Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Boulder]

On tuo GDPR saanut kyllä asuntokaupassa aikaan kaikenlaista ylivarovaisuutta En saanut kerran isännöitsijäntodistusta katsottavaksi ennakkoon ennen tarjousta, mutta sain valokuvata sen kun menin näytölle..

 

[Hair]

Totta helvetissä sitä pitäisi tietää onko kohteessa kiinnityksiä tai muita rasitteita ennen tarjouksen tekoa, koska tarjous on sitova.

Kiinteistökaupassa tarjous ei ole sitova, niinkuin osakekaupassa.
Kirjallinen tarjous kiinteistökaupassa - Kiinteistönvälitys Kotoisa LKV Oy


"Tarjouksen sitovuus
Kiinteistökaupassa tarjouksen tekeminen ei ole samalla tavalla sitova kuin osakehuoneistossa, mutta aina oletetaan, että tarjous tehdään tosi tarkoituksella. Sitovaksi tarjous saadaan, mikäli kaupanvahvistaja vahvistaa tarjouksen. Monesti kuulee, että käsirahan sisään ottamisella tarjous on sitova, mutta näin ei ole. Käsirahalla voidaan vain varmistaa, ettei kiinteistönvälittäjä voi ottaa muita tarjouksia vastaan, ennen kuin käsiraha on palautettu takaisin.

Mikäli myyjä on ehtinyt hyväksyä tarjouksen eikä kauppoja kuitenkaan tule, on myyjällä oikeus saada kuitenkin korvausta niistä toimista, mitä hän on ehtinyt jo kaupantekoon liittyen tehdä esim. matkakustannukset tai maksettavaksi tulleet välitysliikkeelle aiheutuneet maksut"

 

[bluedrool]

Jep kiitos vastauksista. Vähän oli erikoinen kun normaalisti on tullut automaattisesti, mutta toisaalta olisi kyllä aika härski vedätys.

Itsellä menisi maku kaupoista kokonaan. Jos siinä todistuksessa ei ole ostajalle haitallista, niin miksi pimittää? Jos taas on, niin voi itku mitä touhua.

Tulee väkisinkin mieleen, että jos tollasta perusasiaa yrittää pimittää, niin mitähän muuta välittäjän/myyjän pimitysyrityksiä on odotettavissa.

 

[Oravamedian käpy]

Tähän mennessä paras sijoitukseni on ollut lyhentää asuntolainaa reippaasti matalian korkojen aikana. Nyt kun korko nousi 4,4 prosenttiin, pääomaa on enää murto-oss jäljellä. Lisäksi asunnon sijainti on niillä harvoilla alueilla, joilla myös vanhojen asuntojen hintakehitys on ollut positiivista myös tällä hetkellä, ja erityisesti seuraavan 4 vuoden aikana, kun muutama suurempi infrahanke ehtii valmistua.

 

[_pete_]

Pitänee laittaa muillekin pankeille hakemusta, katsotaan mitä tarjoavat. Sen takia ensimmäisenä OP koska moni kaveri saanut täältä edullisinta lainaa.

Uteliaisuuttani kysyn haitko muita tarjouksia? Omien kokemusten perusteella on hyvinkin kannattavaa.

 

[Recycle]

Uteliaisuuttani kysyn haitko muita tarjouksia? Omien kokemusten perusteella on hyvinkin kannattavaa.

Kaikki tapahtui kohtalaisen äkkiä niin pyydettiin tarjous vain paikallisesta OP:sta josta moni kaveri saanut halvinta lainaa, vaikka asuvatkin ihan muualla. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi toki ollut viisasta pyytää tarjoukset useammasta pankista. Toisaalta, lainaa rouvan kanssa tuli yhteensä 92 000€ niin tilanne on vähän eri kuin sitä olisi esim 300 000€.

 

[paasi]

Välittäjä panttaa rasitustodistusta ja antaa vasta tarjouksen antamisen jälkeen. Yleensä nämä saatu aina. Julkinen dokkarihan toi on, voiko tuossa olla joku riski?

Tuon saa mml:ltä 14 eurolla per lappu. Erikoista toimintaa välittäjältä. Skippaisin koko kohteen ja välittäjän jatkossa.

 

[BongisKhan]

Euribor | Koroissa nähtiin velallisen kannalta ikävä käänne

Kolmen kuukauden euribor painui maanantaina jo lähes vuoden euriborin alle. ”Markkinoiden koronlaskuodotukset ovat nyt EKP:n osalta sulaneet”, sanoo OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

www.hs.fi

Ei vaan ole korkoihin laskua näkyvissä...

Tosin sentään 3kk Euribor meni vihdoin taas 12kk alle.

 

[Kvarkki]

Tuon saa mml:ltä 14 eurolla per lappu. Erikoista toimintaa välittäjältä. Skippaisin koko kohteen ja välittäjän jatkossa.

Välittäjällä voi nykytilanteessa olla pientä kassavirtaongelmaa. Meillä sankarivälittäjä tuli kauppakirjan allekirjoitukseen vanhentuneen todistuksen kera. Pankkitäti ripitti ukon pystyyn. Samaisella oli muutakin pientä, samassa tilaisuudessa "muisti" mainita, että ilmoituksessa oli rakennusoikeudessa 50 m2 virhe ylöspäin. Sinällään ei muuttanut ostoaikeita mihinkään suuntaan, mutta aika kusipää-veto odottaa kaupankäyntitilanteeseen asti.

 

[Seese]

Euribor | Koroissa nähtiin velallisen kannalta ikävä käänne

Kolmen kuukauden euribor painui maanantaina jo lähes vuoden euriborin alle. ”Markkinoiden koronlaskuodotukset ovat nyt EKP:n osalta sulaneet”, sanoo OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

www.hs.fi

Ei vaan ole korkoihin laskua näkyvissä...

Tosin sentään 3kk Euribor meni vihdoin taas 12kk alle.

Itse sain korontarkistuksessa alimman toukokuun 12kk dippauksen 3,62%. Katsotaan miten pitkään etumatka 3kk euriboriin säilyy

 

[kjns]

Itse sain korontarkistuksessa alimman toukokuun 12kk dippauksen 3,62%. Katsotaan miten pitkään etumatka 3kk euriboriin säilyy

Joo, jännitys tiivistyy taas. Vaihdettiin joulukuussa 12->3 kk euriboriin ja siitä lähtien ollut 3kk korkeammalla kuin 12 kk. Seuraava korontarkistus taitaa tulla perjantaina, jos nyt pikkuisen ainakin tippuis…

 

[Smasulis]

Tälläinen hassu kysymys, mutta onko yleistä että järjestelypalkkiot on luokkaa 500-600€? Olen tässä kilpailuttanut lainoja ja ei tunnu marginaalit ja palkkiot tippuvan..

 

[kolistelija]

Tälläinen hassu kysymys, mutta onko yleistä että järjestelypalkkiot on luokkaa 500-600€? Olen tässä kilpailuttanut lainoja ja ei tunnu marginaalit ja palkkiot tippuvan..

Se oli ainakin muutama vuosi sitten normaali hintataso, mutta useimmilta pankeilta sen sai viimeisellä kierroksella nolliin tai lähelle.

 

[KiLLPaTRiCK]

Asuntojen myynti-ilmoituksiin ilmestyi varoituslaatikko – ”Se ei ainakaan asuntokauppaa edistä”, sanoo liittopomo

Pankit pitävät läpinäkyvyyttä taloyhtiölainoista ja niiden riskeistä hyvänä asiana. Osa asiantuntijoista kokee, että varoituslaatikko luo taloyhtiölainasta liian negatiivisen kuvan.

yle.fi

Tässä olisi hyvä myös olla, kuinka paljon sitä lainaa on ja paljonko se on osakasta kohden.

 

[Mikkos]

Asuntojen myynti-ilmoituksiin ilmestyi varoituslaatikko – ”Se ei ainakaan asuntokauppaa edistä”, sanoo liittopomo

Pankit pitävät läpinäkyvyyttä taloyhtiölainoista ja niiden riskeistä hyvänä asiana. Osa asiantuntijoista kokee, että varoituslaatikko luo taloyhtiölainasta liian negatiivisen kuvan.

yle.fi

Tässä olisi hyvä myös olla, kuinka paljon sitä lainaa on ja paljonko se on osakasta kohden.

Eikös noissa lue että myyntihinta ja velaton hinta?

 

[Low Life]

Eikös noissa lue että myyntihinta ja velaton hinta?

Se kertoo omaan asuntoon liittyvän yhtiölainan määrän. Mutta vaikka maksaisit oman osuuden pois niin muihin asuntoihin kohdistuvat lainat voivat silti tulla itselle maksettavaksi.

 

[Takaisku]

Näyttää siltä että liian kalliiden asuntojen ostaminen on yleistä ja talousosaamattomilta rahat loppu

Asuminen | Vastikerästit ovat lisääntyneet selvästi – ”Ihmisiltä loppuneet rahat”

Yli 60 prosenttia isännöitsijöistä kertoo kyselyssä yhtiövastikkeiden rästien lisääntyneen.

www.hs.fi

Jahka pakkomyynnit reilulla alennuksella vielä nykyhinnoista alkavat, harkitsen asuntosijoittajan uraa.

 

[_pete_]

Tälläinen hassu kysymys, mutta onko yleistä että järjestelypalkkiot on luokkaa 500-600€? Olen tässä kilpailuttanut lainoja ja ei tunnu marginaalit ja palkkiot tippuvan..

Eihän se nyt ykköskriteeri tietenkään ole, mutta Danskelta 20€. Vastineeksi päivittäispalveluista täytyy jotain maksaa, kun muualta voi saada ilmaiseksikin. Pitää siis liittyä Suomen Osakesäästäjiin (20€ loppuvuoden jäsenmaksu), niin saa asuntolainan ilman toimitus- tai järjestelypalkkiota ja saa muitakin etuja.

 

[Jerkkub]

Kaverin puolesta kysyn, miten menee jos kiinteistön (omakotitalo) sähköisen ostotarjouksen allekirjoituksen jälkeen peruukin kaupat? Tuleeko tästä jotain maksettavaa hänelle jos päätyy kaupat perumaan, mitään käsirahoja tms ei annettu. Kyseessä OP koti. Ehtoina hänellä on ollut lainan saanti & kuntokartoitus, kartoitus tehtiin eilen ja ei siinä nyt ilmeisesti mitään kovin erikoista ollut, kosteutta vähän suihkutiloissa mikä aika yleistä, keittiön alapohjasta kartoittaja oli sanonut että on nyky säädännöillä ”riskirakennetta” ei tarkemmin avannut asiaa. Myös salaojia kartoittaja suositteli kuvauttamaan että saa varmistuksen niiden täydestä toimivuudesta. Talo -07.

Kaveri meinasi jo jos ei ole mahdollista muuten perua soittaa pankkiin ja sanoo ettei pystykkään nuon isoja lainakuluja kuukaudessa maksamaan jos se vaikuttaisi tuohon lainansaanti ehtoon.

Voiko näissä tilanteissa joutua tuon 4% osan ostosummasta hyvittämään myyjälle? Entäpä tuo keittiön alapohjan niin sanottu ”riskirakenne” riittääkö se sähköisesti allekirjoitetun tarjouksen perumiseen?

 

[Taneli-]

Kaverin puolesta kysyn, miten menee jos kiinteistön sähköisen ostotarjouksen allekirjoituksen jälkeen peruukin kaupat? Tuleeko tästä jotain maksettavaa hänelle jos päätyy kaupat perumaan, mitään käsirahoja tms ei annettu. Kyseessä OP koti. Ehtoina hänellä on ollut lainan saanti & kuntokartoitus

Eli:
Hän on luvannut ostavansa asunnon / kiinteistön omalla allekirjoituksellaan (sähköisesti) sen taaten kunhan kaksi ehtoa täyttyy:
1) Kuntotarkoitus
2) Että hän saa lainan

Mikäli molemmat ehdot täyttyvät kaupat automaattisesti syntyvät.
Otaksun että myyjälle on kertynyt kuluja (näytöt, kuntotarkistus jne) samaten välittäjälle joten voi olla vaikeaa jos ei mahdotonta pyristellä tuosta irti ellei ole oikeasti näyttää jotain niin suurta virhettä mitä ei kauppaa tehtäessä kerrottu (esim. juuri tulossa kymmenien tuhansien putki tms. remontti asuntoon).

Järkevintä lienee siis jos kaverisi onnistuu saamaan pankin kieltäytymään lainasta. Eli esim. OP ei anna lainaa tuohon OP kotiin.... muuten se varmaankin maksaa koska kauppaan on sitouduttu mutta en tiedä onko se sitten 100% "pakko" mennä lävitse jos jo etukäteen huutaa pankille ettei sitten maksa penniäkään ja kaikki tulee menemään ulosottoon...

Virallisesti on sanottua:
"
Ostotarjouksen ehtojen vaikutukset ja peruminen

Asuntokauppaan liittyvissä sopimuksissa sovelletaan oikeustoimilakia, jonka mukaan sopimus syntyy, kun myyjä hyväksyy ostajan tekemän tarjouksen. Asuntokaupassa kaupasta vetäytyminen ilman korvauksia on mahdollista tietyissä olosuhteissa:

• Ostotarjous on ehdollinen (esimerkiksi ostaja asettanut ehdon oman asuntonsa myynnistä) ja kyseinen ehto ei täyty.
• Asunnon ostotarjous tai kiinteistön esisopimus ei täytä lain asettamia vaatimuksia.
• Ostajalle on annettu virheellistä tai puutteellista tietoa kaupan kohteena olevasta asunnosta tai kiinteistöstä.

Ostotarjouksen tai kaupan peruminen

Asuntokaupan peruminen syistä, jotka poikkeavat edellä mainituista, johtaa korvausvelvollisuuteen. Jos ostaja peruu tarjouksensa ja vetäytyy kaupasta, jää ostajan maksama käsiraha myyjälle. Asunnon ostotarjouksen ehdoissa voi olla myös määriteltynä vakiokorvaus, jonka sopimusta rikkova osapuoli joutuu maksamaan toiselle osapuolelle. Yleisesti voidaan siis todeta, että ostotarjouksen peruminen asunnon myyjän hyväksynnän jälkeen tulee kalliiksi.
"
(Edellämainittuja olisivat siis kuntotarkistus tai ei saisi lainaa)

 

[kjns]

Kaverin puolesta kysyn, miten menee jos kiinteistön (omakotitalo) sähköisen ostotarjouksen allekirjoituksen jälkeen peruukin kaupat?

Kiinteistökaupassa ainoa sitova ”tarjous” on kaupanvahvistajan vahvistama esisopimus, joten sen puolesta OP:n sähköinen tarjous ei ole sitova, mutta siitä huolimatta syntyneiden reaalikulujen korvausvelvollisuus myyjälle syntyy. Sitä en tiedä lähteekö myyjä/OP tappelemaan asiasta eteenpäin sopimusrikkomuksena vaikkapa käräjille ja yrittää sitä kautta saada sen 4% maksuun enkä osaa sanoa miten oikeus tällaisen keissin ratkaisisi jos on sopimuksen tehnyt jossa lupaa ostaa sakon uhalla kiinteistän vaikka maakaari ei sellaista tunnekaan…

Ensisijaisesti yrittäisin purkaa rahoitusehdolla, voihan sitä sanoa pankillekin että liian kallis laina, en ota ellette voi antaa marginaalia 0,x lainalle ja jos pankki ei suostuniin rahoitustahan ei silloin saanut.

Tuossa hyvä yhteenveto kiinteistövälittäjien keskusliiton sivuilta

Miten kiinteistön ostotarjous eroaa asunto-osakkeen ostotarjouksesta?
Kiinteistön ostotarjous ei itsessään sido osapuolia tekemään lopullista kauppaa, vaan vasta määrämuotoinen esisopimus on sitova. Pelkän kiinteistön ostotarjouksen perumisesta ei aiheudu sopimussakkoa eikä menetä käsirahaa. Kaupanteosta kieltäytyvä osapuoli voi kuitenkin joutua korvaamaan vastapuolelle esimerkiksi ilmoittelusta tai kiinteistöön tutustumisesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia.

Asunto-osakkeen ostotarjous on aina sitova, myös suullisesti tehtynä. Tämä tarkoittaa että asunto-osakkeen ostaja voi olla korvausvelvollinen, mikäli hän kieltäytyy tekemästä tarjouksensa mukaista kauppaa. Korvaussumma on yleensä joko käsiraha tai ostotarjouksessa erikseen määritelty korvaussumma.

Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan välttämättä synny, jos asunto-osakkeen ostotarjous on tehty ehdollisena ja ehto ei ole toteutunut. Ehtona voi olla esimerkiksi riittävän suuren asuntolainan saaminen pankista tai ostajan entisen asunnon meneminen kaupaksi. Ostaja voi vetäytyä kaupanteosta ilman korvausvelvollisuutta myös, jos ostajalle ei ole kerrottu kaikkia asuntokauppojen kannalta olennaisia seikkoja tai ostajalle on annettu virheellistä tietoa ennen tarjouksen tekemistä. Tiedon tulee kuitenkin koskea sellaista seikkaa, jolla on vaikutusta kaupanteon kannalta.

Ostotarjouksen ehtojen vaikutukset ja peruminen

Nämä lainaamasi ohjeet koskee asuntokauppaa ei kiinteistökauppaa jossa pelataan eri säännöillä.

 

[Taneli-]

Nämä lainaamasi ohjeet koskee asuntokauppaa ei kiinteistökauppaa jossa pelataan eri säännöillä.

Hmm, totta:
"
Kun kaupan kohteena on kiinteistö, on käytäntö hieman erilainen. Kiinteistön kaupassa puhutaan kiinteistön esisopimuksesta, jota voidaan pitää ostotarjoukseen verrattavana dokumenttina. Kiinteistön esisopimus on alustava sopimus kiinteistön kaupasta, ja siinä määritellään muun muassa kaupan kohde ja ehdot. Esisopimus on tehtävä kirjallisesti, ja kaupan osapuolten tulee allekirjoittaa sopimus. Lisäksi julkisen kaupanvahvistajan tulee vahvistaa kiinteistön esisopimus osapuolten ollessa läsnä.


Jos kiinteistön esisopimus ei täytä lain vaatimuksia, eivät sopimuksen ehdot sido kumpaakaan osapuolta. Tämän takia esisopimus on syytä laatia erittäin huolellisesti. Usein onkin järkevää jättää sopimuksen laadinta ammattilaisen, kuten esimerkiksi kiinteistönvälittäjän, hoidettavaksi.
"

 

[SuperKilppari]

Ihan täysin omaa mutua, mutta jos ehdoksi on laitettu kuntotarkastus, niin mahtaako kukaan määrittää, että mitä ostajan sieltä pitää etsiä tai löytää? Ei kai kukaan voi ostajan pään sisälle päästä päättämään, että mikä on riittävä kunto tai maininta. Jos itse ostaisin kiinteistöä niin haluaisin kuntotarkastuksen sanovan että kaikki on tiptop (mitä kukaan tarkastaja ei tietenkään sano omaa persustaan suojellakseen). Jos ei ole niin jäisi kaupat tekemättä. Kosteutta suihkutiloissa ja riskirakenne (ja vielä salaojien kuvauttamisen tarve) kuulostaa ihan riittäviltä syiltä perua kaupat, ellei näistä ole suullisesti tai muuten sovittu jotain tai kerrottu etukäteen ennen tarjousta. Aika vaikea nähdä että nämä eivät riittäisi syiksi. Postaus ei kerro että mikä oli se syy kaupasta irtautumiseen, mutta jos kuntotarkastus päätökseen vaikutti, niin kuulostaisi aika selvältä - sen takiahan se kuntotarkastus tehdään että saa varmuutta päätöksentekoon. Jos on täysin maallikko-ostaja, niin en usko että nykyajassa voi vaatia juuri minkäänlaista tietämystä kiinteistöistä. Että jos talossa on "aikakaudelle tyypillinen riskirakenne", mielestäni ostajan ei voi sitä olettaa tietäneen etukäteen.

Luulisi jotain oikeuden ennakkotapauksiakin tällaisesta löytyvän jos jaksaa etsiä.

Korostan että ihan omaa mutua ja ehkä riippuu mitä on oikeasti sovittu ja miten ehdot on muotoiltu (pelkkä "kuntotarkastus" on vähän huono ehto). Ja kohtuullista on tietenkin vähintään maksaa tuo kuntotarkastus kokonaisuudessaan tai puoliksi.

 

[kolistelija]

Omaa taloa ostaessa tuli sellainen kuva että riskirakennetta ei käsitetä virheenä ellei sitä erikseen todeta sellaiseksi tutkimalla tarkemmin. Se ennemminkin on ostajalle vihje että tavara kannattaa tarkistaa tarkemmin ennen kauppaa, mutta ei ole virhe ennen kuin se sellaiseksi tulkitaan tarkemmissa tutkimuksissa.

Ihan täysin omaa mutua, mutta jos ehdoksi on laitettu kuntotarkastus, niin mahtaako kukaan määrittää, että mitä ostajan sieltä pitää etsiä tai löytää? Ei kai kukaan voi ostajan pään sisälle päästä päättämään, että mikä on riittävä kunto tai maininta. Jos itse ostaisin kiinteistöä niin haluaisin kuntotarkastuksen sanovan että kaikki on tiptop (mitä kukaan tarkastaja ei tietenkään sano omaa persustaan suojellakseen). Jos ei ole niin jäisi kaupat tekemättä. Kosteutta suihkutiloissa ja riskirakenne (ja vielä salaojien kuvauttamisen tarve) kuulostaa ihan riittäviltä syiltä perua kaupat, ellei näistä ole suullisesti tai muuten sovittu jotain tai kerrottu etukäteen ennen tarjousta. Aika vaikea nähdä että nämä eivät riittäisi syiksi. Postaus ei kerro että mikä oli se syy kaupasta irtautumiseen, mutta jos kuntotarkastus päätökseen vaikutti, niin kuulostaisi aika selvältä - sen takiahan se kuntotarkastus tehdään että saa varmuutta päätöksentekoon. Jos on täysin maallikko-ostaja, niin en usko että nykyajassa voi vaatia juuri minkäänlaista tietämystä kiinteistöistä. Että jos talossa on "aikakaudelle tyypillinen riskirakenne", mielestäni ostajan ei voi sitä olettaa tietäneen etukäteen.

Luulisi jotain oikeuden ennakkotapauksiakin tällaisesta löytyvän jos jaksaa etsiä.

Korostan että ihan omaa mutua ja ehkä riippuu mitä on oikeasti sovittu ja miten ehdot on muotoiltu (pelkkä "kuntotarkastus" on vähän huono ehto). Ja kohtuullista on tietenkin vähintään maksaa tuo kuntotarkastus kokonaisuudessaan tai puoliksi.

 

[snu]

Pesuhuoneesta nyt löytyy lähes poikkeuksetta kosteutta lattiakaivon/suihkuseinän luota. Itsellä oli juuri kuntotarkastus uudehkossa talossa ja sanoi samaa tuosta keittiöstä.

Spoileri: Raportissa seuraavat keittiön osalta:

- Suositellaan astianpesukoneen vesi- ja poistoputkien kiinnittämistä
- Viemäriputkien liikkumista ei ollut estetty

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristöministeriön asetuksen rakennusten vesi- ja
viemärilaitteistoista mukaan ’’Viemärien on oltava kannatettuja ja kiinnitettyjä rakenteisiin niin,
että mekaaniset voimat ja lämpölaajeneminen eivät aiheuta painaumia tai haitallisia muutoksia
viemäreissä. Viemärin on oltava ankkuroitu, jos jäteveden virtauksesta aiheutuvat voimat ovat niin
voimakkaita, että viemäri ei muuten pysy haittaa aiheuttamatta paikoillaan.’’

- Suositellaan allaskaapin tekemistä vuotovedenpitäväksi tai vuotovahdin asentamista
allaskaapin alapuolelle

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annetun asetuksen rakennusten
kosteusteknisestä toimivuudesta mukaan ’’Rakenteellisten ratkaisujen on ohjattava uuden
rakennuksen ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistosta tai muusta laitteistosta sekä niihin
liitetystä laitteesta aiheutuva vesivuoto näkyville.’’

Et en ehkä tuohon lähtis vetoamaan jos samaa.

 

[kapo]

Ihan täysin omaa mutua, mutta jos ehdoksi on laitettu kuntotarkastus, niin mahtaako kukaan määrittää, että mitä ostajan sieltä pitää etsiä tai löytää? Ei kai kukaan voi ostajan pään sisälle päästä päättämään, että mikä on riittävä kunto tai maininta. Jos itse ostaisin kiinteistöä niin haluaisin kuntotarkastuksen sanovan että kaikki on tiptop (mitä kukaan tarkastaja ei tietenkään sano omaa persustaan suojellakseen). Jos ei ole niin jäisi kaupat tekemättä. Kosteutta suihkutiloissa ja riskirakenne (ja vielä salaojien kuvauttamisen tarve) kuulostaa ihan riittäviltä syiltä perua kaupat, ellei näistä ole suullisesti tai muuten sovittu jotain tai kerrottu etukäteen ennen tarjousta. Aika vaikea nähdä että nämä eivät riittäisi syiksi. Postaus ei kerro että mikä oli se syy kaupasta irtautumiseen, mutta jos kuntotarkastus päätökseen vaikutti, niin kuulostaisi aika selvältä - sen takiahan se kuntotarkastus tehdään että saa varmuutta päätöksentekoon. Jos on täysin maallikko-ostaja, niin en usko että nykyajassa voi vaatia juuri minkäänlaista tietämystä kiinteistöistä. Että jos talossa on "aikakaudelle tyypillinen riskirakenne", mielestäni ostajan ei voi sitä olettaa tietäneen etukäteen.

Luulisi jotain oikeuden ennakkotapauksiakin tällaisesta löytyvän jos jaksaa etsiä.

Korostan että ihan omaa mutua ja ehkä riippuu mitä on oikeasti sovittu ja miten ehdot on muotoiltu (pelkkä "kuntotarkastus" on vähän huono ehto). Ja kohtuullista on tietenkin vähintään maksaa tuo kuntotarkastus kokonaisuudessaan tai puoliksi.

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

 

[Mikkos]

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

Ja toisaalta tommosilla kriteereillä ostavalle en myöskään myis yhtään taloa.

 

[Jerkkub]

Omaa taloa ostaessa tuli sellainen kuva että riskirakennetta ei käsitetä virheenä ellei sitä erikseen todeta sellaiseksi tutkimalla tarkemmin. Se ennemminkin on ostajalle vihje että tavara kannattaa tarkistaa tarkemmin ennen kauppaa, mutta ei ole virhe ennen kuin se sellaiseksi tulkitaan tarkemmissa tutkimuksissa.

Mutta entä tässä kans se jos ostaja ei ole ollut alunperin tietoinen kyseistä ”riskirakenteesta” ja jos tutkimukset pitäisi maksaa esim ostaja, niin eikö ostajalla ole silloin myös oikeus vetäytyä kaupasta jos hän ei halua tutkituttaa tarkemmin rakennetta lisäkustannuksien takia joista ei ollut tietoinen tarjouksen jättö hetkellä. Jos nyt sitten myyjä ei halua näitä kustannuksia maksaa.

 

[Boulder]

Riskirakenne ei ole mikään virhe. Esim. valesokkeli 80-luvun talossa on riskirakenne, mutta rakennettu ko. ajan määräysten mukaisesti.

 

[Oksa]

Niin oliko kiinteistön ostotarjous tehty määrämuotoisena esisopimuksena kaupanvahvistajan läsnäollessa tai MML:n palvelussa? Jos ei niin minkäänlainen sopimussakko tai 4 % korvaus ei tule kyseeseen, ainoastaan todelliset myyjälle syntyneet kulut voidaan vaatia korvattavaksi (ei myöskään välillisiä kuluja).

OP:n sähköinen allekirjoitus ei siis ole sama kuin maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelu joka on ainoa jossa tuollaisen esisopimuksen voi tehdä ilman kaupanvahvistajaa.

 

[Jerkkub]

Niin oliko kiinteistön ostotarjous tehty määrämuotoisena esisopimuksena kaupanvahvistajan läsnäollessa tai MML:n palvelussa? Jos ei niin minkäänlainen sopimussakko tai 4 % korvaus ei tule kyseeseen, ainoastaan todelliset myyjälle syntyneet kulut voidaan vaatia korvattavaksi (ei myöskään välillisiä kuluja).

OP:n sähköinen allekirjoitus ei siis ole sama kuin maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelu joka on ainoa jossa tuollaisen esisopimuksen voi tehdä ilman kaupanvahvistajaa.

Ainoastaan OP sähköinen allekirjoitus vahvistettu OP pankkitunnuksilla kotona ilman kenenkään muun läsnäoloa. Ja näin myös arvelin ettei nyt ainakaan voida vaatia tuota 4% korvausta.

 

[Oksa]

Ainoastaan OP sähköinen allekirjoitus vahvistettu OP pankkitunnuksilla kotona ilman kenenkään muun läsnäoloa. Ja näin myös arvelin ettei nyt ainakaan voida vaatia tuota 4% korvausta.

Maakaari
8 §
Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

--

Mulla ei ole mitään pätevyyttä näiden asioiden suhteen mutta olen itse viime vuonna ollut kiinteistökaupoilla ostajan roolissa ja selvittelin asiaa silloin. Jos välittäjä puhuu muuta niin yrittää ainoastaan kusettaa myyjän eduksi tai ei vain osaa.

Siihen en osaa sanoa pääseekö noilla lainan saannin ja kuntotarkastuksen ehdoilla pois korvausvastuusta jos niissä ei oikeasti ole mitään ongelmaa.

 

[SuperKilppari]

Noilla kriteereillä et saa ikinä ostettua yhtään taloa.

Ja toisaalta tommosilla kriteereillä ostavalle en myöskään myis yhtään taloa.

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

 

[SuperKilppari]

Ja jotta ei mene turhaksi väittelyksi omalta osalta, niin laitetaan yksi ostotarjoustarina ihan tuoreeltaan:

Tarjosin aika lailla 91% pyyntihinnasta Espoossa olevasta kerrostaloasunnosta, pyyntihinta n. 400 000 e. Parin neuvottelukierroksen jälkeen myyjän viimeinen tarjous oli n. 95%. Jäi kaupat tekemättä. Tuossa kohteessa oli pyyntihinta ehkä vähän paremmin arvioitu kuin monessa muussa, mutta ei riittänyt kantti tässä markkinassa tehdä kauppoja kun ei ollut ihan "täydellinen". Tuntuu että hinnat pk-seudulla alkavat tasaantua, vielä näkyy muutamia hinnanlaskuja ja sellaisia kohteita, joissa yksityinen myyjä on yrittänyt ensin itse mutta parin viikon päästä tulee sama kohde välittäjän kautta ja halvemmalla hinnalla. Näytöillä tuntuu olevan tilaa, olen usein ainoa tai toinen paikalla käynyt, ja parin kohteen osalta välittäjä oli hyvin aktiivinen ja soitteli perään tarjousta penäten. Tuntuu myös että esittelyt ovat vähentyneet juuri nyt, vissiin välittäjät ovat aloittaneet juhannuksen aikaisin.

Tuo EKP:n ensimmäinen koronlasku ei tainnut vauhdittaa kauppaa merkittävästi jos yhtään.

 

[Exotus]

Juu tuo EKP:n koronlasku oli kuitenkin sen verran odotettu signaali että se oli jo käytännössä "hinnoiteltu sisään" markkinan mielialaan. Koronlaskun tekemättä jättäminen olisi varmaan hyydyttänyt markkinan täysin, ja kaupan vauhdittamiseen olisi vaadittu isompi lasku tai lupaus seuraavasta laskusta heti lähitulevaisuudessa.

 

[j-o-r-e]

Kotikadulta havaintoja markkinatilanteesta. Jo aiemmin täällä mainittu vastapäinen talo edelleen myymättä (tuli myyntiin marraskuussa - 22). Nyt ilmesty "uudelleen" etuoveen. Välittäjä vaihtunut ja hintapyynti tippunut 20ke. Muuten ei ole omaan silmään osunut katsojia, eikä näyttöjä.

Toinen talo tuli n. kuukausi sit myyntiin. Muutama päivä sitten vaihdoin pari sanaa nykyisten omistajien kanssa. Kuulemma 5 näyttöä ollut ja 3ssa ollut katsojia, 2ssa ei. Heidän halu myydä on vaihtaa isompaan&halvempaan.

Hintapyyntien perusteella (ottaen huomioon 10-20ke alle pyynnin olevat tarjoukset) ollaan nyt aika samoissa hinnoissa, kuin mitä me maksettiin keväällä - 21 tästä. Sillon oli jo hinnat kovaa nousussa, mutta rakentaja oli kerennyt lyödä meille lukkoon hinnan juuri ennenkuin rakettinousu alkoi. Varsinaisella kaupanteko hetkellä oli nousubuumi menossa.

 

[Jerkkub]

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

Ilmoittelen miten asia lopulta meni kun oon jutuissa kaverin kans seuraavan kerran, odottelee nyt vielä virallista kuntokartoitus raporttia että tarkastaja saa sen tehtyä

 

[Hattu47]

Ilmoittelen miten asia lopulta meni kun oon jutuissa kaverin kans seuraavan kerran, odottelee nyt vielä virallista kuntokartoitus raporttia että tarkastaja saa sen tehtyä

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tarjoukseen se kuntotarkastus pitäisi määritellä, että Kuntotarkastuksessa löytyisi jotakin yllättävää tai sellaista mitä ei ole tullut tiedoissa esiin. Jos kaupan ehtona on lainalupas ja kuntotarkastus nii eikös se tarkoita sitä, että purkuehtona on se jos kuntotarkastusta ei tehdä tai ei saa lainaa.

 

[Jerkkub]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tarjoukseen se kuntotarkastus pitäisi määritellä, että Kuntotarkastuksessa löytyisi jotakin yllättävää tai sellaista mitä ei ole tullut tiedoissa esiin. Jos kaupan ehtona on lainalupas ja kuntotarkastus nii eikös se tarkoita sitä, että purkuehtona on se jos kuntotarkastusta ei tehdä tai ei saa lainaa.

kuntokartoitus oli ehtoihin ilmoitettu tismalleen näin : ” kuntokartoitus ( Mikäli tarkastuksessa jotain korjattavaa ilmenee niin tarjous joko raukeaa tai neuvotellaan hinnasta uudelleen sen mukaan millaisia korjauskustannukset tulisi mahdollisesti olemaan tarkastuksessa havaittuihin vikoihin )”

 

[Taneli-]

kuntokartoitus oli ehtoihin ilmoitettu tismalleen näin : ” kuntokartoitus ( Mikäli tarkastuksessa jotain korjattavaa ilmenee niin tarjous joko raukeaa tai neuvotellaan hinnasta uudelleen sen mukaan millaisia korjauskustannukset tulisi mahdollisesti olemaan tarkastuksessa havaittuihin vikoihin )”

Sano kaverillesi että jos ne mitä oikeasti havaittiin olivat:
"
kartoitus tehtiin eilen ja ei siinä nyt ilmeisesti mitään kovin erikoista ollut, kosteutta vähän suihkutiloissa mikä aika yleistä, keittiön alapohjasta kartoittaja oli sanonut että on nyky säädännöillä ”riskirakennetta” ei tarkemmin avannut asiaa. Myös salaojia kartoittaja suositteli kuvauttamaan että saa varmistuksen niiden täydestä toimivuudesta. Talo -07.
"
Niin toivottavasti oli mukana ja kysyi mitä tuo "riskirakenne" tarkoitti (siitä voi kysyä tarkennusta ja näkee sen sitten niistä papereista tietysti, luultavasti sitä että nykyisin rakennussäädökset määrittelevät että tarvisi tehdä erilailla kuin silloin).

Se että on vähän kosteutta sen korjaa sillä että kun ostaa talon ei esim. muutamaan viikkoon avaa hanoja, eli siellä on aina kosteutta kun mittaus tehdään eikä kukaan ala olemaan peseytymättä / käyttämättä vettä viikkoja tai kuukausia siksi että kaikki pintakosteus haihtuisi.

EDIT: lisäksi tuo salaojat, kannattaa katsoa millainen on maasto eli onko kallioista ja miten rakennettu. Jos korkealle ja maasto viettää alaspäin ei niiden salaojien puutekaan haittaa (nimimerkillä ei tässäkään yhtiössä niitä ole mutta ei tarvettakaan)

 

[allunteri]

Tässä taas hieman asuntoja katsellut. Tuli vastaan 80-luvun alun rivitalo, normaalisti jättäisin nämä välistä, mutta näytti ulkoisesti kuvissa niin hyvältä että vilkaisin. Ilmoituksessa mainitaan remonteista, että huoneistot purettu runkorakenteisiin saakka 2010-luvun alkupuolella ja uusittu kaikki pintarakenteet ja eristeet. Samalla uusittu LVIS kokonaisuudessaan. Samalla lisätty huoneistokohtaiset IVLTO (tämä jäi vähän auki mitä tarkoittaa, ilman vaihto lämmön talteenotolla?). Keittiö uusittu ja peruskorjausia tehty. Patolevyt, sadevesijärjestelmät ja salaojat asennettu. Vesikatto uusittu. Pari vuotta myöhemmin suoritettu tiivistyskorjauksia (lattioiden ja seinien väliset rajat tiivistetty. Palokatkot uusittu ja joitain pienempiä korjauksia/päivityksiä asuntoihin. Isompia remontteja ei pitäisi olla tiedossa.

80-luvun asuntoja olen vältellyt, kun tuntunut että niissä on niin suuri riski olla täysiä pommeja tai isoja remontteja nurkan takana. Mutta mites tämmöinen asunto, mikä on käytännössä rakennettu uusiksi reilu 10 vuotta sitten, mitäköhän kaikkia yllätyksiä tämmöisessä voi tulla jos vertaa vaikka vastaavaan 2010-luvun alkupuolen rivariin? Kaikki normaalit riskirakenteet (sokkeliongelmat, kattoremontit, vesiputket yms) uusittu, niin en omalla (rajallisella) talotietämyksellä keksi kuin huonosti tehdyt korjaukset riskiksi Ei tule loppuelämän asunnoksi, niin myyminen voi toki olla haastavampaa kuin tuollaisen 2010-luvun kohteen.

Ulkoisesti ja sisäisesti vastaa aika hyvin tuollaista normaalia 2010-luvun alkupuolen-puolenvälin rivaria. Erona, että on hieman isompi, löytyy todella iso vaatehuone (menis tehoneliöaikakaudella varmaan makuuhuoneesta ), yleisesti tiloissa sopivasti väljyyttä ja pihallakin on reilusti kokoa. Ei ole semmoista nykyajan "tehoneliöt" höpötystä vielä tämän suunnittelussa ollut mukana. Pitänee pyytää näytön järjestämistä, olisi ihan järkevän hintainen (ainakin vielä, tarjouskauppakohde) ja ok sijainnilla

 

[Taneli-]

Mutta mites tämmöinen asunto

Ensin ne yleisimmät riskirakenteet:
"
10 tyypillistä ongelmaa 1980-luvun talossa

• Puuttuva tai toimimaton salaojitus
• Aluskatteen epätiiveys ja kattoikkunat vesikatoissa
• Puutteellinen vedeneristys kosteissa tiloissa
• Valesokkelirakenteesta johtuvat alajuoksun kosteus/ homeongelmat
• Betonilaatan päälle puukoolatut lattiat
• Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät
• Maanvastaisten seinien sisäpuoliset lämmöneristykset kellarikerroksissa
• Puutteellinen ilmanvaihto
• Ikkunoiden ja ulko-ovien puutteellinen toimivuus tai tiiveys
• Ilmanvaihtoputkien puutteellinen eristys

"
- Katsoisin onko kellaritiloja, jos ei niin ne aikoinaan puuttuneet salaojitukset eivät välttämättä ole ongelma.
- Miten kasvillisuus / kukat / puskat / puut jne. onko ihan kiinni seinustassa vai metrin/parin väliä?
- Katsoisin myös millaiseen maastoon tuo on rakennettu. Eli onko kallioista maastoa, pääseekö vesi valumaan poispäin talosta vai onko pahimmillaan "kuopassa" ja vedet kertyvät talon ympärille aina kun lumet sulavat / vettä sataa.

- Miten katto? Onko pahimmillaan se alkuperäinen "hieno" tasakatto ehkä huopapinnoitteella ja muutama kupumallinen kattoikkuna (juu, voi näyttää kivalta ja jos esim. 2½ kerrosta antaa valoa huoneisiin mutta aika riskirakenne kuitenkin ja voi valuttaa vettä)?

Muutenkin ympäristö, onko miten lähellä keskustaa / muuta asutusta (mikä olisi tietysti bonus) mutta myös onko miten äänekäs ympäristö ja mahdolliset välillä tulevat haju & äänihaitat (onko vastapäätä baaria, koulua, lastentarhaa, junarataa sellutehdasta, kumi/rengas tehdasta, lentokenttää yms)
Siihen liittyen ympäröivät tontit ja kaavoitus, onko paljon kerros / vuokrataloja, onko virkistyskäyttöön varattuja tontteja missä ei asukkaita, onko esim. päättyvän kadun viimeinen asunto joka päättyykö esim. metsään/puistoon jne.

Itse kun katselin kämppää (juurikin 80-luvulla tehtyä rivarinpätkää) lueskelin tämän tyyppisiä juttuja:

1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti

Rakennuslehti selvitti, mitkä ovat 1970- ja 1980-luvun rivitalojen tyyppiviat. Osa niistä voi tehdä rakennuksen lähes korjauskelvottomaksi. Aikoinaan ongelmalliset tasakatot on yleensä jo korjattu.

www.rakennuslehti.fi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145067/Latva-Kayra_Tarja.pdf

Eli ihan katsomalla vaikka miten sisälle astuminen on toteutettu. Onko rappusia (itsellä kolmisen kappaletta), onko kellaria (ei ole tässä kokonaisuudessa), miten sisälattian pinta vs ulkona oleva maan pinta (tässä korotettu, huomaa hyvin esim. takapihan terassista mikä on "ilmassa" ja sille kohtaa nurmelta pienet portaat)? Samaten tietysti onko useampia kerroksia vaikka rivitalosta puhutaankin, silloin helposti (varsinkin jos on ns. 2½ kerrosta) se alin kerros on puolittain tai jopa kokonaan maan sisällä mistä tulee sitten ongelmia ja kulku sisälle rappusia "alaspäin".

Valesokkelista:
"
Valesokkelin tunnistaa helpoiten sokkelin yläpinnasta useita kymmeniä senttejä alempana olevasta ulko-ovesta.
"
Onneksi itselläni ei moista ole mutta aika yleinen tuo oli 70-80-luvun rakennuksissa.

Yksi mikä voi olla ongelma on radon, eli onko radon mittaus tehty? Maan alta tuleva ilmavuoto esim. Tampereella Pispalassa oli aika yleistä. Ei siis pelkästään se että asutaan "kalliolla kukkulan päällä" välttämättä riitä.

EDIT: jos on tiiliverhoiltu puurunkoinen rakennus niin kannattaa katsoa onko siihen jätetty ilmarakoja. Eli "putkenpätkiä" tiilimuurauksen väleihin. Niitä kuuluu näkyä.
Ikkunat ja ovet ovat sellaisia että ainakin ikkunat alkavat tulla tiensä päähän, se keskimääräinen käyttöikä on ehkä 30-50 vuotta ja ne kannattaa uusia jos ovat vielä alkuperäiset (sellaisiakin näkee, täällä uusittiin noin 4v sitten)

 

[Kissabussi]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

 

[Kvarkki]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

Nyt kyllä kuulostaa sellaiselta, että otas yhteyttä MML ja varmista, että kaikki on kunnossa. Todennäköisesti sinulla on joku väärinkäsitys jossain.

e: Korjattu tekstiä kun ei ole kiinteistö.

 

[Asuradj]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

 

[Kissabussi]

Nyt kyllä kuulostaa sellaiselta, että otas yhteyttä MML ja varmista, että kaikki on kunnossa. Todennäköisesti sinulla on joku väärinkäsitys jossain.

e: Korjattu tekstiä kun ei ole kiinteistö.

Niin siis taloyhtiö lisättiin alkuvuodesta sinne huoneistotietojärjestelmään, mutta siinähän on se 10v aikaa rekisteröidä asunto-osakkeen omistus sinne (paitsi jos osake vaihtaa omistajaa, niin sitten tehtävä siinä yhteydessä). Haluutko avata miksi epäilet väärinkäsitystä?

 

[SuperKilppari]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

Omakotitaloista en voi sanoa varmaksi, mutta kerrostaloasunnot Espoossa tuossa hintaluokassa -10% on itsellä se mistä ensimmäinen tarjous muodostuu. Yksi 500k asunto oli sellainen, että välittäjä vahvasti vihjasi, että 450k voisi olla aika lähellä myyjälle käyvää hintaa. Tässä tosin oli muutamia pakottavia syitä myyjän puolella ja halu tehdä kaupat nopeasti. Toinen myyjä 480k:n pyyntihinnalla ei halunnut edistää 440k:n tarjousta, eli eivät ihan veljeksiä ole asunnot ja pyyntihinnat. Tuolla ylempänä kerroin että yksi oma tarjous olisi mennyt läpi 5% miinuksella pyyntihinnasta, mutta en sitten itse siihen enää halunnut lähteä. Eli -10% on aika turvallinen aloitustarjous ja tuskin aiheuttaa myyjille mitään ihmeempää reaktiota. Jos myyjä haluaa myydä, niin keskustelu lähtee sitten siitä. Veikkaan että jotkut asuntosijoittajat tai muuten raaistuneet varmaan tekevät tarjouksia vieläkin suuremmalla prosentilla. Tässä markkinassa ostajia ei liiemmälti ole liikkeellä, joten myyjillä ei ole hirveästi varaa torpata yhtäkään oikeasti kiinnostunutta ostajaa ainakaan mielensäpahoittamisen vuoksi. Jos on välittäjä välissä, niin ei siinä liikaa tarvitse aristella muutenkaan, jos välittäjä tietää ettei myyjää kiinnosta liian alhainen tarjous, niin sitten asiaa ei viedä viralliseksi tarjoukseksi.

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

 

[Asuradj]

Omakotitaloista en voi sanoa varmaksi, mutta kerrostaloasunnot Espoossa tuossa hintaluokassa -10% on itsellä se mistä ensimmäinen tarjous muodostuu. Yksi 500k asunto oli sellainen, että välittäjä vahvasti vihjasi, että 450k voisi olla aika lähellä myyjälle käyvää hintaa. Tässä tosin oli muutamia pakottavia syitä myyjän puolella ja halu tehdä kaupat nopeasti. Toinen myyjä 480k:n pyyntihinnalla ei halunnut edistää 440k:n tarjousta, eli eivät ihan veljeksiä ole asunnot ja pyyntihinnat. Tuolla ylempänä kerroin että yksi oma tarjous olisi mennyt läpi 5% miinuksella pyyntihinnasta, mutta en sitten itse siihen enää halunnut lähteä. Eli -10% on aika turvallinen aloitustarjous ja tuskin aiheuttaa myyjille mitään ihmeempää reaktiota. Jos myyjä haluaa myydä, niin keskustelu lähtee sitten siitä. Veikkaan että jotkut asuntosijoittajat tai muuten raaistuneet varmaan tekevät tarjouksia vieläkin suuremmalla prosentilla. Tässä markkinassa ostajia ei liiemmälti ole liikkeellä, joten myyjillä ei ole hirveästi varaa torpata yhtäkään oikeasti kiinnostunutta ostajaa ainakaan mielensäpahoittamisen vuoksi. Jos on välittäjä välissä, niin ei siinä liikaa tarvitse aristella muutenkaan, jos välittäjä tietää ettei myyjää kiinnosta liian alhainen tarjous, niin sitten asiaa ei viedä viralliseksi tarjoukseksi.

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

Kiitos hyvästä vastauksesta. Lähdetään kokeilemaan näillä vihjeillä tarjouksia

 

[Sledge]

Väärä lanka!

 

[miloytyn]

Eli jos pyyntihinta on 450k, niin aloittaisin itse 40x:llä. Varmaan voisi 39X:lläkin kokeilla, mutta omaan tyyliin sopii mieluummin aloittaa edes jostain "sinnepäin" olevasta ja sitten ankkuroitua siihen vahvemmin kuin tehdä alhainen alkutarjous ja sitten nostaa reilusti... Mutta tyylejä on monia.

Mutuna veikkaisin, että jos välittäjä/myyjä on laittanut pyyntihinnaksi 450k, niin hyväksyy tarjouksen jossain 420-429k välissä tyytyväisenä. 410-415k voi mennä läpi, mutta hammasta purren, ja varmasti kuukausia on pitänyt kulua myynti-ilmoituksen teon jälkeen.

Jos olisin hinnoitellut pyyntihinnan kuta kuinkin realistisesti ja jos olisin valmis hyväksymään tuon 420-429 paikkeilla olevan hinnan, niin todennäköisesti en tekisi edes vastatarjousta 39x tarjouksesta.