto? – Pankki teki esimerkkilaskelman

OP:n senioriekonomisti: ”Suuri velkavipu hyödyttää omistusasujaa hintojen noustessa.”

www.kauppalehti.fi

Toki juu, löytyy paikkoja missä sen asunnon arvo voi laskea nollaan tai jopa alle (kun kukaan ei suostu sitä ottamaan edes ilmaiseksi vastaan ja siitä joutuu silti viimeistään perikunta maksamaan juoksevia kuluja tai purkamisesta kuluja) mutta kuitenkin... ...jossain sitä täytyy asua ja yleensä se on halvempaa asua siinä omistamassaan asunnossa kuin vastaavan kokoisessa vuokralla.

 

[dropadrop]

Ehkä toi ”maksimimaksaminen” ei kuvaa omaa tilannetta täysin. Vaimon kanssa yhteensä nettotulot ovat n. 6500€/kk (valtaosa minulta) ja me lyhennetään 1000€/kk. Sillä tuolle tulee alle 10v maksuaika.

Noita voi sitten kukin pohtia mikä uhka on realistista ja mikä ei. Mun vanhemmat muuttivat ulkomaille just ennen dotcom pörssiromahdusta ja möivät kämppänsä. He saivat suhteellisen huonoja neuvoja rahojen sijoitukseen (osakkeisiin ja liikehuoneistoihin) jotka kaikki laskivat lähes arvottomiksi. Vaimon vanhemmilla tuli laman aikaan työttömyys, asunnon arvo tippui alle vakuusarvon ja pankki pakotti myymään (pilkkahintaan, eli jäi vaan velkaa). Jälkimmäisessä sijoitukset (jos niitä olisi ollut) olisivat varmasti auttaneet, tosin halvalla nekin olisi sitten myyty.

Joka tapauksessa velattomana pakolliset kulut ovat todella matalat. Viimeksi kun maksoin asunnon pois ei oikein tiennyt mitä sillä rahalla olisi tehnyt, ohjasin siis sijoituksiin. Tuossa tilanteessa on todella paljon joustavuutta, jos tilanne muuttuu (no meillä muuttui, vaihdoimme arvokkaampaan asuntoon ja tarvitsimme lähes 100k velkaa) vähentää vain sijoitusten määrää ja se on siinä. Tuo vapaus sopii mun luonteelle hyvin, toki mä en muutenkaan ole ikinä harrastanut velaksi ostamista (siis asunnon ohella).

 

[eGe]

Tietysti tuo että elää ns. kädestä suuhun ja kaikki mitä irtoaa isketään lainan lyhentämiseen on.. ..miten sen nyt kauniisti sanoisi. Tyhmää.

Mutta on järkevää silloin kun esim. on ne nolla korot tms. "halpaa" kerätä puskuria ja laittaa säästöön hieman rahaa mitä voi käyttää sitten jos (ja kun) ne korot nousevat. TAI kun tulee "yllättävä" menoerä (ihan varmasti jokin hajoaa sen seuraavat keskimääräisen 25 vuoden aikana)

Esim. itse kun lainan otin taisi olla 2013 loppua ja aloin makselemaan sitä 2014 alusta kun virallisesti myös muutin uuteen kämppään => kun korot laskivat miinukselle laitoin rahaa hieman syrjään (sanotaan nyt esimerkkinä että jos alussa olisi pitänyt maksaa 1000€/kk lainan lyhennystä ja kun korot menivät miinukselle olisi selvinnyt enää 500€ laitoinkin 50% enempi kuin olisi tarvinut eli 750€ lainanlyhennys tilille <= mistä tuon laskukaavan mukaan tulisi 10 vuodessa 30 000€ mitä taas EI olisi järkevää pitää vaan tilillä makaamassa) ja kun ne korot taas nousivat pystyin tekemään hieman isomman lyhennyksen minkä ansiosta se summa mitä täytyy lyhentää on ihan siedettävä.

Kun kirjoitin "hieman rahaa" en tarkoita että keräisi satoja tuhansia puskuria vaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia jos aikaa kertyy tarpeeksi (jolloin tietysti kannattaa jo miettiä pitäisikö osa siitä sijoittaa tai tuleeko jotain isompaa kuten maalämpöremontti [jolloin voisi ottaa yhtiölainaa tai uutta lainaa TAI käyttää sitä puskuria siihen mitä varten sitä on kerättykin] tms ettei se makaa vaan "tyhjän panttina" vaikka sainkin 1% koron myös miinukorkojen aikana HYPO:n asuntolainan maksunhoitotililtä).

Näissähän on vain aina se, että laskennallisesti siinä lainan nopeassa lyhentämisessä ei ole oikein ikinä järkeä nykymaailman koroilla. Ihan erityisesti nollakorkojen aikana oli (laskennallisesti) vähän hölmöä työntää ylimääräistä rahaa lyhennyksiin, kun siitä ei saanut edes sitä pienenevän korko-osuuden hyötyä ollenkaan Tänä päivänä sille ylimääräiselle lyhennykselle saisi laskettua edes sen karkeasti 3% verottoman tuoton jos sitä mitenkään haluaisi perustella vaihtoehtona sijoituksille. En myöskään ymmärtänyt viime vuonna monien ratkaisua lyödä useita kymppitonneja kertalyhennyksenä lainoihinsa saadakseen marginaalisesti pienemmän kuukausierän, kun siitä useiden kymppitonnien potista olisi voinut nostella hetken aikaa pienempiä siivuja siihen hetkellisesti isomman kuukausierän maksamisen avuksi ja jättää kuitenkin loput puskuriksi taustalle. Sitten taas henkisellä kannalla ymmärrän, jos joku nukkuu yönsä paremmin maksamalla asuntolainaa nopeammin pois kunhan tosiaan pitää huolen myös pienen puskurin keräämisestä kuten totesitkin.

Noita voi sitten kukin pohtia mikä uhka on realistista ja mikä ei. Mun vanhemmat muuttivat ulkomaille just ennen dotcom pörssiromahdusta ja möivät kämppänsä. He saivat suhteellisen huonoja neuvoja rahojen sijoitukseen (osakkeisiin ja liikehuoneistoihin) jotka kaikki laskivat lähes arvottomiksi. Vaimon vanhemmilla tuli laman aikaan työttömyys, asunnon arvo tippui alle vakuusarvon ja pankki pakotti myymään (pilkkahintaan, eli jäi vaan velkaa). Jälkimmäisessä sijoitukset (jos niitä olisi ollut) olisivat varmasti auttaneet, tosin halvalla nekin olisi sitten myyty.

Tämähän ei vain oikein ole millään muotoa relevantti skenaario enää nykypäivään. Pankit eivät voi enää vaatia mystisesti lisävakuuksia olemassaoleviin asuntolainoihin (noh, poislukien ilmeisesti yllä mainittu valtion lainantakauksen skenaario eikä sekään ihan suoraan verrannollinen ole) ja sijoitustietämys ja -mahdollisuudet ovat aivan valtavasti paremmalla tolalla kuin 90-luvun lopussa. Tietysti kusettajia löytyy joka nurkalta mutta tällä foorumilla keskustelevien kesken on aika helppoa päätyä kansainvälisesti sisäistettyyn nyrkkisääntöön koskea pelkästään maailmanlaajuisesti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon ja unohtaa kaikki muu kikkailu pörssissä. Ysärillä tuulipukukansan sijoittaminen oli vielä melko lastenkengissä eikä indeksirahastoista tainnut olla hirveästi tietoakaan vaikka ne olivat sinänsä jo silloin vanha keksintö. Nyt ollaan muutamat pörssiromahdukset ehditty jo nähdä internetinkin aikakaudella ja viimeisin kuoppa koettiin vain muutama vuosi takaperin joten sinänsä kenellekään ei luulisi tulevan yllätyksenä kurssien heilahtelevan ajoittain myös alaspäin.

Tuo 90-luvun lama tuntuu olevan niin tiukkaan hakattuna ihmisten päähän, että ollaan jääty hieman elämäänkin sinne ysärille. Moni asia on mennyt reippaasti eteenpäin sittemmin ja samanlaista kyykyttämistä ei enää lainsäädännönkään puitteissa ole mahdollista tapahtua pankkien toimesta. Ihan jo pankkien vakavaraisuudenkin suhteen ollaan huomattavan paljon viisaampia kuin 90-luvun alussa tai vielä 2000-luvun lopulla joten ihan hirveän huolissaan ei enää osaa olla isompien pankkien touhuistakaan.

 

[latzka]

En myöskään ymmärtänyt viime vuonna monien ratkaisua lyödä useita kymppitonneja kertalyhennyksenä lainoihinsa saadakseen marginaalisesti pienemmän kuukausierän, kun siitä useiden kymppitonnien potista olisi voinut nostella hetken aikaa pienempiä siivuja siihen hetkellisesti isomman kuukausierän maksamisen avuksi ja jättää kuitenkin loput puskuriksi taustalle. Sitten taas henkisellä kannalla ymmärrän, jos joku nukkuu yönsä paremmin maksamalla asuntolainaa nopeammin pois kunhan tosiaan pitää huolen myös pienen puskurin keräämisestä kuten totesitkin.

Mikä tämä puskuri sitten käytännössä on? Kymppitonnien makuuttamisessa tilillä inflaation huidellessa 10 pinnassa ei ole mitään järkeä, eivätkä useimmat toivottavasti käytä sijoitussalkkuaan varakassana, josta rahaa nostellaan milloin mihinkin äkilliseen tarpeeseen. Sijoitukset puskurina on muutenkin typerä ajatus, sillä niidenkin arvo saattaa haihtua hetkessä paskan osuessa kunnolla tuulettimeen.

 

[stool]

Jos säännöllisesti laittaa kuukausittain vakiosumman maailmanlaajuisesti hajautettuun passiiviseen indeksirahastoon, niin kyllä siitä mielestäni kertyy hyvä puskuri. Näin ainakin itse olen toiminut, enkä ole kokenut tarpeelliseksi pitää isoa käteisjemmaa lisäksi. Enpä tiedä sitten mikä todennäköisyys on sille, että tämä puskuri haihtuisi hetkessä johnkin (verrattuna johonkin vaihtoehtoiseen puskuriin). Tai jos haihtuukin, niin onko se siinä tilanteessa ongelmista suurin.

 

[Harb]

Mikä tämä puskuri sitten käytännössä on? Kymppitonnien makuuttamisessa tilillä inflaation huidellessa 10 pinnassa ei ole mitään järkeä, eivätkä useimmat toivottavasti käytä sijoitussalkkuaan varakassana, josta rahaa nostellaan milloin mihinkin äkilliseen tarpeeseen. Sijoitukset puskurina on muutenkin typerä ajatus, sillä niidenkin arvo saattaa haihtua hetkessä paskan osuessa kunnolla tuulettimeen.

Mä käytän sijoituslainaa bufferina, eli vähennän sijoitustilini (jatkuvasti negatiivista) saldoa, kun jotakin pitää hankkia. Kaikki sisään tuleva raha menee sijoituksiin ja asuntolainaa asuntoon. Tietysti sitä käteistä aina jossain välissä myös on.

Se tekee budjetoinnista helppoa. On sijoituksia joiden tuotto on jotakin, sitten on velkoja joiden kustannus on jotain muuta. Ja sitten päätetään että otetaanko lisää velkaa jos halutaan jotain ostaa.

Mutta noihin sijoituksiin kuuluu sitten osakkeita, rahastoja, velkakirjoja ja tuotto-osuuksia joiden likviditeetti ja riskiprofiili vaihtelee, joten olen ihan tyytyväinen riskitasoon.

EDIT: Muotoilin uudestaan @Andan in validin pointin puitteissa.

 

[Andan]

Mä käytän sijoituslainaa kaikkiin kuluihin. Säästöt sijoituksiin, sijoituslainaa kulutukseen ja asuntolainaa asuntoon. Tietysti sitä käteistä aina jossain välissä myös on.

Se tekee budjetoinnista helppoa. On sijoituksia joiden tuotto on jotakin, sitten on velkoja joiden kustannus on jotain muuta. Ja sitten päätetään että otetaanko velkaa jos halutaan jotain ostaa.

Mutta noihin sijoituksiin kuuluu sitten osakkeita, rahastoja, velkakirjoja ja tuotto-osuuksia joiden likviditeetti ja riskiprofiili vaihtelee, joten olen ihan tyytyväinen riskitasoon.

Jos pilkkua nysvätään, niin kulutukseen käytetty laina ei ole sijoituslainaa eikä sen korot verotuksessa vähennettävää. Sijoituksia vastaan saa tietty lainaa, mutta käyttötarkoitus määrittää sen, onko kyseessä varsinainen sijoituslaina.

Edit: Tämä olikin asuntolaina thread, menee jo vähän aiheesta sivuun. Pitäisi varmaan skipata tämän seuraaminen, kun asuntolainaa ei enää ole, vain pari sijoituslainaa

 

[jonesky12345]

Viimeisen kappaleen pohjalta tämä kysymys ei ole varsinaisesti juuri sinulle, mutta itseäni aina kiinnostaa näissä skenarioinneissa kuulla perustelut lainan maksimimaksamisen paremmuudesta tuossa pörssiromahdus+duunipaikan menetys tilanteessa? Perinteisesti siis ihmiset jotka haluavat sykkiä tällä idealla lainansa mahdollisimman nopeasti pois joutuvat joka tapauksessa maksamaan sitä heittämällä yli kymmenen vuotta, ja kymmenen vuoden sykleissä noita nihkeitä tilanteita on tuntunut tulevan. Tällöin (lainaa nopeiten lyhennettäessä) kuitenkin ihan kaikki valuutta on upotettu sinne edelleen olemassa olevan lainan lyhentämiseen, ja mistään ei löydy pennin jeniä joustoa siihen työttömyyden varalle jotain lyhennysvapaata lukuunottamatta, ja silloinkin pitää maksaa kuitenkin korot. Sen sijaan vaikka indeksisijoituksissa tulisi jokin 30% tai ehkä jopa 50% droppi, olisi sinulla niitä sijoituksia kuitenkin edelleen olemassa ja sieltä löytyy realisoitavaa kuitenkin edes jonkin verran - ja tässäkin tapauksessa sen voi yhdistää siihen asuntolainan lyhennysvapaaseen. Tuntuu tosin varmasti aivan uskomattoman pahalle realisoida sijoituksia montussa mutta parempi kai sekin, kuin menettää koti maksukyvyttömänä, kun kuvitteli tekevänsä kaiken ns. oikein?

Tää on ihan validi kommentti ja pitää vieläpä nostaa esille se, että nykyisissä n. 10 vuoden sykleissä, kun on osunut jollain tavalla ns paska tuulettimeen osakemarkkinoilla, niin kovin pitkään ei ole mennyt, että se sijoitusportfolion arvo on noussut takaisin laskua edeltäneelle tasolle ja tota voi toisaalta lukea myös niin päin, että todennäkösesti niissä tehdyissä sijoituksissa on sen verran kertyneitä realisoimattomia tuottoja nousseiden kurssien takia, että pakkomyyntitilanteessakaan ei automaattisesti paskallakaan ajanhetkellä välttämättä jouduta edes myymään tappiolla, vaikka niistä omaisuuseristä olisi myydessä saanut enemmän parempaan aikaan.

Anyways parempihan se on, jos osa omaisuudesta on kriisitilanteissa likvidimpää.

 

[Hair]

Itellä oli joku 30 000€ asuntolainaa jäljellä.
Kattelin tuota pörssiä ja mietin Suomen tulevaisuutta, niin myin osakkeet ja maksoin ton asuntolainan pois.
Eli suorat osakkeet kokonaan nollille.
Oli muuten salkku n. 8% miinuksella...
Osakesäästäny kuitenkin n. 12v, ja tunne on, että tuo Hki pörssi ei tästä hetkeen toivu. Jos koskaan.
Nyt velaton ja jonkun verran muita sijoituksia, lähinnä jalometallissa ja parissa halvassa rahastossa.,

 

[eGe]

Mikä tämä puskuri sitten käytännössä on? Kymppitonnien makuuttamisessa tilillä inflaation huidellessa 10 pinnassa ei ole mitään järkeä, eivätkä useimmat toivottavasti käytä sijoitussalkkuaan varakassana, josta rahaa nostellaan milloin mihinkin äkilliseen tarpeeseen. Sijoitukset puskurina on muutenkin typerä ajatus, sillä niidenkin arvo saattaa haihtua hetkessä paskan osuessa kunnolla tuulettimeen.

Jos haluaa oikein konservatiivinen olla, niin pistää aivan pienen siivun jollekin korkoa maksavalle säästötilille ja leijonanosan maailmarahastoon. Itselläni on yrittäjänä muutaman kuukauden palkalle käteisbufferi, koska töiden loppuessa loppuu myös rahantulo sillä sekunnilla ja on kätevää pitää edes pientä käteispuskuria jemmassa. Palkansaajille en näe Suomessa ns. käteisen säilyttämistä pankkitilillä yhtä olennaisena, koska ansiosidonnainen yhdistettynä indeksirahastosijoituksiin on jo itsessään todella vahva kombo. Tämähän siis siinä tilanteessa, että lainasummat ovat järkeviä ja jo pelkästään kuukausisäästämisen tauolle laittaminen kattaa isoimman osan tulojen pudotuksesta ansiosidonnaiselle jäädessä yhdistettynä vaikka sen asuntolainan lyhennysvapaan hyödyntämiseen. Tuolla kombolla saattaa jo selvitä kokonaan ilman, että tarvitsee edes koskea niihin säästöihin ennen ansiosidonnaisen loppumista pidempiaikaisen työttömyyden kohdatessa.

 

[Kaktus]

Tuossa nyt on vain sellainen "muuttuja" kun viestistäsi luettavissa että omakotitalosta kyse ja lainamäärästä johtuen arvio on, että ei sijaitse kasvukeskuksessa.
Lainanottohetkeen nähden asuntojen hinnat on kyykänneet suht isosti eli pahimmassa tapauksessa talon tämän hetken hinta-arvio on sukeltanut samalla alaspäin, jolloin vapautunutta vakuutta ei olekaan

Äsken ilmoittivat asunnon arvon riittäväksi ja tyytyivät vain poistamaan valtiontakauksen lainasta. Ei vaikutuksia minulle, ellen itse halua tehdä muutoksia.

 

[elmo]

Itellä oli joku 30 000€ asuntolainaa jäljellä.
Kattelin tuota pörssiä ja mietin Suomen tulevaisuutta, niin myin osakkeet ja maksoin ton asuntolainan pois.
Eli suorat osakkeet kokonaan nollille.
Oli muuten salkku n. 8% miinuksella...
Osakesäästäny kuitenkin n. 12v, ja tunne on, että tuo Hki pörssi ei tästä hetkeen toivu. Jos koskaan.
Nyt velaton ja jonkun verran muita sijoituksia, lähinnä jalometallissa ja parissa halvassa rahastossa.,

Suomalia jatkaa antamista

Nyt voit hyvillä mielen pistää uutta salkkua maailma indeksiin kun saat Suomi salkun rippeet unohdettua.

Noin muuten velattomuus ei aiheuta kyllä mitään tunteita omalle kohdalle, toki se oli hauska, että voi ajatella olevansa kolmikymppisenä velaton, mutta siihen se aika pitkälti jäi. Joku voisi ajatella, että antaa valinnanvapautta. Henkilökohtaisesti ehkä enemmän kolahti ja tunsin, että on mahdollisuuskia kun oli se velan määrä euroja sijoituksissa. Ja jälkeen ajateltuna kohtalainen virhe cashoutata laina pois, mutta mistä näistä aina tietää. Eipä tartte spekuloida enää aiheella ja jatkossa ei ole enää tollasta houkutinta niin voi keskittyä sijoittamiseen.

Onneksi ei sentään koskaan tullut tingittyä muusta elintasosta ja lyhennettyä lainaa raivolla maximit joka kk. Ennemmin kannattaa elää silloin kun muksut pieniä ja lyhentää vaikka vähän vähemmän.

 

[Kaktus]

Kysyin tässä yhteydessä vielä marginaalin tarkastelua ja sain paluupostina tarjouksen muutoksella 0.91->0.63. Voihan sitä maksuaikaa lyhentää näinkin.

 

[Juha_H]

Viime vuosina asuntomarkkinoiden kahtiajako Suomessa on kärjistynyt. Kasvukeskuksiin muutto vetää väkeä puoleensa, kun taas monilla maaseutualueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi – jopa niin, että osa kodeista jää kokonaan myymättä. Tilanne herättää huolta, mutta voisiko hintojen lasku tuoda mukanaan myös mahdollisuuksia?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[JRan]

Itellä oli joku 30 000€ asuntolainaa jäljellä.
Kattelin tuota pörssiä ja mietin Suomen tulevaisuutta, niin myin osakkeet ja maksoin ton asuntolainan pois.
Eli suorat osakkeet kokonaan nollille.
Oli muuten salkku n. 8% miinuksella...
Osakesäästäny kuitenkin n. 12v, ja tunne on, että tuo Hki pörssi ei tästä hetkeen toivu. Jos koskaan.
Nyt velaton ja jonkun verran muita sijoituksia, lähinnä jalometallissa ja parissa halvassa rahastossa.,

Varmasti hyvä vaihtoehto. Itsellä kanssa kaikki Suomen osakkeet pakkasella. No onneksi suurin osa rahoista on muualla, kuin Suomessa kiinni. Itsekin vähentänyt nyt viime kuukausina Suomen osakkeita tappiolla, onpahan taas jotain vähennyskelpoista tälle vuodelle. Norjalaiset ja Tanskalaiset näyttää sentään maksaneen taas tänäkin vuonna viisinumeroisen summan osinkoja ja osakkeetkin vihreinä.

Toki jos korkojen laskutahti jatkuu, niin en kyllä asuntolainaan koske, vaan annan sen olla toistaiseksi.

 

[stanssi]

Lainassa 3kk euribor ja korontarkistus oli 19.12 jolloin euribor suomen pankin mukaan 2.839% nordean sovelluksessa lainan tiedoissa näkyy "viitekoron arvo: 2.87%. mikähän tässä on logiikka? Joo on vähemmän desimaaleja mutta kai tuo pyöristyisi 2.84%

 

[Proscribo]

Lainassa 3kk euribor ja korontarkistus oli 19.12 jolloin euribor suomen pankin mukaan 2.839% nordean sovelluksessa lainan tiedoissa näkyy "viitekoron arvo: 2.87%. mikähän tässä on logiikka? Joo on vähemmän desimaaleja mutta kai tuo pyöristyisi 2.84%

Korko on se mitä se on ollut kaksi pankkipäivää ennen korontarkistuspäivää eli 2,865%.

 

[Mikkos]

Korko on se mitä se on ollut kaksi pankkipäivää ennen korontarkistuspäivää eli 2,865%.

Tää on muuten upea kukkanen systeemissä. Miks se korontarkistus ei voi olla juuri sinä päivänä kuin ilmoitettu eikä pari päivää aikaisemmin? Tai miksi korontarkistuspäivää ei voi samantien laittaa paria päivää aikasemmaksi jolloin se olisi oikean päivän mukaan.

 

[Grez]

Tää on muuten upea kukkanen systeemissä. Miks se korontarkistus ei voi olla juuri sinä päivänä kuin ilmoitettu eikä pari päivää aikaisemmin?

Korontarkistus menee tietenkin sillä tavoin kuin se lainasopimuksessa on määritelty. Korontarkistuspäivä tarkoittaa sitä päivää jona käytettävä korko tarkistetaan ja vaihtuu ja mikä prosentiksi silloin "tarkistetaan" voisi olla toki vaikka saman päivän korko (koska todellinen korko voidaan ihan hyvin laskea jäkikäteen eli sitten kun se on noteerattu), mutta yleensä käytetään korkoa joka on jo tiedossa tarkistushetkellä. Ainakin omissa sopimuksissa on useimmiten "edellisen pankkipäivän korko". Saman kuin "edellisen pankkipäivän korko" saisi myös esimerkiksi muotoilulla "korko tarkistetaan tarkistuspäivänä kello 10 suomen aikaa ja on viimeisin noteerattu korko".

Tai miksi korontarkistuspäivää ei voi samantien laittaa paria päivää aikasemmaksi jolloin se olisi oikean päivän mukaan.

Eli jos olisi 15.1. nostettu 12kk laina niin sen korontarkistuspäiväksi tulisi 13.1. ja korkoprosentin määräisi ensimmäisenä vuonna 14.1. päivän korko ja seuraavina vuosina 12.1. päivän korko? Kai tuokin olisi mahdollista, mutta ihan en päässyt kärryille miksi niin tehtäisiin.

 

[kajakkivajakki]

Tuokin pitkässä juoksussa ihan sama, 3kk euribor tarkastetaan tavallisessa 25 vuoden lainassa 100 kertaa, joten toisena vuonna "voittaa" promillen murto-osia, toisena häviää". Tässätapauksessa taisi vaan harmittaa kun korot tuossa nyt laskussa.

 

[Mikkos]

Tuokin pitkässä juoksussa ihan sama, 3kk euribor tarkastetaan tavallisessa 25 vuoden lainassa 100 kertaa, joten toisena vuonna "voittaa" promillen murto-osia, toisena häviää". Tässätapauksessa taisi vaan harmittaa kun korot tuossa nyt laskussa.

On, mutta noin periaatetasolla vituttaa että miksi korontarkistuspäivä ei voi olla korontarkistuspäivä.

 

[Grez]

On, mutta noin periaatetasolla vituttaa että miksi korontarkistuspäivä ei voi olla korontarkistuspäivä.

Korontarkistuspäivähän on korontarkistuspäivä. Siis se päivä, jolloin korko lainassa muuttuu.

Ja ymmärrän kyllä että et ole lukenut sopimusta ja käsityksesi siitä miten homma toimii perustuu arvaukseen. Saa kai se vituttaa, jos on arvannut väärin.

 

[Mikkos]

Korontarkistuspäivähän on korontarkistuspäivä. Siis se päivä, jolloin korko lainassa muuttuu.

Eli kaksi päivää ennen korontarkistuspäivää joka lukee papereissa, Tosin on pienellä präntillä ettei olekkaan.

 

[Grez]

No jos ajatellaan että pankki menee korontarkistuspäivänä kello 10 suomen pankin sivuille ja tarkistaa mikä korko siellä lukee, niin siellähän lukee viimeisimpänä tietona 2 pankkipäivää vanha korko. Sinänsä ihan peruskieliopilla voisi ajatella että homman kuuluisikin toimia juuri noin. Sopimuksessa sitten pienellä präntillä tarkennettu mitä se tarkoittaa, jos asiasta tulisi erimielisyyttä.

Sinänsä mielestäni parempiakin syitä vituttaa voisi olla - esimerkiksi se, että pankit laskee koron matemaattisesti väärin pankin eduksi, koska se on "yleinen tapa".

 

[kajakkivajakki]

Suomen pankki julkaisee myös arkipäivisin euribor-korot noin klo 13.50. Huomioitavaa on, että tiedot julkistetaan 24 tuntia viivästettyinä.

Eli Suomen pankin tilastot on aina vähintään tuo 24 tuntia jäljessä, ja klo 13.45 ne on jo 47t55m vanhoja. Eli jottei se kellonlyömä kun korko tarkistetaan vaihtelisi päivänkin sisällä niin kaippa nuo on todenneet kaikille osapuolille selvimmäksi käyttää toissapäivän tietoa

Edit:
Nyt kun tuota tarkemmin rupiaa ajattelemaan niin kuluvan päivän euribor-korkoa ei ole päivän sisällä vielä edes käytettävissä, kun sen päivän kaupankäynnit on vielä käynnissä, joista korko lasketaan. Eli korontarkistuspäivänä laskentaa on mahdoton suorittaa.

24 tunnin viivästys on siksi että sillä varmistetaan että kaikki kaupankäynnin tiedot on kirjautuneet ja ettei siellä ole jotain ihmeellisyyksiä. What is TARGET2?

Eli ennen klo 13.50 tuorein saatavilla oleva tieto on tuo toissapäivän virallinen julkaisu. Jos pankin täti siihen jotain muuta heittäisi hatusta niin tuskin siitäkään päätä silitettäisiin.

 

[Grez]

24 tunnin viivästys on siksi että sillä varmistetaan että kaikki kaupankäynnin tiedot on kirjautuneet ja ettei siellä ole jotain ihmeellisyyksiä.

Käsittääkseni ne noteerataan päivittäin kello 13 ja Suomen pankilla (ja muissa ilmaiseksi tietoa jakavissa paikoissa) on 24 tunnin viivästys sen takia, että joillain olisi motivaatio maksaa Thomson Reutersille ajantasaisista tiedoista.

 

[kajakkivajakki]

Käsittääkseni ne noteerataan päivittäin kello 13 ja Suomen pankilla (ja muissa ilmaiseksi tietoa jakavissa paikoissa) on 24 tunnin viivästys sen takia, että joillain olisi motivaatio maksaa Thomson Reutersille ajantasaisista tiedoista.

No niin, sieltä tuli tietoa mutuilun tilalle. Olishan se nyt kurjaa joltakin viedä leipä suusta

 

[kajakkivajakki]

Käsittääkseni ne noteerataan päivittäin kello 13 ja Suomen pankilla (ja muissa ilmaiseksi tietoa jakavissa paikoissa) on 24 tunnin viivästys sen takia, että joillain olisi motivaatio maksaa Thomson Reutersille ajantasaisista tiedoista.

Mutta tuokin sen jo aiheuttaa, että tuorein (maksullinenkin) virallinen tieto ennen klo 13:00 on toissapäivältä. Pankin täti tuolloin jo pakkailee eväslaukkua ja on lähdössä kotiin

 

[stanssi]

Tuokin pitkässä juoksussa ihan sama, 3kk euribor tarkastetaan tavallisessa 25 vuoden lainassa 100 kertaa, joten toisena vuonna "voittaa" promillen murto-osia, toisena häviää". Tässätapauksessa taisi vaan harmittaa kun korot tuossa nyt laskussa.

Jos nyt minusta puhut niin ei harmita tippaakaan, kunhan nyt ihmettelin kun satuin huomaamaan. Eipä taida prosentin sadasosat vaikuttaa kuukausierään juuri millään tavalla.

 

[Boulder]

Tuli pitkästä aikaa katseltua euriborien tasoja, ja näyttäisi loppuvuoden aikana alkaneen 3kk ja 12kk välinen ero kuroutumaan umpeen. Marraskuun alussa ero oli vielä 0,456 prosenttiyksikköä ja viime viikon lopussa 0,218.

Itselläni on seuraavat 3kk euriboriin sidottujen asunto- ja remonttilainojen tarkistusajankohdat helmikuun alussa ja elo-syyskuulla saan sitten sijoitusasuntolainatkin siihen kiinni. Todennäköisesti ei tarvitse lähteä tekemään muutoksia sen jälkeen ihan vähään aikaan, ellei jossain vaiheessa halua kilpailuttaa marginaalia.

 

[AeshmA]

Tuli pitkästä aikaa katseltua euriborien tasoja, ja näyttäisi loppuvuoden aikana alkaneen 3kk ja 12kk välinen ero kuroutumaan umpeen. Marraskuun alussa ero oli vielä 0,456 prosenttiyksikköä ja viime viikon lopussa 0,218.

Itselläni on seuraavat 3kk euriboriin sidottujen asunto- ja remonttilainojen tarkistusajankohdat helmikuun alussa ja elo-syyskuulla saan sitten sijoitusasuntolainatkin siihen kiinni. Todennäköisesti ei tarvitse lähteä tekemään muutoksia sen jälkeen ihan vähään aikaan, ellei jossain vaiheessa halua kilpailuttaa marginaalia.

Itsekin tullut seurattua tuota samaa 12kk vs 3kk kehitystä ja kovasti vaikuttaisi siltä, että tammikuun lopun korontarkistuksessa olisi syytä vaihtaa 3kk, sillä 12kk on jumahtanut paikoilleen ja HS:n artikkelissakin povataan, että kesäkuussa 3kk olisi jo 0,2% alempana

Korot | Kolmen kuukauden euribor on harvojen valinta, mutta sen lasku antaa kaikille asuntovelkaisille pähkäiltävää

Kolmen kuukauden euribor saattaa painua vuoden euriborin alle jo lähikuukausina.

www.hs.fi

200€ OP tuosta vaihdosta edelleen veloittanee, mutta taitaa pystyä bonuksilla maksamaan. Täytynee koittaa samalla kysellä olisiko marginaalissa viilattavaa (0,52% nykyisellään).

 

[Boulder]

200€ OP tuosta vaihdosta edelleen veloittanee, mutta taitaa pystyä bonuksilla maksamaan. Täytynee koittaa samalla kysellä olisiko marginaalissa viilattavaa (0,52% nykyisellään).

Jep, tuon kulun voi kuitata bonuksilla. Todennäköisesti saat marginaaliakin alaspäin, itse sain syksyllä tarjoukseen 0,42% vaikka lainoja on yhteensä reilu 250 k€ ja olen ainoa maksaja.

 

[pkuitune]

Itsekin vaihtelin toukokuussa 12 kk euriborista 3 kk euriboriin, ja samassa katastrofissa viilattiin marginaalia kymmenyksen verran alaspäin 0,59 --> 0,49 %. Palvelumaksun kuittaus onnistui OP-bonuksilla.

Toki odottavan aika on vielä pitkä, sikäli kun tuo viitekoron muutos astuu voimaan vasta seuraavan korontarkistuksen yhteydessä helmikuussa 2025. Uusi marginaali astui voimaan välittömästi

 

[Nik97]

Itsekin vaihtelin toukokuussa 12 kk euriborista 3 kk euriboriin, ja samassa katastrofissa viilattiin marginaalia kymmenyksen verran alaspäin 0,59 --> 0,49 %. Palvelumaksun kuittaus onnistui OP-bonuksilla.

Toki odottavan aika on vielä pitkä, sikäli kun tuo viitekoron muutos astuu voimaan vasta seuraavan korontarkistuksen yhteydessä helmikuussa 2025. Uusi marginaali astui voimaan välittömästi

Niin siis tuo viitekoron muutos ei onnistu muutoin kuin korontarkistuksen yhteydessä? Itsellä olisi vielä 9kk seuraavaan tarkistukseen, olisi pitänyt ottaa tuo 3kk vaikka olisikin maksanut 200€.

 

[Minttumake]

Niin siis tuo viitekoron muutos ei onnistu muutoin kuin korontarkistuksen yhteydessä? Itsellä olisi vielä 9kk seuraavaan tarkistukseen, olisi pitänyt ottaa tuo 3kk vaikka olisikin maksanut 200€.

Tämä taitaa riippua pitkälti tilanteesta. Nousevien korkojen aikaan ei ollut mikään ongelma vaihtaa korkoa milloin tahansa, kun uusi korko olisi ollut huomattavasti sen hetkistä isompi. Itseasiassa pankki yrittikin ensisijaisesti ehdottaa koron muutosta saman tien. Kieltäydymme tästä kuitenkin kohteliaasti ja muutos tehtiin korontarkistuksen yhteydessä.

 

[pkuitune]

Niin siis tuo viitekoron muutos ei onnistu muutoin kuin korontarkistuksen yhteydessä? Itsellä olisi vielä 9kk seuraavaan tarkistukseen, olisi pitänyt ottaa tuo 3kk vaikka olisikin maksanut 200€.

Mulle ei OP:sta annettu muita vaihtoehtoja kuin odotella seuraavaan korontarkistuspäivään asti... toki asia ei mua silloin sen koommin harmittanut, kun 3kk euribor oli tuohon aikaan vielä korkeammalla tasolla kuin se 12kk euribor, joka sattui olemaan edellisenä korontarkistuspäivänä. Toki nyt jälkiviisaana voi todeta, että 3kk euribor on jo laskenut alle maksamani viitekoron, ja näin ollen asiasta olisi kenties kannattanut yrittää vääntää enemmän.

 

[Boulder]

Itsellä sijoituslainojen viitekoron vaihto ja marginaalin päivitys samoin vasta koronmääräytymispäivänä. Tuo lienee ainakin OP:n vakiokäytäntö, sama juttu edellisellä kerralla.

 

[mailman]

Itsellä sijoituslainojen viitekoron vaihto ja marginaalin päivitys samoin vasta koronmääräytymispäivänä. Tuo lienee ainakin OP:n vakiokäytäntö, sama juttu edellisellä kerralla.

Sijoituslaina kuotenkin vähän eriasia kuin asuntolaina.

 

[Bigfoot007]

Julkisuudesta tutun Homeäidin asunto on jälleen kerran myynnissä. Hintaan on lyöty härskisti 200k lisää, ja taloyhtiön täysin hallinnasta karannut homeongelma on peitelty ovelasti remonttitaitoisen unelmakohteeksi. Kaiken huipennuksena asunto on revitty puolittain auki, ja ostan tulee varautua myös vähintään 60k lisäkuluihin, ja kiinteiden kalusteiden uusimiseen omaan piikkiin, jos ei ole valmis asentamaan purkukalusteita takaisin. Pakko ihmetellä, kuka on valmis ottamaan riskin ja vielä tuollaiseen hintaan?
Rantapolku 2 B, Haukilahti, Espoo

Tapaus Homeäiti, jos ei ole ennestään tuttu.
Homeäidin päiväkirja on tarinallinen tietokirja perheeni homekotipainajaisesta
Homeäidin päiväkirja ei sovi herkkänahkaisille

 

[MJay]

Mahdolliseen asunnonvaihtoon pyydetty ja nyt saatu omalta pankilta (S-Pankki) ja lisäksi Nordealta ja Danskelta tarjoukset. Kiikarissa -75 omakotitalo pääkaupunkiseudulla, hp hieman reilu 300 k, oma tontti (noin 1200 m²).

Oma pankki ei lähtenyt rahoittamaan, koska tarvitsemme vakuusvajeeseen pankilta otettavan lisävakuuden. Käsirahaa nykyisen myynnistä ja säästöistä saamme 10 % kasaan.

Nordea tarjosi 28 vuoden lainan 0,5 % marginaalilla, 700 e toimitusmaksulla ja ilman lisävakuutta. Ottaisivat siis vakuusvajeen tässä omalle kontolleen. Nordean pankkipalvelut ilmaiset.

Danske (vaimolla Akavan jäsenyys) tarjosi 30 vuoden laina-aikaa joko 0,45 tai 0,49 % marginaalilla riippuen ottaako heidän lainaturvansa mukaan lainaan. Heillä tarvitaan vakuuden osalta maksullinen vakuus noin 4000 e tuolle meille vaaditulle osuudelle. Mutta Danskella riittäisi 5 % omarahoitus eli nykyisen myynnistä jäisi käsirahaa vielä tuon vakuuden maksamisenkin jälkeen melko reilusti käyttöön ja sillä saisi katettua mm. varainsiirtoveron. Danskella pankkipalvelut maksaisivat meille noin 12-13 e /kk.

Kummallakin pankilla 3 kk Euribor (tai myös 6 tai 12) onnistuu.

Käytännössä lainojen erät noissa Nordean 28 v ja Dansken 30 v lainoissa olisivat hyvin lähelle samat, koska Danskella lainasumma olisi sen noin 10 000 e suurempi. Pienemmän käsirahavaatimuksen osalta olemme hyvin todennäköisesti päätymässä Danskeen, jos tässä nyt päästään asioissa etenemään (ehdollinen tarjous hyväksytty, oman myynti tarpeen). Lainaturva jäänee pois ja pidämme nykyisen Ifin kautta olevan pariturvan voimassa, lainaturvan vuosikustannus olisi noin 900 e ja tuolla nykyisellä henkivakuutuksella alle 300 e. Eivät toki ole ehdoiltaan samat, mutta samaa tarkoitusta varten pääosin kuitenkin (kuolema).

Täytyy toki vielä pyytää myös Osuuspankilta tarjous tähän, jos asiat nyt etenevät.

Nelihenkinen perhe, vanhempien nettotulot noin 6300 e/kk.