Ankea 90-luku

[Goingdown]

Laitoin mainoksen tuosta koneesta alkuperäiseen postaukseen, joo kyllä se oli tuollainen. Tosin saattaa olla että 1024x768 resoluutio oli lomitettu kuitenkin, muistan vaan että se välkkyi liikaa ollakseen käyttökelpoinen. 800x600 toimi loistavasti.

Muistan vielä näytönohjaimenkin Tseng Labs ET 3000:

DOS Days - Retro Review: Tseng Labs ET4000 - Part 1

website description

dosdays.co.uk

Ihan OK muuten, mutta todella hidas.
EDIT: Jännä että linkki kyllä menee et3000 tarinaan, mutta otsikossa sanotaan et4000.

Toinen EDIT: Muistini mukaan kyllä minun näytönohjaimessa oli vaan 8-bittinen ISA väylä, eli säästetty siinäkin.

Koneessa oli kaikki osat aikalailla halvinta mahdollista, paitsi näyttö ja näppäimistö, niistä tykkäsin. Ne minulla olivatkin käytössä jonnekin vuoteen 1998 vaikka koneen päivittelinkin matkan varrella.

 

[Miksuu]

Itse ostin vuonna 1990 loppuvuodesta ensimmäisen PC koneeni, Samsungin 286, 12 MHz, 1 mega muistia ja 32 megan kovalevy. Näytönohjain SVGA ja näyttö 14" multisync, joka kykeni 1024x768 resoluutioon jollain välkkyvällä virkistystaajuudella, mutta ei kuitenkaan lomitettu. Käytännössä 800x600 oli toimiva, ja hertsejäkin oli muistaakseni 70 paikkeilla.

Koneesta maksoin 7500 markkaa, ja se oli kyllä iso raha, kesätöitä olin tehnyt koko kesän peruskoulusta päästyäni.

Kone oli halvahko vertailussa muihin samantehoisiin myynnissä olleisiin koneisiin, mutta tuossa oli aika onnettoman hidas kovalevy, näytönohjain halvinta svga:ta mitä löytyi, ja vain 5,25" lerppuasema, Dos oli jo vanhahko 3.3 versio. Hiirtä ei tullut myöskään koneen mukana ollenkaan.

Minulla lamavuodet meni pitkälti koulussa ja sen jälkeen armeijassa, armeijan jälkeen pääsin sitten suoraan töihin 90-luvun puolivälin jälkeen, vaikka palkka olikin alussa aivan surkea kun lama vielä kolkutteli.

Edit, löysin Mikrobitistä 11/1990 mainoksen kyseisestä koneesta.

Spoileri

Mulla on hämärämuistikuva et lähes vastaava makso 14000 mk 89 tai 90 alkuvuonna. Joskin mun koneessa oli vaan 20mb kovo ja 512kt muistia. Turponappulalla 12 hrz ja ilman 8hrz. Mutta muistakseni mulla oli vain korppuasema ei lerppua, 128 baudinen korttimodeemikin oli (vai oliko 1024)

 

[Erkki_erikeepperi]

Muistatkohan ihan oikein? Tuollainen näyttö v 1990 on ollut todnäk erittäin kallis, ja 286 SVGA-näytöllä ei kuulosta ihan saman aikakauden komponenteilta ylipäätään (mahdollisya toki on)

Koneessa on näköjään ollut 5,25" lerppu-asema, joten pikemminkin kokoonpano on ollut mennyttä aikaa kuin sitä päivää. Tuohon aikaan lerput oli jo vahvasti hiipuva media. (IBM taisi tuoda korput omiin PS/2 -kokoonpanoihinsa alunperin noin vuonna 1987.)

Mä ostin saman vuoden keväällä siis aiemmin mainitun 8086-kloonin korppuasemalla, ja se maksoi kolmasosan tuon Samsungin hinnasta, reilut pari tonnia! Toki oli siis spekseiltäänkin kaikin puolin paljon huonompi, PAITSI ehkä juuri tuon levyke-aseman osalta. Vaikka olikin DD-asema eikä HD. Anyway. Ja se mun kone oli joku vuoden 1988 malli... Supertarjouksessa keväällä 1990.

PS. PC:n lerppu-asemista puheenollen. Ovat käsittääkseni hyvin arvokkaita nyt. Mulla on yksi sellainen varastossa, mutta en ole saanut toimimaan... Sillä saattaa joka tapauksessa olla arvoa rikkinäisenäkin.

 

[china]

Minulla on vielä tallessa tarjous ja kuitti 1992 hankkimastani 386SX/25 -koneesta, 2MB muistia, 80MB kovalevy (se oli kallis) ja muistaakseni Trident 512kb näytönohjain. Näytön hommasin käytettynä, 14" SVGA oli se.

Jotenkin huikein upgrade-kokemus oli vuoden parin päästä hankittu Soundblaster 2.0, piipityksen sijaan olikin upeat soundit!

 

[kaarlos]

Mulla on hauska muisto keissistä kun oltiin perheen kanssa Veljekset Keskisellä ja isän kollega joka tiesi tietokoneiden näytönohjaimista, oli puhelimen päässä ja muistan kysyneeni että ”me katseltiin tässä näitä rivoja, mikä näistä on hyvä” viitaten toki silloiseen Riva TNT -malliin.

Vanhemmat ja muut hekotteli vieressä.

 

[china]

Eikä se niin ankeaa ysärillä ollut, varsinkaan loppuvaiheessa. 1996 sain ekan kännykän, Ericsson jolla pystyi vastaanottamaan tekstateita muttei lähettämään... GA318 tms. Se meni tuon puutteen vuoksi aika nopeasti vaihtoon.

 

[Goingdown]

Jotenkin huikein upgrade-kokemus oli vuoden parin päästä hankittu Soundblaster 2.0, piipityksen sijaan olikin upeat soundit!

Joo, minä itse hankin myös jostain Soundblaster 1.5 (se oli sellainen pitkä kortti), parani kyllä pelikokemus.

2400 bps modeemin hankin myös, jolla sitten pääsi boxien ihmeelliseen maailmaan.

 

[Mikkos]

Eikä se niin ankeaa ysärillä ollut, varsinkaan loppuvaiheessa. 1996 sain ekan kännykän, Ericsson jolla pystyi vastaanottamaan tekstateita muttei lähettämään... GA318 tms. Se meni tuon puutteen vuoksi aika nopeasti vaihtoon.

Mulla Nokia 1611 muistaakseni ja sillä pysty vastaanottaman ja lähettämään tekstareita. Makso 999mk.

 

[kurkimies]

Mulla Nokia 1611 muistaakseni ja sillä pysty vastaanottaman ja lähettämään tekstareita. Makso 999mk.

Nokia 1610 oli sama puhelin, mutta ilman tekstiviestiominaisuutta

 

[china]

2400 bps modeemin hankin myös, jolla sitten pääsi boxien ihmeelliseen maailmaan.

Juu, modeemit sitten ihan oma lukunsa, taisin aloittaa 1200bps ulkoisella ja sitten ostin 2400bps kortin. Pidin omaa purkkiakin (BBBS:llä pyöri) muutaman vuoden kaverin kanssa, se oli auki vain tiettyyn aikaan illasta kun linjan sai käyttöön.

Muutenkin ysärillä oli tämä teknologinen kehitys tietyllä tavalla hauskimmillaan, moni asia oli uusi ja tekeminen sellaista vähän naivia. Purkkien aikaan tuli myös uutisryhmät ja jotkut purkithan toimi niiden alustoina, sitten oli IRC ja ne kännykät. Yhtäkkiä pystyi kommunikoimaan vaikka minne. Minulla oli irc-clientti yliopiston unix-palvelimella, kun kävin koulussa, loggasin sisään ja pääsin aina tsekkaamaan mitä oli tapahtunut.

 

[ExtraEvil6666]

Koneessa on näköjään ollut 5,25" lerppu-asema, joten pikemminkin kokoonpano on ollut mennyttä aikaa kuin sitä päivää. Tuohon aikaan lerput oli jo vahvasti hiipuva media. (IBM taisi tuoda korput omiin PS/2 -kokoonpanoihinsa alunperin noin vuonna 1987.)

Mä ostin saman vuoden keväällä siis aiemmin mainitun 8086-kloonin korppuasemalla, ja se maksoi kolmasosan tuon Samsungin hinnasta, reilut pari tonnia! Toki oli siis spekseiltäänkin kaikin puolin paljon huonompi, PAITSI ehkä juuri tuon levyke-aseman osalta. Vaikka olikin DD-asema eikä HD. Anyway. Ja se mun kone oli joku vuoden 1988 malli... Supertarjouksessa keväällä 1990.

PS. PC:n lerppu-asemista puheenollen. Ovat käsittääkseni hyvin arvokkaita nyt. Mulla on yksi sellainen varastossa, mutta en ole saanut toimimaan... Sillä saattaa joka tapauksessa olla arvoa rikkinäisenäkin.

Ensimmäisessä PC-koneessa oli kaksi lerppuasemaa, olisikohan vuosi ollut 1987? 8086 -klooni, yksivärinen näyttö. Kyllä sillä Ultima nelosta ja vitosta pelasi ihan mielellään, paljon paremmin pyöri kuin kavereiden kuusnepoilla. Asemat on kadonneet aikaa, mutta lerppuja löytyy vielä.

Mutta pelejä oli hankala hankkia, kun ei kenelläkään muulla ollut PC:tä. 1990-luvulla niitä alkoi tulla sitten muillekin ja pelejä alkoi löytymään. Police Questit ja Space Questit on erityisesti jääneet mielen.

 

[kurkimies]

Juu, modeemit sitten ihan oma lukunsa, taisin aloittaa 1200bps ulkoisella ja sitten ostin 2400bps kortin. Pidin omaa purkkiakin (BBBS:llä pyöri) muutaman vuoden kaverin kanssa, se oli auki vain tiettyyn aikaan illasta kun linjan sai käyttöön.

Tuohon aikaan taisi olla hyvin kallista käyttöä verrattuna nykypäivän netin hintaan.

 

[Mika__]

Tuohon aikaan taisi olla hyvin kallista käyttöä verrattuna nykypäivän netin hintaan.

Ei ainakaan HPY:n alueella ollut kallista: perjantai klo 17 - maanantai 06 tms maksoi yhden sykäyksen.

 

[kjns]

Ei ainakaan HPY:n alueella ollut kallista: perjantai klo 17 - maanantai 06 tms maksoi yhden sykäyksen.

Toisilla halpaa, toisilla kallista. Pahimmillaan modeemiyhteys maksoi puhelumaksun verran paikalliselle puhelinyhtiölle ja internet-operaattori laittoi oman minuuttitaksansa siihen päälle. Riittävän skutsissa kun asui niin samalla paikallispuhelualueella ei edes ollut soittosarjanumeroa niin meni puhelun hinta kaukopuhelumaksun mukaan.

 

[Miksuu]

Ei ainakaan HPY:n alueella ollut kallista: perjantai klo 17 - maanantai 06 tms maksoi yhden sykäyksen.

kyllä mä muistan ajan ko latailin hiukan b&w tissikuvia useamman tunnin ja si maksoin 2500mk pulelinlaskua ettei äiskä saanu sydäriä...

 

[Miksuu]

täsmennetään.. mä olin 70 alun lapsia.. 90 vaihteessa olin si jo oikeesti naisissa ja nörteys jäi parikskymmeeks vuodeks... eli periaateessa mä oon kirjottanu ihan väärään ketjuun. ko mun aikajakso on enempi 80 luvun loppua

 

[Mika__]

kyllä mä muistan ajan ko latailin hiukan b&w tissikuvia useamman tunnin ja si maksoin 2500mk pulelinlaskua ettei äiskä saanu sydäriä...

Kuulostaa ihan ISDN-ajan laskulta? Ei ainakaan HPY:n alueella tuommoista laskua saanut mitenkään aikaiseksi, etenkin jos ajoitti toiminnan iltoihin ja viikonloppuihin.

 

[kurkimies]

kyllä mä muistan ajan ko latailin hiukan b&w tissikuvia useamman tunnin ja si maksoin 2500mk pulelinlaskua ettei äiskä saanu sydäriä...

Siis tuo 2500mk vaihteli noin paljon 1990-luvulla ja tätä juuri meinasin, että hyvin kallista tuohon aikaan. Verrattuna, mitä maksaa nykyään käyttö.
Ei taida monikaan suostua tällä foorumilla jopa yli 700€/kk maksamaan.

Vuoden 1990 rahamäärää 2 500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 773,38 euroa
Vuoden 1999 rahamäärää 2 500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 664,93 euroa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kuulostaa ihan ISDN-ajan laskulta? Ei ainakaan HPY:n alueella tuommoista laskua saanut mitenkään aikaiseksi, etenkin jos ajoitti toiminnan iltoihin ja viikonloppuihin.

HPY on HPY, mutta muilla paikkakunnilla oli muut yhtiöt ja hinnoittelu vaihteli. Ei kaikilla meistä ollut sitä luksusta, että soittelu olisi ollut "ilmaista" mihinkään vuorokaudenaikaan.

 

[china]

Tuohon aikaan taisi olla hyvin kallista käyttöä verrattuna nykypäivän netin hintaan.

Se tosiaan toimi niin että illalla sai ikään kuin aloitusmaksun hinnalla pitää linjan auki niin kauan kuin halusi, olisiko ollut 40 penniä tms se hinta. Me kun pyöritettiin omaa purkkia niin se oli meidän kodin puhelinlinjassa ja purkki oli auki 20-23.

Nettiä pääsi käyttämään samoihin aikoihin, meillä taisi olla Telesampo jonka kautta pääsi joihinkin netin palveluihin jo ysärin alussa, esmes sinne ircciin. Se maksoi erikseen ja oli kallista.

 

[Erkki_erikeepperi]

Se tosiaan toimi niin että illalla sai ikään kuin aloitusmaksun hinnalla pitää linjan auki niin kauan kuin halusi, olisiko ollut 40 penniä tms se hinta. Me kun pyöritettiin omaa purkkia niin se oli meidän kodin puhelinlinjassa ja purkki oli auki 20-23.

Nettiä pääsi käyttämään samoihin aikoihin, meillä taisi olla Telesampo jonka kautta pääsi joihinkin netin palveluihin jo ysärin alussa, esmes sinne ircciin. Se maksoi erikseen ja oli kallista.

Posti- ja telelaitoksella ei ainakaan mielestäni ollut mitään ihmeempiä alennuksia, vaan samat hinnat aina, joten kallista oli modeemin käyttö. Minuuttiveloitus joka tapauksessa. Vai "sykäys" veloitus. No kuitenkin.

 

[Marquette]

Nokia 1610 oli sama puhelin, mutta ilman tekstiviestiominaisuutta

1610:lla pystyi vastaanottamaan mutta ei lähettämään. 1611:llä myös lähettämään.

 

[Miksuu]

Kuulostaa ihan ISDN-ajan laskulta? Ei ainakaan HPY:n alueella tuommoista laskua saanut mitenkään aikaiseksi, etenkin jos ajoitti toiminnan iltoihin ja viikonloppuihin.

Kyllä se oli ihan pien paudien aikaan ja analoogisella puhelimella ko lähes koko päivän oli varattuna.. isdn tuli paljon myöhemmin ja silloin myös tupla linjat jolloin vois käyttää vaan toista ja nähdä soittajan numeron

 

[Mikkos]

Nokia 1610 oli sama puhelin, mutta ilman tekstiviestiominaisuutta

Pystyi tolla 1610 vastaanottamaan mutta ei lähettämään.
Mä hyppäsinkin suoraan tekniikan aallonharjalle ja ostin puhelimen jolla pystyi myös lähettämään

 

[Daatta]

Jonnekin olen noista modeemiajoista kirjoitellutkin. Se oli komiaa, kun parhaimmillaan oli Nokian V.34 ja Telewellin 56kbps modeemit "pinossa" ja siihen vielä ISDN päälle. Terminaalisoftassa oli valinta, millä mihinkin purkkiin soitettiin. Fidonet-nodea pyörittelin ja siellä viesittelin, tuo kyllä jäi siinä vaiheessa kun Internet yleistyi.

Modeemiaikana tiedonsiirrot kestivät pitkään (kuvia, köh. latailtiin), moniajava käyttöjärjestelmä oli luksusta kun pystyi tekemään muuta samalla. OS/2 oli ajossa ainakin siihen asti kun Windows 95 tuli, kenties pidempäänkin. Ysärin lopulla Windows NT 4.0 ja "Ossi" oli siinä kohtaa jo mennyttä aikaa. Pelaamista varten piti dual-bootata Windows 9x:ään, joka tapauksessa.

Kotona puhelut eivät maksaneet mitään (?), kiitos isän työpaikan (paikallinen puhelinyhdistys). Sitten kun muutin omilleni (-98) Turkuun opiskelemaan, niin hetken sai nauttia ilmaisesta iltakäytöstä. AMK:n TIKO-porukka roikkui illat pitkät ICQ:ssa (pikaviestin), kun ilmainen iltakäyttö poistui niin yhtäkkiä ei ollut enää ketään linjoilla. No sitten käytiin enempi baareissa.

Ysärin loppuun ehti myös Celereon 300A, se ylikellottui heittämällä 100Mhz väylällä ja oli 450MHz kelloilla "nopein" prosessori hetken aikaa. Sen jälkeen ei olekaan tullut omistettua markkinoiden nopeinta rautaa, mutta kerran elämässä jopa opiskelijalla oli tuollaiseen varaa.

 

[rallatirai]

Tässä ketjussa palataan aina uudestaan kiistelemään tietokoneiden hinnasta ysärillä..

Komentokeskus Oulu oli yksi Suomen halvimmista paikoista ostaa "kloonikone" tämän mainoksen postasin tänne jo reilu 3v sitten. Lsitetaan vielä uudestaan.
.
Tässä Komentokeskuksen mainos Oulun tietotekniikka teekkareiden vappulehdessä 1992

Ooooh enpä olisi uskonut tuota mainosta enää nähneeni.
Ostin tuolta 386/40:n ja sen toimittamisessa meni yli 80 päivää. Soittelin sinne 40:n päivän jälkeen vähän väliä ja aina sieltä joku tekosyy tuli miksei ole postitettu. Elävästi jäi mieleen kun sanovat, että "Tässä se on pöydällä mutta siitä puuttuu kovalevy".
Vitutti aika rankasti ton puljun toiminta mutta loppupeleissä sieltä tuli kone ja "hyvityksenä" yli kaksinkertasesta toimitusajasta laittoivat 120Mb kovalevyn (80 sijaan) joka oli tietty tosi kiva.

Vähän hymähdin "tilaukset myös faxilla"

 

[Tech_ananas]

Tässä ketjussa palataan aina uudestaan kiistelemään tietokoneiden hinnasta ysärillä..

Komentokeskus Oulu oli yksi Suomen halvimmista paikoista ostaa "kloonikone" tämän mainoksen postasin tänne jo reilu 3v sitten. Lsitetaan vielä uudestaan.
.
Tässä Komentokeskuksen mainos Oulun tietotekniikka teekkareiden vappulehdessä 1992

Olin tuolla Komentokeskuksessa joskus 90-luvulla TET:ssä (työelämään tutustumassa ) viikon? Muistaakseni ainakin Amigan freewareja (vai mitä ne oli?) tuli kopioitua liukuhihnalta. Paljon muuta en tuosta muistakaan.

 

[Sgt.barnes]

Monesti haikailen 90-luvulle takaisin. Elämä saattoi olla ankeampaa, mutta samalla parempaa ainakin omasta mielestä (-80 synt.)

 

[Metu]

Pelikoneet ovat kovasti kiinnostaneet siitä lähtien kun joskus ysärin alkupuolella käytiin Ruotsin laivalla jossa oli sellainen lasten pelihalli, rivi NES konsoleita yleisessä käytössä ja tietysti joka ikinen jatkuvassa käytössä, pelivuoroa piti välillä odotella hyvinkin pitkään mutta toisaalta kukaan ei tullut poiskaan hätistelemään kun kerran ohjaimen käsiinsä sai. Muistan vieläkin elävästi kun Megaman 2 oli jumissa Dr. Wilyn tasolla jossa olisi tarvinnut ampua leijuvia tasanteita ilmaan jotta olisi päässyt seuraaville tikkaille mutta ase-energia oli tuhlattu eikä sitä tuosta saanut lisääkään kerättyä. Konsolit oli tietysti lukon takana enkä muista ikinä nähneeni ketään laivan henkilökuntaa noissa jota olisi voinut nykäistä hihasta resetoimaan kone.

Spoileri: tässä

Isoveli sitten kotona alkoi kärttämään vanhemmilta samaa kotiinkin ja muistaakseni joululahjoista pelikone sitten löytyikin, alkuunsa pelkällä Mariolla ja Duck Huntilla mutta jostain sitä pelikirjastoa lähti pikkuhiljaa kertymään. Pelejä kannatti hankkia käytettynä ja samoin ajan kuluessa koko kaveripiiri omisti konsolin ja pelit kiersivät lainassa talosta toiseen. Uudet pelit olivat tosiaan aivan törkeän kalliita ja tavallista olikin että kerran vuodessa jouluna sai yhden uuden pelin. Myös vuokraustoiminta oli hyvissä voimissa, tosin pelejä kannatti vuokrata vain perjantaisin kun sen sai pitää sitten viikonlopun ajan yhden vuokrapäivän kustannuksella.

Jossain vaiheessa isoveljeä alkoivat tietokoneet kiinnostamaan, toki 100% pelaamisen kannalta ja kun isäkin uskoi tietotekniikan olevan tärkeä tulevaisuuden ala, kotiin saatiinkin aivan vasta julkaistulla Pentium sirulla varustettu tietokone, muistaakseni 60 MHz kellotaajuudella. Mukana tuli peleistä Syndicate jota ei oikein osattu pelata (mikä helvetin "persuade"?) ja Beneath the Steel Sky jota ei myöskään oikein osattu pelata puutteellisen englannin kielitaidon vuoksi. Ala-asteen pihalla kovasti kyseltiin "monikasikutonen se teijän tietokone on?" ja siihen sai päteä että ei se nyt periaatteessa ole mikään kasikutonen koska Pentium on eri juttu mutta se on vähän niin kuin 586. "Aijaa eli siis viiskasikutonen". Tälle ei varmaan yhtäkään peliä ostettu vaan niitä tietysti kopioitiin disketeillä naapurin pojalta ja tällä koneella tuli Doomit ja Duke3D:t koettua.

Seuraava kone olikin Compaq Presario 200 MHz kun entisestä alkoi puhti loppua kesken. Tässä oli uutuutena MMX teknologia prosessorissa joka tulisi kiihdyttämään pelit uskomattomiin sfääreihin mutta käytännössä tuo jäi täysin markkinointitermiksi. Kone oli kuitenkin aivan törkeän hienon näköinen näytön sivussa kelluvine kaiuttimineen.

Spoileri: tämmöinen

Tällä pääsi jo nettiinkin ja olihan se uskomattoman hienoa kun pääsi pelaamaan Quakea muita ihmisiä vastaan. Myöhemmin Quake Team Fortressiin tuli upotettua aivan törkeästi tunteja. Tähän lisättiin jossain välissä 3D-korttikin, joku 3dfx:n Voodoo kortti, ei kuitenkaan mitään näitä käpyisempiä Rush versioita. Tuonkin jälkeen pelasin vielä Quakea pitkään software moodissa ennen kuin joku ICQ tuttu opasti miten quakegl paketti asennettiin ja jessus että peli näyttikin sen jälkeen hyvältä.

Ysärille mahtui vielä kolmaskin tietokone, kellotaajuuden mukavasti tuplaantuessa Pentium II 400 MHz:n myötä. Isoveli valveutuneena harrastajana valitsi koneeseen jonkun Nvidian valmistaman Riva TNT:n eikä alan vakioksi muodostunutta Voodoota. Muutamassa pelissä tuo näkyi kyllä harmillisesti yhteensopivuusongelmina vaikka muuten kortti nopea olikin. Myös keskusmuistia oli jostakin syystä aivan tolkuttomat 256 Mt kun normikoneessa oli tuohon aikaan 64 Mt ja himoharrastajilla ehkä 128 Mt. Jostakin vielä tuli mieleen tuo koneen merkkikin, Meisaku, jota näköjään myi Mikroapaja joka näkyy löytyvän vielä archive.orgista. Tällä tuli koettua Half-life ja tietysti Counter-Strike joka tuli koneelle Beta 4.0 aikoihin. Aivan järkyttävää luksusta näihin aikoihin myös oli ensimmäinen 256 Kbit ADSL liittymä jonka myötä sai viimeinkin roikkua netissä ihan niin paljon kuin jaksoi. Kynäriä tulikin hierottua sitten ihan järkyttäviä määriä.

Huh, olipas pitkät muistelot.

 

[ExtraEvil6666]

Monesti haikailen 90-luvulle takaisin. Elämä saattoi olla ankeampaa, mutta samalla parempaa ainakin omasta mielestä (-80 synt.)

Ihmiset yleensä haikailee takaisin omaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa, riippumatta vuosikymmenestä. Kyllä minustakin 90-luvulla oli mukavaa, mutta jos sinne joutuisi nyt aikuisena, niin viikon päästä luultavasti toivoisi jo takaisin nykyisyyteen.

 

[Sgt.barnes]

Ihmiset yleensä haikailee takaisin omaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa, riippumatta vuosikymmenestä. Kyllä minustakin 90-luvulla oli mukavaa, mutta jos sinne joutuisi nyt aikuisena, niin viikon päästä luultavasti toivoisi jo takaisin nykyisyyteen.

Ehkä se on just musiikki minkä löysi sillon ja huoleton nuoruuselämä. Ulkojäät oli 200m päässä mihin pääsi pelaamaan, ei ollut kännyköitä ja somea ja jatkuvaa infotulvaa.

 

[kurkimies]

Ehkä se on just musiikki minkä löysi sillon ja huoleton nuoruuselämä. Ulkojäät oli 200m päässä mihin pääsi pelaamaan, ei ollut kännyköitä ja somea ja jatkuvaa infotulvaa.

Nykyään tuntuu, että pitäisi olla puhelimen päässä 24/7/365 ja ei 90-luvulla niin väliä lapsena. Kunhan noudatit mahdollista kotiintuloaikaa

 

[kilroy1]

Ihmiset yleensä haikailee takaisin omaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa, riippumatta vuosikymmenestä. Kyllä minustakin 90-luvulla oli mukavaa, mutta jos sinne joutuisi nyt aikuisena, niin viikon päästä luultavasti toivoisi jo takaisin nykyisyyteen.

Samaa mieltä, olin teini kasarilla face ryhmässä haikaillaan "ihanan kasari-ajan" perään vaikka oikeasti itketään sitä mennyttä nuoruutta. Suomi kasarilla oli varsin synkkä ja byrokraattinen paikka, vuosikymmenen lopun nousukausi nyt vähän helpotti tilannetta.

Sama tilanne on kymmenen vuotta myöhemmin syntyneiden kohdalla jotka kaipaavat ysäriä. Voisin käväistä molemmilla vuosikymmenillä mutta tulisi kiire pois.

 

[Delay]

Fidonet-nodea pyörittelin ja siellä viesittelin, tuo kyllä jäi siinä vaiheessa kun Internet yleistyi.

Tähän liittyen, muistan vieläkin mun oman Fido-pointin osoitteen ulkoa. Kaikenlaista turhaa sitä päähän jääkin tilaa viemään

Ite aloitin 2400bps modeemilla joskus '90 tai '91. Parin vuoden päästä päivitin V.34:ään. ISDN tuli sitten 90-luvun puolivälin nurkilla, kun muutin omilleni asumaan.

Kyllä siinä 90-luvun bbs- ja fido-kulttuurissa oli jotakin hienoa

 

[Erkki_erikeepperi]

Samaa mieltä, olin teini kasarilla face ryhmässä haikaillaan "ihanan kasari-ajan" perään vaikka oikeasti itketään sitä mennyttä nuoruutta. Suomi kasarilla oli varsin synkkä ja byrokraattinen paikka, vuosikymmenen lopun nousukausi nyt vähän helpotti tilannetta.

Sama tilanne on kymmenen vuotta myöhemmin syntyneiden kohdalla jotka kaipaavat ysäriä. Voisin käväistä molemmilla vuosikymmenillä mutta tulisi kiire pois.

Suomi oli 80-luvun lopulla suhteessa vauraampi mitä on ikinä ollut ennen sitä tai sen jälkeen. Oli jopa USA:n edellä hetkellisesti ja pohjoismaiden rinnalla.

Joten siinä mielessä haikailu sinne on perusteltua.

Absoluuttinen hyvinvointi voi olla asia erikseen. Tottakai kaikilla maailman mailla menee nyt paremmin kuin 40 vuotta sitten. Tosin kaikin osin elämä Suomessa ei ole parempaa kuin silloin, vaikka pääasiassa olisikin.

 

[Boulder]

Tuli noista modeemimuisteluista mieleen, miten lama-ajan säästöistä huolimatta, oli koulun terveydenhoitajalle hankittu Nokian ECM Quad -modeemi. Muistaakseni oli aika paljon kalliimpi kuin joku toinen vastaava laite.

Sitä en kyllä tiedä, mihin hittoon terkkari tarvi yhteyttä.

 

[ExtraEvil6666]

Tuli noista modeemimuisteluista mieleen, miten lama-ajan säästöistä huolimatta, oli koulun terveydenhoitajalle hankittu Nokian ECM Quad -modeemi. Muistaakseni oli aika paljon kalliimpi kuin joku toinen vastaava laite.

Sitä en kyllä tiedä, mihin hittoon terkkari tarvi yhteyttä.

1990 -luvun alussahan Suomi oli terveydenhuollon tietojärjestelmissä aivan maailman kärkeä.. Sittemmin on mennyt heikommin. Olisiko ollut yhteydessä paikallisen terveyskeskuksen järjestelmiin, siellähän ne oppilaiden tiedot ovat olleet.

 

[Boulder]

1990 -luvun alussahan Suomi oli terveydenhuollon tietojärjestelmissä aivan maailman kärkeä.. Sittemmin on mennyt heikommin. Olisiko ollut yhteydessä paikallisen terveyskeskuksen järjestelmiin, siellähän ne oppilaiden tiedot ovat olleet.

Kyllä ne oli silloin paperisessa kortistossa, muistan oikein hyvin Ehkä ne on joutuneet naputtelemaan tiedot sitten jälkikäteen vielä jonnekin kuntahyytymän järjestelmiin.

 

[ExtraEvil6666]

Kyllä ne oli silloin paperisessa kortistossa, muistan oikein hyvin Ehkä ne on joutuneet naputtelemaan tiedot sitten jälkikäteen vielä jonnekin kuntahyytymän järjestelmiin.

Joo, olivat varmasti myös kortistossa, mutta oli 90-luvulla jo ihka oikeita tietojärjestelmiäkin käytössä. Maailman mittakaavassa vielä aika edistyneitä.

 

[valexi]

Kyllä se oli ihan pien paudien aikaan ja analoogisella puhelimella ko lähes koko päivän oli varattuna.. isdn tuli paljon myöhemmin ja silloin myös tupla linjat jolloin vois käyttää vaan toista ja nähdä soittajan numeron

Ai että mä muistan kun naapurissa pelattiin yöt läpeensä Diabloa ISDN:llä kahdella kaistalla, kun yhdellä oli "liian laginen".
En muista paljonko se puhelinlasku oli, mutta yli 1000mk kuitenkin...

 

[Groomlake]

Kolumbuksella oli tarjolla ISDN kahdella kaistalla puolikiinteällä hinnoittelulla. Muistaakseni arkisin klo 17-07 ja koko viikonlopun sai 249 markan kuukausimaksulla. Muina aikoina sitten minuuttiveloituksella. Usein tuli arkisin odotettua kello viittä, että pääsee nettiin.
128kbs tuntui kyllä nopealta modeemiin nopeuksiin verrattuna.

Kolumbuksella oli myös chatti, jossa tuli usein vietettyä aikaa Kiss FM:n chatin ohella.

 

[kurkimies]

Kyllä se oli ihan pien paudien aikaan ja analoogisella puhelimella ko lähes koko päivän oli varattuna.. isdn tuli paljon myöhemmin ja silloin myös tupla linjat jolloin vois käyttää vaan toista ja nähdä soittajan numeron

ISDN-linjaa mainostettiin sillä, että sen pitäisi osata sammuttaa automaattisest toinen linja jos soitti tai vastaanotti puhelua.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä maksoin puhelinmodeemin käytöstä aika paljon kun paikallisen puhelinyhtiön hinnoittelu ei ollut kovin kuluttajaystävällistä, mutta "kostoksi" pääsin käsiksi kohtuuhintaiseen laajakaistaan 90-luvun lopulla.. Yli neljännesvuosisata siis surffailtu jo laajakaistalla.

 

[oongee]

Tähän liittyen, muistan vieläkin mun oman Fido-pointin osoitteen ulkoa. Kaikenlaista turhaa sitä päähän jääkin tilaa viemään

Ite aloitin 2400bps modeemilla joskus '90 tai '91. Parin vuoden päästä päivitin V.34:ään. ISDN tuli sitten 90-luvun puolivälin nurkilla, kun muutin omilleni asumaan.

Kyllä siinä 90-luvun bbs- ja fido-kulttuurissa oli jotakin hienoa

FidoNet mainittu. Muistan myös omat entiset FidoNet-osoitteeni sekä nodeni puhelinnumeron.

FidoNetissä oli Suomessa aluksi käytössä verkot 504 ja 515, jotka olivat kaksi erillistä kuppikuntaansa, joissa oli kummassakin jäseniä ympäri maan, mutta jossain vaiheessa ylhäältä päin "pakotettiin" maa organisoitumaan uudelleen teleliikennealueiden mukaisiin verkkoihin, joiden numerot olivat 220-229. 220 oli pääkaupunkiseutu.

Osoitteet olivat muotoa ZONE:NET/NODE.POINT jossa kaikki kentät olivat numeroita (ja .POINT -osuus jätettiin pois jos vastaanottaja sijaitsi nodella). Esim. 2:220/111. Zone 2 oli Eurooppa. Suomi oli Region 22, mutta sillä ei ollut osoitteiden kannalta merkitystä.

FidoNetin nodelistojen historiasta voi tehdä hakuja seuraavassa linkissä: Nodelist history search

Itse tilasin USA:sta asti SysOp-alennuksella US Roboticsin V.32bis ja HST -modeemin. Ai että oli nopea. Olin sikäli onnellisessa asemassa, että sain käyttööni erillisen puhelinliittymän dataliikennettä varten, joten modeemi vastasi linjalla 24x7.

Tosin osa edellä kerrotusta oli ehkä jo 80-luvun lopussa. Sori siitä.

Pian 90-luvun edetessä aloin löytää pääsyn internetin ihmeelliseen maailmaan ja FidoNet-hommat unohtui siinä vaiheessa.

 

[Miksuu]

ISDN-linjaa mainostettiin sillä, että sen pitäisi osata sammuttaa automaattisest toinen linja jos soitti tai vastaanotti puhelua.

juuh jos halusit niin. periatteessahan siinä oli siksi kolme "linjaa" kaksi oikeaa mutta kolmas kykeni toimittamaan puhelutiedon tms.. kaksi vaan liikenteeseen toki

 

[kilroy1]

Ysärin paremmalta puoliskolta jäänyt mieleen City- ja Image lehdet. Ja kun ysärin lopussa sain bettiyhreyden niin Cityn chatit olivat takuuvarmoja paikkoja löytää seuraa.

 

[j1m2]

Mielestäni 80-90 luku oli hyvää aikaa ,naiset olivat hoikkia ja nättejä luonnollisella tavalla,eikä ollut somea ja deittipalveluja sotkemassa pariutumista vaan se tapahtui kasvotuksin ihan omien kykyjen mukaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mielestäni 80-90 luku oli hyvää aikaa ,naiset olivat hoikkia ja nättejä luonnollisella tavalla,eikä ollut somea ja deittipalveluja sotkemassa pariutumista vaan se tapahtui kasvotuksin ihan omien kykyjen mukaan.

Mun näkökulma on toki hyvin biasoitunut, kenenpä ei tässä asiassa olisi, mutta sanoisin että optimi-aika naisen vonkauksen saralla oli noin 1998-2005, jolloin toimi vehtauskumppanin haku sekä reaalimaailmasta että bittimaailmasta yhtä lailla. Yöelämä oli täynnään hoikkaa pimua, mutta samanlaista hoikkaa pimua löytyi myös Netistä - se toki saattoi vaatia hyvää verbaaliakrobatiaa koska kuvia ei välttämättä vaihdettu lainkaan tai se oli ihan sivujuonne koko jutussa. Nykyään tosin vaaditaan hyvien kuvien LISÄKSI sitä verbaaliakrobatiaa myös, ja kaikki on kaikin puolin nihkeämpää. Enkä usko, että se on nihkeämpää ainoastaan minulle vaan ihan kautta linjan ylipäätään, hyvin tunnetuista syistä johtuen.

Ja voi pojat kun olisi ollut edes puolet siitä tiedosta ja pelistä mitä nykyään on! Ihan nörttinä haahuillenkin sitä pimua sai, kun vaan osasi vähän runoilla.

 

[Tonnin Seteli]

Yli neljännesvuosisata siis surffailtu jo laajakaistalla.

Ai että miten nostalginen termi. Melkein kuin "käsipuhelin". Mikä tekniikka oli kyseessä aluksi?

 

[takomo]

Varmaankin nicheä vielä tuolloin, mutta pelitarjontahan sinänsä oli juuri räjähtämässä noihin aikoihin eli ei ollut siitä kiinni etteikö mielenkiintoisia pelejä olisi ollut jo runsaasti tarjolla, ja etenkin vielä verrattuna Commodore 64:ään oli tarjonta tietysti kehittyneempää ja aikuisempaa. Mainittakoon esimerkiksi graafiset seikkailupelit ja lentosimulaattorit.

80-90-luvun vaihteessa aika oli jo jättänyt 64:stä pelikoneena mutta Amiga 500 oli voimissaan varsinkin Euroopassa. 80-luvun lopun pelikonsolit (Nintendo, ym?) myivät kuin häkä. Ei, PC ei ollut pelaamiseen houkutteleva alusta. Soundblasterkin taisi tulla vasta 1990. Jo 64:lla soitettiin polyfonista musiikkia mutta PC pystyi piippailemaan.

Koneessa on näköjään ollut 5,25" lerppu-asema, joten pikemminkin kokoonpano on ollut mennyttä aikaa kuin sitä päivää. Tuohon aikaan lerput oli jo vahvasti hiipuva media. (IBM taisi tuoda korput omiin PS/2 -kokoonpanoihinsa alunperin noin vuonna 1987.)

Mä ostin saman vuoden keväällä... Vaikka olikin DD-asema eikä HD.

Riippuu taas kovasti siitä, missä ympäristössä itse kukin toimi. Jos oli yhtään legacyä käsillä, niin lerppu oli välttämätön 90-luvun alussa, eikä korpusta ollut juuri mitään hyötyä. HD-lerppu oli 1.2 MB ja korppu 1.44 MB, ja omien kokemusten mukaan lerput toimivat kuin junan vessa mutta korppujen kanssa oli aina jotain saikkaamista. DD-korppu taas oli jotain todellista nicheä PC-maailmassa.

Mutta eipä silti, jostain pitäisi vielä löytyä OS/2 Warpin asennuskorput. Oli muuten aika kasa. Future-proof.

1990 -luvun alussahan Suomi oli terveydenhuollon tietojärjestelmissä aivan maailman kärkeä.. Sittemmin on mennyt heikommin. Olisiko ollut yhteydessä paikallisen terveyskeskuksen järjestelmiin, siellähän ne oppilaiden tiedot ovat olleet.

Suomi oli vähän joka saralla oikeasti edistyksellinen 80-90-luvun vaihteen tietotekniikassa. Mm. pankki-IT, pankkisiirrot ja -kortit.

Pelkän osaamisen ohella tässä lienee vaikuttanut se, että pienen valtion IT-asioiden toteuttamiseen riitti tavallinen IT-infra mutta 10 kertaa suuremmissa maissa ei riittänyt. Pohjaakin oli meillä luotu jo 60-luvulta alkaen.

Jos puhutaan digitalisaatiosta tämän päivän asiana, niin mennään pahasti metsään. Valtaosa isoista rutiiniprosesseista digitalisoitiin jo 80-90-luvulla. 90-luvulle tultaessa jo uudistettiin vanhoja järjestelmiä paremmiksi.