Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ja tosiaan käytökseltään lähempänä 1kk euriboria, eli kuukauden päästä voi korko muuttua kun pankki niin päättää. Nordea prime ei nollakorkoaikanakaan mennyt alle nollan, mutta tosiaan tällä hetkellä euriboreja jäljessä koron nousussa.
 
Prime korkoja käytetään enemmänkin talletuspuolella, joten pankit laskee hiton tarkasti, että miten niitä korkoja kannattaa muutella.
 

Kohta on ostajan markkinat. Kuinkahan todennäköistä on, että pankit alkavat vaatia lisävakuuksia useamman sijoitusasunnon omistajilta joiden vakuusarvot ovat sulaneet silmissä?
Oman asunnon lainassa pankki ei voi vaatia lisävakuuksia, jos vakuusarvon heikkeneminen ei ole velallisen toiminnasta johtuvaa, eli toisin sanoen jos yleinen markkinatilanne laskee asuntojen hintoja, niin silloin lisävakuuksia ei voi vaatia. Jos taas velallinen esim. laiminlyö asunnon ylläpidon, niin silloin lisävakuuksia voi vaatia.

Miten lienee sijoitusasuntojen suhteen, enpä tiedä. Joka tapauksessa sijoitusasuntolainoissa suurin ongelma on varmaan velallisen maksukyky ylipäätään, koska jo nykyiselllä korkotasolla monet sijoitusasunnot tuottavat sekä laskennallista tappiota että rankasti negatiivista kassavirtaa, joten maksuvaikeuksia on odotettavissa.
 

Kohta on ostajan markkinat. Kuinkahan todennäköistä on, että pankit alkavat vaatia lisävakuuksia useamman sijoitusasunnon omistajilta joiden vakuusarvot ovat sulaneet silmissä?
Eikö tuossa uutisessa sanota, että hinnat ja myyntimäärät nousivat hieman helmikuussa.
Hyvin todennäköisesti määrät vain kasvavat kesää kohti, joten parhaimmat ostajan markkinat meni jo tällä erää.
 

Kohta on ostajan markkinat. Kuinkahan todennäköistä on, että pankit alkavat vaatia lisävakuuksia useamman sijoitusasunnon omistajilta joiden vakuusarvot ovat sulaneet silmissä?

Ei ole millään matikalla pankin etu vaatia lisävakuuksia sijoitusasunnoista kunhan velallinen pystyy lyhentämään velkaansa.
 
Eikö tuossa uutisessa sanota, että hinnat ja myyntimäärät nousivat hieman helmikuussa.
Hyvin todennäköisesti määrät vain kasvavat kesää kohti, joten parhaimmat ostajan markkinat meni jo tällä erää.
Kaikki riippuu lopulta talouden kehityksestä. Jos talous kehittyy jatkossa hyvin ja se näkyy nousevina tuloina, niin asuntokauppa varmasti piristyy ja hinnatkin voivat jatkaa kasvu-uralla.

Nykyisessä tilanteessa sekä lainanhoito- että elinkustannukset ovat nousseet merkittävästi, joten nousuvaraa ei kyllä ihan tässä lähikuukausina ole, joten ostajan markkinat tuskin ovat vielä ohi. Talouden kehityksen näkymät ovat hyvin epävarmat.
 
Ei ole millään matikalla pankin etu vaatia lisävakuuksia sijoitusasunnoista kunhan velallinen pystyy lyhentämään velkaansa.

Lähtökohtaisesti vakuudet on sitä varten olemassa, jos velallinen ei yllättäen pystyisikään lyhentämään velkaansa sovitusti. Ja kyllä se ihan kaikella matikalla on pankin etu pitää huolta että vakuusvaatimukset on täynnä.
 
Eikö tuossa uutisessa sanota, että hinnat ja myyntimäärät nousivat hieman helmikuussa.
Hyvin todennäköisesti määrät vain kasvavat kesää kohti, joten parhaimmat ostajan markkinat meni jo tällä erää.
Menee ihan normaalihkon vuodenaikavaihtelun piikkiin. Eiköhän nuo myyntimäärät pysyttele suht alhaisina muihinkin kuin koronavuosiin verrattuna, mutta lukumäärällisesti asuntoja varmasti menee enemmän keväällä kaupaksi kuin vuodenvaihteessa.

Hinnoissa otanta on aina niin pieni, ettei pienestä noususta kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Paitsi ehkä sen, että koronaboomi on ohi ja romahdustakaan ei ole alkuvuonna tapahtunut.
 
Lähtökohtaisesti vakuudet on sitä varten olemassa, jos velallinen ei yllättäen pystyisikään lyhentämään velkaansa sovitusti. Ja kyllä se ihan kaikella matikalla on pankin etu pitää huolta että vakuusvaatimukset on täynnä.

Niin, että vaikka Rinkiset pystyisi lyhentämään velkansa lääkärituloilla, mutta heidän pommi miljoona asuntosalkkunsa on -50%. Niin on pankin intressi alkaa tivaamaan 500k€ lisää vakuuksia? Mihin he eivät varmaan pysty niin pankin intressi on saada haltuunsa yli sata arvonsa menettänyttä vaikeasti kaupattavaa kämppää muuttotappio alueilta?

e: Vs. kuitata tasaista tulovirtaa ks. lainoista kuin ottaa haltuunsa hirveä määrä työtä/kuluja ja lisää arvon laskua. Ei tosiaa millään matikalla järkevää pankin puolelta alkaa tivaamaan lisää vakuuksia.
 
Menee ihan normaalihkon vuodenaikavaihtelun piikkiin. Eiköhän nuo myyntimäärät pysyttele suht alhaisina muihinkin kuin koronavuosiin verrattuna, mutta lukumäärällisesti asuntoja varmasti menee enemmän keväällä kaupaksi kuin vuodenvaihteessa.
Tämä on muuten myös siinä mielessä merkittävä seikka, että hyvin monella velallisella on edelleen maltilliset lainanhoitokulut, sillä Suomen yleisin asuntolainakorko, euribor 12kk, oli vielä viime vuoden alkupuoliskon nollassa tai hyvin lähellä nollaa. Lisäksi taloyhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vastikkeista yleensä keväällä, eli myös siellä on nousupainetta.
 
Tämä on muuten myös siinä mielessä merkittävä seikka, että hyvin monella velallisella on edelleen maltilliset lainanhoitokulut, sillä Suomen yleisin asuntolainakorko, euribor 12kk, oli vielä viime vuoden alkupuoliskon nollassa tai hyvin lähellä nollaa. Lisäksi taloyhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vastikkeista yleensä keväällä, eli myös siellä on nousupainetta.

Uskon kanssa, että siellä on ikävä kevät menossa yhtiökokouksissa niin hoito kuin rahoitusvastikkeiden osalta. Vuoden takaiseen verrattuna kulut on vaan nousseet. Taloyhtiölainojen marginaalit on vielä yleensä vähän reilummat joten siellä ollaan herkästi 5% koroissa.

Että jos osaketta on ostamassa viime vuoden papereilla niin vähän kannattaisi haistella mitä tapahtuu välittäjänprösyyrissä ilmoitetuille vastikkeille... Voi mennä laskelmat vähän uusiksi.
 
Eipä nuo taloyhtiöt kyselyjen perusteella kovin huolestuneilta vaikuta, vaikka lööpit huutavat. Keskikokoisessa asunnossakin korotuspaine lienee siis pääosin alle 30 euroa. Ja vähän tämmöinen sama kaikille, jota ei esitteitä vertailemalla pääse karkuun.

Hoitovastikkeet siis, rahoitusvastikkeissa voi olla kaikenlaisia sotkuja luvassa.

 
Onko kellään kokemusta asuntolainan sitomisesta Prime korkoon? Esim. tällä hetkellä Nordea Prime on 2,2% eli pienempi tai aika paljon pienempi kun mikään euriborkorko.
En suosittele, tuskin edes saat Primeä, mutta mielestäni ei kannata edes kysyä.
Prime liikkuu "omillaan" ja sen ennustettavuus on heikko. Tänään se on 2,2% mutta toukokuussa voi olla 3,0%. Ylöspäin noita kyllä nostetaan, mutta alaspäin ei sitten tulla. Nyt nollakorkoaikana noi taisi olla noin 0,8% tasossa...
Kokemuksen äänellä. Mulla oli joskus noin 10v sitten. Kun otin oli se vastaavasti reilusti halvempi kuin euribori. Vuoden sisään euribor tippui alas, alkoi ns. nollakorkokausi. Muutaman kuukauden makselin sitä noin 2,0% primeä kun euriborit oli about nolla. Lopulta tajusin että tämä ei ikinä mene nollaan tai lähelle sitä ja vaihdoin 6kk euriboriin. Pankki otti vielä 200e vaihtorahaa tästä, mutta muutos oli niin suuri että alle 2kk korot kuittasi tämän 200e maksun!
Eli kannatan mahdollisimman lyhyttä euriboria. Tarkistamatta väitän että se on koko laina-ajalle selkeästi halvin.
 
Sinänsähän pankin intresseissä ei luulisi olla pitää Primeä "ikuisesti plussalla" kun yleensä ovat sitoneet talletuskorot siihen.

Tosin sitominen on ehkä liian tiukasti sanottu kun usein käy niin että "säätötilimme korko on jatkossa prime miinus 2%" kun prime nousee 2%:iin :rofl:
 
Sehän on vaan pankille lisää rahaa jos sitovat lainat johonkin 0% korkoon ja asiakas maksaa 0,8% primen kautta. Eli ei niillä ole intressiä ajaa sitä nollaan.

(epäilen kyllä että hetkeen ei nollakorkoja ole tulossa)
 
Eiköhän tämä inflaatiopiikki aika hyvin osoittanut, että ilmainen velkaraha ja pitkittyneet elvytystoimet aiheuttavat ennen pitkää ongelmia. Todennäköisesti kynnys palata nollakorkoihin on aika korkealla.
 
Eiköhän tämä inflaatiopiikki aika hyvin osoittanut, että ilmainen velkaraha ja pitkittyneet elvytystoimet aiheuttavat ennen pitkää ongelmia. Todennäköisesti kynnys palata nollakorkoihin on aika korkealla.
Markkinat odottavat korkotason pysyvän 3% tienoilla seuraavan 10 vuoden ajan. Hyvin harvoin markkinaennuste pitää paikkansa, mutta antaa toki ehkä jonkinlaista suuntaa. Nollakorkoihin ei enää uskota, koska kokemukset eivät olleet kovin hyviä, eli toisin sanoen talouden kokonaiskehitys ei ollut kovin kummoista. Tiettyjen omaisuuserien hinnat tietysti nousuivat valtavasti ja kaikkein rikkaimmat rikastuivat merkittävästi, mutta kokonaisuutena nollakorkoaika ei vaurastuttanut kansantalouksia.
 
No nyt saan maksettuu lainani loppuun. Tilasin op:sta lainan loppulaskun. Laina( omakotitalo) otettu 2006.
Mitä papereita pankista mulle pitää tulla? Talon omistuskirja? Vai mitä?
 
Markkinat odottavat korkotason pysyvän 3% tienoilla seuraavan 10 vuoden ajan. Hyvin harvoin markkinaennuste pitää paikkansa, mutta antaa toki ehkä jonkinlaista suuntaa. Nollakorkoihin ei enää uskota, koska kokemukset eivät olleet kovin hyviä, eli toisin sanoen talouden kokonaiskehitys ei ollut kovin kummoista. Tiettyjen omaisuuserien hinnat tietysti nousuivat valtavasti ja kaikkein rikkaimmat rikastuivat merkittävästi, mutta kokonaisuutena nollakorkoaika ei vaurastuttanut kansantalouksia.
Meinaatko että kehittyisi paremmin kun korot ovat +plussalla?
 
No nyt saan maksettuu lainani loppuun. Tilasin op:sta lainan loppulaskun. Laina( omakotitalo) otettu 2006.
Mitä papereita pankista mulle pitää tulla? Talon omistuskirja? Vai mitä?
Ei mitään. Panttikirjatkin kannattaa sähköistää, jos ei vielä ole.
 
Meinaatko että kehittyisi paremmin kun korot ovat +plussalla?
Itse en oikeastaan osaa sanoa, mutta tällaista viestiä on antaneet ne, jotka ehkä jotain osaavatkin sanoa. Periaatteessa investoinnit voivat määrällisesti kärsiä, mutta toisaalta laadullisesti parantua, mikä voisi näkyä parempana talouskasvuna. Eli kun rahalla on hinta, sitä pitää sijoittaa ajatuksella.
 
Itse en oikeastaan osaa sanoa, mutta tällaista viestiä on antaneet ne, jotka ehkä jotain osaavatkin sanoa. Periaatteessa investoinnit voivat määrällisesti kärsiä, mutta toisaalta laadullisesti parantua, mikä voisi näkyä parempana talouskasvuna. Eli kun rahalla on hinta, sitä pitää sijoittaa ajatuksella.
Suuremman massan kannalta ongelma ei taida olla liian suuri määrä rahaa, joka pitäisi pakolla investoida johonkin, vaan investoidako ollenkaan.

Jos talouskasvu pysähtyy, niin siihen korkojen laskeminen auttaa. Uskaltaisin väittää, että tilanne voi hyvinkin pian olla se. Jos inflaatio kuitenkin pysyy korkealla, ei korkopolitiikkaa voi merkittävästi muuttaa. Luultavasti se kuitenkin taittuu talouden hidastuessa.

Sinänsä en esimerkiksi euroalueen osalta näe oikein sellaista kehitystä tapahtuneen, että nyt pysyttäisiin kasvu-uralla 2030-luvulle asti 3 % korkoympäristössä, jos se ei viime vuosikymmenellä onnistunut negatiivisilla koroilla.
 

Kohta on ostajan markkinat. Kuinkahan todennäköistä on, että pankit alkavat vaatia lisävakuuksia useamman sijoitusasunnon omistajilta joiden vakuusarvot ovat sulaneet silmissä?
Julistan virallisesti asuntoromahduksen alkaneeksi. Et ehkä ole huomannut sitä, mutta se on totta nyt. Olemme siirtyneet nyt kohtiin 5-6. Kauppa on nyt seisahtunut täydellisesti. Ei ole ostajia on vain myyjiä. Jos joku joku haluaa nyt saada asuntonsa kaupaksi se onnistuu nyt vain suurella hinnan alennuksella.

4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
 
Tämä on muuten myös siinä mielessä merkittävä seikka, että hyvin monella velallisella on edelleen maltilliset lainanhoitokulut, sillä Suomen yleisin asuntolainakorko, euribor 12kk, oli vielä viime vuoden alkupuoliskon nollassa tai hyvin lähellä nollaa. Lisäksi taloyhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vastikkeista yleensä keväällä, eli myös siellä on nousupainetta.
Viimeistään kesällä kaikilla on päivittynyt euribor 12kk uusiin korkoihin jos ei ole korkosuojaa ollut, myös paine nyt kevään taloyhtiökokouksissa nostaa vastiketta, 1-2 sisällä monen uudiskohteen lyhennysvapaat loppuvat, suomen työllisyys tulee sukeltamaan -> rakennusalan aloitukset ovat sukeltaneet ja putkessa on tulossa tuhansia kämppiä pk seudulle -> moni ala ajautuu taantumaan rakennusalan hiljenemisen seurauksena, inflaatio jatkuu korkeana, valtio on melkein pakotettu koskemaan asumistukeen jolloin sijoittajien tuotto pienenee entisestään, vanhojen asuntojen korjausvelka on monessa kohteessa 30-80k euron luokkaa.....

Itse näen pelkkää sumua seuraavat 1-3 vuotta. Ensi syksy ja talvi 2024 kertoo aika paljon ja uskon että myyntii tulee tulvimaan entistä enemmän asuntoja silloin...
 
Suuremman massan kannalta ongelma ei taida olla liian suuri määrä rahaa, joka pitäisi pakolla investoida johonkin, vaan investoidako ollenkaan.

Jos talouskasvu pysähtyy, niin siihen korkojen laskeminen auttaa. Uskaltaisin väittää, että tilanne voi hyvinkin pian olla se. Jos inflaatio kuitenkin pysyy korkealla, ei korkopolitiikkaa voi merkittävästi muuttaa. Luultavasti se kuitenkin taittuu talouden hidastuessa.

Sinänsä en esimerkiksi euroalueen osalta näe oikein sellaista kehitystä tapahtuneen, että nyt pysyttäisiin kasvu-uralla 2030-luvulle asti 3 % korkoympäristössä, jos se ei viime vuosikymmenellä onnistunut negatiivisilla koroilla.
En minäkään usko, että korko olisi 3% seuraavan 10 vuotta, mutta ei se myöskään nollassa luultavasti ole. Todennäköisesti aaltoilee enemmän tai vähemmän.

Nollakorkoaika oli siinä mielessä ikävä, että kun korko on nollassa, ei sitä enää voi laskea ja yrittää näin pönkittää hidastuvaa taloutta (ja taantumishetkiä tulee aina). Ongelmaksi nollakoroissa muodostuu se, että kukaan markkinaehtoinen toimija ei oikeasti lainaa rahaa nollakorolla, joten keskuspankit joutuvat ostamaan näitä nolla- tai jopa miinuskorkoisia lainoja. Ilmaista ei-markkinaehtoista "tehotonta" rahaa siis tulee markkinoille koko ajan lisää. Tehottomat investoinnit lisääntyvät (resurssit kohdistuvat väärin) ja hinnat kuplaantuvat, eli riskit nousevat korkealle.
 
Julistan virallisesti asuntoromahduksen alkaneeksi. Et ehkä ole huomannut sitä, mutta se on totta nyt. Olemme siirtyneet nyt kohtiin 5-6. Kauppa on nyt seisahtunut täydellisesti. Ei ole ostajia on vain myyjiä. Jos joku joku haluaa nyt saada asuntonsa kaupaksi se onnistuu nyt vain suurella hinnan alennuksella.

4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
Luettiinkohan me sama uutinen. Hinnat nousseet helmikuussa verrattuna tammikuuhun muualla kuin Tampereella, myyntimäärät kasvussa joskin myyntiajat pitkiä. Viimeinenkin saattaa lähinnä kertoa siitä, että syksyn-talven myynnissä seisoneet kämpät alkavat taas liikkua ja niille saadaan laskettua myyntiaika. Tältäkö se romahdus näyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Tärkeintä olisi tässä tilanteessa päästä siihen normaalimpaan vaihteluväliin. Nyt on ongelmana ennustettavuuden puute ja näkymät ovat hyvin sumuiset. Ts. 3% korkotaso pitkällä aikavälillä olisi tuskin ongelma, jos yritykset ja kuluttajat pystyisivät luottamaan siihen, että korkotaso ei karkaa äkisti käsistä, kuten nyt kävi. 12kk Euriborin osalta tultiin kuitenkin aika nopeasti miinukselta hyvin lähelle neljää prosenttia kun terveemmässä tilanteessa muutos olisi tapahtunut vähitellen ja vaikutukset helpommin hallittavissa.
 
Kauppojen määrä sukeltaa silti.... 32% vähemmän kauppoja kuin vuosi sitten helmikuussa. Aika karua.. Jokaisena kuukautena tehdään käytetyistä asunnoista 2000 kauppaa vähemmän kuin vuosi sitten...

Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kauppamäärät olisi pohjilla, mutta vertailukin käy vuosikymmenen huippuvuosiin myyntimäärien kannalta. Seuraavaksi huonoimpiin vuosiin nähden ero on kapeampi.

En muista mitään talouskatastrofia esimerkiksi 2014-16 ajanjaksolta, joka taitaisi jälkikäteen katsottuna olleen melkeinpä paras mahdollinen hetki hankkia asunto laskeviin korkoihin. Ilmeisesti tässäkin kannattaa mennä valtavirtaa vastaan.
 

Liitteet

  • 2023-2-KVKL-HSP-raportti-helmikuu-2023_2-2048x1184.png
    2023-2-KVKL-HSP-raportti-helmikuu-2023_2-2048x1184.png
    108,1 KB · Luettu: 93
Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kauppamäärät olisi pohjilla, mutta vertailukin käy vuosikymmenen huippuvuosiin myyntimäärien kannalta. Seuraavaksi huonoimpiin vuosiin nähden ero on kapeampi.

En muista mitään talouskatastrofia esimerkiksi 2014-16 ajanjaksolta, joka taitaisi jälkikäteen katsottuna olleen melkeinpä paras mahdollinen hetki hankkia asunto laskeviin korkoihin. Ilmeisesti tässäkin kannattaa mennä valtavirtaa vastaan.
Joo itsekkin suosittelen vasta virtaa menemistä, mutta en usko että vielä on otollisin aika. Silloin tehdään parhaat kaupat kun veri virtaa kadulla.
 
Ja miten on myytävien asuntojen määrä? Ainakin tässä omalla alueella rivareita on näkynyt jonkin verran vähemmän myynnissä kuin viime vuonna, paha ostaa jos ei ole mitä ostaa.
 
Ja miten on myytävien asuntojen määrä? Ainakin tässä omalla alueella rivareita on näkynyt jonkin verran vähemmän myynnissä kuin viime vuonna, paha ostaa jos ei ole mitä ostaa.
Tällä hetkellä moni ei edes laita myyntiin vielä kun tietää että arvo on laskenut ja ei mene kaupaksi pyydetyllä hinnalla... Kohta voi monella olla edessä että on pakko ja itse uskoisin että ensi syksynä/talvena moni joutuu pakolla myymään... Eräs tuttava pariskunta erosi puoli vuotta sitten ja eron seurauksena oli pakko laittaa myyntiin yhdessä ostettu asunto jonka he joutuivat myymään 50 000 euroa halvemmalla mitä ostivat...
 
Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kauppamäärät olisi pohjilla, mutta vertailukin käy vuosikymmenen huippuvuosiin myyntimäärien kannalta. Seuraavaksi huonoimpiin vuosiin nähden ero on kapeampi.

En muista mitään talouskatastrofia esimerkiksi 2014-16 ajanjaksolta, joka taitaisi jälkikäteen katsottuna olleen melkeinpä paras mahdollinen hetki hankkia asunto laskeviin korkoihin. Ilmeisesti tässäkin kannattaa mennä valtavirtaa vastaan.
Kuvan perusteella hurjin pudotus on tapahtunut uudiskohteissa. Pudotuksen suuruutta korostaa se, että viime vuonna taisi valmistua ennätysmäärä uusia asuntoja. Ja ehkä tänä vuonna vielä enemmän.
 
Asunnot h
Julistan virallisesti asuntoromahduksen alkaneeksi. Et ehkä ole huomannut sitä, mutta se on totta nyt. Olemme siirtyneet nyt kohtiin 5-6. Kauppa on nyt seisahtunut täydellisesti. Ei ole ostajia on vain myyjiä. Jos joku joku haluaa nyt saada asuntonsa kaupaksi se onnistuu nyt vain suurella hinnan alennuksella.

4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
Hyvistä asunnoista hyvällä alueella saa edelleen hyvän hinnan ja tulee myös jatkossa saamaan.
 
Tällä hetkellä moni ei edes laita myyntiin vielä kun tietää että arvo on laskenut ja ei mene kaupaksi pyydetyllä hinnalla... Kohta voi monella olla edessä että on pakko ja itse uskoisin että ensi syksynä/talvena moni joutuu pakolla myymään... Eräs tuttava pariskunta erosi puoli vuotta sitten ja eron seurauksena oli pakko laittaa myyntiin yhdessä ostettu asunto jonka he joutuivat myymään 50 000 euroa halvemmalla mitä ostivat...
Keitä tarkalleen ovat nämä monet, joiden on pakko myydä kämppänsä ensi syksynä tai talvena? Missä he ajattelivat asua, jos esimerkiksi vuokrakulut huitelevat samoissa lukemissa kuin sen omistuskämpän kulut?
 
Keitä tarkalleen ovat nämä monet, joiden on pakko myydä kämppänsä ensi syksynä tai talvena? Missä he ajattelivat asua, jos esimerkiksi vuokrakulut huitelevat samoissa lukemissa kuin sen omistuskämpän kulut?
Amatöörimäiset sijoittajat jotka ovat ostaneet yhden tai kahden sijoitusasunnon nollakorko huumassa. Näitä on tuhansia...
 
4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
Ei pankit ala vaatia mitään lisävakuuksia jos lainat lyhenee aikataulussa.
 
Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kauppamäärät olisi pohjilla, mutta vertailukin käy vuosikymmenen huippuvuosiin myyntimäärien kannalta. Seuraavaksi huonoimpiin vuosiin nähden ero on kapeampi.

En muista mitään talouskatastrofia esimerkiksi 2014-16 ajanjaksolta, joka taitaisi jälkikäteen katsottuna olleen melkeinpä paras mahdollinen hetki hankkia asunto laskeviin korkoihin. Ilmeisesti tässäkin kannattaa mennä valtavirtaa vastaan.

Lisäksi: suurin osa asunnoista ostetaan tarpeeseen. Jos se perustarve on ~5000 asuntoa, niin viime vuosina tuo ylitettiin reilusti. Tarvetta tälle ja tulevalle vuodelle on siis reilusti vähemmän.
 
Amatöörimäiset sijoittajat jotka ovat ostaneet yhden tai kahden sijoitusasunnon nollakorko huumassa. Näitä on tuhansia...
Luultavasti niissä sijoitusluukuissa on asukkaat, jotka eivät ole mihinkään menossa. Pitäähän nollakorkoaikanakin selvitä siitä, että tyhjiä kuukausia voi tulla, joten jonkin yksiön sijoituslainan vähennyskelpoiset korot ja 15 euron hoitovastikkeen nousu tuskin venettä kaataa.

Ellei nyt ole sijoittanut johonkin taloyhtiölainoitettuun uudiskohteeseen vuokratontilla, mutta niitäkään tuskin ostetaan Siwan kassan kuukausituloilla.
 
Keitä tarkalleen ovat nämä monet, joiden on pakko myydä kämppänsä ensi syksynä tai talvena? Missä he ajattelivat asua, jos esimerkiksi vuokrakulut huitelevat samoissa lukemissa kuin sen omistuskämpän kulut?
Jos talous ei ota pahemmin hittiä, niin mitään pakkomyyntiaaltoa tuskin tulee. Joku voi etsiä halvempaa asuntoa, mutta jos työt säilyvät, niin eipä se myynti välttämättä paljon auta. Työt jos lähtevät alta, niin sittenhän on melkeinpä pakko järjestellä velkoja jollain tavalla.
 
Finanssivalvontaviranomaisillahan on velvollisuus tarkkailla pankkien vakuustilannetta eli jos markkinoilla jonkin vakuuden arvo putoaa niin paljon, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset eivät enää täyty niin pankkien on jotain tehtävä vakuusvajeen kattamiseksi.

15 vuotta sittenhän tuo lopulta ajoi pankkisektorin kaaokseen amerikan ihmemaassa.

Toki koko pankkisektorin himmelit on niin monimutkaisia ettei niitä tavallinen kaduntallaaja käsitä alkuunkaan.

Mitä enemmän asuntolainasta on maksettu niin sen todennäköisemmin se on turvassa, luonnollisesti.
 
Eikös se riskiarviointi (mitä tehdään jos..) olisi pitänyt tehdä lainaa myönnettäessä.. :think:
Tavallaan näin, yleensä siihen otetaan se 30% kauppahinnasta / välittäjän arviosta, mutta ilmeisesti nykypäivänä viritykset on mitä erikoisempia, joissa halutaan lainata se 100% asiakkaille.

Finanssivalvontaviranomaisillahan on velvollisuus tarkkailla pankkien vakuustilannetta eli jos markkinoilla jonkin vakuuden arvo putoaa niin paljon, että pankkien vakavaraisuusvaatimukset eivät enää täyty niin pankkien on jotain tehtävä vakuusvajeen kattamiseksi.
Tämä on juuri se asia, josta voi seurata pankille täysin sietämätön tilanne. Uskon, että lisävakuuksia pyydetään mieluummin, kuin laitetaan lappu luukulle, koska sehän seuraa siitä, jos pankki ei voi toimia enää pankkina säännösten ja lakien puitteissa.
 
Koroilla ei ole käytännössä mitään merkitystä sijoittajalle, koska ne saa vähennettyä verotuksessa 100%:sti.
Onko se nyt noin, että koroista 100% saa verotuksessa vähennettyä vai niin, että 100% koroista on verovähennyskelpoisia, eli niistä saa vähennyksiä jollain prosentilla?

Aiemminhan 100% myös henkilökohtaisen asuntolainan koroista oli verovähennyskelpoisia, mutta käytännössä hyöty oli muistaakseni n. 28% korkosummasta.
 
Ööö, onhan sillä nyt aika hemmetisti vaikutusta sijoituksen tuottoon ja vapaaseen kassavirtaan.
Aika uuno "sijoittaja" saa olla, jos 1-2 sijoitusasunnolla on pulassa 3-4% koroilla, jotka saa vuoden päästä kuitenkin verotuksessa takaisin. Ja näitä kuulemma tuhansia :lol:
 
Ei siitä ole kuin muutama vuosi kun suomalaisille kovasti markkinoitu asuntosijoitusrahasto Orava joutui suunnattomiin vaikeuksiin asuntojen hintojen pikkudropin vuoksi.
Orava lupasi enempi tuottoa kuin laskeviin hintoihin pystyi maksamaan -> Asuntosijoituskohteita piti laittaa lihaksi -> Laskeviin markkinoihin myytyä saatiin vain parhaita kohteita -> Sijoitusomaisuuden arvopohja heikkeni entisestään -> Yhä useampi halusi pääomansa takaisin -> Tilanne paheni entisestään kun kierre oli valmis.

Lopuksihan Orava teki valtavan käänteen eli käänsi nimensä ympäri ja siitä tuli Avaro :D

Voi olla että lopuksi selvisi kun hinnat kääntyi takaisin nousuun, pitääpi tarkistaa kuuklelta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 593
Viestejä
4 501 530
Jäsenet
74 232
Uusin jäsen
asic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom