"huopakaton" naulat pitää olla läpi puusta johon ne on lyöty, muuten teoriassa puun eläminen voi puskea ne ulos. Ruuvit sitten vähän eri juttu, mutta saisivat olla rosteria tms. Sähkösinkitty ei kestä loputtomiin, jos puu saa kosteutta.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Rivitalo asuntoa rv. 2010 -> katsellut tässä. Kiirettä ostolle ei ole ja yritän samalla oppia mitä kohteesta kannattaisi erityisesti silmäillä. Taloyhtiön talous tietty sekä tulevat rempat.
Laittaisitteko mahdollisen kaupan ehdoksi kuntotarkastuksen ja / tai kosteusmittauksen?
Laittaisitteko mahdollisen kaupan ehdoksi kuntotarkastuksen ja / tai kosteusmittauksen?
Ainakin kosteusmittaukset kannattaa olla.
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 234
Rivarista ei kyllä yleensä tarvitse kuin kosteusmittaukset, etenkään noin uudesta.
e: on sillä se merkitys, että taloyhtiötä rasittavat remontit tietenkin maksatetaan ylimääräisillä vastikkeilla tai rahoituksella, eli jollain tavalla joutuisi kuitenkin maksajaksi.
e: on sillä se merkitys, että taloyhtiötä rasittavat remontit tietenkin maksatetaan ylimääräisillä vastikkeilla tai rahoituksella, eli jollain tavalla joutuisi kuitenkin maksajaksi.
Moni ostaja ei silti halua ottaa riskiä, että rakenteista paljastuukin kosteutta tai vesivahinko tms.
Eipä se kosteuskartoituskaan välttämättä ole aukoton ja mittaajalle ei taida edes olla mitään virallisia pätevyysvaatimuksia. Laittaisin sen silti kaupan ehdoksi.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 709
Joo ja toki taloyhtiö vastaa pelkästään "perustasosta" joten jos haluat muovimattoa parempaa niin pitää kaivaa kukkaroa että siinä mielessä. Rakenteista ei niinkään suurta huolta.
On sillä siitä huolimatta vissi merkitys, vaikka ei se kosteuskarttoituskaan mikään oikotie onneen kyllä ole. Vaikka yhtiö vastaisikin kustannuksista on rivitaloyhtiöt usein melko pieniä, eli omalle kontolle voi joka tapauksessa enemmän maksettavaa kuin toivoisi. Riskinä myös mahdollisen kosteusvaurion syynä oleva rakennusvirhe, jolloin sama ongelma löytyy jokaisesta asunnosta. Tämän lisäksi korjausurakan aikana asunnossa asuminen on aika annelista.
Yksi isoin asia mitä kannattaa rivitalossa silmäillä on naapurit. Se että miten postimerkin kokoinen pihasi on aidattu, näkeekö joka kämpästä aina pihaasi, roikkuuko tuleva naapuri siinä "aidalla" mahdollisesti kehumassa itseään, grilliään jne.
Myös se taloyhtiön koko kannattaa huomioida, eli on hyvin eri asia asua kulujen, päätösten ja kaiken muun puolesta 5 osakkaan yhtiössä tai 16 osakkaan yhtiössä.
Nimimerkillä, itse en enää ikinä ostaisi rivarista mitään, kerrostalokin on miellyttävämpi itselle, kuin rivitalo.
Itse katsellut miten huolto toteutettu. Eli asukkaat vai huoltoyhtiö toisella säästää, toisella ei ole talkoita tai joku muu hoitaa ainakin lumityöt yhteisiltä alueilta. Tuossa ikäluokassa ei vielä ole mahdolline tonttivuokran nousu. Joka vanhemissa voi olla hyvinkin raju.
Miten ei olisi mahdollinen? Itse kun katselin uudisasuntoja niin vain reilun 10v päässä olisi ollut edessä tonttivuokran tarkistus. Onneksi löytyi omalla tontilla rakentuva kohde kuitenkin niin ei ole tulossa siltä suunnalta kuluja.
Itse heitän pois harkinnasta jos 20v sisällä tarkistus. Ei kovin realistista että 20v siinä asuisin, mutta mieluummin turhan varovasti. Varmaan paras itselle jos ei osta ja sijoittaa kaiken.
Galaxy
Team H2O
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 399
Jos nyt katselee myynnissä olevia kämppiä niin eihän rivareissa mitään asuntokohtaisia myyntiä varten tehtyjä kosteuskartoituksia tai kuntoraportteja. Koko yhtiöön on saatettu tehdä jotain mutta niiden ajoitus on sattumanvarainen. Jos puhutaan omakotitaloista niin niistä oikeastaan kaikissa on tehty tarkastuksia/raportteja myyntejä varten.
Eli voi olla hankala saada rivarin myyjää ainakaan kustantamaan mitään isompia tarkastuksia vaikka kaunis ajatus se onkin.
Eikös se ole niin että jos aiemmin ollut vaikka laattalattia niin se perustaso on taas laatta. Tietysti laatat ja vesikalusteet on ihan peruskamaa, mutta eiköhän ne ole sitä jo valmiiksi olleet.
Eli voi olla hankala saada rivarin myyjää ainakaan kustantamaan mitään isompia tarkastuksia vaikka kaunis ajatus se onkin.
Eikös se ole niin että jos aiemmin ollut vaikka laattalattia niin se perustaso on taas laatta. Tietysti laatat ja vesikalusteet on ihan peruskamaa, mutta eiköhän ne ole sitä jo valmiiksi olleet.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 475
Kyllä ainakin itse teetin rivariin kuntotarkistuksen mikä maksettiin puoliksi myyjän kanssa. Siihen kuuluu myös kosteustarkistus. Ei ne tietysti ole niin täydellisiä ja rakenteiden sisälle meneviä kuin omakotitaloon tehtävät (eikä niin kalliita).
Vaikka kyseessä olisi ns. vanha rivitalo missä ehkä aikoinaan ollut perustasona se muovimatto niin nykyisin kyllä sinne tulee se perustason laatta, mihin itse voi maksaa hieman enemmän ja saada "nätimpää" laattaa jos haluaa. Tosin siihen täytyy olla syy, eikä se riitä että ostaja ei "tykkää väristä" tms. Eli ei taloyhtiö maksa jokaisen ostajan kohdalla kylppäri ja muita remontteja ellei ole oikeasti rakenteellista syytä tehdä niitä.
Mutta kuten jo ketjussa mainittu, kannattaa tutustua etukäteen onko vuokratontti vai oma, millaisia naapurit ovat (tämä varmaan se tärkein) sekä tietysti miten on työnjako järjestetty.
Ettei vaan tuijoteta sitä vastikkeen summaa (on halpa) eikä tajuta että pahimmillaan kyseessä joku viimevuosituhannen rivari missä ei ole koskaan tehty mitään parannuksia ja omistajat odottavat vaan että kuolevat vanhuuteen pitäen vastikkeen todella halpana, tehden itse lumi ja muut työt mutta omaisuus rapistuu ja arvo laskee eikä mitään uudistuksia tai korjauksia tehdä.
Vaikka kyseessä olisi ns. vanha rivitalo missä ehkä aikoinaan ollut perustasona se muovimatto niin nykyisin kyllä sinne tulee se perustason laatta, mihin itse voi maksaa hieman enemmän ja saada "nätimpää" laattaa jos haluaa. Tosin siihen täytyy olla syy, eikä se riitä että ostaja ei "tykkää väristä" tms. Eli ei taloyhtiö maksa jokaisen ostajan kohdalla kylppäri ja muita remontteja ellei ole oikeasti rakenteellista syytä tehdä niitä.
Mutta kuten jo ketjussa mainittu, kannattaa tutustua etukäteen onko vuokratontti vai oma, millaisia naapurit ovat (tämä varmaan se tärkein) sekä tietysti miten on työnjako järjestetty.
Ettei vaan tuijoteta sitä vastikkeen summaa (on halpa) eikä tajuta että pahimmillaan kyseessä joku viimevuosituhannen rivari missä ei ole koskaan tehty mitään parannuksia ja omistajat odottavat vaan että kuolevat vanhuuteen pitäen vastikkeen todella halpana, tehden itse lumi ja muut työt mutta omaisuus rapistuu ja arvo laskee eikä mitään uudistuksia tai korjauksia tehdä.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 565
Ensalkuun tutkii nimitaulun?
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 088
Sepä se. Kun työnantajakaan ei pysty moiseen suodattamiseen eli jotkut pystyy tsemppaamaan sen koe-ajan jonka jälkeen täysiä mulkkuja
Ja naapuri voi vaihtua välittömästi sen jälkeen kun olet nimesi kauppakirjaan raapustanut.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 709
Toki jos noin pinnallisesti, mutta tietääkö jostain onko se seinänaapuri Mäkinen kovinkin metelöivä tai riidanhakuinen?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 475
Se riippuu. Osa ihan "googlaa" kyseistä paikkaa. Osa kysyy kavereilta / sukulaisilta jotka asuvat lähellä. Osa kyselee erilaisilta foorumeilta / sivustoilta (esim. facebook) kyseisen kaupungin tai kaupunginosan mukaan kokemuksia. Osa ihan rohkeasti jopa katsoo nimiluetteloa. Jotkut kyselevät naapureilta mikä tietysti vaatii hieman rohkeutta jo. Joku kysyy jopa myyjältä (mikä voi helposti johtaa väritettyyn tietoon...)
Eli kyllä sitä aika helposti saa selville onko kyseessä joku paikkakunnan "nistiparkki" ja vuokraslummi minkä takia halpa hinta. Vai onko yleensäkin kallista seutua missä lähellä palveluita ja rivi/omakotitaloa eikä täynnä 50/70-luvun vuokrakerrostaloja.
Eihän sitä tietysti 100% tietoa voi saada mutta ehkä edes sen onko lapsiperheitä, onko maahanmuuttajia, onko eläinperheitä, tuleeko ne paperi/jonkun muun tehtaan hajut siihen kämppään saakka, onko lähellä jotain tietä/melunlähdettä mikä estää nukkumista (rautatie / lentokenttä) jne jne..
@Taneli- n lista jo oikein kattava. Myös ihan parkkipaikka kannattaa kiertää läpi. Autot kertoo paljon ihmisistä, onko piha täynnä sähköautoja, 4 litran bensakoneella varustettuja audeja, 90-luvun ritsoja, pieniä Nissan Microja jne. Sitten kun vilkaiset sisään autoon, niin näet, että onko niissä lasten istuimia, joka taas kertoo, että haluatko lapsiperheen naapuriin jne. Tämä voi olla hyvä asia jos olet muuttamassa perheen kanssa tai huono, jos vihaat lapsia.
Sitten kannattaa vilkaista naapurin pihat, niissä lojuvat tavarat ja niiden siisteys paljastaa paljon seinänaapurista ja niistä muista. Esimerkiksi tuhkakuppi, tyhjät tölkit tai lasten lelut voi olla vit**mainen yllätys seinänaapurin pihassa.
Myös pihan leikkipaikalla voi käydä katsomassa aamupäivällä / alkuillasta, että ketä siellä on tai käy. Myös jos näät pelkästään lihavia ja ylipainoisia tai laihoja ja sporttisia, niin sekin voi kertoa jotain ihmisistä Tanelin listaamien ominaisuuksien lisäksi.
Myös häkkivarastot, jos sellaisia on, kannattaa katsoa ihan silleen, että tietää mitä pa*kaa tulevat naapurit / seinänaapurit siellä säilyttää.
Edit: myös ovissa olevat minä vartioin täällä eläin tarrat kannattaa silmäillä läpi ja näkyykö pihalla ihmisiä koirien kanssa. Ne on yleisesti ainoat lemmikit, mistä voi olla harmia.
Mites omakotitaloa ostaessa? Voihan siinäkin huonolla tuurilla sattua joku kylähullu naapuriksi ja kaupungissakin omakotitalot on usein postimerkkitonteilla, joissa voi olla aitanaapurit 3:lla sivulla.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 709
No omakotitalossa ei asuta kommuunissa eikä naapurien kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei halua. Osakkeissa se on vähän hankalaa.
Ei asunto-osakeyhtiössäkään kaikki ole "missään tekemisissä" toisten naapureiden kanssa. Talkoot ja yhtiökokoukset eivät ole pakollisia.
Ja maaseudullakin on nähty vittumaisia naapureita, joiden kanssa joutuu elämään ellei sitten asu totaalisen korvessa.
Kyllä tiesin, että sinun kysymys ei ollut aito vaan tarkoituksenasi oli vaan vastakkainasettelun luominen.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 709
Ei kyllä kysymys on ihan aito. Jos välität osakemuotoisessa asumisessa asuntosi arvosta, osallistut yhtiokokouksiin jossa voi hyvinkin tulla skismaa muiden kanssa. Toki voit olla osallistumatta mutta se ei ole kovin järkevää.
Seinänaapureiden kanssa saattaa tulla sanomista esim. melusta, jolloin saatetaan jaella varoituksia ja valituksia, syyttä tai syystä, jne ja niihin on yleensä reagoitava jotenkin. Omakotitalossa saat aika helvetisti olla häriöksi että jonkinlaisia skenaarioita voidaan virittää tulille naapuria vastaan.
Juu mutta asunto-osakkeissa on silti pakko maksaa ne hajonneet naapurin "portaat" tai mitä nyt eteen tulee ja kun jättää ne ei pakolliset kokoukset väliin, niin muut keksii jotain, mitä et ainakaan itse haluaisi. Vaikka sen pihapuun kaatamisen, joka on ainoa näkösuoja sinun kämppään.
Itse olen mennyt sillä, että kaupungissa iso ja uusi kerrostaloyhtiö, tai sitten maaseudulla omakotitalo niin isolla tontilla (1ha, joskus jopa 0,5ha riittää jo tähän), että ei tarvitse tuntea/nähdä yhtään naapuria. Näissä kannattaa hyödyntää esimerkiksi suojeltuja kohtia, mihin kukaan ei voi koskaan rakentaa mitään. Tälläkään hetkellä en tiedä yhtään, että ketä naapureinani asuu. En ole koskaan jutellut heidän kanssa, enkä haluakaan. Moikkaan, jos tulee tiellä vastaan ja ne tietää varmasti, että harrastan juoksua. Siinä se.
Esityslistat ja muut paperit voi lukea etukäteen ja päättää onko tarvetta osallistua. Harvemmin niissä kokouksissa mitään ihmeellistä on.
Ei se kovin yleistä taida olla, että jatkuvasti olisi reagoitava varoituksiin. Tai sitten voi olla peiliin katsomisen paikka.
Tämähän se omakotitalossa ongelma onkin, jos naapurissa on tyyppi jonka koirat haukkuu ulkohäkissä 24/7 tai joka harrastaa autonrassausta ja pihatiellä rallin ajamista jne.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 709
Joo toki omakotitalossa saattaa olla esim haukkivia koiria naapurissa, josta allekkirjoittaneella myös kokemusta. Mutta näin yleisesti pitäisin omakotitaloasumista naapureiden suhteen pienempiriskisenä. Poikkeuksiakin on.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 475
Juu se on vaarana asui missä tahansa mutta sanoisin että yleensä jos on kerrostalossa tai rivitalossa voi valittaa helpommin ja se naapuri joka tulee kännissä aamuyöstä kello 04 pintaan kotiin aloittaen sen karaoken, pitää koiriaan vapaana pihalla, harrastaa metsästystä ja putsailee kalsareillaan aseitaan takapihalla, viljelee ja polttelee sitä hamppua ja kerää kokoelmaa toimimattomia mopoja, autoja ja muita pihamaalleen mitä ei "koskaan" aja tai huolehdi jne. saa helpommin häädön kerros tai rivitalosta kuin omakotitalosta.
Mutta kuten sanottu kannattaa kysellä etukäteen koska tuollaset naapurit ovat harvinaisen perseestä ja monesti siinä päätyy sitten itse muuttamaan kun se auto on naarmutettu (tai pakoputki täynnä nauloja ja hiekkaa) ja ehkä se oma kissa mikä on narussa terassilla syökin jotain myrkkyä jne... naapurin jatkuvasti tahallaan näytellen keskisormea, yrittäen ehkä peruuttaa päällesi autollaan "oho, en huomannut sua" jne.. kyllähän näistä saa lukea.
Tässä esim. omakotitalojen välillä syntynyt "hieman" pahaa verta joten..
Nainen yritti polttaa naapurinsa hengiltä – hovioikeuden mukaan naisessa ei näkynyt "minkäänlaista kiihtymystä"
Vaasan hovioikeus on koventanut rangaistusta jutussa, jossa nelikymppinen nainen yritti polttaa naapurinsa hengiltä Soinissa Etelä-Pohjanmaalla.
"Nainen kiisti syytteet ja sanoi, ettei yrittänyt vahingoittaa ihmisiä. Hän kertoi pitäneensä mahdottomana, että naapurit olisivat yöpyneet pakkasella talossa, josta hän oli edellisenä päivänä rikkonut ikkunat."
- Liittynyt
- 06.01.2022
- Viestejä
- 2 495
Tupakointi, musan soittaminen ja paljon kavereita aina kaljoittelemassa.
Joistain kerrostaloista löytyy hyvinkin aktiivisia Jodel/telegram-ryhmiä. Varmaan yleisempää opiskelijataloissa, mutta ehkä muistakin voi nykyään löytyä vastaavia.
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 112
Aika paljon oli hyviä vinkkejä edellä. Itse lisäisin samaan sarjaan (kerrostaloyhtiön) pihalla hengailun, tai jos yksityispiha ja ei viitsi esim. esittelyn jälkeen hengailla, niin siinä lähellä julkisella paikalla. Parissa tunnissa saa käsitystä aika hyvin, millaisia ihmisiä talossa asuu yleistasolla.
Ja tietenkin suomalaisten kauhu, eli niille ihmisille juttelu. Jos on yhtään isompi yhtiö, niin jos on yksityisesittely tai välittäjä jaksaa puhua, niin rapussa voi hyvinkin tavata tulevia naapureita. Itse kysyin yhdeltä lapsiperheeltä millaista oli asua talossa, ja myöhemmin pyörämatkalla parilta mummolta, jotka eivät asuneet talossa mutta joilla oli siellä ystäviä tms. Kyllä siitä jotain kuvaa saa, tai ainakin pahimmat koiranräksytykset tai vastaavat voi tulla tietoon helpommin. Itsellä esim. "teinit käyttävät taloyhtiön pihatietä koulumatkaansa" oli yksi konkreettinen tieto, vaikka jälkeenpäin veikkaan että siinä oli mummoilla vähän omaa teinivihaa mukana, kun ei oikeasti ole ollut minkäänlainen ongelma.
Suosittelen myös pohjapiirrustusten katselua, niitähän näkee nykyään ilmaiseksi rakennusvalvontaviraston nettisivuilta, vaikka se vähän vaivannäköä vaatii. Ainakin itselle oli kiinnostavaa tietää mitä on "seinän takana" missäkin huoneessa, ja miten mahdolliset omat häiriöt kantautuvat muihin asuntoihin ja toisinpäin. Pohjasta voi ehkä päätellä, minkäkokoisia perhekuntia asuisi vieressä, jos sillä on jotain väliä.
Ja tietenkin suomalaisten kauhu, eli niille ihmisille juttelu. Jos on yhtään isompi yhtiö, niin jos on yksityisesittely tai välittäjä jaksaa puhua, niin rapussa voi hyvinkin tavata tulevia naapureita. Itse kysyin yhdeltä lapsiperheeltä millaista oli asua talossa, ja myöhemmin pyörämatkalla parilta mummolta, jotka eivät asuneet talossa mutta joilla oli siellä ystäviä tms. Kyllä siitä jotain kuvaa saa, tai ainakin pahimmat koiranräksytykset tai vastaavat voi tulla tietoon helpommin. Itsellä esim. "teinit käyttävät taloyhtiön pihatietä koulumatkaansa" oli yksi konkreettinen tieto, vaikka jälkeenpäin veikkaan että siinä oli mummoilla vähän omaa teinivihaa mukana, kun ei oikeasti ole ollut minkäänlainen ongelma.
Suosittelen myös pohjapiirrustusten katselua, niitähän näkee nykyään ilmaiseksi rakennusvalvontaviraston nettisivuilta, vaikka se vähän vaivannäköä vaatii. Ainakin itselle oli kiinnostavaa tietää mitä on "seinän takana" missäkin huoneessa, ja miten mahdolliset omat häiriöt kantautuvat muihin asuntoihin ja toisinpäin. Pohjasta voi ehkä päätellä, minkäkokoisia perhekuntia asuisi vieressä, jos sillä on jotain väliä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 475
Tuon pohjapiirrosten lisäksi myös yleistä kaavoitusta jne. Esim. itselleni oli oikein mieluinen tieto että takana oleva tontti on kaavoitettu yleiseen virkistyskäyttöön mutta siihen ei käytännössä johda tietä (kaikki ympäröivät tontit yksityisten ja rakennettu) ja nyt siitä voi vuokrata hieman maata jos esim. kesällä tahtoo viljellä jotain..
Tietysti se tieto voi olla että se ihana paikka mitä myydään järvenrantanäkymällä onkin kaavoitettu siten että parin vuoden päästä siihen eteen rakennetaan (toinen) kerrostalo teidän talon ja järven väliin..
Tietysti se tieto voi olla että se ihana paikka mitä myydään järvenrantanäkymällä onkin kaavoitettu siten että parin vuoden päästä siihen eteen rakennetaan (toinen) kerrostalo teidän talon ja järven väliin..
Menin vuonna 2019 panttaamaan tuon mun yhden asunnon exän lainaan, jotta hän sai eron kohdalla mut ulos ostettua siitä ja omistus hänelle itselleen. Päätöshän oli aika hätäinen kun kulut juoksivat, eikä asunto mennyt kaupaksi kun sitä melkein vuosi yritettiin myydä.
Fast forward nyt kun mulla on aikomus myydä toi asunto, eipä noin vaan onnistu kun pantti on toisen lainaan. Kysyin nyt vielä pankilta, että mitä tälle asialle voi tehdä, ja odottelen vastausta. Mainitsin vielä, että voin omalta osallistua kuluihin mitä tuo pantin poisto vaatii.
Pyrin nyt saamaan asiallisesti neuvottelut käyntiin, että saisiko tuon asunnon irroitettua tuosta lainasta kun sitä on jo aika pitkään lyhennetty / löytyisikö jotain muuta panttia, joka kattaisi loput. Asunnon arvo itsessään lienee jotain 120 - 130k € väliltä ja lainaa on hänellä jotain 80k+ € vielä jäljellä.
Onko täällä antaa neuvoja tilanteeseen?
Toisaalta tuo on myös oppimatka siihen, että en tule koskaan elämässäni panttaamaan kenellekään enää mitään, ellei kyseessä ole tyyliin oma lapsi, jota ei vielä ole olemassakaan
Fast forward nyt kun mulla on aikomus myydä toi asunto, eipä noin vaan onnistu kun pantti on toisen lainaan. Kysyin nyt vielä pankilta, että mitä tälle asialle voi tehdä, ja odottelen vastausta. Mainitsin vielä, että voin omalta osallistua kuluihin mitä tuo pantin poisto vaatii.
Pyrin nyt saamaan asiallisesti neuvottelut käyntiin, että saisiko tuon asunnon irroitettua tuosta lainasta kun sitä on jo aika pitkään lyhennetty / löytyisikö jotain muuta panttia, joka kattaisi loput. Asunnon arvo itsessään lienee jotain 120 - 130k € väliltä ja lainaa on hänellä jotain 80k+ € vielä jäljellä.
Onko täällä antaa neuvoja tilanteeseen?
Toisaalta tuo on myös oppimatka siihen, että en tule koskaan elämässäni panttaamaan kenellekään enää mitään, ellei kyseessä ole tyyliin oma lapsi, jota ei vielä ole olemassakaan
Viimeksi muokattu:
Syksyllä ostin tämän talon. Jotain 2 viikkoa ylimääräistä aikaa meni panttien purkuun. Välittäjän mukaan pantattu 160k€, mutta tämän 1981 tehdyn arvo oli enää 48k€. Ostin itse, eli yksi ostaja vain.Menin vuonna 2019 panttaamaan tuon mun yhden asunnon exän lainaan, jotta hän sai eron kohdalla mut ulos ostettua siitä ja omistus hänelle itselleen. Päätöshän oli aika hätäinen kun kulut juoksivat, eikä asunto mennyt kaupaksi kun sitä melkein vuosi yritettiin myydä.
Fast forward nyt kun mulla on aikomus myydä toi asunto, eipä noin vaan onnistu kun pantti on toisen lainaan. Kysyin nyt vielä pankilta, että mitä tälle asialle voi tehdä, ja odottelen vastausta. Mainitsin vielä, että voin omalta osallistua kuluihin mitä tuo pantin poisto vaatii.
Pyrin nyt saamaan asiallisesti neuvottelut käyntiin, että saisiko tuon asunnon irroitettua tuosta lainasta kun sitä on jo aika pitkään lyhennetty / löytyisikö jotain muuta panttia, joka kattaisi loput. Asunnon arvo itsessään lienee jotain 120 - 130k € väliltä ja lainaa on hänellä jotain 80k+ € vielä jäljellä.
Onko täällä antaa neuvoja tilanteeseen?
Toisaalta tuo on myös oppimatka siihen, että en tule koskaan elämässäni panttaamaan kenellekään enää mitään, ellei kyseessä ole tyyliin oma lapsi, jota ei vielä ole olemassakaan
Muistaakseni pantit saatiin purettua, kun löytyi joku aivan muu takaaja / takaajat. Oma epäilys, että omalla asunnollaan takasivat?
Mullehan ne panttikirjat taisi siirtyä, mutta niille nyt ei oikein ole mitään käyttöä. Panttikirjojen siirrosta vaan täytyi joku summa maksaa pankille.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 209
Jos välit exään ovat kunnossa, niin kannattanee kannustaa kilpailuttamaan lainat samalla, jos hänen nykyinen pankkinsa on nihkeä asunnon arvon tai vakuus-% suhteen. Alkaa olemaan kyllä sillä nurkilla, että pelkän asunnon pitäisi riittää jos ei olla jossain ihan hevonkuusessa, jossa arvonmuodostus asunnoille on lähtökohtaisesti negatiivinen.
Aika neutraalit välit, mutta hän ei noista raha -tai pankkiasioista niin hyvin tiedä (tai tämä on oma oletus perustuen menneisyyteen, voin olla täysin väärässä), joten tässä kohtaa pyrin mahdollisimman helpoimmalla menemään ja tulemaan itsekin tarpeen vastaan.
Joskus pieni menetetty raha on oman mielenterveyden vuoksi parempi kuin vääntö
Mutta kuten totesit niin asunnon arvo ja siitä lyhennetty laina pitäisi jo melkein panttaa itse itsensä.
Kyllä toi pitäisi riittää, jos luvut noin menee ja kuitenkin pystyy hyvin lyhennykset maksamaan.
Edit: pankin silmissä siis riski kasvaa, että laina jää jossain kohtaa maksamatta, jos joka kuukausi mennään nollaan ennen palkkapäivää, lyhennykset myöhässä, lyhennysvapaata käytetty jne. Tässä kohdassa ylimääräinen osake vakuutena onkin oikein kiva juttu. Kyllä nyky tietojärjestelmät kasaa nätisti sen asiakkaan riski scoren ja jos se on matala, niin ihan varmasti onnistuu ton pantin vapautus. Jos taas jotain muuta, niin homma ei onnistukaan välttämättä samassa pankissa, vaan vaatii pankin vaihtamisen.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 401
Perheen sisäinen asuntokauppa, välittäjä ei ole mukana koska kyseessä osakehuoneiston kauppa. Mitä papereita (todennäköisesti Nordea) pankki vaatii kauppakirjan lisäksi koska kaupat tehdään pankin konttorissa asuntolainan vuoksi ? Digitaalinen kauppa ei ilmeisesti onnistu koska välittäjää ei käytetä.
- Liittynyt
- 14.02.2017
- Viestejä
- 1 925
Myin oman asunnon ilman välittäjää. Tarvitset vain kauppakirjan (latasin netistä pohjan) sekä pyydä sinun pankkia postittamaa osakekirja uuden osakkaan pankkiin (jos ei ole digitaalinen). Sitten vaan uuden osakkaan pankkiin sovittuun aikaan allekirjoittamaan paperit ja onkin tehty.
Tämä tehty vastikään samoilla spekseillä. Jopa kahdetkin ilman välittäjää tehty.. Onnistuu, mut vaatii aikaa järjestelyyn että kaikki pääsee paikalle (osalle helppoa, osalle ei - riippuu missä asuu).
Kauppakirja, passit mukaan kaupantekotilaisuuteen, allekirjoitukset kauppakirjaan ja luovutusmerkinnän osakekirjaan. Osakekirja lienee useimmiten pankilla, eli ajoissa omaan pankkiin yhteyttä että lähettää ostajan pankkiin (eli tarvitsevat yhteystiedot sinne ostajan pankkiin), jotta jos fyysinen osakirja, niin lähettävät sen kaupantekotilaisuuteen ja siihen tulee sit siirtomerkkinät kirjata kaupantekotilaisuudessa (ostaja sähköistää sitten).
Oli verrattain yksinkertaista, mutta pankkien tavoittaminen ei ole nopeaa, eli voi mennä aikaa.
Mutta me tehtiin niin että päätettiin kauppapäivä, laitettiin kauppakirjaluonnokset tutustuttavaksi pankille (pitää täsmätä osakesarjat yms. perus speksit), sit pankin kanssa sovitte maksataanko laina pois (yleensä maksetaan ellei ole omaisuutta vakuutta vaihtaa) ja ostajat vaan ostaa.
Helpompaa kuin ajattelin, joskin pitää sit osapuolten päästä paikan päälle ja pankki saattaa veloittaa tapahtumasta rahaa.
Mut joo meillä meni fyysiset kauppakirjat ihan tulosteena, osakekirjat paikan päälle (meillä pankki lähetti ostajan pankkiin kun puhelussa niin sovittiin), passit mukaan ja nimeä alle. Kohtuu iisi jos reilu kauppa kaikille osapuolille, kuten meillä oli.
En tiedä onko hölmö kysymys, mutta onko asuntolainatarjouksia mitään järkeä pyytää eri Osuuspankeista? Ihan vain esimerkkinä siis vaikkapa OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Etelä-Pirkanmaa. Vai ovatko ne kuitenkin niin samaa pankkia, että vetävät samaa linjaa tai antavatko edes useampaa tarjousta.
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 234
Ihan hyvin voi pyytää. Kokemuksia lähipiiristä, jossa toinen osuuspankki tarjosi 0,79 marginaalia ja toinen 0,6 tjsp. Mutta Osuuspankit tekevät siis lainoituspäätökset itsenäisesti.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 735
Omalla kohdalla eivät antaneet useampaa tarjousta. Ilmoittivat vain, että eivät kilpaile keskenään, ja pyysivät valitsemaan kummasta tarjouksen haluaa.
Juuri tämä. Osuuspankit eivät lähtökohtaisesti kilpaile keskenään, vaan saattavat ohjata pyytämään tarjouksen omasta paikallisesta osuuspankista. Kysyvä ei tietysti tieltä eksy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 525
Jeps. Tuosta tosin tuntuu olevan hieman vaihtelevaa näkemystä OP:n sisälläkin, että mistä kannattaa pyytää tarjous mikäli sattuu jo olemaan OP:n asiakkaana ja on muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Osa neuvoo hakemaan lainaa sieltä tulevan asuinalueen OP:lta ja osa taas nykyiseltä.
- Liittynyt
- 11.02.2017
- Viestejä
- 481
Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)
Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.
Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.
Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.
Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 174
No kerro nyt se hinta. Porin ympäristöstä tuollainen kuvailemasi halpa tarkoittaa hintana 10-20t ja minusta se on niin pieni raha ettei korkealta tipu vaikka menisi 5 vuodessa taloyhtiö konkkaan.
Onko siis kerrostaloasunto kalliimpi kuin mitä tuosta omakotitalosta sai vai miksi pitää ottaa lainaa. Vai oliko siinä vanhassa lainaa joka maksettiin pois? Jos niin, niin luulisi sitten uuteenkin saavan.
Ehkä isompi riski onkin että ei mene konkkaan vaan vastikkeita joutuu maksamaan moninkertaisesti ostohinnan.
- Liittynyt
- 11.02.2017
- Viestejä
- 481
Omakotitalosta tuli hivenen alle (kun puolet menee lapsille) mitä siitä kerrostalosta pyydetään. Kerrostalon hinta on 25k euroa.
Onhan se aika kova tiputus, jos arvo on viiden vuoden päästä 0 tai jopa negatiivinen purkukustannusten vuoksi. Silloin arvonlaskua tulisi 416e per kuukausi.
Onhan se aika kova tiputus, jos arvo on viiden vuoden päästä 0 tai jopa negatiivinen purkukustannusten vuoksi. Silloin arvonlaskua tulisi 416e per kuukausi.
Uutiset
-
Audezen Maxwell 2 -kuulokkeet tarjoavat premium-ääntä pelaajille
9.1.2026 15:00
-
Intelin Wildcat Lake saapuu markkinoille Core 3 -sarjana
9.1.2026 12:49
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (2/2026)
9.1.2026 11:08
-
be quiet! julkisti CES-messuilla uusia coolereita ja laajensi tuotevalikoimaansa pelihiiriin
9.1.2026 01:25
-
HP marssitti CES-messuille näppäimistöksi naamioituneen tietokoneen ja kymmeniä uutuuskannettavia
9.1.2026 00:46
