Kaikki nuo on 80-luvun näyttönormeja, CGA heti IBM PC:n esittelystä, EGA tuli IBM AT:n mukana -84 ja VGA IBM PS/2:n mukana -87. Se, että näitä oli saatavilla, ei suinkaan merkinnyt sitä, että koneisiin olisi yleisesti hankittu "parasta" mitä tarjolla oli. Etenkin CGA oli kuvanlaadultaan aivan susipaska verrattuna mono-näyttöön (640x200 vs 720x350), joten värinäyttöä ei hankittu, ellei sille ollut todellista tarvetta.
Jos joku on ollut todellista nicheä, niin PAL(?)-CGA RF-modulaattorilla. Joku kotikäyttöön myyty Amstrad?
Just sellainen. 80 merkin (MDA) tila ja CGA:n highres -tila kyllä "erottuivat" ja niitä pystyi käyttämään. Käytin kyseistä konetta ihan hyötykäyttöönkin näissä tiloissa, siis televisiolla. Kuva ei tietenkään ollut kovin terävä, mutta tosiaan kyllä siitä selvän sai. Ja tuskin tällaista konetta olisi markkinoilla ollutkaan, jossei selvää saisi. Mitäs järkeä siinä olisi. Enimmäkseen kyllä pelailin sillä, mutta hyvin sai tuntumaa PC:n hyötykäyttömahdollisuuksiinkin. Ja siis halvalla. Mikä oli koko pointti.
Oletko koskaan näyttänyt oikeaa mustavalkonäyttöä? Ne olivat oikeasti hyviä - teräviä ja selkeitä näyttöjä ja hitaan fosforin ansiosta ne eivät edes välkkyneet. Lisäksi videokortti ja monitori olivat halpoja värinäyttöihin verrattuina.
PC/XT-klooneja sai tällaiseen käyttöön todella halvalla, ja varsinkin käytettyinä, kun niitä alettiin päivitellä Windowsia varten.
Jopa 8-bit ISA-väylään on saanut SVGA-kortinkin.
Kyllä. Ja mitä se liittyy mihinkään?
Pointti on siinä, että konehankintasi on edustanut tuohon aikaan hyvin kapeaa nicheä. Ainharva hankki PC:tä pelikoneeksi vaan ne tulivat nimenomaan hyötykäyttöön. Niillä pelattiin sitä mikä kokoonpanossa sattui toimimaan tai sitten ei pelattu ollenkaan.
Ostin PC:n yleisharrastuskoneeksi keväällä 1990. Kakkoskoneena toimi Commodore 64 vielä hetken aikaa.
Muistatkohan ihan oikein? Tuollainen näyttö v 1990 on ollut todnäk erittäin kallis, ja 286 SVGA-näytöllä ei kuulosta ihan saman aikakauden komponenteilta ylipäätään (mahdollisya toki on)
Mulla on hämärämuistikuva et lähes vastaava makso 14000 mk 89 tai 90 alkuvuonna. Joskin mun koneessa oli vaan 20mb kovo ja 512kt muistia. Turponappulalla 12 hrz ja ilman 8hrz. Mutta muistakseni mulla oli vain korppuasema ei lerppua, 128 baudinen korttimodeemikin oli (vai oliko 1024Itse ostin vuonna 1990 loppuvuodesta ensimmäisen PC koneeni, Samsungin 286, 12 MHz, 1 mega muistia ja 32 megan kovalevy. Näytönohjain SVGA ja näyttö 14" multisync, joka kykeni 1024x768 resoluutioon jollain välkkyvällä virkistystaajuudella, mutta ei kuitenkaan lomitettu. Käytännössä 800x600 oli toimiva, ja hertsejäkin oli muistaakseni 70 paikkeilla.
Koneesta maksoin 7500 markkaa, ja se oli kyllä iso raha, kesätöitä olin tehnyt koko kesän peruskoulusta päästyäni.
Kone oli halvahko vertailussa muihin samantehoisiin myynnissä olleisiin koneisiin, mutta tuossa oli aika onnettoman hidas kovalevy, näytönohjain halvinta svga:ta mitä löytyi, ja vain 5,25" lerppuasema, Dos oli jo vanhahko 3.3 versio. Hiirtä ei tullut myöskään koneen mukana ollenkaan.
Minulla lamavuodet meni pitkälti koulussa ja sen jälkeen armeijassa, armeijan jälkeen pääsin sitten suoraan töihin 90-luvun puolivälin jälkeen, vaikka palkka olikin alussa aivan surkea kun lama vielä kolkutteli.
Edit, löysin Mikrobitistä 11/1990 mainoksen kyseisestä koneesta.
)
Koneessa on näköjään ollut 5,25" lerppu-asema, joten pikemminkin kokoonpano on ollut mennyttä aikaa kuin sitä päivää. Tuohon aikaan lerput oli jo vahvasti hiipuva media. (IBM taisi tuoda korput omiin PS/2 -kokoonpanoihinsa alunperin noin vuonna 1987.)
Mulla Nokia 1611 muistaakseni ja sillä pysty vastaanottaman ja lähettämään tekstareita. Makso 999mk.
Juu, modeemit sitten ihan oma lukunsa, taisin aloittaa 1200bps ulkoisella ja sitten ostin 2400bps kortin. Pidin omaa purkkiakin (BBBS:llä pyöri) muutaman vuoden kaverin kanssa, se oli auki vain tiettyyn aikaan illasta kun linjan sai käyttöön.
Ei ainakaan HPY:n alueella ollut kallista: perjantai klo 17 - maanantai 06 tms maksoi yhden sykäyksen.
Toisilla halpaa, toisilla kallista. Pahimmillaan modeemiyhteys maksoi puhelumaksun verran paikalliselle puhelinyhtiölle ja internet-operaattori laittoi oman minuuttitaksansa siihen päälle. Riittävän skutsissa kun asui niin samalla paikallispuhelualueella ei edes ollut soittosarjanumeroa niin meni puhelun hinta kaukopuhelumaksun mukaan.
