Kun liittyy Suomen Osakesäästäjiin (20€ loppuvuoden jäsenmaksu), niin saa Danskelta asuntolainan ilman toimitus- tai järjestelypalkkiota ja saa muitakin etuja.
Leikkauksen perusteella ei ole kyseessä valesokkeli rakenne. Helpoiten valesokkelin tunnistaa ulko-ovelta, jos oven alareuna on alempana kuin sokkelin yläpinta on lähtökohtaisesti kyseessä valesokkeli. Kellarillisessa kohteessa olisin enemmän huolissani ja tarkkana kellarinseinien vedeneristyksestä ja miten ulkopuolen kallistukset/salaojat on toteutettu.Löytyi kiinnostava 90-luvun ok-talo. Ennen kuin menen toiselle näytölle ja alan tosissaan harkita tarjouksen tekemistä, haluaisin sulkea pois piilosokkelin mahdollisuuden. Omasta mielestä sitä ei ole, mutta en ole rakennusalan ammattilainen. Talo on rinteessä, ylärinteen puoli on mäen päällä. Aiheuttaako tuo millaisia riskejä?
Tässä pala leikkauskuvasta, sen perusteella varmaankin voi sanoa, onko talossa piilosolkkeli? Muitakin kommentteja rakenteesta saa antaa. Kellarikerroksessa on maanvastaisen seinän puolella sauna ja kh.
.
Se on se jakso mille korko lukittuu. Esimerkiksi 12kk euriborissa se on lainan nostopäivästä seuraavat 12kk jne.
Juu meinasin tässä kohta kirjoitella aikas paljonkin tarkentavia kysymyksiä - mutta lainojen järjestelykulut ja sitten nuo "lainopilliset kulut" on kyllä ihan eri kuluja kuin mikä se maksutaulukon ensimmäinen kk:n "koronmääräytymisjakso" joka olisi molemmissa lainoissa (ts uusi + yhden vanhan siirto). Tuo "koronmääräytymisjakso" eka kuukausi on selvästi ihan pelkkää korkoa molempien lainojen maksuerätaulukoissa, toisin kuin popin maksuerätaulukoissa, missä on alusta asti korkoa ja lyhennystä eikä mainintaa mistään "koronmääräytymisjaksoista".
Ei ne mitään yritä vetää välistä.... Voit vähentää vaikka tuplasumman ekalla maksulla, jos niin pahalta tuntuu. Oppiipahan pankki sitten siinä kun laina-aika lyhenee kuukaudella... vai mitä.
Kuten sanoin, ammattilainen en ole, mutta kunnon konsulttina tajuan sen verran että jos yhdeltä pankilta tulee siisti maksutaulukko ja toisella vastaavasta puuttuu lyhennys ja ko kk:lle on annettu joku erikoisnimi, niin kyllä siinä mielenkiinto herää mistä on kyse.
Pistelin jo asiasta kyselyn, niin eiköhän tuo selviä. Mutta aikas erikoisen näköistä että 1. maksuerä on merkattu pelkkää korkoa ja tosiaan enemmän kuin se varsinainen kk maksuerä pitäisi olla. Äkkiseltään en ainakaan keksinyt mitä siihen oli lisätty ko luvan saamiseksi, mutta kuten tuossa aiemmin totesin, voi olla että eri pankeilla on eri käytännöt ja tuohon joku fiksu syy mitä en kylmitään keksi.
Ei ole todellakaan korko noin suuri, se on tässä yksi ihmetyksen aihe. Alleviivataan nyt vähän.
Kyllä.
Onhan toi aika rankkaa että sä voit vittuillakses hankkia jonkun 5000e maksavan kuntokartoituksen ja perut kaupat jos jääkaappi on joskus laskenut alleen ja kustannukset menee myyjälle. Vähintäänkin pitäis olla lauseke että minkä hintainen vika pitää olla että kaupan voi perua.
Jos vetoaa suulliseen sopimukseen, tulisi siitä olla jotain konkreettista näyttöä. "Se sanoi noin" ei käytännössä riitä, jos toinen osapuoli kiistää asian. Esim. keskustelun nauhoittaminen on hyvä todiste.
Kiinteistössäkin tais jotain kuluja voida joutua maksamaan. Muistelen että tästä oli keskustelua jossain ketjussa hiljattain.
Rikos on vanhentunut, mutta tosiaan rikokseltahan tuo kuulostaa ja ostotarjouksen tehneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä poliisiin eikä AVIin. Sopimusta on muutettu taloudellisen intressin saamiseksi, eikös se aika selvä rikos ole? Mut joo, mun luotto kiintsareita kohtaan ei koskaan ole ollut korkealla, vähän kuin autojobbareita
Aika selvä rikos jos välittäjä on suoraan ilmoittanut että tarjous hyväksytty. En tosiaan tiedä mitä on viestinyt, niin ihan suoraan tuomiota ei pysty antamaan.Rikos on vanhentunut, mutta tosiaan rikokseltahan tuo kuulostaa ja ostotarjouksen tehneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä poliisiin eikä AVIin. Sopimusta on muutettu taloudellisen intressin saamiseksi, eikös se aika selvä rikos ole? Mut joo, mun luotto kiintsareita kohtaan ei koskaan ole ollut korkealla, vähän kuin autojobbareita
Toki tossa ostaja ei ole varmaan missään vaiheessa tajunnut joutuneensa väärennöksen uhriksi, eli on valittanut aviin lähinnä huonosta kohtelusta...
Kysy toisestakin pankista, ja kolmannesta! Varmasti se hidaskin pankki lainaa myöntää, mutta ehdoissa on isoja eroja. Auttaa neuvotteluissa, kun on jo toinen tarjous.
Ei merkitse. Vasta siinä neuvottelussa lasketaan ne luvut tarkemmin ja tarvittaessa neuvottelija hakee vielä neuvottelujen jälkeen erikseen päätöksen. Usein kuitenkin jos luvut näyttää hyviltä, saa jo siinä neuvottelun aikana tarkemmin tietää tarjolla olevat lainaehdot. Itse olen parin pankin kanssa edennyt neuvotteluihin asti, mutta lainaa ei herunut. Parilta muulta pankilta sitten kuitenkin samalla kierroksella irtosi ja hyvillä ehdoilla vielä.
Riippuu pystytkö hyödyntämään nuo bonukset? Poliittinen riskikin niiden suhteen tuntuu olevan päällä, eli jossain vaiheessa saattaa joutua uusiin lainaneuvotteluihin mikäli bonarit katoavat. Meillä esimerkiksi OP:n bonarit olisivat olleet arvoltaan pyöreä nolla, kun Pohjolasta ei viitsi ottaa oikein autovakuutusta kummempaa vakuutusta, ja sekin on monesti reilusti kalliimpi kuin kilpailijoilla omilla spekseillä. OP:n oman lainatakauksen kanssahan noita bonareita pystyi vissiin hyödyntämään mikäli sitä haluaa ja pystyy käyttämään.
Tästä on siis kysymys, jos joku ihmettelee, mikä riski. OP:n maksamat bonukset ovat päätymässä osittain verotettaviksi – pankki kaavailee muutoksia
Tämä kyllä ihmetyttää, että miten nuo OP:n bonukset poikkeaa mitenkään esim. K-kaupan ja S-ryhmän antamista bonuksista? Eikö niidenkin pitäisi sitten olla verotettavia?
Käsittääkseni keskeinen ero on se, että K- ja S-bonukset saadaan ostoista, kun taas OP-bonuksia saa ihan vain esimerkiksi lainan tai sijoitusten määrän perusteella, jolloin ne ovat luonteeltaan koronomaisia.
Tässä se kai on avattu läpikotaisin, jos haluaa nukkumaan mennessä lukemista:
www.vero.fi
