Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Varmaan palkattava välittäjä kämpän myyntiin ettei tarvitse henk.koht. asioida "renkaanpotkijoiden" ja muiden oman elämänsä huutokauppakeisareiden kanssa. "Katoin rekisteristä että maksoit tän verran, tarjoanpa 70 %" :spunch:
Ehdottomasti kannattaa, jos tuollainen fiilis tulee tarjouksista. Nykyäänhän onnistuu kivasti kanssa kokonaan etänä, niin ei tarvitse sosialisoida yhtään.
 
Sehän siinä käytännössä on. Ei tarvitse itse hoitaa mainontaa käydä laittamassa lähikaupan ilmoitustaululle ja valotolppiin "myydään" ilmoituksia omalla puhelinnumerolla, rustata "myytävänä" kylttejä sekä "avoin esittely tänä viikonloppuna" plakaateja pihamaalleen, tehdä nettiin maksullisia ilmoituksia, rustata ilmoituksia facebookkiin kaverien riesaksi, ottaa valokuvia, kännykällä tehtyjä videokierroksia omalla äänellä ja naamalla selostaen miten hyvä asunto ja asuinalue on, sisustaa niitä valokuvia varten, esittelyjä, vastata kysymyksiin, tehdä kauppakirjoja tai hoitaa oikeastaan mitään. Olla vain poissa paikalta tiettynä sovittuna päivänä tiettyyn aikaan (esittely) ja sitten sovittuna päivänä saapua pankkiin laittamaan nimi paperiin.

Tai sitten kämppä menee pelkällä oikotie ilmoituksella ennen ensimmäistä näyttöä kännykkä kuvilla yli pyyntihinnan (mikä välittäjän arvioima).
 
Siihen nähden mitä välittäjät ottavat hintaa, niin oman asunnon myynnissä voi kuitenkin päästä aika hyville tuntipalkoille. Jos yrittää myydä parin tonnin käytettyä autoa tai vaikka sohvaa josta yrittää saada vähän rahaakin, niin se on yllättävän monille ostajille maagisesti yhtä hankalaa kuin sen kämpän ostaminen. Eli jos jonkin myymiseen aikoo koskaan aikaa ja hermojaan käyttää, niin asunnon nyt lähinnä.
 
Jos itse on asuntoa myymässä, niin silloin pitää laittaa tunteet syrjään, olla myyntihenkinen ja panostaa kuviin sekä ensifiilikseen. Tämä ei suurimmalta osalta ihmisiä onnistu (varsinkaan tunteet) ja siksi kiinteistövälittäjiä piisaa. Oman kokemukseni mukaan välittäjissä on huomattavia eroja.
 
Jos itse on asuntoa myymässä, niin silloin pitää laittaa tunteet syrjään, olla myyntihenkinen ja panostaa kuviin sekä ensifiilikseen. Tämä ei suurimmalta osalta ihmisiä onnistu (varsinkaan tunteet) ja siksi kiinteistövälittäjiä piisaa. Oman kokemukseni mukaan välittäjissä on huomattavia eroja.

Tämäpä se. Myin yhden tuttavan kiinteistön (70k mökki) mikä oli ollut aikaisemmin välittäjälläkin myynnissä eikä saanut kaupaksi. Alusta asti sanoin, että myykää itse ja lopuksi, että antakaa sitten mulle myytäväksi :D.

Tuttava on erittäin supliikki ja sosiaalinen mies. Pidin ns. nobrainerina, että myisi itse. Mutta tosiaan kun oma kohde niin ei se ole niin helppoa. Itse taas introvertti enkä pidä yhtään sosiaalisista kontakteista...
 
Olemme vaimon kanssa molemmat hyvin toimeentulevia, mutta ei kävisi mielessäkään ottaa jotain 500 000€ lainaa tällä hetkellä, vaikka se olisi aika sellainen perus summa, jonka jostain vähän isommasta tai laadukkaammasta tarvitsee vähintään Helsingissä maksaa. Saati sitten jotain 700 000 - 1 miljoona ja niitä kämppiä on uudet kerrostalot täynnä.

No aika harvassa ovat ne muutkin hyvin toimeentulevat, joilla on 500 k€:n asuntolaina.

Tilastokeskuksen velkaaantumistilaston mukaan vain yhdellä prosentilla suomalaisista asuntokunnista on yli 484 k€:n suuruinen asuntolaina.
 
Tilastokeskuksen velkaaantumistilaston mukaan
Toki, tämä on tilastoa "Velallisten miesten keskimääräinen asuntovelka oli 47 100 euroa ja naisilla 43 100 euroa." Asuntovelan koko maan keskimääräinen asuntokuntakohtainen (eli yleensä velka otetaan yhdessä) velka on: 114 800€.
Tosin suurin poikkeus on uudellamaalla missä asuntokunnilla on keskimäärin 157 100€ velkaa..

Sitten voi pohtia onko ottanut jopa henkilökohtaisesti päälle 47 100€ tai yhdessä päälle 114 800€ velkaa siihen asuntoonsa...

Ilmeisesti tuohon keskiarvoon verrattuna olen huomattavasti suurempia riskejä ottava koska otin päälle tuplasti enempi asuntovelkaa täysin yksin...
 
No aika harvassa ovat ne muutkin hyvin toimeentulevat, joilla on 500 k€:n asuntolaina.

Tilastokeskuksen velkaaantumistilaston mukaan vain yhdellä prosentilla suomalaisista asuntokunnista on yli 484 k€:n suuruinen asuntolaina.

Ilmankos ne asunnot eivät mene kaupaksi vaan ovat jääneet rakennuttajille käteen.
 
Kannattaa kuitenkin huomioida että asuntolaina lyhenee. En pidä kovinkaan yllättävänä että harvalla on puolta miljoonaa asuntolainaa tällä hetkellä kun asuntokauppa on ollu lähes täysin jäissä jo hyvän tovin. Sama koskee noita keskiarvoja. Ei varmaan mene ihan metsään jos hatusta heittää että keskiverto (yhdessä otettu) asuntolaina on ottaessa ollut noin tuplat tai jopa enemmän kuin tuo yllä mainittu n. 115 k€.
 
Minkä takia ikinä kannattaisi maksaa ylihintaa? Tarkoittanet, että jos tulee tarjouskilpailu, niin silloin pitää miettiä, kuinka paljon ylihintaa on valmis maksamaan? Muussa tapauksessa tingitään maksimit aina.
"Ylihintaa" nyt ei varmaan kenenkään kannata tarjota, mutta ei sitä nyt mitään haistapaska-tarjouksiakaan kannata tehdä jos kohde on oikeasti itselleen mieluinen - aika harva kuitenkaan nauttii jonkun renkaanpotkijan kanssa asioimisesta, ja jos siinä ei ole välittäjää välissä filtterinä niin tuo riski vain korostuu.

Meinaan, jos myyjällä yhtään valinnanvaraa niin saattaa myydä sille joka jo lähtökohtaisesti tarjosi reilumpaa hintaa ja jättää sen oman elämänsä diili-Trumpetin nuolemaan näppejään, vaikka tämä myöhemminkin innostuisi korottamaan alkuperäistä tarjousta karvan verran sen toisen tarjouksen yli, kun olihan se nyt sitten kuitenkin niin kiva lumihiutale eläkekotikandidaatti että ihan oikeaa rahaakin vois maksaa,siitä.

Ts. Lottoamisen määrä kannattaa aina suhteuttaa siihen kuinka hyvin se oma perse ja sydän kestää sen potentiaalisen lopputuleman että kyseiseltä kierrokselta tuleekin täysin tyhjä tulos.
 
Viimeksi muokattu:
Noin 1,5 vuotta sitten hiljaisessa asuntomarkkinassa tuli hankittua asunto ja autokatos täysin pyyntihinnalla. Olisi varmaan voinut saada sen 5000 € pois hinnasta, mutta lopulta aika sama, kun varmistettiin pyyntihinnan maksamisella asunnon saaminen. Hinta oli valmiiksi kohdillaan, kun ei vastaavia alle 10 vuotiaita rivitaloja järven rannalta saanut samalla hintatasolla, eikä ole tuon jälkeenkään ollut yhtään vaihtoehtoa tarjolla tällä budjetilla. Aika harvinainen kohde myynnissä ja tässä asumisen aikana olisi jo kaksi kertaa ollut kiinnostunut ostaja jollekkin taloyhtiön asunnolle.

Jos poikkeksellinen kohde tulee myyntiin valmiiksi järkevään hintaan, kannattaa tosiaan harkita useamman kerran millaisen ensimmäisen tarjouksen antaa. Meillä olisi ainakin harmittanut paljon, jos tämä olisi mennyt ohi liian heikon tarjouksen takia.
 
Olen ostamassa ensimmäistä asuntoani, pientä kerrostaloyksiötä, ja aika pahat jännäkakat on juuri nyt housussa.

Kaupat olisi tarkoitus tehdä ensi viikolla, mutta sain asunnon hallintaani jo viikonloppuna. Huomasin eilen, että asunnon pattereiden puoleiselta seinältä tulee jotain kummaa koneelliselta kuulostavaa huminaa, joka kuuluu koko kämpässä kun on hiljaista. Asun nyt vuokralla ihan vastaavassa yksiössä viereisessä talossa, eikä täällä ole ilmennyt mitään meluhaittaa. Mietinkin, mistä tuollainen voisi johtua, ja kannattaako kauppoja siirtää kunnes ongelman lähde ja luonne on selvinnyt? Humina ei ole kovaa, mutta se on selvästi tunnistettavaa ja noin pienessä kämpässä aika häiritsevää. Olen lähestynyt asiasta isännöitsijää ja huoltoyhtiötä, mutta en ole saanut vielä vastausta. Pitää varmaan odottaa maanantaihin. Asunnon omistaja ei ole kuullut mistään tällaisesta ongelmasta, enkä itsekään huomannut sitä näytössä. Ainakin osa melusta vaikenee kun patterin putkia puristaa kädellä toisiaan kohti, eli voiko kyse olla jonkinalaisesta resonoinnista? Taloyhtiössä on meneillään maalämpöremontti, mutta asunto sijaitsee kerrostalon ylimmässä kerroksessa, että ei kai niiden koneiden melskeen pitäisi nousta näin ylös. Toisaalta lähteitä voi olla useita. Asunnon yläpuolella katolla taitaa sijaita ilmanvaihtokoneistoa, joiden humina kuuluu ainakin rappuun.
 

Alkaakohan tällaisia "menestystarinoita" näkyä enemmänkin kun vuodet vierivät. Artikkelissa nuori pari hehkuttaa, kuinka onnistuivat myymään Haagasta ostamansa kaksion loppujen lopuksi 2 000 euroa kalliimmalla, kuin itse siitä maksoivat. Mutta tarkkana piti olla ettei mihinkään ylimääräiseen käytetty rahaa. Välittäjiltä pyysivät arvioita, mutta päätyivät lopulta myymään asuntonsa itse.
”Alin ja korkein hinta-arvio erosivat toisistaan yli 40 000 euroa, mikä oli aika šokki meille”, Maunula sanoo.

Alin hinta-arvio oli noin 239 000 euroa, korkein noin 279 000 euroa. Hintahaitari tuntui suurelta asunnosta, josta pariskunta oli itse maksanut 270 000 euroa.
Ihan ensimmäiseksi he tekivät laskelmia. Kuinka paljon heillä on varaa tehdä tappiota vuonna 2023 ostamansa kaksion myynnissä?
Vuonna 2023 euriborit olivat jo levähtäneet ja tuohan oli pahin euribor-vuosi, kun 12 kk huiteli pitkään yli neljässä prosentissa, niin sitä myöten asuntokauppa seisahtui. Pariskunta ei siis onneksi ehtinyt asuntoa itse ostaessaan maksaa nollakorkohumpuukista. Luultavasti ovat tuon ostaneet vielä loppuvuonna 2023.

Hyvä että lähtökohta oli tämä, niin kaupanteon esteeksi ei muodostunut pinttynyt käsitys siitä, että asunnosta saa aina omansa pois, jos olisikin jäänyt tappiolle.
Joka tapauksessa pariskunta onnistui tekemään 2 000 euron voiton myyntivaiheessa, vaikka he olivat varautuneet jäävänsä selvästi pakkasen puolelle.
Vanhojen kerrostaloasuntojen kohdalla vuoden 2023 alkaessa ainakin oli Helsingin kohdalla leikkaantunut se kaikista pahin koronasta alkanut huippu pois ja vuoden loppuun mennessä oltiin päästy jo vuoden 2018 alkupuoliskon hintatasoon.

Vastaavasti artikkelissa kerrotaan, että kyseinen pariskunta muutti Turkuun ja ostivat sieltä kerrostaloasunnon:
Pariskunta maksoi nopeasti löytyneestä asunnostaan vähemmän kuin he olivat varautuneet maksamaan. Saarinen kuvailee hintaa ”ihan positiiviseksi yllätykseksi”.
Tämän lisäksi oli haastateltu jyväskyläläistä ensiasunnon ostanutta pariskuntaa.
Aiemmin vuokralla asunut pariskunta sai 145-neliöisen ensiasuntonsa 230 000 eurolla, vaikka he olivat varautuneet maksamaan 270 000 euroa.

”Markkinatilannehan oli todella hyvä, kun ei ollut vanhaa asuntoa riesana siinä”, Penttilä kertoo.
 
Noin 1,5 vuotta sitten hiljaisessa asuntomarkkinassa tuli hankittua asunto ja autokatos täysin pyyntihinnalla. Olisi varmaan voinut saada sen 5000 € pois hinnasta, mutta lopulta aika sama, kun varmistettiin pyyntihinnan maksamisella asunnon saaminen. Hinta oli valmiiksi kohdillaan, kun ei vastaavia alle 10 vuotiaita rivitaloja järven rannalta saanut samalla hintatasolla, eikä ole tuon jälkeenkään ollut yhtään vaihtoehtoa tarjolla tällä budjetilla. Aika harvinainen kohde myynnissä ja tässä asumisen aikana olisi jo kaksi kertaa ollut kiinnostunut ostaja jollekkin taloyhtiön asunnolle.

Jos poikkeksellinen kohde tulee myyntiin valmiiksi järkevään hintaan, kannattaa tosiaan harkita useamman kerran millaisen ensimmäisen tarjouksen antaa. Meillä olisi ainakin harmittanut paljon, jos tämä olisi mennyt ohi liian heikon tarjouksen takia.

Näin se on mennyt hyvissä kohteissa kaiken aikaa hiljaisessakin markkinassa. Tässä ketjussa toki säännöllisesti joku ilmoittaa ostaneensa puoli-ilmaiseksi ja sitten kuukauden päästä menee samanlainen naapurista kaupaksi sata tonnia kalliimmalla mutta nämä jutut lienevät tosielämässä harvinaisia.
 
Tuli tuossa vastaan ilmoitus jossa hinta kohtuullisesta tippunut jopa edulliseen. Jollei sitten ole selvinnyt vielä isomman remontin tarvetta. Eli 149k->119k Turkulaisesta keskustan lähellä olevasta rivarista. Omatontti, kaukolämpö yms. Tietysti pinnat uusittava ja ehkä muutakin. Silti vaikutti halvalta jo vanha hinta kun samassa yhtiössä remontoitu oli reilusti yli 200k... Lienee kuolinpesä eli ilmeisesti ostajia on harvassa...
Jos löysin oikean ilmoituksen, niin vastuunjaosta riippuen tuo voi olla helmi tai sitten ei. Yhteisvastuulla vähän kuin ostaisi kuusi rintsikka-arpaa, moniko on mätä. Tilojahan tuossa on paljon, kun niitä ei ole virallisiin neliöihin laskettu. Mikähän mahtaa olla käytäntö niiden käyttöönottoon ja lämmitykseen. Kellaritilat voi olla hasardi. Periaatteessa kyllä hyvä, mutta vaatisi todella paljon selvittelyä. Lunastuslause vielä päälle.
 
Taas lisää vettä samaan myllyyn.

Sitten ihmeekseni luen vastaavasti näistä Helsingin suureellisista suunnitelmista:

Mistä näihin halvatun kalliisiin kerrostaloihin 500K - 2 Megaa per osake löytyy ostajat? Kaupungin vuokrakämpät varmaan menee, mutta entä nuo asunnot tuon liikennesumpun perällä?
 
Taas lisää vettä samaan myllyyn.

Sitten ihmeekseni luen vastaavasti näistä Helsingin suureellisista suunnitelmista:

Mistä näihin halvatun kalliisiin kerrostaloihin 500K - 2 Megaa per osake löytyy ostajat? Kaupungin vuokrakämpät varmaan menee, mutta entä nuo asunnot tuon liikennesumpun perällä?
Noi kalliit asunnot menivät kaupaksi silloin, kun ostajat luottivat "ikuiseen arvonnousuun". Myös rahoittajat luottivat samaan. Plus nollakorot tietysti.

Henkisesti paljon helpompi tilanne ostaa asunto kuin nykyään. Ja tietysti ihan reaalisestikin helpompaa, koska pankit rahoittivat näitä vakaita sijoituksia mielellään.

Monethan ostivat itselleen ylikalliita asuntoja vain tehdäkseen voittoa, eli asuivat uudiskohteen taloyhtiölainan lyhennysvapaan ajan pari vuotta ja sitten voitolla myyntiin.

Eli nämä menevät sitten taas kaupaksi, kun sama meno starttaa uudestaan.
 
Eli nämä menevät sitten taas kaupaksi, kun sama meno starttaa uudestaan.
Nykymeininkiä kun katselee niin tuohon voi mennä siis hetki...

Mutta joo,tuolloin kun laina oli nollakorkoista ja asuntomarkkinat kuumia niin riitti tosiaan kun osti jonkun järkikohteen, asui sen pari vuotta ja myy pois voitolla. Näistä vielä mielellään tehtiin juttua IL/IS kuinka "autoasentaja Mikko ja lähihoitaja Anne pyörittävät asuntojen miljoonabusinesta".. Toki siis parhaimmillaan helppoa rahantekoa.
 
En sano etteikö tuo voisi joillakin, jopa ilmeisesti aika monella, pitää paikkansa mutta siinä voi sitten katsoa ihan peiliin. Eli jos on otettu enemmän lainaa kuin pystyy hoitamaan ja makseltu vaan "minimi määrää" ehkä ottaen lyhennysvapaita heti alkuun ja lisää kun tuli koronaa jne..

Sitten ollaan ehkä tilanteessa missä asunnon arvo ei ole enää sama kuin ostohetkellä vaan hieman laskenut (joissakin tapauksissa jopa huomattavasti laskenut), korot ovat nousseet (ainakin niistä miinuskoroista) ja laina ei ole lyhentynyt sekä sitä on jo alussa otettu ns. maksimit mahdollisesti siten että oikeasti oma varallisuus ei edes riitä vaan on luotettu rulettiin missä kämppä myydään voitolla ja siirrytään uuteen asuntoon "loputtomasti".

Osittain syynä voi olla nykyajan kohonneet vaatimukset "heti kaikki mulle" mentaliteetti missä se kolmio+ tai iso omakotitalo pitäisi saada heti ensiasunnoksi kun ollaan tunnettu alle 6kk ja mietitään yhteen muuttoa koulujen loputtua ja sen ensimmäisen työpaikan löydyttyä. Eihän se lähemmäs 500k laina per naama "niin iso ole" ja nuorena on parempi ottaa riskejä... Kun ennen monesti jopa aviossa se eka kämppä oli pieni luukku, sitten hankittiin hieman isompaa, isompaa jne. vaikka ne lapset joutuivat nukkumaan siinä samassa yksiössä missä vanhemmatkin ja ruoka tehtiin ehkä siirrettävällä hellanlevyllä.
Tuo 500k per naama lainaa on kyllä täyttä trollausta. Sinänsä nollakorkoaikana oli usein mielekästä ostaa suoraan reilun kokoinen asunto, koska tällöin välttyi varainsiirtoverolta, joka yleensä tulee asuntoa vaihtaessa. Se on sitten eri asia, jos tuli haukattua liian iso pala, ja näitä varmaan tuli jonkin verran. Nollakorkoaika jatkui yllättävän pitkään, kunnes sitten ei enää jatkunutkaan.
 
Tuo 500k per naama lainaa on kyllä täyttä trollausta.
Lähinnä vedin mutkia suoriksi. Toki varmasti moni ihminen ei vaan oikeasti tajunnut mitä tarkoittaa se "taloyhtiölaina" mikä lukee siinä sivussa mutta kun "uuden asunnon" saa jollain alle 200k hinnalla ja pankki antaa lainaa siinä ei tajuta mitä se esim. 3v päästä alkava taloyhtiölainan maksu sitten oikeasti onkaan. Varsinkin kun siihen aikaan se taloyhtiölaina saattoi olla jopa päälle 70% asunnon arvosta.

Sitten varmasti alkoivat ihmettelemään kun se pääomavastike nousi muutamaan tonniin tms. kun miinuskorot loppuivat ja piti alkaa maksamaan myös taloyhtiölainaa (alussa vain korkoja) eikä vaan pelkästään lyhentämään sitä pankkilainaa.
 
Lähinnä vedin mutkia suoriksi. Toki varmasti moni ihminen ei vaan oikeasti tajunnut mitä tarkoittaa se "taloyhtiölaina" mikä lukee siinä sivussa mutta kun "uuden asunnon" saa jollain alle 200k hinnalla ja pankki antaa lainaa siinä ei tajuta mitä se esim. 3v päästä alkava taloyhtiölainan maksu sitten oikeasti onkaan. Varsinkin kun siihen aikaan se taloyhtiölaina saattoi olla jopa päälle 70% asunnon arvosta.

Sitten varmasti alkoivat ihmettelemään kun se pääomavastike nousi muutamaan tonniin tms. kun miinuskorot loppuivat ja piti alkaa maksamaan myös taloyhtiölainaa (alussa vain korkoja) eikä vaan pelkästään lyhentämään sitä pankkilainaa.
Ei pankit antaneet lainaa noihin yhtiölainakohteisiin ellei vakuudet ollu sen koko velattoman asunnon arvoisia, eli persaukisena niitä oli hyvin vaikea ostaa kun yhtiälainaosuus käytännössä vähennetään asunnon vakuusarvosta. Käteisellä noita kyllä moni osti ja saattoi joku jopa yllättyäkin kun lyhennykset alkoivat.
 
Reilu kymmenen vuotta vanha rivitaloyhtiö salaojalla. Salaojathan tehdään jos maaperä niin edellyttää, eikö? Rutiineihin salaojan kanssa mukaan tulee ajoittaiset kuvaukset ja huutelut, näissäkään ei mitään ihmeellistä, eihän?

Onko kokemuksia keittiöstä jossa liesituuletin on "roikkuvaa" mallia, eli ei vie käryjä pihalle. Kastuuko tuollaisen kanssa koko olohuone pottuja keitettäessä :D
 
Reilu kymmenen vuotta vanha rivitaloyhtiö salaojalla. Salaojathan tehdään jos maaperä niin edellyttää, eikö? Rutiineihin salaojan kanssa mukaan tulee ajoittaiset kuvaukset ja huutelut, näissäkään ei mitään ihmeellistä, eihän?

Onko kokemuksia keittiöstä jossa liesituuletin on "roikkuvaa" mallia, eli ei vie käryjä pihalle. Kastuuko tuollaisen kanssa koko olohuone pottuja keitettäessä :D
Ihan normaalia ennakoivaa kunnossapitoa on

Ei kastu.
 
Reilu kymmenen vuotta vanha rivitaloyhtiö salaojalla. Salaojathan tehdään jos maaperä niin edellyttää, eikö? Rutiineihin salaojan kanssa mukaan tulee ajoittaiset kuvaukset ja huutelut, näissäkään ei mitään ihmeellistä, eihän?

Onko kokemuksia keittiöstä jossa liesituuletin on "roikkuvaa" mallia, eli ei vie käryjä pihalle. Kastuuko tuollaisen kanssa koko olohuone pottuja keitettäessä :D
Salaojat tehdään kyllä ihan kaikkiin taloihin käytännössä nykyään, jossei ole joku suoraan paljaalta kalliolta lähtevä rakennus.
 
Moi, verottajalta tuli lisätietopyyntö asuntokaupoista.

Verottajalla on tiedossaan myyntihinta ja luovutushinta (oikein). Luulin että ne saa jostain varainsiirtoverosta tms. laskettua myös velattoman hinnan.

Niin ilmoitanko mä noille nyt sitten velattoman hinnan ja velattoman myyntihinnan? Vai miten noita tietoja pitää korjata? Taloyhtiölainallinen kohde siis. Ja mihinköhän kohtaan uudiskohteen lisävalinnat menee, perusparannusmenoihin vai?

Näyttää jotenkin oudolle kun hankintahinta on vaikka 40k, vaikka asunto on vaikka sen 130k maksanut tms.. Eikös mun pidä velattomat tonne ilmoittaa jne? Kuitenkin varainsiirtoverot maksettu velattoman hinnan mukaan. Luulin et verottaja noi saa tietoon jo siitä, mut ei vissiin.
 
Moi, verottajalta tuli lisätietopyyntö asuntokaupoista.

Verottajalla on tiedossaan myyntihinta ja luovutushinta (oikein). Luulin että ne saa jostain varainsiirtoverosta tms. laskettua myös velattoman hinnan.

Niin ilmoitanko mä noille nyt sitten velattoman hinnan ja velattoman myyntihinnan? Vai miten noita tietoja pitää korjata? Taloyhtiölainallinen kohde siis. Ja mihinköhän kohtaan uudiskohteen lisävalinnat menee, perusparannusmenoihin vai?

Näyttää jotenkin oudolle kun hankintahinta on vaikka 40k, vaikka asunto on vaikka sen 130k maksanut tms.. Eikös mun pidä velattomat tonne ilmoittaa jne? Kuitenkin varainsiirtoverot maksettu velattoman hinnan mukaan. Luulin et verottaja noi saa tietoon jo siitä, mut ei vissiin.
Jos tiedot ovat mielestäsi oikein, ei niitä kannata korjata (näin lähtokohtaisesti, tietämättä nyt tarkemmin millainen tuo lisätietopyyntö on, ei ole itselle osunut vastaan). Velaton hinta nyt toki on tärkeä tieto noin yleisesti. Verottajan sivuilta luulisi myös löytyvän ohjeita tähän.

Mutta jos ja kun siellä jossain lienee jonkinlainen "Lisätietoja" tai muu vastaava vapaa tekstikenttä, tai vapaavalintainen liitetiedosto, niin kirjoita sinne tilanne auki. Ihmisiä siellä kuitenkin on töissä noita tarkistamassa, joten tarpeeksi selkeästi kun avaa niin ei pitäisi tulla ongelmia. Pyytävät sitten vielä lisää tietoa jos tarvitsevat tai soittavat tms.
 
Mitä lisätietoa haluavat? Voisko olla, että annetuilla tiedoilla verottaja ei voi laskea mahdollista myyntivoittoa/-tappiota, koska verottajalla ei taida esim. olla tietoa onko yhtiölaina rahastoitu vai tuloutettu kirjanpidossa (vaikuttaa laskentaan)? Lisäksi jos myyntiin liittyy kuluja, niin nekin ovat tällöin olennaista lisätietoa.

Tämä on siis oleellista tietoa sellaisen asunnon kaupassa, jossa verovapaan myynnin ehdot eivät täyty (esim. sijoitusasunto, jossa ei itse ole asunut yli kahta vuotta).
 
Onko ihan tavallista huoltoa myös sekin että asunto-osakkeen (rivitalo, noin 15 vuotias) viemärit kuvataan ja huuhdellaan? Vai kieliikö sitä että viemäreiden kanssa olisi ongelmia :hmm:
 
Onko ihan tavallista huoltoa myös sekin että asunto-osakkeen (rivitalo, noin 15 vuotias) viemärit kuvataan ja huuhdellaan? Vai kieliikö sitä että viemäreiden kanssa olisi ongelmia :hmm:
Ihan normaalia. Alueesta riippuen sinne ajan myötä kerääntyy ainesta joka voi tukkia putkia, esim lehtiä, multaa tai soraa/hiekkaa. Olikohan 5v välein suositeltu huuhteluväli taloyhtiöissä. Tietyn ajan jälkeen myös hyvä varulta kuvata niin tietää onko tarvetta myöhemmin varautua huoltotoimenpiteille.
 
Onko ihan tavallista huoltoa myös sekin että asunto-osakkeen (rivitalo, noin 15 vuotias) viemärit kuvataan ja huuhdellaan? Vai kieliikö sitä että viemäreiden kanssa olisi ongelmia :hmm:
Yleinen suositus taitaa olla 10-15v välein huuhtelu, mutta kuvaaminen olisi kannattanut tehdä ennen 10v takuun umpeutumista, kun kerran "uudiskohde"
 
Ihan normaalia. Alueesta riippuen sinne ajan myötä kerääntyy ainesta joka voi tukkia putkia, esim lehtiä, multaa tai soraa/hiekkaa. Olikohan 5v välein suositeltu huuhteluväli taloyhtiöissä. Tietyn ajan jälkeen myös hyvä varulta kuvata niin tietää onko tarvetta myöhemmin varautua huoltotoimenpiteille.

Yleinen suositus taitaa olla 10-15v välein huuhtelu, mutta kuvaaminen olisi kannattanut tehdä ennen 10v takuun umpeutumista, kun kerran "uudiskohde"
Salaojien osalta huuhtelu toki ok kuten vastaus aiempaan kysymykseeni kävi.

Kuvataanko ja huuhdellaanko myös käyttöviemärit? Vai onko tuossa onnistunut putkiremppojen myyjä pelottelemaan hallituksen näyttäen muutaman lähes ummessa olevan rautaputken pätkän :rofl:
 
Kuvataanko ja huuhdellaanko myös käyttöviemärit? Vai onko tuossa onnistunut putkiremppojen myyjä pelottelemaan hallituksen näyttäen muutaman lähes ummessa olevan rautaputken pätkän :rofl:
Mielestäni on erittäin viisasta ajoittain kuvata sekä hulevesi- että jätevesiviemärit. Huuhtelu tarvittaessa, sen tarpeen kuvaus paljastaa. Jos on ennakoivaa huoltotoimintaa niin vaikuttaa järkevästi hoidetulta yhtiöltä.
 
Jep, kyllä noin kymmenen vuoden välein on suositus huuhdella ja kuvata myös jätevesiviemärit. Siinä saa samalla seurattua näiden kuntoa ja jos alkaa ilmaantua esim painumapaikkoja. Kustannuksena tuossa puhutaan muutamista tuhansista onneksi vain kuitenkin.
 
Toki näinkin voi tehdä, mutta nyt karattiin aiheesta metsäteille. Tarkoitin asumishyödyn vähentämistä sisään laitetusta rahasta, jolloin vertailukohdasta riippuen voi markkinahinta maistua paremmin.

Esimerkkinä vaikka nuorehko pariskunta, joka 1000 €/kk vuokra-asumisen sijaan ostaa rivarista osakkeen. Vastike 250 € + lainan korot 350 €/kk. Jolloin neljän vuoden päästä myydessään on saanut asumishyötynä vuokra-asumiseen verrattuna 1000 - 250 - 350 €/kk * 48 kk = 19 200 €.

Sanoisin, että tuo 250e/kk on yleensä vähän alakanttiin vastikkeesta asunnosta, jonka vuokrahinta olisi tonnin. Joku 300e/kk on lähempänä todellista, ehkä jopa 350e/kk.

Toki huoltovastike voi hetkellisesti jossain tilanteessa tuollaisella asunnolla olla se 250e/kk mutta se tarkoittaa sitä että silloin kerätään taloyhtiöön "korjausvelkaa" ja sitten kun ne remontit alkaa, vastikkeet pompsahtaa selvästi.

Että todellinen hyöty on 50-100e vähemmän kuukaudessa, ja jää tuollaisessa asunnossa neljässä vuodessa helposti sinne jonnekin 15 tonnin luokkaan.
 
Sanoisin, että tuo 250e/kk on yleensä vähän alakanttiin vastikkeesta asunnosta, jonka vuokrahinta olisi tonnin. Joku 300e/kk on lähempänä todellista, ehkä jopa 350e/kk.

Toki huoltovastike voi hetkellisesti jossain tilanteessa tuollaisella asunnolla olla se 250e/kk mutta se tarkoittaa sitä että silloin kerätään taloyhtiöön "korjausvelkaa" ja sitten kun ne remontit alkaa, vastikkeet pompsahtaa selvästi.

Että todellinen hyöty on 50-100e vähemmän kuukaudessa, ja jää tuollaisessa asunnossa neljässä vuodessa helposti sinne jonnekin 15 tonnin luokkaan.

Se 250€ vastike ei luultavasti kata sitten vesimaksua, autopaikan vastiketta, lämmitystä, pihan kunnossapitoa jne. Eli kuten sanot helposti joku 300€ ainakin.
Mutta itse tarttuisin enempi siihen että lainaa lyhennetään vain 350€/kk.
Uskoisin että vastike + lainan lyhentämiset + sähköt + vakuutukset + vesimaksut ja autopaikan vastike voivat olla sen alle 1000€/kk mutta tuskin todellakaan jotain 600€.

Eli "hyötyminen" alkaa sitten kun laina on maksettu loppuun (minkä jälkeen hyvin luultavasti tulee jotain remonttimenoja jne) toki sitten myös omistaa sen rivarin pätkän ja kaiken mitä saa myydessä on voittoa (miinus mahdolliset verot mutta kuitenkin)

Ellei sitten oikeasti tarkoiteta "lainan korot 350€" sitä että makseltaisiin 4v ainoastaan sen lainan korkoja eikä lyhennettäisi sitä ollenkaan ja sitten 4v päästä myytäisiin siten että saataisiin laina kuitattua.
 
Summat ei ollut pointti (vaikka ovatkin realistisia tällä alueella), vaan se, että tuo asumishyöty jää usein huomioimatta. Puhumattakaan todennäköisestä asumisen ja asumisympäristön tasonparannuksesta vs vuokralähiö.
 
Ellei sitten oikeasti tarkoiteta "lainan korot 350€" sitä että makseltaisiin 4v ainoastaan sen lainan korkoja eikä lyhennettäisi sitä ollenkaan ja sitten 4v päästä myytäisiin siten että saataisiin laina kuitattua.
Itse näkisin, ettei lainan lyhennyksiä kuulu laskea tässä tilanteessa mukaan, koska sehän on tavallaan itselle maksamista. Korot pitää sen sijaan laskea, koska ne on rahaa pankin taskuun. Toki sitten, jos vaan haluaa vertailla kuukausimenoja, niin toki lyhennyksetkin pitää huomoida. Mutta jos tarkoitus on laskea vaihtoehtoiskustannusta omistus- ja vuokra-asumisen välillä, niin sitten vaan korot.

Nyt viimeiset kolmisen vuotta on tilanne tainnut olla suurimmalla osalla niin, että asuminen vuokralla olisi itse asiassa se halvin ratkaisu. Mutta siinä missä omistusasujien kulut on kääntynyt loivaan laskuun korkojen laskiessa, niin vuokat jatkaa edelleen nousuaan. Tilanne voi siis keikahtaa taas ympäri jossain vaiheessa. Ei nimittäin ole oikein realistista odottaa, että joku tekisi hyväntekeväisyyttä vuokraamalla kämppää alle omien kulujen pitkällä aikavälillä. Toki nyt kun markkinat on solmussa, niin tuollainen tilanne on päässyt syntymään.
 
Olipas hämmentävä lainaneuvottelu Nordean kanssa. Ostamassa siis asuntoa ja nykyinen velaton asunto menossa vuokralle.

Korko; kysyttiin minkä koron haluan, 1kk euribor ei enää onnistu mutta 3kk ei ongelmaa. Kertoi että vaihtelu tiheämpää kuin 12kk euriborissa mutta jos ei haittaa niin 3kk ok, marginaali kohtuullinen 0,4%.

Vakuutukset ja sijoitukset: kerroin että vaimoni vakuutusyhtiössä joten ne kunnossa sijoitukset Nordnetissä ja siellä pysyvätkin. Asia kuitattiin että ok hyvä että ovat hoidossa, virkailija ei lähtenyt edes yrittämään mitään rahastosäästämistä.

Muut lainat ja kortit, kerroin että 35k€ luottokorteilla käyttövaraa, ei yhtään velkaa. Vihjasi että voi pienentää mutta koska matkustelen hyvä olla riittävä venymisvara jos vaikka covid iskee uudelleen ja maailma sulkeutuu. Homma ok. Myöhemmin tuli kysely mikä on 100k€ luotto Nordnetissä, kerroin ettei käytössä oleva yhtään ja se on Sijoitusluotto (ns. Superluotto) jota pystyn nostamaan vain salkkuni arvoa vastaan johon kuitattiin että ok.

Vakuudet, en halunnut laittaa säästöjä yhtään kiinni asunnon ostamiseen..laskin että ostettava kohde+ vanha asunto riittävät.

Virkailija ilmoitti että vanha asunto riittää vakuudeksi, ostettava kohde ei siis ole vakuutena. Myöhemmin tarkensi koska vanha asunto on myös lapsemme asuntolainan vakuutena hän poistaa sen jotta vakuudet menevät pomolta läpi.

Hämmentävää sillä lapsemme osti asunnon 2v sitten, omarahoitus min 5% eikä 35v lainasta montaa prossaa ole lyhennetty kahden vuoden aikana. Nyt hänen oma asunto on lainan ainoa vakuus. Ja meidän nykyinen asunto on arvoltaan n 10-25k€ halvempi mitä ostettava uusi asunto. Lainaa saatiin sen verran enemmän että sillä maksettiin myös pankin kulut (muutama satanen) ja varainsiirtovero n. 1,5k€. Tilille jäi vielä muutama satanen lainasta ylimääräistä.. :D

Näköjään pankeilla on tosissaan halua rahoittaa asuntokauppaa. Ja koroista päätellen Nordea ei odota lähiaikoina korkojen enää tippuvan. Ja nämä siis pariskunnalla jolla molempien tulot alle suomalaisten keskitulojen..
 
nykyinen velaton asunto

35k€ luottokorteilla käyttövaraa, ei yhtään velkaa

100k€ luotto Nordnetissä, kerroin ettei käytössä oleva yhtään ja se on Sijoitusluotto

Eiköhän ne olennaisimmat olleet tässä. Varallisuus ilmeisen kunnossa hankittavaan kohteeseen nähden, niin kyllähän se pankki helposti lainaa silloin antaa. Sama havainto myös itsellä siitä, että ei Nordea ole paljon sijoittamisjuttuja edes ehdottanut kun olen kertonut missä kaikkialla on jo sijoituksia ja kuinka paljon.
 
Eiköhän ne olennaisimmat olleet tässä. Varallisuus ilmeisen kunnossa hankittavaan kohteeseen nähden, niin kyllähän se pankki helposti lainaa silloin antaa. Sama havainto myös itsellä siitä, että ei Nordea ole paljon sijoittamisjuttuja edes ehdottanut kun olen kertonut missä kaikkialla on jo sijoituksia ja kuinka paljon.

Juu, oletus ennen lainaneuvotteluja oli että laina myönnetään.. nyt neuvotellaan ehdoista. yllätys oli kuinka helposti samalla marginaalilla sai 3kk euriborin ja suurimpana yllätyksenä se että lainan vakuudet eivät ole minkään mittapuun mukaan riittävät. Ei uuden ottamamme lainan eikä lapsemme asuntolainan.
 
Oletteko vaihtaneet 12k -> 3kk Euribor?
Danske tarjoaa 60€ maksua, jos tuon tekee. Mikä tässä nyt kannattaisi?
3kk 2,060%
12kk 2,209%

Onko tuo selvä koppi vai joku ansa?
 
Oletteko vaihtaneet 12k -> 3kk Euribor?
Danske tarjoaa 60€ maksua, jos tuon tekee. Mikä tässä nyt kannattaisi?
3kk 2,060%
12kk 2,209%

Onko tuo selvä koppi vai joku ansa?

No mun mielestä 3kk on aika no-brainer jos marginaali pysyy samana. Itse vaihdoin pari vuotta sitten vaikka 3kk korkoa oli korkeampi niin laskeva trendi teki siitä kannattavaa.

Jos olisi selkeä nousupaine koroissa tai sitten jos haluaa vuositasolla ennustettavuutta voisi sillä perustella pidemmissä koroissa pysymistä perustella.
 
En itse edes miettisi muuta kuin 3kk Euriboria. Jos vaihdolle tulee hintaa 60€ niin näet aika nopeasti korkojen erotuksen kautta (joka siis tietysti voi vaihdella ja vaihteleekin lainan aikana) että kannattaako se. Käytännössä pitkän lainan aikana 3kk on aina edullisempi kuin 12kk.
 
Lähtökohtaisesti historiallisesti katsottuna lyhyet korot on aina matalammalla kuin pitkät, tämähän tulee jos ihan siitä että pitkissä on enemmän ns. riskiä. Täällä 5 vuotta sitten danskesta otettu laina ja silloin eivät edes antaneet muuta kuin 12kk, noin vuosi sitten sain vaihdettua 3kk jollain noin 100e järjestelypalkkiolla, tähän päivään mennessä säästöä ei varmaan juurikaan ole tullut mutta toiveissa olisi että tässä kun vielä on 10v pätkää jäljellä niin vähän halvemmaksi tulisi.
 
No mun mielestä 3kk on aika no-brainer jos marginaali pysyy samana. Itse vaihdoin pari vuotta sitten vaikka 3kk korkoa oli korkeampi niin laskeva trendi teki siitä kannattavaa.

Jos olisi selkeä nousupaine koroissa tai sitten jos haluaa vuositasolla ennustettavuutta voisi sillä perustella pidemmissä koroissa pysymistä perustella.

Miten tuo korontarkistuspäivä käyttäytyy? Onko se siis kolmen kuukauden välein?
Nykyisin kerran vuodessa...
 
Ja euriborien kanssa kannattaa aina huomioida, että se "oikea" luku on sopimuksissa usein kirjattu niin, että on kaksi pankkipäivää perässä nykyistä. Eli jos koronmääräytymispäivä on vaikka tänään 2.12.2025, niin lainan euribor-lukemaksi tulee perjantain 28.11.2025 luku 2,209% (12 kk euribor jos olisi kyseessä). Noita voi tiirailla pienellä viiveellä Suomen pankin sivuilta. Jotkut pankit vielä pyöristävät tuota, eli esim. Nordeassa taitaisi näkyä "2,21%". En ole ihan varma onko pyöristys myös koron laskutavassa mukana vai ei. Veikkaisin että on?

Itsekin vaihdoin kesällä yhden lainan euribor 12 kk -> euribor 3 kk. Oli alun perinkin typerää ottaa 12 kk, mikälie oikosulku tuli silloin. Nyt piti maksaa 150 euroa tästä lystistä, mutta henkisesti paljon helpompi olo. Tuo 12 kk alkoi ahdistaa yllättävän paljon, kun on aiemmissa lainoissa aina ollut 3 kk.
 
Vahinko että 1kk euriboria ei enää saa, minulla oli edellisessä lainassa (otettu -07) ja korko sekä maksuerä vaihtui joka kuukausi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
297 153
Viestejä
5 066 936
Jäsenet
81 265
Uusin jäsen
mikalie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom