Ankea 90-luku

[Joku_242]

Se varsinainen halpojen hintojen ajanjaksohan osui uuden vuosituhannen ensimmäiselle ja jossain määrin toiselle vuosikymmenelle, kun moni tuoteryhmä kävi todella edullisissa hinnoissa. On silti nykyäänkin monella varaa mällätä ja vaikka mitä ostettavaa. 90-luvulla jos moni pystyikin - ainakin velattomana mutta toki kohtuullisen talolainankin kanssa - laittamaan nuukailemalla aika suuren siivun palkasta ylimääräiseen, niin sillä ei saanut mahdottomia. Käytetyt paremmat autotkin olivat sikakalliita, tosin siihenhän ollaan ehkä jossain määrin hyvää vauhtia palaamassa. Tietokoneet vasta olivatkin hinnoissaan. Muistaisin että edes kohtuullinen 486-kokoonpano maksoi pitkälle toistakymmentä tuhatta muinaisrahaa vielä Pentiumin julkaisun jälkeen. En toki silloin vielä ostellut irtokarkkia kummempaa mutta luin mainoksia. Mutta tästähän on kaiken järjen mukaan ja peräti muistaakseni näin pitkässä ketjussa puhuttu pahoinvointiin asti.

Joo, ATK oli kyllä halpaa 00-luvulla ja 2010-luvun alussa. Kaiken lisäksi 2010-luku oli stagnaation vuosikymmen, niin sillä 2011 ostetulla Sandy Bridgellä pärjäsi seuraavalle vuosikymmenelle... eikä näyttiksetkään ollut semmoinen premium-tuote kuin nykyisin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Muistaisin että edes kohtuullinen 486-kokoonpano maksoi pitkälle toistakymmentä tuhatta muinaisrahaa vielä Pentiumin julkaisun jälkeen. En toki silloin vielä ostellut irtokarkkia kummempaa mutta luin mainoksia. Mutta tästähän on kaiken järjen mukaan ja peräti muistaakseni näin pitkässä ketjussa puhuttu pahoinvointiin asti.

Etenkin näytönohjaimet on sen verran hinnoissaan, että suhteessa yhtä korkeatasoinen PC-kokoonpano ei mikään halpa ole nykyäänkään tuohon verrattuna.

1990-luvulla oli koneenpäivitys kyllä yleistä huvia ja melko välttämätöntäkin, koska tekniikka kehittyi niin nopeasti että pari vuotta vanha kone saattoi olla pian ihan jälkeenjäänyttä rautaa ellei osia päivitellyt. Näin ollen ei kokonaan uuden konepaketin ostaminen kaupasta ollut ainakaan harrastelijalle kovin välttämätöntä kovin usein, vaan siis osia päiviteltiin.

Mä ostin viimeisimmän uuden PC-konepaketin vuonna 1991! Vuonna 1993 kasasin uuden koneen osista, mutta siinäkin hyödynsin jotain ton vanhan koneen osia ja sen jälkeen en ole kokonaan uutta konetta kasannut enkä ostanut. Vaan siis päivitellyt aina vanhaa pikku hiljaa. Periaatteessa mun nykyinen pöytä-PC juontaa siis juurensa miltei 35 vuoden taa! Nykyinen kotelo on melkein 20 vuotta vanha, eikä siinä mitään puutteita ole... Päinvastoin, enemmän laajennuspaikkoja kuin miltei missään nykyajan koteloissa.

 

[Tonnin Seteli]

Etenkin näytönohjaimet on sen verran hinnoissaan, että suhteessa yhtä korkeatasoinen PC-kokoonpano ei mikään halpa ole nykyäänkään tuohon verrattuna.

Kyllä se reaalihinnoissa on. Mainitsemani esimerkkihän ei ollut high end rautaa. Jos nykyisin pitää olla 4080 eikä mikä tahansa sellainen, niin oikea vertailukohta tällaiselle olisi maksanut viittaamanani ajankohtana (noin 1993-1994) vähän muuta kuin toistakymmentä tuhatta markkaa.

1990-luvulla oli koneenpäivitys kyllä yleistä huvia ja melko välttämätöntäkin, koska tekniikka kehittyi niin nopeasti että pari vuotta vanha kone saattoi olla pian ihan jälkeenjäänyttä rautaa ellei osia päivitellyt. Näin ollen ei kokonaan uuden konepaketin ostaminen kaupasta ollut ainakaan harrastelijalle kovin välttämätöntä kovin usein, vaan siis osia päiviteltiin.

Pitää paikkansa. Tämä korostaa sitä, että rautaan meni 90-luvulla rahaa ja paljon jos sen piti olla ajanmukaista.

Mä ostin viimeisimmän uuden PC-konepaketin vuonna 1991! Vuonna 1993 kasasin uuden koneen osista, mutta siinäkin hyödynsin jotain ton vanhan koneen osia ja sen jälkeen en ole kokonaan uutta konetta kasannut enkä ostanut. Vaan siis päivitellyt aina vanhaa pikku hiljaa. Periaatteessa mun nykyinen pöytä-PC juontaa siis juurensa miltei 35 vuoden taa! Nykyinen kotelo on melkein 20 vuotta vanha, eikä siinä mitään puutteita ole... Päinvastoin, enemmän laajennuspaikkoja kuin miltei missään nykyajan koteloissa.

Onneksi olkoon! Sinulla on siis monisatavuotinen esi-isän kirves tallella, siihen on vain vaihdettu 16 uutta vartta ja 5 terää.

 

[tenux]

Itekkin "nuoruusvuosia" viettelin 90-luvulla, oli lukio, intti ja amk opiskelemaan ja periaatteessaa työelämässä 90-luvun lopulla kun oli suuri buumi, työntekijät revittiin käsistä.

Tuosta alusta luin noita euroopan mullistavia uutisia, joo niitäkin oli, ja oli estoniaa yms.
Ei noita valtioiden kaatumisia itse sillain muista kun oli nuori, sen sijaan omassa elämässä meni lujaa ja tuossa iässähän siitä pitää nauttia.

Ja PC päivityksetkin oli lähinnäs prossupäivityksiä yms, nykyään pitää maksaa 2x koko muun paketin hinnasta jos haluaa kunnon pelinäyttiksen. Mutta noista ajoista ja tietotekniikan opiskeluista jäi se PC ja raudanhimo ja kasaaminen, tosin nykyisellään jääny vähemmälle kun kaikki maksaa liikaa.

Tuo aika itselleni oli melkeinpä parasta aikaa, tässä iän karttuessa on harmilliseesti terveyskin vähän heikentynyt niin sillain lujaa ei voi enää mennä ja kaveripiirikin toki kaventunut. Eli siis omasta mielestäni ei ollut ankea 90-luku, mutta mielipiteensä ja kokemuksensa kaikilla

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä se reaalihinnoissa on. Mainitsemani esimerkkihän ei ollut high end rautaa. Jos nykyisin pitää olla 4080 eikä mikä tahansa sellainen, niin oikea vertailukohta tällaiselle olisi maksanut viittaamanani ajankohtana (noin 1993-1994) vähän muuta kuin toistakymmentä tuhatta markkaa.

Toki tietotekniikka on halventunut, mutta 1990-luvullakin pärjäsi ihan kohtuu-budjetilla kun osti fiksusti ja rakenteli itse.

Joskus aiempina vuosikymmeninä kun ei tietotekniikan harrastaminen ollut vielä yleistä, niin sitten harrastettiin stereo-laitteistoja, ja nehän oli ihan naurettavissa hinnoissa siihen verrattuna mitä nykyään käytetään musiikin kuunteluun... Sillä alalla saavutettiin halpataso jo viimeistään 1990-luvulla. Toki laatukin kärsi, mutta ei se ollut useimmille niin iso juttu.

Onneksi olkoon! Sinulla on siis monisatavuotinen esi-isän kirves tallella, siihen on vain vaihdettu 16 uutta vartta ja 5 terää.

Niin juuri, mutta kokonaan uutta kirvestä ei ole tarvinnut ostaa, eikä näillä näkymin välttämättä ikinä tarvitsekaan... Nykyinen kotelokin on tosiaan 20 vuotta vanha, enkä nyt äkkiseltään keksi, miksei sillä voisi pärjätä vaikka 10-20 vuotta lisääkin, jos niin haluan. Ei näissä standardeissa mitään isoja muutoksia ole kai odotettavissa lähitulevaisuudessa.

 

[Tonnin Seteli]

Toki tietotekniikka on halventunut, mutta 1990-luvullakin pärjäsi ihan kohtuu-budjetilla kun osti fiksusti ja rakenteli itse.

Joo, mutta ei pärjännyt lähes nollabudjetilla kuten nykyään. Tai jos yritti pärjätä, niin se oli sitten oikeasti jo retroharrasterautaa jolla ei mitään nykyaikaista tehnyt. Ajanmukainen vähänkin parempi rauta oli kallista ja sitä piti ostaa nykymittapuulla usein lisää.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo, mutta ei pärjännyt lähes nollabudjetilla kuten nykyään. Tai jos yritti pärjätä, niin se oli sitten oikeasti jo retroharrasterautaa jolla ei mitään nykyaikaista tehnyt.

Toisaalta nykyään menee enemmän rahaa softaan, etenkin jos pelejä harrastaa, koska eihän 1990-luvulla niistä mitään tarvinnut maksaa..

 

[Tonnin Seteli]

Toisaalta nykyään menee enemmän rahaa softaan, etenkin jos pelejä harrastaa, koska eihän 1990-luvulla niistä mitään tarvinnut maksaa..

Totta tämäkin, vaikka hc-pelaajat erikseen. Toisaalta warettamisen potentiaalin kulta-aika sijoittuu ajalle 90-luvun jälkeen.

Konsolipelit olivat muistaakseni varsin kalliita 90-luvulla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Totta tämäkin, vaikka hc-pelaajat erikseen. Toisaalta warettamisen potentiaalin kulta-aika sijoittuu ajalle 90-luvun jälkeen.

Konsolipelit olivat muistaakseni varsin kalliita 90-luvulla.

No, warettamisen kulta-aika alkoi kyllä jo 1980-luvulla. Ja jatkui siitä pitkälle tämän vuosisadan puolelle, kunnes sitten moninpelaaminen piraattisoftalla tuli aika hankalaksi, mikä oli varmaan pääsyy piratismin hiipumiseen. Toki myös XBOX Game Passin tyyliset palvelut vähentää piratismin mielekkyyttä muutenkin.

Konsolipelit oli todella kalliita 1990-luvulla. Siis tyyliin 400-500 markkaa kappale pahimmillaan. Tätä voi sitten peilata siihen, että PC-pelit maksoi noin 0 markkaa kappale, jos niin halusi. Ilmankos konsolipelaaminen ei mitään älyttömän suosittua ollutkaan Suomessa tuohon aikaan tai 1980-luvullakaan, enemmänkin vasta sitten PlayStationin suosion myötä vuosituhannen vaihteen kieppeillä tms.

Konsolit oli enemmänkin pikkulasten leluja, koska niitä oli helppo käyttää ja pelitkin oli enemmän siihen ryhmään suunnattuja.

 

[jonniv]

Joo, niin on. Kunhan mainitsin "tietyt perusasiat", jotka voivat olla spesifimpiä kuin vaikka asumisen hintaindeksi. Perustasoinen vuokra-asuminen (tai halpa oma talo vaatimattomalla mutta käyttökelpoisella sijainnilla) on kallistunut paljon enemmän kuin "asuminen" yleisesti ottaen, ja tämä kosketti/koskettaa erityisesti niitä, joiden tulokehitys oli/on indeksin alapuolella.

Ei kannata sortua sellaiseen ajatteluun, että pelkästään pääkaupunkiseudun tai muutamien suurimpien kaupunkien asuntojen hintatasot kuvaisivat koko Suomen asuntomarkkinaa. Yli 80% suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Nämä mainitsemasi "perustasoinen vuokra-asuminen" ja/tai "halpa oma talo käyttökelpoisella sijainnilla" kyllä sisältyvät omalla painoarvollaan "Asuminen" -tilaston kustannukseen. Ja tilastoja ei myöskään muodosteta siten, että ne huomioisivat vain tulokehityksessä keskiarvosta jälkeen jääneet.

Se varsinainen halpojen hintojen ajanjaksohan osui uuden vuosituhannen ensimmäiselle ja jossain määrin toiselle vuosikymmenelle, kun moni tuoteryhmä kävi todella edullisissa hinnoissa. On silti nykyäänkin monella varaa mällätä ja vaikka mitä ostettavaa.

Kyllä 2020-luvulla on ollut "halvinta".. Pitää muistaa, että 2000-luvun alusta ansiotasoindeksi on suunnilleen tuplaantunut ja 2010 alustakin n. 50%... Viimeisinä vuosina kohonnut inflaatio on tehnyt jonkun verran kuoppaa ostovoiman suhteen, mutta todennäköisesti senkin vaikutus kiritään takaisin parissa vuodessa.

Edit: Tämä siitä huolimatta etten koskaan ole ollut niin ökyrikas tai kakansyöjä että olisin käyttänyt (edes perskohtaisesti omaan) ruokaan vain 12% tuloistani.

Joo. Näköjään tuo prosentti on aavistuksen noussut johtuen viime vuosien inflaatiosta.

"Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien (pääryhmä 01) osuus kulutusmenoista oli vuonna 2022 pienituloisimmalla viidenneksellä 18 %, kun suurituloisimmilla viidenneksellä se oli 12 %."

 

[matthew]

Muistaakseni -92 compaqin 486-pakettitietokone ja matriisitulostin maksoivat 30000mk eli nykyrahassa n. 9000 eur. 120 megainen kovalevy oli koko kylän isoin ja maksoi ihan helvetisti, varmaan 1000eur nykyrahassa.

Muutama kuukausi tuon oston jälkeen markkinoille tuli intel Pentium, näemmä 900 dollarin hintaan joka nykyrahassa n. 2000 eur.

 

[Tonnin Seteli]

Jonkinlainen kulminaatiopiste, jolla vahingot ohjattiin pankeilta lainanottajille ja takaajille, oli Koiviston konklaavi 6.5.92, jonne Koivisto oli kutsunut mm. korkeimman oikeuden tuomareita keskustelemaan pankkiasioiden oikeuskäsittelystä.

Silloin ei oltu niin huolestuneita vallan kolmijaosta.

Muutama kuukausi tuon oston jälkeen markkinoille tuli intel Pentium, näemmä 900 dollarin hintaan joka nykyrahassa n. 2000 eur.

Väitän ilman lähdettä että pelkän suorittimen suomihinta saati saatavuus oli sitten taas asia erikseen.

 

[KiLLPaTRiCK]

Sinäkö harrastat sellaista?

En, mutta se on nykyisin täysin hyväksyttävää, ilmeisesti?
Mutta varmaan 18 vuotta täytettyään, tytöt voivat seurustella 47 vuotiaan kanssa, koska voihan hänestä tulla presidentti?
15-16 vuotiaana 18 vuotiaan pojan takapenkillä istuminen on kyllä minunkin mielestä rikos ihmisyyttä vastaan.

 

[Tonnin Seteli]

Ei kannata sortua sellaiseen ajatteluun, että pelkästään pääkaupunkiseudun tai muutamien suurimpien kaupunkien asuntojen hintatasot kuvaisivat koko Suomen asuntomarkkinaa. Yli 80% suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Nämä mainitsemasi "perustasoinen vuokra-asuminen" ja/tai "halpa oma talo käyttökelpoisella sijainnilla" kyllä sisältyvät omalla painoarvollaan "Asuminen" -tilaston kustannukseen. Ja tilastoja ei myöskään muodosteta siten, että ne huomioisivat vain tulokehityksessä keskiarvosta jälkeen jääneet.

Juuri näin. En ole lainkaan eri mieltä. Joka tapauksessa 90-luvulla oli - sanottakoon nyt vaikka "vähemmän nälkäisille" - mahdollisuuksia varsin edulliseen elämiseen jotka on nykyään käytännössä poissuljettu.

Osa tästä kieltämättä johtuu alueellisesta kehityksestä. 90-luvulla moni nykyinen kuoleva muuttotappioperiferia oli vielä jokseenkin pystyssä.

Kyllä 2020-luvulla on ollut "halvinta".. Pitää muistaa, että 2000-luvun alusta ansiotasoindeksi on suunnilleen tuplaantunut ja 2010 alustakin n. 50%... Viimeisinä vuosina kohonnut inflaatio on tehnyt jonkun verran kuoppaa ostovoiman suhteen, mutta todennäköisesti senkin vaikutus kiritään takaisin parissa vuodessa.

Nimenomaan ruokatuoteryhmissä ei ole ollut halvinta 2020-luvulla, ja asuminenkin kallistuu koko ajan pieniä häiriöitä lukuun ottamatta. Kaikki eivät ole työvoimapoliittisten korotusten piirissä, ja ylipäänsä yhteiskunta muuttuu. Totta kai suurelle osalle ihmisistä, minullekin, nykyään on melkein kaikki edullisempaa kuin 90-luvulla vastaavassa positiossa olisi ollut.

Joo. Näköjään tuo prosentti on aavistuksen noussut johtuen viime vuosien inflaatiosta.

"Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien (pääryhmä 01) osuus kulutusmenoista oli vuonna 2022 pienituloisimmalla viidenneksellä 18 %, kun suurituloisimmilla viidenneksellä se oli 12 %."

Joo, meinasinkin huomauttaa että lähde oli vuodelta 2017, jolloin 90-luku näyttäytyi kalliimpana kuin nykyään. Ei se ero toki ihan mullistava ole.

 

[Pakana]

Niin juuri, mutta kokonaan uutta kirvestä ei ole tarvinnut ostaa, eikä näillä näkymin välttämättä ikinä tarvitsekaan... Nykyinen kotelokin on tosiaan 20 vuotta vanha, enkä nyt äkkiseltään keksi, miksei sillä voisi pärjätä vaikka 10-20 vuotta lisääkin, jos niin haluan. Ei näissä standardeissa mitään isoja muutoksia ole kai odotettavissa lähitulevaisuudessa.

Mulla on samalla lailla "90-luvulla hankittu" tietokone, ja koppakin lienee lähes 20v, mutta ihan kaikkea ei ole vielä vaihdettu. Näppäimistö on vaihtunut viimeksi silloin 90-luvulla, ja jos tuo ei keksi hajota, sen päivittämiseen ei ole mitään perusteita, muutenkin pidän tuota winkeyless mallia parempana.

 

[takomo]

Käytetyt paremmat autotkin olivat sikakalliita, tosin siihenhän ollaan ehkä jossain määrin hyvää vauhtia palaamassa.

Laman vuoksi Suomessa myytiin 92-94 erittäin vähän uusia autoja, ja ne mitä myytiin tuli tosi tarpeeseen, kovaan ajoon. Hyviä, uudehkoja vaihtoautoja (ruiskulla ja katilla) oli niukasti tarjolla. Sen sijaan 80-luvun lopun kaasaripelejä oli runsaasti kaupan, rapeita Mazdoja ja Nissaneita riitti.

EU-jäsenyyden myötä odotettiinkin Keski-Euroopan tuonnin vapautuvan vapaakaupan hengessä mutta tässä valtio petti autoilijat pahemman kerran. Käytettyjä tuontiautoja verotettiin lähes uutta vastaavasti kuten ennenkin eikä tuonti kannattanut. Alkoi loputtomat oikeudenkäynnit valtiota vastaan, ja vaadittiin useampi tuomio EU-tuomioistuimestakin ennen kuin käytettyjen verotus alkoi olla edes jotenkin kohdillaan. Pahimmillaan hallinto-oikeuden tuomari ripitti autoilijoita mediassa "turhista" valituksista. Säädettiin erityislaki, jolla autoveropalautuksille ei tarvinnut maksaa tavanomaista viivästyskorkoa.

Tietokoneet vasta olivatkin hinnoissaan. Muistaisin että edes kohtuullinen 486-kokoonpano maksoi pitkälle toistakymmentä tuhatta muinaisrahaa vielä Pentiumin julkaisun jälkeen.

90-luku on niin tuoretta aikaa, että netin syövereistä löytyy vielä autenttista aikalaisdataa. Tässäpä vanhin löytämäni mikrokauppahinnasto 1996 joulukuulta. Hinnat elivät nopeasti, eli tämä on vain tuon hetken tilanne.

Micset Hintalista 18.12.96

Tuolta kun laskeskelee, niin P133/16Mb rungolle tulee hintaa esim. 4800 mk, +levyt,näpp,hiiri 2400 mk, + 17" monitori 3500 mk, eli perus-Pentin kaikkineen olisi saanut vajaalla 11k markalla. Siihen sitten jostain piraatti-Windows.

90-luvulla monitori muodosti helposti erittäin merkittävän osan paketin hinnasta etenkin, jos 14"-15" ruutu ei riittänyt. Esim. Nokian 447X 17"-Trinitron taisi alkujaan olla liki kymppitonnin putki.

Joka tapauksessa 90-luvulla oli - sanottakoon nyt vaikka "vähemmän nälkäisille" - mahdollisuuksia varsin edulliseen elämiseen jotka on nykyään käytännössä poissuljettu.

Osa tästä kieltämättä johtuu alueellisesta kehityksestä. 90-luvulla moni nykyinen kuoleva muuttotappioperiferia oli vielä jokseenkin pystyssä.

Paljonko tästä kuolevaksi muuttotappioperiferiaksi muuttumisesta on itse asiassa 90-luvun laman syytä? Etenkin laaja yritystoiminnan alasajaminen on voinut olla kohtalokas suonenisku monelle kylälle. Vuosituhannen vaihteen IT-huuma ei kohdellut maata mitenkään liian tasaisesti.

 

[matthew]

Väitän ilman lähdettä että pelkän suorittimen suomihinta saati saatavuus oli sitten taas asia erikseen.

Varmaankin juurikin noin. 1994 mikrobitit löytyvät googlella ja 1994 486sx25 (ei matikkaprossua) hinta on ollu 1150mk
-92 ostettuna 486dx50 on ollut aivan helvetin kallis, muistan kyllä että puolet kylän pojista kävivät taivastelemassa konetta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Muistaakseni -92 compaqin 486-pakettitietokone ja matriisitulostin maksoivat 30000mk eli nykyrahassa n. 9000 eur. 120 megainen kovalevy oli koko kylän isoin ja maksoi ihan helvetisti, varmaan 1000eur nykyrahassa.

Muutama kuukausi tuon oston jälkeen markkinoille tuli intel Pentium, näemmä 900 dollarin hintaan joka nykyrahassa n. 2000 eur.

120 megainen levy vuonna 1992 ei kai mikään tolkuttoman iso ole ollut kuitenkaan. Halvassa peruskoneessakin oli joku 60 megainen jo vuonna 1991, kuten esimerkiksi minulla.

Joku tuossa ei ehkä ihan täsmää, joko vuosi, koko tai hinta.. =)

Mulle on jäänyt elävästi mieleen, että yksi kaveri kehuskeli isällään olleen 1 gigainen levy vuonna 1991. Hieman asiaa tutkittuani se voi pitää teoriassa paikkaansa. IBM 0663 "Corsair" -malli julkaistiin loppuvuonna 1991 ja siinä oli juurikin gigan kapasiteetti, ja laitteen fyysinen koko täyskorkea 3,5 tuumaa.

Tuohon aikaan kapasiteetti tuntui ihan käsittämättömältä, vaikka toisaalta CD-ROM oli ollut yleisessä tiedossa (mutta ei yleisessä käytössä) jo vuosia tuossa vaiheessa ja siinä mielessä kokoluokka oli jotenkin tuttu ja käsitettävissä.

 

[matthew]

120 megainen levy vuonna 1992 ei kai mikään tolkuttoman iso ole ollut kuitenkaan. Halvassa peruskoneessakin oli joku 60 megainen jo vuonna 1991, kuten esimerkiksi minulla.

Joku tuossa ei ehkä ihan täsmää, joko vuosi, koko tai hinta.. =)

Mulle on jäänyt elävästi mieleen, että yksi kaveri kehuskeli isällään olleen 1 gigainen levy vuonna 1991. Hieman asiaa tutkittuani se voi pitää teoriassa paikkaansa. IBM 0663 "Corsair" -malli julkaistiin loppuvuonna 1991 ja siinä oli juurikin gigan kapasiteetti, ja laitteen fyysinen koko täyskorkea 3,5 tuumaa.

Tuohon aikaan kapasiteetti tuntui ihan käsittämättömältä, vaikka toisaalta CD-ROM oli ollut yleisessä tiedossa (mutta ei yleisessä käytössä) jo vuosia tuossa vaiheessa ja siinä mielessä kokoluokka oli jotenkin tuttu ja käsitettävissä.

"halpa" peruskone ilman lisälaitteita tuohon aikaan oli 10000mk tai 3000eur nykyrahana.
1994 mikrobitissä 200 megaiset levyt ovat maksaneet 1950mk, 1992 hinta per mega on varmaan ollut jotain 2-4 kertaa tuon verran.
villi arvaus 120 megaisen levyn hinnasta -92 ois sitten 4000mk tai ~1100eur nykyrahana. Ei jumalauta

 

[Erkki_erikeepperi]

"halpa" peruskone ilman lisälaitteita tuohon aikaan oli 10000mk tai 3000eur nykyrahana.

6000 markkaa maksoi mun 286 VGA peruskonepaketti loppuvuonna 1991, sis. monitori ja 60 megainen kovalevy.

Mielestäni noin 6000 markkaa oli perus-PC -paketit 80-luvun lopussakin, speksit tietenkin heikommat.

Aivan karvalakkimalleja saattoi saada paljon halvemmallakin, etenkin ilman monitoria ja kovalevyä. Itsekin ostin sellaisen 1990...

 

[matthew]

6000 markkaa maksoi mun 286 VGA peruskonepaketti loppuvuonna 1991, sis. monitori ja 60 megainen kovalevy.

Mielestäni noin 6000 markkaa oli perus-PC -paketit 80-luvun lopussakin, speksit tietenkin heikommat.

Aivan karvalakkimalleja saattoi saada paljon halvemmallakin, etenkin ilman monitoria ja kovalevyä. Itsekin ostin sellaisen 1990...

Ite olin vielä tuollon ysärin alussa ala-aste iässä että en niin muista tai tiedä mitä mikä oli peruskone ja mitä se maksoi, -94 mikrobitissä "tehokoneet" 10-12kmk mutta vielä kaikki 486-prossulla tohonkin aikaan tossa hintaluokassa.
Mutta tosiaan perheen ensimmäinen pc oli -92 ostettu 50Mhz 486dx2 joka koko pakettina värimatriisi!tulostimen kanssa 30 000mk.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ite olin vielä tuollon ysärin alussa ala-aste iässä että en niin muista tai tiedä mitä mikä oli peruskone ja mitä se maksoi, -94 mikrobitissä "tehokoneet" 10-12kmk mutta vielä kaikki 486-prossulla tohonkin aikaan tossa hintaluokassa.
Mutta tosiaan perheen ensimmäinen pc oli -92 ostettu 50Mhz 486dx2 joka koko pakettina värimatriisi!tulostimen kanssa 30 000mk.

486dx2 oli high-end kamaa 1992 (kyseinen prosessori julkaistiinkin vasta 1992). Mä ostin ensimmäisen 386-prossun ja emolevyn vasta 1993. Oli sentään 40 megahertsinen AMD eli nopea 386:ksi.

Tosiaan jokaiselle löytyi jotakin maksukyvyn mukaan, ja esimerkiksi pelit tuki aika hyvin kaikenlaisia hardware-konfiguraatioita. Suurin piirtein 1993 lähtien uudet pelit kyllä toimi lähinnä 386 protected moodissa eli tuki vanhoille 286/086 -koneille loppui sitä myöten. Ja tietysti viimeistään tuolloin jäi unholaan myös VGA:ta huonommat grafiikkaratkaisut.

 

[jak_pdgm]

Tietokoneiden hinnoista puheenollen sain ensimmäisen keltaisesta pörssistä bongatun 486 dx2 66 pc:n kai kesällä -94 ja se maksoi 4000 markkaa. Nykyrahassa ilmeisesti 1122 euroa. Ihmettelen kyllä miten äidillä on ollut pistää tuollainen summa meikäläisen typerään tietokoneeseen.

 

[Joku_242]

Kyllä 2020-luvulla on ollut "halvinta".. Pitää muistaa, että 2000-luvun alusta ansiotasoindeksi on suunnilleen tuplaantunut ja 2010 alustakin n. 50%... Viimeisinä vuosina kohonnut inflaatio on tehnyt jonkun verran kuoppaa ostovoiman suhteen, mutta todennäköisesti senkin vaikutus kiritään takaisin parissa vuodessa.

No eikä ole. Palkkojen reaaliarvo on Suomessa junnannut paikallaan viimeiset ~15 vuotta...

Suomalaiset saavat palkallaan nyt niin vähän ostettua, että se on jo sukupolvikokemus, kuvailee asiantuntija

Jos SAK:n vaatima 10 prosentin palkankorotus toteutuisi, palkansaajien elintaso palautuisi vuoden 2021 tasolle jo ensi vuonna.

yle.fi

 

[kilroy1]

Tässä ketjussa palataan aina uudestaan kiistelemään tietokoneiden hinnasta ysärillä..

Komentokeskus Oulu oli yksi Suomen halvimmista paikoista ostaa "kloonikone" tämän mainoksen postasin tänne jo reilu 3v sitten. Lsitetaan vielä uudestaan.
.
Tässä Komentokeskuksen mainos Oulun tietotekniikka teekkareiden vappulehdessä 1992

 

[Mika__]

Markka-aikaan 10t mk oli aika hyvä ennakkobudjetti hyvälle koneelle, joka vuosi samalla rahamäärällä sai aina vain nopeampia koneita.

 

[Antw]

Markka-aikaan 10t mk oli aika hyvä ennakkobudjetti hyvälle koneelle, joka vuosi samalla rahamäärällä sai aina vain nopeampia koneita.

Tuo vastaa nykyrahassa n. 2800 euroa, ei sillä mitään kovin high-end -konetta saa nykyäänkään. Näytönohjaimet ovat niin käsittämättömissä hinnoissa, että kokonaiskuva hämärtyy. Toisaalta 90-alussa kalleimmat 486-kokoonpanot maksoivat 100,000 mk..

 

[Mika__]

Tuo vastaa nykyrahassa n. 2800 euroa, ei sillä mitään kovin high-end -konetta saa nykyäänkään. Näytönohjaimet ovat niin käsittämättömissä hinnoissa, että kokonaiskuva hämärtyy. Toisaalta 90-alussa kalleimmat 486-kokoonpanot maksoivat 100,000 mk..

Mitä väliä mitä sillä saa suhteessa tänä päivänä?

Kymppitonnilla sai 90-luvulla hyvän koneen tarkasta vuodesta riippumatta. Hyvä kone = tekee suurin piirtein kaiken mitä 90% käyttäjistä nyt koneellaan tekee. En kyllä muista nähneeni 100t markan kotikoneita tarjolla, toki hintaan pääsee lisäämällä tavaraa koneeseen mutta ei 90- luvun alussa sitä lisättävää tavaraakaan oikein ollut järjettömästi millä oikeasti jotain lisäarvoa käytännössä tulisi.

Tuo 2800€ kuulostaa aika kalliilta mitä tällä foorumilla monesti kysellään, suurin osa ketjuista käsittelee huomattavasti edullisempia kokoonpanoja, toki harvat myös kalliimpia ja näiden vaikuttimina on yleensä spessutarve tai sitten vaan taskuissa polttaa ja pitää ostaa speksejä.

 

[Algron28]

Mitä väliä mitä sillä saa suhteessa tänä päivänä?

Kymppitonnilla sai 90-luvulla hyvän koneen tarkasta vuodesta riippumatta. Hyvä kone = tekee suurin piirtein kaiken mitä 90% käyttäjistä nyt koneellaan tekee. En kyllä muista nähneeni 100t markan kotikoneita tarjolla, toki hintaan pääsee lisäämällä tavaraa koneeseen mutta ei 90- luvun alussa sitä lisättävää tavaraakaan oikein ollut järjettömästi millä oikeasti jotain lisäarvoa käytännössä tulisi.

Tuo 2800€ kuulostaa aika kalliilta mitä tällä foorumilla monesti kysellään, suurin osa ketjuista käsittelee huomattavasti edullisempia kokoonpanoja, toki harvat myös kalliimpia ja näiden vaikuttimina on yleensä spessutarve tai sitten vaan taskuissa polttaa ja pitää ostaa speksejä.

On sillä se että pitää myös verrata montako tuntia keskiverto palkansaaja joutui töissä käymään voidakseen ostaa kymppitonnin koneen. Vasta siten voidaan verrata hintoja tänään ha tuolloin.

 

[Bigfoot007]

Valtaosa omasta lapsuudesta ajoittuu 90-luvulle, josta ei ole jäänyt pahemmin hyviä muistoja. VHS-kasetit, puhelinkopit, kasettien "waretus" sekä 8 ja 16 bittiset Nintendo konsolit olivat parhautta. Televisiosta pyöri myös laatusarjoja mm. X-Files, NYPD Blue ja tietenkin TMNT. Tietokoneet tuli missattua täysin, naapurin rikkailla kakaroilla oli Amiga ja koulussa oli ikivanha Macintosh, jolla sai harjoitella piirtelyä ja tekstinkäsittelyä.
Köyhyys, vanhempien alkoholismi, huostaanotto ja sen myötä ala-asteen aloitus uudella paikkakunnalla. Stadilaisia ei katsottu tuppukylällä hyvällä, jotenTurpiin tuli joka toinen päivä, kunnes osasi lyödä takaisin vähän lujempaa. Välituntivalvoja kaupitteli jo 9-vuotiaille savukkeita, vähän vanhemmat vetivät jo ensimmäiset kännit. Omat kokeilut rajoittuivat keskiolueseen, joka maistui kohtalaisen paskalta. Myöskään hiilihappojuomat eivät sytyttäneet, Pommac oli ainoa, jota sai vedettyä kurkusta alas. Lama-ajan säästöt paistoivat joka paikassa. Harva se päivä lähikauppa oli ryöstetty, ja pariin otteeseen myös kouluun murtauduttiin, ja vorojen matkaan lähti kalliimpia AV-laitteita. Koulukirjat olivat alusta lähtien käytettyjä, ja ensimmäiset viikot kuluivat mukavasti kumitellessa edellisen vuosiluokan töherryksiä pois sivuilta. Ensimmäinen jälki-istunto tuli siitä hyvästä, kun tärvelin paskaisen vesivärimuotin sekoittamalla siihen liikaa vettä. Ruumiillinen kuritus oli varsin sallittua, koulussa lyötiin karttakepillä sormille, jos ei keskittynyt ja "kotona" nostettiin seinälle tai pamautettiin vyöllä päähän, jos ei totellut mielivaltaisia sääntöjä. Toisen pojan kanssa saatettiin istua tuntikausia siivouskomeroon lukittuna, syyksi riitti, huoltajien henkilökohtainen vitutus tai rööki oli loppunut tai krapula, välillä meidät saatettiin unohtaa sinne yön ylikin, siinä sitten nukut istumisasennossa. Ruokaa ei saanut jättää syömättä, koska Afrikassa lapset näkivät nälkää, oli millaista oksennusta tarjolla tahansa, erityisiä suosikkejani olivat lihakeitto (ilman lihaa) ja kalakeitto (ilman kalaa). Taskurahaa tuli 50 penniä, jos imuroi huoneensa, ja 20 penniä jos vei roskat. Siitä sitten kerättiin vitonen kasaan, ja tuhlaamaan ne rahat paikalliseen Pelikaaniin. Lankapuhelimet olivat kovaa shittiä siihen aikaan, ja lapsille oli tapana juosta ensimmäisenä puhelimeen ja vastata jotain älyvapaata tai huudella törkyä, oli soittaja kuka tahansa.

 

[Antw]

Mitä väliä mitä sillä saa suhteessa tänä päivänä?

Kymppitonnilla sai 90-luvulla hyvän koneen tarkasta vuodesta riippumatta. Hyvä kone = tekee suurin piirtein kaiken mitä 90% käyttäjistä nyt koneellaan tekee. En kyllä muista nähneeni 100t markan kotikoneita tarjolla, toki hintaan pääsee lisäämällä tavaraa koneeseen mutta ei 90- luvun alussa sitä lisättävää tavaraakaan oikein ollut järjettömästi millä oikeasti jotain lisäarvoa käytännössä tulisi.

Tuo 2800€ kuulostaa aika kalliilta mitä tällä foorumilla monesti kysellään, suurin osa ketjuista käsittelee huomattavasti edullisempia kokoonpanoja, toki harvat myös kalliimpia ja näiden vaikuttimina on yleensä spessutarve tai sitten vaan taskuissa polttaa ja pitää ostaa speksejä.

Kunhan vertasin hintoja nykyrahaan inflaatio huomioiden. 10kmk tuntui kyllä tuolloin huomattavasti isommalta rahalta silti kuin 2800e nyt, kun verrataan palkkoihin. 10kmk oli enemmän kuin perusduunarin kuukausipalkka, ja 2800e taas vastaavasti suunnilleen alin mahdollinen palkkaporras jos täysipäiväisesti on töissä. Jos ysärillä monitori oli kallein yksittäinen komponentti, niin näytönohjaimet nykyään ovat käsittämättömissä hinnoissa. Tuosta 2800e:sta helposti yli puolet palaa pelikoneessa pelkkään näytönohjaimeen, jolloin muille komponenteille (sis. näytön) ei juuri jääkään valinnanvaraa.

Ja ei noita 100kmk 486-kokoonpanoja varmasti kotikäyttöön ollut tarkoitettukaan. Ne kalleimmat 486-suoritinmallit (486DX4) vaan olivat jo itsessään poskettoman kalliita. En ole todistetusti koskaan nähnyt 100kmk kokoonpanoa, mutta huhuja tällaisista pyöri niin monesta eri lähteestä, etten ihmettele vaikka näitä olisikin ollut.

 

[Daatta]

Aah, ihana kamala ysäri. Jonkinlainen ankeus tuosta on itsellekin jäänyt päällimmäisenä mieleen, grunge ja isot flanellipaidat. ATK oli parasta, ensimmäinen itse koottu tietokone etenkin. 486DX4/100 VLB-emolla ja Tseng W32/i näytönohjaimella. Tallennustilaa oli ainakin 240MB ja mahtava Gravis Ultrasound äänikortti. Jälkimmäiset ovat tallessa edelleen (toimintakuntoisina), itse kone hienoinen minitornikoteloineen meni valitettavasti SER:iin kotitaloa siivotessa... Ainoa asia mistä olen katkera. Isä oli "alalla" töissä ja sai noita sopivasti, muistan että 486:n osat käytiin Turun Pinukselta hakemassa.

Monitorit olivat erityisen kalliita, mutta siihenkin löytyi lääke. Olin (95-00) töissä Salon monitoritehtaassa, ensin linjalla ja sittemmin IT-osastolla harjoittelemassa opiskelujen ohessa. Työsuhde-etuihin kuului osto-oikeus firman tuotteisiin. Ensimmäinen ostokseni oli mainittu 447X, maksoikohan se 2400mk? Monitoreita tuli ostettua varmaan kymmenkunta, kunnes toiminta vuosituhannen vaihteessa loppui. Hyviä vehkeitä, mutta ei ole niistäkään jäljellä kuin yksi 449E(?) vanhemmilla.

Sittemmin kone on tullut uusittua tai päivitettyä tarpeen mukaan, mutta ensimmäinen 486 säilyy aina mielessä. Viime vuosina on tullut retroiltua ja hommattua komponentteja ja kokoonpanoja mm. täältä, sellaistakin tavaraa minkä on edellisessä muutossa hävittänyt.

 

[Mika__]

10kmk tuntui kyllä tuolloin huomattavasti isommalta rahalta silti kuin 2800e nyt, kun verrataan palkkoihin.

Se on totta. Sain 1998 ensimmäisen oikean duunipaikan erinäisten kesä- ja harjoittelupaikkojen jälkeen ja tuuletin kun uusi pomo vahvisti, että liksa on 11tmk/kk

Edit: Määräaikainen oli juuri loppumassa ja tämä teki useamman tonnin korotuksen.

 

[Mikkos]

Se on totta. Sain 1998 ensimmäisen oikean duunipaikan erinäisten kesä- ja harjoittelupaikkojen jälkeen ja tuuletin kun uusi pomo vahvisti, että liksa on 11tmk/kk

Edit: Määräaikainen oli juuri loppumassa ja tämä teki useamman tonnin korotuksen.

Mun eka vakituinen duunipaikka oli -97 ja palkka oli 5500mk/kk ja nousi muistaakseni vuoden paikkeilla 6000mk/kk ja kun lähdin sieltä 2005 liksa oli 1350e/kk.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kunhan vertasin hintoja nykyrahaan inflaatio huomioiden. 10kmk tuntui kyllä tuolloin huomattavasti isommalta rahalta silti kuin 2800e nyt, kun verrataan palkkoihin. 10kmk oli enemmän kuin perusduunarin kuukausipalkka, ja 2800e taas vastaavasti suunnilleen alin mahdollinen palkkaporras jos täysipäiväisesti on töissä. Jos ysärillä monitori oli kallein yksittäinen komponentti, niin näytönohjaimet nykyään ovat käsittämättömissä hinnoissa. Tuosta 2800e:sta helposti yli puolet palaa pelikoneessa pelkkään näytönohjaimeen, jolloin muille komponenteille (sis. näytön) ei juuri jääkään valinnanvaraa.

Ja ei noita 100kmk 486-kokoonpanoja varmasti kotikäyttöön ollut tarkoitettukaan. Ne kalleimmat 486-suoritinmallit (486DX4) vaan olivat jo itsessään poskettoman kalliita. En ole todistetusti koskaan nähnyt 100kmk kokoonpanoa, mutta huhuja tällaisista pyöri niin monesta eri lähteestä, etten ihmettele vaikka näitä olisikin ollut.

Ei perusmonitorit mitään kovin kalliita olleet. Kalliita ne oli pikemminkin 1980-luvulla, josta syystä useimmilla kotikäyttäjillä oli tyytyminen televisioon.

Perus SuperVGA-monitorit oli jotain tuhannen markan luokkaa. Aluksi kokoluokka oli 14-15 tuumaa mutta loppupuolella alkoi isommatkin olla kohtuuhinnoissa. Ostin 17-tuumaisen monitorin vuonna 1999 reilulla tonnilla. Se on vieläkin olemassa varastossa, onkohan arvo säilynyt miten hyvin, koska CRT-näytöthän alkaa pikku hiljaa olla haluttua antiikkia..

Trinitronit yms. huippumallit on asia erikseen. Ne oli kalliita mutta myös suhteessa hyvin laadukkaita verrattuna perusnäyttöihin.

DX4-prosessori julkaistiin vasta 1994, siis viitisen vuotta alkuperäisen 486:n jälkeen, ja kyllähän tuossa vaiheessa hinnat oli tasaantuneet eikä noi varmasti mitään kohtuuttomuuksia maksaneet. Pikemminhän se oli vanhan arkkitehtuurin tekohengittämistä kuin mitään superhienoa uusinta uutta. Pentium julkaistiin vuotta aiemmin ja esimerkiksi AMD:lla oli kilpailevia suorittimia.

 

[Moloch]

90-luvun puolivälin PC-pelaamisesta 386/486 koneilla on kyllä jäänyt lähtemättömät muistot sanaparista config.sys ja autoexec.bat. Noita viilattiin pieteetillä että sai sen viimeisenkin muistitavun vapaaksi pelikäyttöön ja vain tarvittavat ajurit ladattua... onneksi sitten tuli Win95 ja koneeksikin vaihtui Intel Pentium 150 ja Matrox Millenium.

 

[hkultala]

Kunhan vertasin hintoja nykyrahaan inflaatio huomioiden. 10kmk tuntui kyllä tuolloin huomattavasti isommalta rahalta silti kuin 2800e nyt, kun verrataan palkkoihin. 10kmk oli enemmän kuin perusduunarin kuukausipalkka, ja 2800e taas vastaavasti suunnilleen alin mahdollinen palkkaporras jos täysipäiväisesti on töissä. Jos ysärillä monitori oli kallein yksittäinen komponentti, niin näytönohjaimet nykyään ovat käsittämättömissä hinnoissa. Tuosta 2800e:sta helposti yli puolet palaa pelikoneessa pelkkään näytönohjaimeen, jolloin muille komponenteille (sis. näytön) ei juuri jääkään valinnanvaraa.

Riippuu hyvin paljon siitä, puhutaanko 1990-luvun lopusta vai alusta, inflaatio oli kovaa 1990-luvun ajan ja tilanne oli ihan eri 1990-luvun alussa kuin lopussa.

Ja nykyäänkin pelaa oikein hyvin jollain muutaman satasen näyttiksellä kun ei pelaa 4k-resolla nupit kaakossa eikä piittaa siitä, mitä se FPS-laskuri sanoo vaan keskittyy vaan nauttimaan siitä pelistä.

1990-luvulla taas,
* Jos yritti pelata doomia 286lla niin peli ei käynnistynyt koska vaati 386n
* Jos yritti pelata doomia 386lla jossa alle 4 megaa muistia, peli ei käynnistynyt, koska vaati 4 megaa muistia
* Jos yritti pelata doomia tai descentiä 386lla jossa 4 megaa muistia, peli käynnistyi mutta pyöri hyvin huonosti, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään.
* Jos yritti pelata doomia millä tahansa koneella jossa 4 megaa muistia, piti peliä varten olla erilliset käynnistysasetukset, että levyvälimuisti(smartdrive) otettiin pois päältä että se koko 4 megaa oli käytettävissä sille doomille. Tosin, vaikka muistia olisi ollut enemmän, käytännössä noita DOS/4GW-pelejä varten halusi kuitenkin pitää erilliset käynnistysasetukset joissa EMM386-muistinhallinta-ajuri otettiin pois päältä, koska yhdistelmä EMM386 ja DOS/4GW oli usein epävakaa, eikä DOS/4GW -pelit tarvinneet EMM386sta mihinkään.

* Jos näyttis oli kytketty alkuperäiseen ISA-väylään, softarendatunkin graffan piirtäminen (siirtäminen keskusmuistista näyttikselle) saattoi olla hidasta. 486n kanssa halusi käyttää VLB-väylään tulevaa näyttistä, erityisesti jos käytti jotain supervga-resoluutiota (tai ihan viimeisillä 486-emolevyillä PCI-väylään tulevaa, oli käytännössä yhtä nopea kuin VLB mutta tulevaisuusyhteensopiva, VLB oli 486-only-tekniikka)

* Jos yritti pelata Quakea 486lla, peli pyöri hyvin huonosti, vaikka käytti pientä resoluutiota, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään
* Jos yritti pelata Quakea AMDn K5:lla tai Cyrinxin 6x86lla(ilman 3d-kiihdytintä), peli pyöri juuri ja juuri pelattavasti muttei kovin hyvin
* Jos sattui omistamaan aidon Intel Pentiumin hienon "Intel Inside"-tarran kera, sitten quake pyöri hyvin (kiitos liukuhihnoitettun FPUn)

* Jos sattui omistamaan 3dfx Voodoon, Quakea (3d-kiihdytettyä versiota) pystyi pelaamaan käyttäen vähän yli tuplasti suurempaa resoluutiota (yli nelinkertaista määrää pikseleitä) ja bilineaarista suodatusta, ja peli näytti todella paljon paremmalta kuin softarendauksella, ja kaiken lisäksi peli pyöri vielä nopeamminkin, oikein hyvin myös AMDn K5lla ja cyrixin 6x86lla.
* Jos sattui omistamaan S3 Virge- 3d-"kiihdyttimen", halusi descent2sta silti pelata softarendattuna koska 3d-kiihdytetty versio oli S3 virgellä liian hidas ja sen resoluutio oli lukittu liian suureen resoon, softarendattua versiota pystyi pelaamaan pienemmällä resoluutiolla rumempana (ilman bilineaarista suodatusta) siten että se näytti paljon rumemmalta mutta pyöri kunnolla.

Käytännössä 1990-luvulla siitä pelikoneesta piti olla päivittämässä kaikki oleelliset osat tai vaihtamassa kone uuteen parin vuoden välein, nykyään taas joku 10 vuotta vanha vähän kalliimpi näyttiskin on vielä oikein kelpo monille peleille, kun ei yritä tunkea niitä kaikkia nuppeja kaakkoon.


Ja lisäksi: jos näyttis ei ollut merkkiä Matrox tai ATI, sen DA-muunnin (DAMDAC) ja sen mukana 2d-kuvanlaatu suurilla resoluutiolla oli todennäköisesti hirveää kuraa. Ja Matroxit oli älyttömän kalliita ja 3d:ssä huonohkoja. (ja joskus vuosituhannen vaihteessa sitten 3dfx liittyi tähän kelvollisten RAMDACien kerhoon voodoo3llaan, ajalla kun RAMDACit oli integroitu itse näyttispiirille). Joskus selvästi 2000-luvun puolella kaikki näyttispiirivalmistajat alkoivat vihdoin laittaa piireihinsä kunnollisia RAMDACeja, ja lisäksi digitaalinen DVI-liitäntä yleistyi, ja tämä ongelma unohtui.

Itse ostin 1997 jonkun ATIn (Rage II+?) kompromissina näyttikseksi jossa kelvollinen kuvanlaatu 1600x1200-resoon asti, mutta hinta silti vain n. 1000mk ja lisäksi jonkinlaiset S3 Virgeä nopeammat kolmionpiirto(3d)-toiminnot, tosin en muista kuin yhtä peliä sillä koskaan pelanneeni 3d-kiihdytettynä.


Mutta olihan se 1990-luku hienoa aikaa tietotekniikkaharrastajalle kun jatkuvasti oli tulossa uusia selvästi parempia juttuja. Nyt eletään tilanteessa jossa kaikki oleellinen on jo keksitty ja valmistustekniikkojen kehitys on jämähtänyt hyvin hitaaksi niin sekään ei tuo enää juuri kehitystä.

Ja ei noita 100kmk 486-kokoonpanoja varmasti kotikäyttöön ollut tarkoitettukaan. Ne kalleimmat 486-suoritinmallit (486DX4) vaan olivat jo itsessään poskettoman kalliita.

Kalleimmat 486t ei olleet mitään DX4ia vaan taisivat olla ihan ensimmäisiä 486DXiä

486DX2 tuli ajalla kun arkkitehtuuri oli jo pari vuotta vanha, mutta tehtiin vielä alkuperäisellä valmistusprosessilla, jolla piiri oli edelleen isohko. Mutta, kun valmistustekniikka oli pari vuotta vanha, saannot oli DX2-aikakaudella erinomaisia ja valmistuskustannukset käytännössä halvempia kuin pari vuotta aiemmin ekoilla 486DX:llä.

Ja 486DX2-66 mahdollisti halvemmat emolevyt, L2-välimuistipiirit yms. ja omasi paremman yhteensopivuuden VLB-näyttiksiin kuin 486DX-50, johtuen hitaammasta väyläkellosta.

Ja Intel ei koskaan julkaissut prosessoria nimeltä "80486DX4" vaan se oli pelkkä "DX4" ilman 486-nimeä, ja se oli halpisprosessori ja läppäriprosessori joka julkaistiin Pentiumin jälkeen, ja tehtiin uudemmalla valmistusprosessilla ja oli melko pieni piiri. Tässä oli kuitenkin suurempi (L1-)välimuisti kuin alkuperäisissä 486ssa.

AMD sen sijaan julkaisi prosessorin nimeltä "486DX4" mutta sekin oli myös halpisprosessori joka tuli Pentiumin jälkeen, ja lisäksi siinä oli sama pieni 8 kiB välimuisti kuin aiemmissa 486ssa(jolloin se oli todella pieni piiri ja todella halpa valmistaa). Toisaalta AMDllä oli välimuistissaan writeback-moodi, mikä teki siitä vähän kehittyneemmän kuin aiemmat 486t. Itselläni oli tuollainen 120 MHz:lla(3x40), se on halvin x86-emolevy-prossu-yhdistelmä minkä olen koskaan ostanut uutena.

AMD sitten julkaisi tästä vielä suuremmalla 16kiB välimuistilla olevan mallin ja nimesi sen "5x86-133(PR75)", yritti kilpailla sillä halvempia pentiumeita vastaan ennen kuin oma pentium-kilpailijansa K5 oli valmis.

 

[Antw]

DX4-prosessori julkaistiin vasta 1994, siis viitisen vuotta alkuperäisen 486:n jälkeen, ja kyllähän tuossa vaiheessa hinnat oli tasaantuneet eikä noi varmasti mitään kohtuuttomuuksia maksaneet. Pikemminhän se oli vanhan arkkitehtuurin tekohengittämistä kuin mitään superhienoa uusinta uutta.

Ok muistan tuon mallin väärin. Ne kalliit mallit oli siis aikakautta missä 486 oli uusi ja harvinainen

 

[godzilla43]

Joku voisi tähän kaivaa jonkun 94-95 vuoden Pelit tai Mikrobitti lehden tietsikkamainoksen. Hyvä palkka tuolloin taisi olla about 30k markkaa ja nyt noin 6k€. Kyllähän nyt aika hyvän tietsikan saa 1000€ vs silloin 10000 markalla. Tietty nyt löytyy ihan hyviä läppäreitä vaikka 300€ kun taas tuolloin varmaan se lähtötaso oli noin 3000 markkaa jolla sai jonkun 486sx.

 

[Erkki_erikeepperi]

Riippuu hyvin paljon siitä, puhutaanko 1990-luvun lopusta vai alusta, inflaatio oli kovaa 1990-luvun ajan ja tilanne oli ihan eri 1990-luvun alussa kuin lopussa.

Ja nykyäänkin pelaa oikein hyvin jollain muutaman satasen näyttiksellä kun ei pelaa 4k-resolla nupit kaakossa eikä piittaa siitä, mitä se FPS-laskuri sanoo vaan keskittyy vaan nauttimaan siitä pelistä.

1990-luvulla taas,
* Jos yritti pelata doomia 286lla niin peli ei käynnistynyt koska vaati 386n
* Jos yritti pelata doomia 386lla jossa alle 4 megaa muistia, peli ei käynnistynyt, koska vaati 4 megaa muistia
* Jos yritti pelata doomia tai descentiä 386lla jossa 4 megaa muistia, peli käynnistyi mutta pyöri hyvin huonosti, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään.
* Jos yritti pelata doomia millä tahansa koneella jossa 4 megaa muistia, piti peliä varten olla erilliset käynnistysasetukset, että levyvälimuisti(smartdrive) otettiin pois päältä että se koko 4 megaa oli käytettävissä sille doomille. Tosin, vaikka muistia olisi ollut enemmän, käytännössä noita DOS/4GW-pelejä varten halusi kuitenkin pitää erilliset käynnistysasetukset joissa EMM386-muistinhallinta-ajuri otettiin pois päältä, koska yhdistelmä EMM386 ja DOS/4GW oli usein epävakaa, eikä DOS/4GW -pelit tarvinneet EMM386sta mihinkään.

* Jos näyttis oli kytketty alkuperäiseen ISA-väylään, softarendatunkin graffan piirtäminen (siirtäminen keskusmuistista näyttikselle) saattoi olla hidasta. 486n kanssa halusi käyttää VLB-väylään tulevaa näyttistä, erityisesti jos käytti jotain supervga-resoluutiota (tai ihan viimeisillä 486-emolevyillä PCI-väylään tulevaa, oli käytännössä yhtä nopea kuin VLB mutta tulevaisuusyhteensopiva, VLB oli 486-only-tekniikka)

* Jos yritti pelata Quakea 486lla, peli pyöri hyvin huonosti, vaikka käytti pientä resoluutiota, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään
* Jos yritti pelata Quakea AMDn K5:lla tai Cyrinxin 6x86lla(ilman 3d-kiihdytintä), peli pyöri juuri ja juuri pelattavasti muttei kovin hyvin
* Jos sattui omistamaan aidon Intel Pentiumin hienon "Intel Inside"-tarran kera, sitten quake pyöri hyvin (kiitos liukuhihnoitettun FPUn)

* Jos sattui omistamaan 3dfx Voodoon, Quakea (3d-kiihdytettyä versiota) pystyi pelaamaan käyttäen vähän yli tuplasti suurempaa resoluutiota (yli nelinkertaista määrää pikseleitä) ja bilineaarista suodatusta, ja peli näytti todella paljon paremmalta kuin softarendauksella, ja kaiken lisäksi peli pyöri vielä nopeamminkin, oikein hyvin myös AMDn K5lla ja cyrixin 6x86lla.
* Jos sattui omistamaan S3 Virge- 3d-"kiihdyttimen", halusi descent2sta silti pelata softarendattuna koska 3d-kiihdytetty versio oli S3 virgellä liian hidas ja sen resoluutio oli lukittu liian suureen resoon, softarendattua versiota pystyi pelaamaan pienemmällä resoluutiolla rumempana (ilman bilineaarista suodatusta) siten että se näytti paljon rumemmalta mutta pyöri kunnolla.

Käytännössä 1990-luvulla siitä pelikoneesta piti olla päivittämässä kaikki oleelliset osat tai vaihtamassa kone uuteen parin vuoden välein, nykyään taas joku 10 vuotta vanha vähän kalliimpi näyttiskin on vielä oikein kelpo monille peleille, kun ei yritä tunkea niitä kaikkia nuppeja kaakkoon.

Toisaalta useimmille pelaajille riitti, että peli oli jollain tavalla pelattava, eikä ollut sellaista pakkoneuroosia että frame rate pitäisi välttämättä saada taivaisiin nousemaan. Liekö koko termiä "frame rate" oli edes olemassa?

Aivan 3D-pelaamisen alkuaikoina (80-luvun lopulla) oli totuttu siihen, että esimerkiksi jossain autopelissä tai lentosimussa saattoi frame rate olla tyyliin pari framea sekunnissa. Ja silti sitä pelattiin. Joten siitä kun tekniikka alkoi kehittymään, grafiikka ja sen päivitysnopeus paranemaan, otettiin kaikki kehitys kiitollisina vastaan, vaikka isolla rahalla olisi voinut saada vielä hieman parempaa. Kyllähän me kaikki tiedettiin että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta budjettiluokassakin kehitys oli koko ajan huimaa ja asiat parani "silmissä" joka vuosi.

Toisaalta, ei mielestäni esim. Wolfenstein 3D vaatinut mitään ihan hirveitä PC:ltä vuonna 1992, eli ihan tavallinen 286 riitti hyvin. Vaikka eihän se ollutkaan mikään aito 3D-peli. Anyway.

Muistelen ettei Doomkaan ollut erityisen vaativa, mutta Quake oli.

 

[hkultala]

Toisaalta useimmille pelaajille riitti, että peli oli jollain tavalla pelattava,

... mutta 1990-luvulla ne pelit nimenomaan eivät olleet pelattavia liian vanhalla raudalla.

eikä ollut sellaista pakkoneuroosia että frame rate pitäisi välttämättä saada taivaisiin nousemaan. Liekö koko termiä "frame rate" oli edes olemassa?

Aivan 3D-pelaamisen alkuaikoina (80-luvun lopulla) oli totuttu siihen, että esimerkiksi jossain autopelissä tai lentosimussa saattoi frame rate olla tyyliin pari framea sekunnissa. Ja silti sitä pelattiin. Joten siitä kun tekniikka alkoi kehittymään, grafiikka ja sen päivitysnopeus paranemaan, otettiin kaikki kehitys kiitollisina vastaan, vaikka isolla rahalla olisi voinut saada vielä hieman parempaa. Kyllähän me kaikki tiedettiin että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta budjettiluokassakin kehitys oli koko ajan huimaa ja asiat parani "silmissä" joka vuosi.

Toisaalta, ei mielestäni esim. Wolfenstein 3D vaatinut mitään ihan hirveitä PC:ltä vuonna 1992, eli ihan tavallinen 286 riitti hyvin. Vaikka eihän se ollutkaan mikään aito 3D-peli. Anyway.

Muistelen ettei Doomkaan ollut erityisen vaativa, mutta Quake oli.

Wolfenstein oli paljon kevyempi kuin Doom, Doom ei ollut kunnolla pelattava 386lla paitsi postimerkkimoodissa.

 

[Erkki_erikeepperi]

... mutta 1990-luvulla ne pelit nimenomaan eivät olleet pelattavia liian vanhalla raudalla.



Wolfenstein oli paljon kevyempi kuin Doom, Doom ei ollut kunnolla pelattava 386lla paitsi postimerkkimoodissa.

Doom tuli markkinoille 1½ vuotta myöhemmin, joten luonnollisesti vaati enemmän. Joka tapauksessa sekään ei ollut mikään "aito" 3D-peli, joten sekin vaati verrattain vähän verrattuna vaikka Quakeen, joka OLI aito 3D-peli.

Doom tuli markkinoille joulukuussa 1993. Tuohon aikaan 286-koneet ja hitaammat olivat vahvasti kuolevaa kalustoa joka tapauksessa, eikä Doomin kaltaiset protected mode -pelit toimineet niissä lainkaan. Kohtalaisen tehokkaalla 386-koneella Doom oli muistaakseni ihan pelattava, ja 386 ylipäätään oli tuohon aikaan tosiaan PC-maailman halvinta kalustoa, koska 286 alkoi siis olla jo historiaa. Rahamiehillä oli 486 tai jopa Pentium, tai AMD:n tai Cyrixin vastaavat tuotteet.

Eikä pelinautintoa pilannut se, jossei ruudunpäivitys ollut mitään hirveän sulavaa. Kaikki ne vuodet siihen mennessä oltiin totuttu siihen, että 3D-pelit on hitaita eikä se estä pelaamista. Pari vuotta aiemmin lentelin lentosimujakin vielä 086-tason koneella ja CGA-grafiikalla, ja ihan iloissani pelasin...

 

[Bigfoot007]

Joku voisi tähän kaivaa jonkun 94-95 vuoden Pelit tai Mikrobitti lehden tietsikkamainoksen. Hyvä palkka tuolloin taisi olla about 30k markkaa ja nyt noin 6k€. Kyllähän nyt aika hyvän tietsikan saa 1000€ vs silloin 10000 markalla. Tietty nyt löytyy ihan hyviä läppäreitä vaikka 300€ kun taas tuolloin varmaan se lähtötaso oli noin 3000 markkaa jolla sai jonkun 486sx.

Pelit lehtiä ja Mikrobittejä tuli luettua kirjastoissa, ja monen monta hienoa ja vähemmän hienoa peliä jäi mieleen mm. Heretic, Blood, Starcraft, C&C Red Alert, Quake 1 ja 2, Carmageddon, KKND ja HOMM. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä oli taloudellisesti mahdollisuus siirtyä PC-leiriin, jonka myötä sain pilkkahintaan (ja välillä myös ilmaiseksi) useimpia 90-luvun klassikkopelejä.

 

[jonniv]

No eikä ole. Palkkojen reaaliarvo on Suomessa junnannut paikallaan viimeiset ~15 vuotta...

Ansiotasoindeksi on tuplaantunut vuoden 2000 alusta. Se pitää paikkansa. Ansiotasoindeksi ei huomioi inflaatiota.

Inflaatiot huomioiva reaaliansioindeksi on noussut vuodesta 2005 tähän päivään n. 11%.. Ja kaikkein korkeimmillaan se oli vuonna 2021 eli n. 16% korkeammalla.

Eli kuten kirjoitin, 2020 -luvulla on ollut kaikkein "halvinta".

 

[kilroy1]

Kun rahan arvoa tai normipalkkaa haluaa verrata on Suomen Pankin rahanarvolaskuri hyvä työkalu: Rahamuseo

Sieltä löytyy ne tärkeimmät hinnatkin, eli työmiehen palkka (vajaa 3k€/kk nyt), kahvipaketin ja voipaketin hinta ja tietty pöytäviinapullon hinta.

Jos mietitään että -92 maksoi konepaketti 10tmk piti sen eteen tehdä töitä 176h, nyt samalla työmäärällä saa 3061€ koneen.

 

[takomo]

Ei perusmonitorit mitään kovin kalliita olleet. Kalliita ne oli pikemminkin 1980-luvulla, josta syystä useimmilla kotikäyttäjillä oli tyytyminen televisioon.

Perus SuperVGA-monitorit oli jotain tuhannen markan luokkaa. Aluksi kokoluokka oli 14-15 tuumaa mutta loppupuolella alkoi isommatkin olla kohtuuhinnoissa.

Kyllä värimonitorit vaan olivat hinnoissaan vielä 90-luvun alussa. Sen sijaan yksivärisen Hercules-putken sai satasilla jo 80-luvulla. Jos värejä ei välttämättä tarvinnut, kannatti ehdottomasti pitäytyä yksivärinäytössä myös siksi, että yksivärinen ruutu (paitsi vihreä) oli parempi silmille kuin silloiset väriputket. Tilanne alkoi muuttua SVGA:n myötä mutta kalliita nekin olivat alkuun.

Joskus tuli hankittua suunnilleen tällainen, eikä ollut mitenkään liian halpa

Riippuu hyvin paljon siitä, puhutaanko 1990-luvun lopusta vai alusta, inflaatio oli kovaa 1990-luvun ajan ja tilanne oli ihan eri 1990-luvun alussa kuin lopussa.

90-luvulla inflaatio romahti 80-lukuun verrattuna ja tietotekniikassa vallitsi suorastaan massiivinen deflaatio: samalla rahalla sai jatkuvasti enemmän ja nopeampaa.

90-luku alkoi Win 3.0:n esittelyllä ja loppui Win 2000:n esittelyyn. Alussa 25-50 MHz 486 oli kuuminta hottia ja lopussa sai Athlon 750 MHz:n. Kovalevyt...

Ja nykyäänkin pelaa oikein hyvin jollain muutaman satasen näyttiksellä kun ei pelaa 4k-resolla nupit kaakossa eikä piittaa siitä, mitä se FPS-laskuri sanoo vaan keskittyy vaan nauttimaan siitä pelistä.

"Muutaman satasen" näyttis on jo todella kallis suhteessa muuhun koneeseen. Peruskoneessa se on helposti kallein komponentti.

Mutta olihan se 1990-luku hienoa aikaa tietotekniikkaharrastajalle kun jatkuvasti oli tulossa uusia selvästi parempia juttuja. Nyt eletään tilanteessa jossa kaikki oleellinen on jo keksitty ja valmistustekniikkojen kehitys on jämähtänyt hyvin hitaaksi niin sekään ei tuo enää juuri kehitystä.

Aika heikosti on tullut mitään uutta "välttämätöntä" viimeiseen 15 vuoteen. HDD:t on lähinnä korvautuneet SSD:lla. Siitäkin kai on n. 15 vuotta, kun käyttiksen sai laitettua järkihintaiselle SSD:lle?

Ok muistan tuon mallin väärin. Ne kalliit mallit oli siis aikakautta missä 486 oli uusi ja harvinainen

Kun uusi prosessori esiteltiin, siitä sai maksaa maltaita ihan alkuun.

90-luvulla oli PC-maailman ohella myös erilaisia työasemia, ja ne saattoivat olla oikeasti kalliita.

Used RS/6000 prices

Article:Used RS/6000 prices.

librarytechnology.org

"...used equipment prices for several IBM RS/6000 models [1993]...
The 930 typically sells for $47,000 used, a discount of only 21 percent from the list price for a new unit.
A used 730 is an even poorer deal: $43,000 used, only 11 percent off the list price of a new unit.
The greatest savings are realized on the 530: $18,000, approximately 43 percent off the list price of a new unit."

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä värimonitorit vaan olivat hinnoissaan vielä 90-luvun alussa. Sen sijaan yksivärisen Hercules-putken sai satasilla jo 80-luvulla. Jos värejä ei välttämättä tarvinnut, kannatti ehdottomasti pitäytyä yksivärinäytössä myös siksi, että yksivärinen ruutu (paitsi vihreä) oli parempi silmille kuin silloiset väriputket. Tilanne alkoi muuttua SVGA:n myötä mutta kalliita nekin olivat alkuun.

Yksivärinäytöt alkoi olla aika pieni niche jo 1990-luvulle tultaessa. Ehkä näitä näki lähinnä jossain virastoissa, kuten terveyskeskuksissa ja pankeissa (joissa näytöt ei ollut kytkettynä mihinkään PC:hen vaan olivat ison keskustietokoneen näyttöpäätteitä).

VGA valtasi alan hyvin pian 1990-luvulla, tosin teknisesti ottaen mustavalkoisia VGA-näyttöjäkin oli kai (ehkä muistaakseni) olemassa. Ei niitä kyllä juuri kukaan kai käyttänyt.

Mulla ensimmäinen PC (perus 8086) oli itse asiassa televisioon kytkettävää mallia. Siinä oli sisäänrakennettu RF-modulaattori kuin Amigassa tai ST:ssä konsanaan. Muutenkin oli samantyylinen kapistus. Specseiltään aika paska, mm. grafiikka oli vain CGA, mutta toisaalta PC:ksi halpa, ja tällä tavalla sain jalkaa ovenväliin "isojen miesten" ATK-maailmaan... Samalla rahalla olisi ehkä Amigankin saanut, mutta jotenkin toi PC-maailman ammattimaisuus, modulaarisuus ja kova kehitys kutkutti. Sitä paitsi kun sain "ohjelmakirjastoa" kartutettua, niin samat softat toimi seuraavallakin PC:llä... Amiga tai ST olisi ollut vanhan maailman kuoleva konsepti, vaikka juuri sillä ajan hetkellä niissä olisi joiltain osin ollutkin paremmat speksit.

Sitä paitsi PC:ssä, vaikka olikin pääasiassa "business-tietokone", oli analoginen joystick, joka sopii erinomaisesti lentosimuihin tai autopeleihin! Amigassa ja ST:ssä oli binääriset/digitaaliset tikut. Oli kai tavallista käyttää hiirtä pelaamiseen niissä kylläkin, mutta eihän se ole sama asia...

 

[Antw]

Yksivärinäytöt alkoi olla aika pieni niche jo 1990-luvulle tultaessa. Ehkä näitä näki lähinnä jossain virastoissa, kuten terveyskeskuksissa ja pankeissa (joissa näytöt ei ollut kytkettynä mihinkään PC:hen vaan olivat ison keskustietokoneen näyttöpäätteitä).

Jep. Tuossa alkup. quotessa aika rankasti oiottiin suoraan monochromesta SVGA:aan. Siinä välissä sattui olemaan kolme hyvin merkittävää (ja pitkäkestoista) aikakautta: CGA, EGA, ja VGA.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jep. Tuossa alkup. quotessa aika rankasti oiottiin suoraan monochromesta SVGA:aan. Siinä välissä sattui olemaan kolme hyvin merkittävää (ja pitkäkestoista) aikakautta: CGA, EGA, ja VGA.

EGA näistä lienee vähiten merkittävä ja lyhytkestoisin. Siirtymä VGA:n ja SuperVGA:n välillä oli taas hyvin dynaaminen veteen piirretty viiva ja eihän noissa sinänsä kai muuta eroa ole kuin VRAM-muistin määrä.

Muistelen että mulla oli 286:ssa VGA tai karvalakki "SuperVGA", joka pystyi 800x600 tarkkuuteen mutta vain 16 tai 256 värillä tai jotain.

 

[kaarlos]

90-luku oli omaa lapsuusaikaa, ohessa jotain keskeisiä juttuja mitä omista ala- ja yläkouluajoista on jäänyt mieleen:

- erinäiset leikit koulun pihalla, jalkapallo, pimeässä omakotitaloalueen metsässä piilosta lamppujen kanssa
- nykyään aika vaarallisen tuntuiset hommat, kuten erinäiset latojen katolta lumikasaan hyppimiset ja helvetin jyrkät ja jäiset pulkkamäet
- PC-pelien levittäminen disketeillä koulussa, jossain peleissä diskettejä oli kymmeniä (duke nukem 3D jotenkin jäänyt mieleen) ja usein yksittäinen levy oli rikki jolloin se purkaminen epäonnistui
- kotona pelien pelaaminen koaksiaalikaapeloidussa verkossa veljen kanssa, jäänyt mieleen että niitä IO-kortteja paskonut toisinaan
- ilotulitteet, ei helkkari niitä kiinalaisia ja muita millä räjäytettiin erinäisempiä asioita.. sopivaan rautaputkeen kun laittoi haulikon hylsyn sisään kiinalaisen ja putken perä hiekkakasaan niin se hylsy lensi ainakin silloin ihan käsittämättömältä tuntuvan kauas
- ”hot seat” pelaaminen samalta näppikseltä legendaaristen suomipelien parissa; liero, wings, auts, tapan kaikki, …
- tämän jälkeinen cd-levyihin siirtyminen, muistan että yläkouluissa parin paikallisen koviksen ryhmä myi poltetuilla levyillä pelejä kohtuuhintaan
- keräilykortit - doom trooper ja magic the gathering oli aika pirun suosittuja omassa lähipiirissä, ylä-asteella aina kirjaston nurkassa lätkittiin lappua
- modeemin yhdistysääni ja yhteyden katkeaminen kun puhelinta käytti
- vuosikymmenen lopulla pysyvämpi kosketus internetiin ja etenkin moninpeleihin, MUDien löytäminen - tuolloin jostain 98-99 alkaen tuli ZombieMUDia pelattua ihan helvetin paljon seuraavat 10v josta on vielä nykyäänkin kontakteja

Aika positiivisia kokemuksia pääasiassa kun tätä yritti muistella. Lama ei näkynyt meillä, isä oli telelaitoksella asentajana josta jatkokouluttautui it-insinööriksi eikä vanhemmat juuri olleet työttöminä. Jäänyt elävästi mieleen nuo erilaisten laitetilojen näkeminen kun tuli toisinaan isän mukana kuljettua töiden ohessa, tuolloin oli isoja relepohjaisia puhelinkeskuksia joissa kävi hirveä säksätys jatkuvasti, ja sitten vuosien päästä kun noita digitoitiin niin salin nurkassa oli enää joku yksi pieni laatikko jäljellä.