AMD-spekulaatioketju (RDNA:n ja CDNA:n tulevat sukupolvet)

[Kizmo]

NVIDIA Profit Margin 2010-2024 | NVDA piti kaivaa, kun muistelin liikevoittoprosentin olleen noususuunnassa. Tietty tuossa on hitosti muuta liiketoimintaa mukana ja myyntimäärien kasvaessa R&D kulut per kortti laskee, joka myös parantaa voittoprosenttia. Voit olla oikeassa, mutta oma fiilis on, että katteet on onnisttu pitämään ennallaan, ainakaan muutokset eivät ole olleet isoja.

AI vetää ja siellä on täysin myyjän markkinat. Ei tarvi kitsastella katteiden kanssa kun kilpailua ei ole ja valmistuskapasiteetti rajoittaa myyntejä.

 

[demu]

Katetuottoprosentit tosin ovat tainneet laskea, eivät kasvaa. Aiemmin myytiin esim. 50 eurolla valmistettu piiri 150 eurolla, nykyään myydään esim 200 eurolla valmistettu piiri esim. 400 eurolla.

Mielestäni tätä pitäisi tulkita enemmän todellisten tuottojen kuin kateprosenttien kautta.
50 € piiri @150€ -> kate 100€/piiri
200 € piiri @400€ -> kate 200€/piiri -> parempi tuotto.

 

[ratkakapu]

Mielestäni tätä pitäisi tulkita enemmän todellisten tuottojen kuin kateprosenttien kautta.
50 € piiri @150€ -> kate 100€/piiri
200 € piiri @400€ -> kate 200€/piiri -> parempi tuotto.

Tunnetusti talous ei pyöri valuutalla, vaan prosenteilla.

Jos liiketoimintasi kasvaa 1. vuonna nollasta miljoonaan, toisena vuonna miljoonasta kahteen ja kolmantena kahdesta kolmeen niin kolmatta vuotta pidetään huonompana kuin toista, koska liiketoiminnan kasvutahti on hidastunut.
Tämä on erityisen totta IT-alalla ja startuppien kohdalla, mutta pätee myös vakaisiin ja vanhoihin yrityksiin.

 

[finWeazel]

Bruttokatteesta näkee jotain. Aika kova bruttokate pitää olla amd tyylisessä bisneksessä, että pääsee voitolle. 44% bruttokatteella amd teki tappiota. 47% bruttokatteella nippanappa voitolle.

AMD Reports First Quarter 2024 Financial Results

Browse AMD’s company-wide and financial press releases.

ir.amd.com

RDNA4 huhuihin liittyen. Jos uskoo, että rdna4 on valmis ja julkaisua lykättiin niin pitää kysyä miksi lykättiin? Helpompi ehkä uskoa vaihtoehtoon B. RDNA4 ei ole vielä valmis. Computexiin julkaisua huhunneet olivat yksiselitteisen väärässä/click baittien perässä keksivät asioita.

 

[hkultala]

RDNA4 huhuihin liittyen. Jos uskoo, että rdna4 on valmis ja julkaisua lykättiin

niin pitää kysyä miksi lykättiin? Helpompi ehkä uskoa vaihtoehtoon B. RDNA4 ei ole vielä valmis. Computexiin julkaisua huhunneet olivat yksiselitteisen väärässä/click baittien perässä keksivät asioita.

Luotettavammat huhut ovat käsittääkseni aina puhuneet julkaisusta Q3 ja saatavuudesta joko Q3 lopussa tai Q4.

 

[Heseman]

Nyt kun RDNA4 ei esitelty Computexissä, niin mitäs muita mahdollisia tilaisuuksia on tulossa tässä loppuvuonna? Vai tarviiko siihen edes messuja? AMD pitänee Zen 5:lle vielä jonkun tarkemman briiffin jossa hinnat yms., voisiko vaikka sen loppukaneettina tulla maininta RDNA4:stä?

 

[hese_e]

AMD:n tapa on ollut esitellä piirit ihan Q3 lopussa, en nyt näkisi isoja tarpeita sen muutokseen. Nvidaa voi toivoa ihan Q2 lopusta, mutta todennäköisesti Q3 puoliväliin. AMD odotusarvo on Q3 loppu ja Q4 alku. Tuossa syklissä ne ovat olleet useamman sukupolven ajan. Nvidia ensin, AMD muutama viikko myöhemmin.

 

[finWeazel]

Nyt kun RDNA4 ei esitelty Computexissä, niin mitäs muita mahdollisia tilaisuuksia on tulossa tässä loppuvuonna? Vai tarviiko siihen edes messuja? AMD pitänee Zen 5:lle vielä jonkun tarkemman briiffin jossa hinnat yms., voisiko vaikka sen loppukaneettina tulla maininta RDNA4:stä?

Gamescom elokuun lopulla voisi olla otollisin niistä eventeistä mitä on amd:n sivuillta listattu. Q4:lle ei näytä olevan sivuilla vielä eventtejä tarjolla mihin amd on osallistumassa niin vaikea sanoa mitkä olis hyvät tunnetut tapahtumat loka,marras,joulukuulla.

https://www.amd.com/en/corporate/events.html

 

[Clarenz]

Tässä taitaa olla tän hetken huhut uusista piireistä (nämä jäisi kyllä Navi31:n alapuolelle)

Navi 48 ("GFX1201")

• 64 Compute Units ("CUs")
• 128 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 4,096 Streaming Processors ("SMs")
• 64 MiByte AMD Infinity Cache
• 270 mm² Die-Size
• 275 watts

Navi 44 ("GFX1200")

• 32 Compute Units ("CUs")
• 64 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 2,048 Streaming Processors ("SMs")
• 32 MiByte AMD Infinity Cache
• 145 mm² Die-Size
• 150 watts

 

[Mechanical Man]

Tässä taitaa olla tän hetken huhut uusista piireistä (nämä jäisi kyllä Navi31:n alapuolelle)

Navi 48 ("GFX1201")

• 64 Compute Units ("CUs")
• 128 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 4,096 Streaming Processors ("SMs")
• 64 MiByte AMD Infinity Cache
• 270 mm² Die-Size
• 275 watts

Navi 44 ("GFX1200")

• 32 Compute Units ("CUs")
• 64 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 2,048 Streaming Processors ("SMs")
• 32 MiByte AMD Infinity Cache
• 145 mm² Die-Size
• 150 watts

Mun radeon 5700 omaa 32cu, 64 rop, n.2300 sm. Jokseenkin samoilla tehoilla.

Mielenkiintosta oisko tosta navi44 korvaajaksi vai ei.

 

[JiiPee]

Tässä taitaa olla tän hetken huhut uusista piireistä (nämä jäisi kyllä Navi31:n alapuolelle)

Navi 48 ("GFX1201")

• 64 Compute Units ("CUs")
• 128 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 4,096 Streaming Processors ("SMs")
• 64 MiByte AMD Infinity Cache
• 270 mm² Die-Size
• 275 watts

Navi 44 ("GFX1200")

• 32 Compute Units ("CUs")
• 64 Raster Operating Processors ("ROPs")
• 2,048 Streaming Processors ("SMs")
• 32 MiByte AMD Infinity Cache
• 145 mm² Die-Size
• 150 watts

Jos toi pitää paikkaansa niin amd:n gpu osastolla on hommat täysin sekaisin. Toihan tarkoittaisi sitä että kehitystä ei ole tapahtunu yhtään. RX7800XT on 60CU:n gpu ja TDP on 263W. Navi 32 on myös MCM jonka takia virrankulutus on hiukan kovempi kuin monoliittisella sirulla jollaisia nää uudet huhujen mukaan käsittääkseni on.

Tai sitten siru on jälleen kerran piiskattu täysin optimi alueen ulkopuolelle ja sitä ajetaan aivan älyttömillä jännitteillä. Tässäkään ei oikein tunnu olevan mitään järkeä kun AMD saa jatkuvasti vittuilua osakseen siitä miten paljon noi kuluttaa verrattuna kilpailijaan.

 

[Clarenz]

Jos toi pitää paikkaansa niin amd:n gpu osastolla on hommat täysin sekaisin. Toihan tarkoittaisi sitä että kehitystä ei ole tapahtunu yhtään. RX7800XT on 60CU:n gpu ja TDP on 263W. Navi 32 on myös MCM jonka takia virrankulutus on hiukan kovempi kuin monoliittisella sirulla jollaisia nää uudet huhujen mukaan käsittääkseni on.

Tai sitten siru on jälleen kerran piiskattu täysin optimi alueen ulkopuolelle ja sitä ajetaan aivan älyttömillä jännitteillä. Tässäkään ei oikein tunnu olevan mitään järkeä kun AMD saa jatkuvasti vittuilua osakseen siitä miten paljon noi kuluttaa verrattuna kilpailijaan.

Noita on huhuttu parhaimmillaan jonnekin 7900 xt:n sijoille ja kun tulevat gddr6 muisteilla niin hinnoittelu on kai se valtti jolla kilpasille mennään. RT-suorituskyvyn on huhuttu parantuvan reiluhkosti joidenkin ps5 huhujen perusteella eli sinne olisi löydetty lääkkeitä (joka toki alkaa olemaan aika pirun tärkeätä jos amd meinaa mitenkään pärjätä)

 

[hkultala]

Jos toi pitää paikkaansa niin amd:n gpu osastolla on hommat täysin sekaisin. Toihan tarkoittaisi sitä että kehitystä ei ole tapahtunu yhtään.

Ytimien määrän vertaileminen vähän sama kuin sanoisi, että uudessa C8-corvetessa ei ole mitään kehitystä alkuperäiseen C1-malliin (1953) koska molempien huippumallissa on 8 sylinteriä.

Tosin se ydinmääräkin navi 32een verrattuna kasvanut 30 => 32
ja suurimmassa moniliittipiirissä se on kasvanut kaksinkertaiseksi, 16 => 32

Lisäksi:

* L3-välimuistin tuominen samalle piilastulle nopeuttaa sitä selvästi
* Siellä voi olla vaikka kuinka paljon muita arkkitehtuurillisia parannuksia, jotka tekevät suorituskyvystä selvästi paremmin samalla ydinmäärällä jopa samalla kellolla
* Siellä voi olla selvästi suuremmat kellotaajuudet
* Ja siellä on varmasti selvästi parempi energiatehokkuus verrattuna Navi 32een, koska sekä uusi valmistustekniikka että monoliittirakenne.


RDNA3 kaksinkertaisti teoreettiset flopsit (tuomalla joka linjalle toisen FMA-yksikön), mutta se lisääntynyt numeronmurskausvääntö oli melko vaikea saada käyttöön, ja keskimääräinen nopeutus niistä tuplatuista laskentayksiköistä jäi jonnekin selvästi alle 20% luokkaan. Nyt AMD voi olla RDNA4-arkkitehtuurissa keskittynyt siihen, että ne jo aiemmin tuplatut laskentayksiköt saadaan useammin työllistettyä. Tämä on parannus, joka ei näy missään paperispekseissä, mutta voi tarkoittaa huomattavaa parannusta tosimaailmassa.



Se, että 270mm piiristä saadaan kymmeniä prosentteja parempi suorituskyky kuin yhteensä 346 mm2 piitä sisältävästä MCM-paketista (josta n. 200mm^2 on kallista ja n. 140mm^2 halvempaa) vaikuttaa oikein pätevältä kehitykseltä.

 

[Moilaps]

Eikö noiden tupla flopsien tehokkaampi käyttö vaatinut grafiikka puolen uudistusta pelien puolella eli vanhat pelit ei suoraan pyöri paljon paremmin.

 

[hkultala]

Eikö noiden tupla flopsien tehokkaampi käyttö vaatinut grafiikka puolen uudistusta pelien puolella eli vanhat pelit ei suoraan pyöri paljon paremmin.

Pelin koodissa pitää toki olla paikkoja, jotka ovat laskentarajoitteisia eikä esim. teksturointi- tai pikselipiirtorajoitteisia, että noista hyötyy.

Mutta niiden käytölle oli myös raudassa selvästi rajoitteita sen suhteen, että vaikka itse laskettava algoritmi niistä hyötyisi, niitä pystyi käyttämään yhtä aikaa vain tiettyjen ehtojen täyttyessä, koska esimerkiksi rekisterien lukuportit joiden kautta toista kertolaskijaa ruokitaan oli jaettu joidenkin muiden yksiköiden kanssa. Lisäämällä lisää rekisterinlukuportteja tai muuttamalla tapaa miten ne rekisterinlukuportit on allokoitu eri yksiköille saadaan näitä rajoituksia lievennettyä.

En muista tarkkoja yksityiskohtia tästä RDNA3n osalta, mutta olen joskus itse yrittänyt raudassa optimoida sitä, kuinka pienellä määrällä rekisteriportteja voidaan silti saada laskentayksiköitä järkevästi ruokittua, ja väitän ymmärtäväni tradeoffeja mitä AMD tässä on tehnyt - niiden rekisterinlukuporttien lisääminen saattaa joskus olla jopa kalliimpaa kuin itse laskentayksiköiden määrän lisääminen, joten on ymmärrettävää että AMD lisäsi laskentayksiköitä tavalla joka minimoi muut vaikutukset mutta myös tarkoittaa sitä, että niiden lisäyksiköiden utilisaatio on huonohko. Rekisterien jakaminen useampiin erillisiin pankkeihin taas mahdollistaa pienemmän määrän lukuportteja / yksittäinen pankki, mutta sitten kääntäjän pitää osata allokoida rekisterit järkevästi eri pankkeihin. Ja GPUissa homma vielä monimutkaistaa se, että siellä on paljon yhtäaikaisia säikeitä kilpailemassa samoista rekistereistä.

Spekulaatiota: AMD ehkä teki ehkä pienen virhearvion RDNA3ssa ja ajatteli että saa kääntäjän toimimaan paremmin siten että se optimoi koodin fiksummin siten että toinen kertolaskin saadaan käyttöön useammin, mutta tämä osoittautui hankalammaksi kuin odotettiin. Ja on myös mahdollista, että esim. rekisteriporttien totaalinen uudelleenjärjestely olisi vienyt liikaa tuotekehitysaikaa että tuotiin tuplakertojat RDNA3ssa ulos "minimivaivalla", tiedettiin että niistä saadaan kuitenkin jotain hyötyä, ja valmistustekniikoiden kehitys on mennyt siihen suuntaan, että laskentayksiköt ovat halpoja, kaikki muu kallista.

 

[JiiPee]

Ytimien määrän vertaileminen vähän sama kuin sanoisi, että uudessa C8-corvetessa ei ole mitään kehitystä alkuperäiseen C1-malliin (1953) koska molempien huippumallissa on 8 sylinteriä.

Tosin se ydinmääräkin navi 32een verrattuna kasvanut 30 => 32
ja suurimmassa moniliittipiirissä se on kasvanut kaksinkertaiseksi, 16 => 32

Aina sinä jaksat tätä samaa mantraa jauhaa että ei voi verrata. Todellisuudessa niitä voi verrata varsin hyvin. Jopa AMD CU vs nvidian SM.

Meillä on esim. RX6600XT Navi 23 (32 CU) ja RX7600XT Navi 33 (32 CU)

Navi 23 tarjoaa 86% suorituskyvyn 77% kulutuksella. Eli missä se kehitys oikein on? Voisi jopa sanoa että on menty takapakkia.

Sapphire Radeon RX 7600 XT Pulse Review

The Sapphire Radeon RX 7600 XT Pulse is priced at the AMD MSRP of $330, offering 16 GB of VRAM for future-proofing. It comes equipped with an excellent dual-slot cooler, providing good noise levels and temperatures.

www.techpowerup.com

Sapphire Radeon RX 7600 XT Pulse Review

The Sapphire Radeon RX 7600 XT Pulse is priced at the AMD MSRP of $330, offering 16 GB of VRAM for future-proofing. It comes equipped with an excellent dual-slot cooler, providing good noise levels and temperatures.

www.techpowerup.com

Computerbase on myös tehnyt clock for clock vertailua.

RDNA 2 vs. RDNA vs. GCN: IPC und CU-Skalierung im Test

Wie profitiert AMD RDNA 2 von mehr CUs? Wie viel schneller sind 40 CUs von RDNA 2 als 40 von RDNA oder gar GCN? Der Test liefert Antworten.

www.computerbase.de

Ja vanhempaa jossa verrattu myös nvidian sötöksiin

AMD Radeon RX 5700 und RX 5700 XT im Test: Architektur-Vergleich, Preis-Leistung, Custom Designs (Update)

AMD Radeon RX 5700 (XT) im Test: Architektur-Vergleich, Preis-Leistung, Custom Designs (Update) / Navi vs. Vega vs. Turing vs. Pascal

www.computerbase.de

 

[hkultala]

Aina sinä jaksat tätä samaa mantraa jauhaa että ei voi verrata. Todellisuudessa niitä voi verrata varsin hyvin. Jopa AMD CU vs nvidian SM.

RDNA-sarjassa "CU" ei ole edes ydin vaan puolikas ydin, ja markkinointisyistä termi "CU" vaihdettiin RDNAssa laskemaan puolikkaita ytimiä, koska RDNA-ytimet (DCUt) ovat n. 2.5 kertaa suorituskykyisempiä kuin CGN-ytimet, mutta myös hiukan yli 2 kertaa isompia kuin GCN-ytimet.

GCN-ytimessä(CU) on 4*16 FMA-yksikköä, RDNA-ytimessä(DCU/WGP) 4*32 FMA-yksikköä.

Mutta AMDn markkinointi ei voinut sanoa, että vähensimme CU:iden määrää, joten keksivät sitten vaan markkinointimateriaalissaan kertoa CU-luvun kakkosella jotta saadaan lukuja, jotka korreloi lähemmin GCN:n kanssa, ja toivat uuden termiin "DCU" tarkoittamaan ydintä.

Mutta sitten kun esim. AMDn OpenCL-ajurilta kysyy, montako compute unitia piirissä on, saa vastauksen, joka on puolet siitä, mitä AMDn markkinointimateriaalissa lukee. Koska ajuri ei voi valehtella samalla tavalla kuin markkinointimateriaali, koska koodi hajoisi tai vähintään ajautuisi hitaasti, jos ajuri valehtelisi.

Meillä on esim. RX6600XT Navi 23 (32 CU) ja RX7600XT Navi 33 (32 CU)

Navi 23 tarjoaa 86% suorituskyvyn 77% kulutuksella. Eli missä se kehitys oikein on? Voisi jopa sanoa että on menty takapakkia.

Sitten kun oikeasti mitataan GPUn nopeutta ja valitaan resoluutio, joka ei ole CPU-rajoitteinen, se 6600XT tarjoaa keskimäärin vain 81% suorituskyvyn noissa testeissä.

Ja säteenjäljityksessä vain 47% suorituskyvyn.

Säteenjäljityksessä tuo 7600XT on siis yli tuplasti nopeampi kuin se 6600XT

Ja tuossa kyseisessä kortissa tuo isompi näyttömuisti myös lisää selvästi tuota sähkönkulutusta. Lisäksi tuo testattu 7600XT on joku järeämmän jäähdytyksen erikoismalli jossa voi myös jännite ja kellotaajuus olla muutamia prosentteja suurempi että saadaan pari prosenttia lisää suorituskykyä selvästi suuremmalla sähkönkulutuslisällä.

Computerbase on myös tehnyt clock for clock vertailua.

RDNA 2 vs. RDNA vs. GCN: IPC und CU-Skalierung im Test

Wie profitiert AMD RDNA 2 von mehr CUs? Wie viel schneller sind 40 CUs von RDNA 2 als 40 von RDNA oder gar GCN? Der Test liefert Antworten.

www.computerbase.de

... ja näistä tulos on, että kukin RDNA2-ydin (DCU) omaa n. 2.4-kertaisen kellotaajuuskohtaisen suorituskyvyn RDNA2-ytimiiin nähden, 20 DCUta RDNA2sta antaa 39.9 FPSää ja 40 CU:ta GCN:ää 33 fps.

Todella typerää yleistää, että koska joidenkin arkkitehtuurien välillä IPC-parannukset ovat olleet hyvin pieniä, ne tulevat aina tulevaisuudessakin olemaan hyvin pieniä, ignoraten täysin vertailut niiden arkkitehtuurien välillä, joissa IPC on muuttunut suuresti.

Ja vanhempaa jossa verrattu myös nvidian sötöksiin

AMD Radeon RX 5700 und RX 5700 XT im Test: Architektur-Vergleich, Preis-Leistung, Custom Designs (Update)

AMD Radeon RX 5700 (XT) im Test: Architektur-Vergleich, Preis-Leistung, Custom Designs (Update) / Navi vs. Vega vs. Turing vs. Pascal

www.computerbase.de

Tässä vertaillaan FMA-yksikkömääriä eikä ydinmääriä. Ja jos yrität tätä tulostaa yleistää, sitten saat tuloksen, että RDNA3:n pitäisi kellotaajuutta ja ydintä kohden olla 2x nopeampi kuin RDNA2, koska RDNA3ssa FMA-yksiköitä on tuplasti enemmän kuin RDNA2ssa.

Mutta rasterointiworkloadeilla se ei ole kuin hiukan nopeampi.

Mutta hienosti sekoitat täysin mielivaltaisesti FMA-yksikkömääriä, ydinmääriä, markkinointiydinmääriä ja rinnakkain suoritettavien work itemien määriä(eli kokonaislinjamääriä) keskenään.

Vertailusi menevät siis totaalisen metsään kun olet totaalisen pihalla siitä, mitä lukuja oikein vertailet. Vertailet välillä kissoja koiriin, välillä hevosia elefantteihin.

 

[JiiPee]

Sitten kun oikeasti mitataan GPUn nopeutta ja valitaan resoluutio, joka ei ole CPU-rajoitteinen, se 6600XT tarjoaa keskimäärin vain 81% suorituskyvyn noissa testeissä.

Edes AMD itse ei sorru noita kortteja mainostamaan 4K kortteina joita ne ei todellakaan ole. Yksinkertaisesti ei teho riitä 4K resolle ja 6600XT:ssä ei edes muisti riitä siihen.

Komeasti 4K loistaa poissaolollaan.

Ja säteenjäljityksessä vain 47% suorituskyvyn.

Näähän on säteenjäljityksessä oikeita monstereita. Laita nyt valot päälle jo.

Ja säteenjäljityksessä vain 47% suorituskyvyn.

Ja vitut on.
Kannattaisi hiukan perehtyä niihin yksittäisiin testeihin sen sijaan että suu vaahdossa suoltaa täyttä sontaa. Jos olisit ne yksittäiset testit katsonu läpitte niin näkisit että 6600XT:stä loppuu yksinkertaisesti muisti kesken monessa RT testissä. Ja tämän vielä VAHVISTAA se että 4060Ti:stä on 8GB ja 16GB mallit ja kas kummaa se 4060Ti 8GB malli sakkaa ihan samalla tavalla!

Tuossa varmaan räikein esimerkki

Säteenjäljityksessä tuo 7600XT on siis yli tuplasti nopeampi kuin se 6600XT

No ei todellakaan ole sellaisella resolla jolla edes kannattaa harkita RT:n päälle laittoa.

Ja tuossa kyseisessä kortissa tuo isompi näyttömuisti myös lisää selvästi tuota sähkönkulutusta. Lisäksi tuo testattu 7600XT on joku järeämmän jäähdytyksen erikoismalli jossa voi myös jännite ja kellotaajuus olla muutamia prosentteja suurempi että saadaan pari prosenttia lisää suorituskykyä selvästi suuremmalla sähkönkulutuslisällä.

No otetaampa sitten RX6650XT verrokiksi. TDP 176W vs. 190W. Ja koska tuo refresh korrti on härnätty niin se pääse todella lähelle suorituskyvyssä, tarjoten 96% tehoja. GDDR6 vie arvioiden mukaan pari hattiwattia joten ollaan nyt reiluja ja laitetaan 10W tuon tuplamäärän muistia piikkiin joten edelleen RX6650XT:n kulutus on pienempi.

Mä en pysty näkemään että missä sitä kehitystä oikein on tapahtunu? Numerot kun harvemmin valehtelee.

 

[JiiPee]

Sitten kun oikeasti mitataan GPUn nopeutta ja valitaan resoluutio, joka ei ole CPU-rajoitteinen, se 6600XT tarjoaa keskimäärin vain 81% suorituskyvyn noissa testeissä.

Edes AMD itse ei sorru noita kortteja mainostamaan 4K kortteina joita ne ei todellakaan ole. Yksinkertaisesti ei teho riitä 4K resolle ja 6600XT:ssä ei edes muisti riitä siihen.



Komeasti 4K loistaa poissaolollaan.

Ja säteenjäljityksessä vain 47% suorituskyvyn.

Näähän on säteenjäljityksessä oikeita monstereita. Laita nyt valot päälle jo.

Ja säteenjäljityksessä vain 47% suorituskyvyn.

Ja vitut on.
Kannattaisi hiukan perehtyä niihin yksittäisiin testeihin sen sijaan että suu vaahdossa suoltaa täyttä sontaa. Jos olisit ne yksittäiset testit katsonu läpitte niin näkisit että 6600XT:stä loppuu yksinkertaisesti muisti kesken monessa RT testissä. Ja tämän vielä VAHVISTAA se että 4060Ti:stä on 8GB ja 16GB mallit ja kas kummaa se 4060Ti 8GB malli sakkaa ihan samalla tavalla!

Tuossa varmaan räikein esimerkki

Säteenjäljityksessä tuo 7600XT on siis yli tuplasti nopeampi kuin se 6600XT

No ei todellakaan ole sellaisella resolla jolla edes kannattaa harkita RT:n päälle laittoa.

Ja tuossa kyseisessä kortissa tuo isompi näyttömuisti myös lisää selvästi tuota sähkönkulutusta. Lisäksi tuo testattu 7600XT on joku järeämmän jäähdytyksen erikoismalli jossa voi myös jännite ja kellotaajuus olla muutamia prosentteja suurempi että saadaan pari prosenttia lisää suorituskykyä selvästi suuremmalla sähkönkulutuslisällä.

No otetaampa sitten RX6650XT verrokiksi. TDP 176W vs. 190W. Ja koska tuo refresh kortti on härnätty niin se pääse todella lähelle suorituskyvyssä, tarjoten 96% tehoja. GDDR6 kalikka vie arvioiden mukaan pari hattiwattia joten ollaan nyt reiluja ja laitetaan 4*2,5W=10W tuon tuplamäärän muistia piikkiin joten aletaan olla kulutksen ja tehojen suhteen hyvin lähellä samoissa.

Mä en pysty näkemään että missä sitä kehitystä oikein on tapahtunu? Numerot kun harvemmin valehtelee.

 

[aleksejjj]

Viimeisimpien huhujen mukaan nopeampi Navi 48 esitellään vasta tammikuun CES-messuilla. Hitaampi Navi 44 luultavasti Q2 eli siinä ensi keväänä.

 

[Eebro]

Näiden tietojen perusteella varmaankin käytetty 6900 XT tai 7900 XTX on järkevämpi päivityksen kohde, kuin oottaa tulevaa. Vai?

 

[aleksejjj]

Näiden tietojen perusteella varmaankin käytetty 6900 XT tai 7900 XTX on järkevämpi päivityksen kohde, kuin oottaa tulevaa. Vai?

Paha mennä sanomaan, hinta ja lopullinen suorituskyky ovat edelleen täysin kysymysmerkkejä. AMD ei ole myöskään vielä vahvistanut myyntiintulon aikataulua.

 

[hkultala]

Näiden tietojen perusteella varmaankin käytetty 6900 XT tai 7900 XTX on järkevämpi päivityksen kohde, kuin oottaa tulevaa. Vai?

Ei, tietoa ei vaan ole tarpeeksi tällaisen päätelmän tekemiseen.

On ainoastaan (luotettavalta vaikuttavia) huhuja laskentayksiköiden määristä.

Niistä laskentayksiköiden määristä ei kuitenkaan voi päätellä varmuudella suorituskykya kun ei tiedetä 1) kellotaajuuksia 2) arkkitehtuurillisia muutoksia

RDNA3n osalta ennen julkaisua odotettiin yleisessä internetissä liikkuvassa spekulaatiossa todella kovaa suorituskykyä kun verrattiin vain FMA-yksiköiden määriä (mitkä olivat kasvaneet selvästi), sitten kun julkaisu ja benchmarkit tuli, paljastuikin että (juuri) mitään muuta kuin ne FMA-yksiköt ei ole tuplattu, ja ne toiset FMA-yksiköt saa käyttöön vain hyvin harvoin.

Mutta nyt RDNA4ssa tilanne voi olla, että muiden (yksinkertaisissa paperispekseissä näkymättömien) asioiden määrää on tehty selvästi suuremmaksi ja ne toiset FMA-yksiköt saadaan selvästi useammin käyttöön ja suorituskyky on selvästi parempi vaikka paperispeksit eivät ole merkittävästi RDNA3sta kasvaneet.

Tai sitten (juuri) mitään ei ole arkkitehtuurissa muutettu ja (kellotaajuuskohtainen) suorituskyky (per laskentayksikömäärä) on hyvin lähellä RDNA3sta. Mutta varmaa tietoa ei ole.

Pitää vaan odottaa että saadaan varmempaa ja tarkempaa tietoa kuin yksinkertaisia huhuja laskentayksikkömääristä ennen kuin voi tehdä varmoja päätelmiä.


Oikeastaan ainoa loppukäyttäjälle näkyvä asia mitä voi pitää melko varmaan on energiatehokkuuden selvä paraneminen, koska uusi valmistustekniikka on energiatehokkaampi ja monoliittirakenteen takia ei ole piilastujen välistä dataliikennettä, joka vie paljon enemmän virtaa kuin piilastujen sisäinen.

 

[Eebro]

Paha mennä sanomaan, hinta ja lopullinen suorituskyky ovat edelleen täysin kysymysmerkkejä. AMD ei ole myöskään vielä vahvistanut myyntiintulon aikataulua.

Oikeastaan kun näköjään 6800/6900 xt hinnat pyörii 400-500e, uuden ostaminen ei oikeastaan käy järkeen.

 

[hkultala]

Ja nyt on itseasiassa saatu epäsuorasti vähän oikeaa tietoa RDNA4n parannuksista:

AMD Tech Day 2024: Ryzen AI, Zen 5, XDNA 2 ja RDNA 3.5 - io-tech.fi

AMD:n mukaan Zen 5 -arkkitehtuuri tarjoaa keskimäärin 16 % parempaa IPC:tä Zen 4:ään verrattuna, samalla kun XDNA 2 jopa viisinkertaistaa suorituskyvyn viime sukupolveen verrattuna.

www.io-tech.fi

RDNA 3.5ssa parannetaan teksturointinopeutta joillain datatyypeillä tai filtteröintimoodeilla. Nämä parannukset on varmasti mukana myös RDNA4ssa.

Ja näyttiksissä on viime vuosina parannettu kaikkea muuta paitsi teksturointinopeutta, joten teksturointinopeus on jäänyt vähän jälkeen, joten sen parantaminen on oikein tervetullutta.

 

[finWeazel]

Linux tuen puolesta rdna4 taitaa olla julkaisuvalmis. Onko tuki linuxille testattu oikeaa rautaa vai ehkä jonkinsortin simulaattoria/emulaattoria/... käyttäen niin ei voi tietää.

https://videocardz.com/newz/amd-rdna4-experimental-linux-gpu-driver-support-is-now-enabled-by-default

 

[peikko763]

https://videocardz.com/newz/nvidia-geforce-rtx-50-announcement-may-slip-to-2025

Jotain uusia huhuja julkaisuajankohdasta uusille Radeoneille. Huomasin samalla kun luin uutisen tuosta Nvidiasta.

 

[Dehir]

Linux tuen puolesta rdna4 taitaa olla julkaisuvalmis. Onko tuki linuxille testattu oikeaa rautaa vai ehkä jonkinsortin simulaattoria/emulaattoria/... käyttäen niin ei voi tietää.

https://videocardz.com/newz/amd-rdna4-experimental-linux-gpu-driver-support-is-now-enabled-by-default

emulaattori/simulaattori? Siis kyllähän nuo ajuripatchin taitaa olla ihan AMD:n duunareiden ylös nostamia eli kyllä ne ihan oikealla raudalla siellä pelaa/testaa.

 

[finWeazel]

emulaattori/simulaattori? Siis kyllähän nuo ajuripatchin taitaa olla ihan AMD:n duunareiden ylös nostamia eli kyllä ne ihan oikealla raudalla siellä pelaa/testaa.

Jos niillä on rauta ja ainakin linux tuki valmis niin voi kysyä miksi julkaisua huhutaan vasta 2025 puolelle?

 

[Taneli-]

Jos niillä on rauta ja ainakin linux tuki valmis niin voi kysyä miksi julkaisua huhutaan vasta 2025 puolelle?

Huhut ovat sellaisia, onhan esim. Linuxin vuotta huhuttu jo vuosikymmeniä.. yleensä vahvemmin aina kun M$ julkaisee uuden version Windows käyttöjärjestelmästä. Silti sitä ei ole tapahtunut.. ..eli vaikka rauta(tuki) ja softa olisi miten olevinaan valmista. Tiedä sitten...

 

[finWeazel]

Huhut ovat sellaisia, onhan esim. Linuxin vuotta huhuttu jo vuosikymmeniä.. yleensä vahvemmin aina kun M$ julkaisee uuden version Windows käyttöjärjestelmästä. Silti sitä ei ole tapahtunut.. ..eli vaikka rauta(tuki) ja softa olisi miten olevinaan valmista. Tiedä sitten...

Linux tuki on open sourcessa ts. kaikkien nähtävillä. Postaus mihin vastasin ainakin mun käsityksen mukaan oli vakaasti sitä mieltä, että tuki toteutettu oikeaa piiriä vasten.

 

[hkultala]

Jos niillä on rauta ja ainakin linux tuki valmis niin voi kysyä miksi julkaisua huhutaan vasta 2025 puolelle?

Nykyaikaisten mikropiirien valmistuksessa kestää monta kuukautta.

Jos piiri laitetaan massatuotantoon NYT, tehtaasta alkaa ensimmäisiä piilastuja tulla ulos joskus loka-marraskuussa. Ja paketointi, testaus ja toimitus tukkureille voi viedä vielä monta viikkoa lisää.

Ja sitten jos halutaan kerätä vähän varastoa että julkaisuhetkellä ei myydä ihan eioota, pitää käytännössä odotella jonkin aikaa lisää että piirejä sadaan valmistettua suurempi määrä.


Käytännössä aina kuvio toimii siten, että kun piirin logiikkasuunnittelu on täysin valmis, tehdään piirin lopullinen matalan tason suunnittelu (tapeout) jossa kestää viikkoja, ehkä parikin kuukautta, ja tämän jälkeen prototyyppien valmistaminen voi alkaa, ja tästä menee monta kuukautta siihen, että ne prototyypit tulee tehtaasta ulos. Sitten kun niitä on jonkin aikaa (yleensä muutaman kuukauden) testattu eikä niistä ole löytynyt mitään fataalia bugia, voidaan aloittaa massavalmistus. Ja tästä julkaisuun on usein se puolisen vuotta, kokonaisuudessaan tapeoutista markkinoilletuloon menee käytännössä aina vähintään vuosi.

Ja jos niitä ekoja prototyyppipiirejä testatessa löytyy vakava bugi jota ei voi softalla kiertää, sitten joko
1) Tehdään täysin uusi tape-out bugikorjauksen kanssa ja odotellaan se monta viikkoa mikä menee siihen uuteen tapeoutiin, ja sen jälkeen joko 1a) laitetaan piiri suoraan massatuotantoon tai 1b) teetätetään uusi prototyyppierä (ja viivästetään piiriä puolisen vuotta, että se saadaan testattua)
2) Jos bugi on pieni, voi olla mahdollista että sen voi korjata vain muuttamalla pelkkiä piirin johtokerroksia koskematta logiikkakerrokseen. Tässä tapauksessa riittää että tehdään osittainen tapeout joka sujuu paljon nopeammin kuin täysi tapeout, ja voidaan säästää muutama viikko aikaa. Ja sen jälkeen laitetaan piiri massatuotantoon.

 

[finWeazel]

Nykyaikaisten mikropiirien valmistuksessa kestää monta kuukautta.

Jos piiri laitetaan massatuotantoon NYT, tehtaasta alkaa ensimmäisiä piilastuja tulla ulos joskus loka-marraskuussa. Ja paketointi, testaus ja toimitus tukkureille voi viedä vielä monta viikkoa lisää.

Herää kysymys missä kohtaa amd on tiennyt piirin olevan toimiva tai rikkinäinen. Nyt vai ehkä x-viikkoa aikaisemmin? Jos edelleen oletetaan, että linux tuki on testattu oikeaa piiriä vasten niin piirin on tarvinut olla hengissä ennen kuin linux patcheja on laitettu open sourceen. LInux patch olettamasta voisi ajatella vastauksen olevan aikaisemmin eikä nyt.

Tiedän tapauksia missä riskituotantoon on laitettu pieni määrä piikiekkoa ennen täyttä varmuutta piirin toimivuudesta. Piiriä herätetään henkiin, tuntuu toimivalta ts. testit ajettu + piiri tuntuu toimivalta kontekstissa mihin se on tarkoitettu. Löydettyihin vikoihin uskotaan olevans softakorjaus. Riskitilaukset sisään vaikka on vikoja mitä ei ole keretty korjata. Tämä sen vuoksi, että saadaan aikaisemmin tuotetta kauppaan versus odotellaan että tiedetään kaikki varmaksi ja tuote x-viikkoa myöhemmin kaupassa. Ollaan time to marketin vuoksi valmis ottamaan riskiä. Mun tietämät tapaukset joiden lähteitä en ala polttamaan niin pieni määrä tuotetta kaupassa ja hyvä saatavuus vasta kun massatuotantopiirit saatavilla.

 

[Dehir]

Herää kysymys missä kohtaa amd on tiennyt piirin olevan toimiva tai rikkinäinen. Nyt vai ehkä x-viikkoa aikaisemmin? Jos edelleen oletetaan, että linux tuki on testattu oikeaa piiriä vasten niin piirin on tarvinut olla hengissä ennen kuin linux patcheja on laitettu open sourceen. LInux patch olettamasta voisi ajatella vastauksen olevan aikaisemmin eikä nyt.

Tiedän tapauksia missä riskituotantoon laitetaan pieni määrä piikiekkoa, että saadaan aikaisemmin tuotetta kauppaan versus odotellaan että tiedetään kaikki varmaksi ja tuote x-viikkoa myöhemmin kaupassa. Mun tietämät tapaukset joiden lähteitä en ala polttamaan niin pieni määrä tuotetta kaupassa ja hyvä saatavuus vasta kun massatuotantopiirit saatavilla.

Veikkaan että koe-erällä tehty patchi piirejä jotka paketoitu sellaiseen kuntoon että labrassa voivat kirjoittaa ajurit/testata. Niillähän on labroissa testilaitteet missä pystytään se paketoitu core/muistit yms upottamaan vaihdettavaan sockettiin ja testaamaan/viilailemaan eri kombinaatioilla. Samasta paikasta ne windows ajuritkin tulee. Toki siellä poikkeamalla että windows ajurit julkaistaan sitten itse kortin julkaisun yhteydessä. Linuxissa pitää ne nuo ajurit ladata jo hyvissä ajoin upstreamiin koska pitää Linuksen yms hyväksyä (Validiointi prosessi on eri mitä microsoftin tuotteissa) jossa menee yleensä aikaa. Siis jos mielii saada jotenkin vakaata ja valmista julkaisu ajankohtaan. Toki tämä näkyy kaikille myös julkisesti koska kehitys on ytimen osalta julkista.

Toki kyllä varmasti osia ajurista voidaan kirjoittaa ilman suoranaista pääsyä itse rautaan jos tieto on saatavilla (Siis skeleton rakenne jne). Mutta kyllä ne varmasti myös varsinaista rautaa vasten ne testit tekee.

 

[finWeazel]

Veikkaan että koe-erällä tehty patchi piirejä jotka paketoitu sellaiseen kuntoon että labrassa voivat kirjoittaa ajurit/testata. Niillähän on labroissa testilaitteet missä pystytään se paketoitu core/muistit yms upottamaan vaihdettavaan sockettiin ja testaamaan/viilailemaan eri kombinaatioilla. Samasta paikasta ne windows ajuritkin tulee. Toki siellä poikkeamalla että windows ajurit julkaistaan sitten itse kortin julkaisun yhteydessä. Linuxissa pitää ne nuo ajurit ladata jo hyvissä ajoin upstreamiin koska pitää Linuksen yms hyväksyä (Validiointi prosessi on eri mitä microsoftin tuotteissa) jossa menee yleensä aikaa. Siis jos mielii saada jotenkin vakaata ja valmista julkaisu ajankohtaan. Toki tämä näkyy kaikille myös julkisesti koska kehitys on ytimen osalta julkista.

Toki kyllä varmasti osia ajurista voidaan kirjoittaa ilman suoranaista pääsyä itse rautaan jos tieto on saatavilla (Siis skeleton rakenne jne). Mutta kyllä ne varmasti myös varsinaista rautaa vasten ne testit tekee.

Tästä päästään edelleen siihen, että jos piirit on ollut labrassa x-aikaa takaperin niin miksi menee huhujen pohjalta saatavuus ensi vuodelle. AMD:n prosessi sellainen ettei oteta riskiä ts. massavalmistus ja eka piirit takaisin labrassa väli johtaa huhuttuun aikatauluun, ongelma piirissä mikä lykkää aikatauluja, tai vaikka markkinatilanne jossa ei ole kiire uuden piirin kauppaansaannin kanssa. vrt. mun tietämät keissit piirituotannosta missä riskierillä pyritään minimoimaan time to markettia vaikka on olemassa riski siitä, että riskierän piirit menevät roskikseen.

 

[Dehir]

Tästä päästään edelleen siihen, että jos piirit on ollut labrassa x-aikaa takaperin niin miksi menee huhujen pohjalta saatavuus ensi vuodelle. AMD:n prosessi sellainen ettei oteta riskiä ts. massavalmistus ja eka piirit takaisin labrassa väli johtaa huhuttuun aikatauluun, ongelma piirissä mikä lykkää aikatauluja, tai vaikka markkinatilanne jossa ei ole kiire uuden piirin kauppaansaannin kanssa. vrt. mun tietämät keissit piirituotannosta missä riskierillä pyritään minimoimaan time to markettia vaikka on olemassa riski siitä, että riskierän piirit menevät roskikseen.

Niin kyllähän noita viivästyksiin voi olla useita syitä kuten edellä mainitut kaupalliset. Toki tämä että ajurit ilmestyy linux kernelin pull requestiin voinee toimia myös hyvänä indikaattorina milloin uutta rautaa tulee saataville. Jos siis tuo pull requesti/kernelin patchaus aikataulu noudattaa jotain tiettyä kaavaa AMD:n osalta. Itsellä sellainen mutustelutuntuma että noin puolivuotta aikaisintaan se aikataulu jolloin uudesta raudasta alkanut ilmestymään viitteitä kerneliin. Tämä on aika hyvin omasta mutusta siihen miten kauan yleensä pull requesteilla kestää saapua mainlineen. Joskus noissa requesteissa saattaa olla kaikenlaista veivaamista olusuhteista ja itse koodistakin riippuen. Tuo puolivuotta siis sellainen normaali aikataulu jolloin käsittääkseni noita saatu veivattua hyväksytyksi. Jos jollain tarkempaa tietoa toki voi korjata.

 

[Joku_242]

Herää kysymys missä kohtaa amd on tiennyt piirin olevan toimiva tai rikkinäinen. Nyt vai ehkä x-viikkoa aikaisemmin? Jos edelleen oletetaan, että linux tuki on testattu oikeaa piiriä vasten niin piirin on tarvinut olla hengissä ennen kuin linux patcheja on laitettu open sourceen. LInux patch olettamasta voisi ajatella vastauksen olevan aikaisemmin eikä nyt.

Tiedän tapauksia missä riskituotantoon on laitettu pieni määrä piikiekkoa ennen täyttä varmuutta piirin toimivuudesta. Piiriä herätetään henkiin, tuntuu toimivalta ts. testit ajettu + piiri tuntuu toimivalta kontekstissa mihin se on tarkoitettu. Löydettyihin vikoihin uskotaan olevans softakorjaus. Riskitilaukset sisään vaikka on vikoja mitä ei ole keretty korjata. Tämä sen vuoksi, että saadaan aikaisemmin tuotetta kauppaan versus odotellaan että tiedetään kaikki varmaksi ja tuote x-viikkoa myöhemmin kaupassa. Ollaan time to marketin vuoksi valmis ottamaan riskiä. Mun tietämät tapaukset joiden lähteitä en ala polttamaan niin pieni määrä tuotetta kaupassa ja hyvä saatavuus vasta kun massatuotantopiirit saatavilla.

Eiköhän niitä testata myös ennen kuin oikeaa piiriä on olemassa erilaisten emulaattorien avulla. Toki jotain voi jäädä huomaamatta, mutta kuitenkin.

 

[finWeazel]

Eiköhän niitä testata myös ennen kuin oikeaa piiriä on olemassa erilaisten emulaattorien avulla. Toki jotain voi jäädä huomaamatta, mutta kuitenkin.

Näin ne mun tietämät tahot toimivat. Ajurit, testit yms. kirjoitetaan fpga tms. toteutusta vastaan kauen ennen kuin oikea piiri on tullut tehtaalta takaisin.

 

[Dehir]

Näin ne mun tietämät tahot toimivat. Ajurit, testit yms. kirjoitetaan fpga tms. toteutusta vastaan kauen ennen kuin oikea piiri on tullut tehtaalta takaisin.

Niin siis näin varmasti voi ollakin kun itse piiriä suunnitellaan aletaan logiikkaa rakentamaan jollekin geneeriselle FPGA alustalle. Mutta mitä tulee nimenomaan tuohon linux kerneliin ja ajureihin kyllä ne ajurit on jo julkaisuvalmiita oltava siinä vaiheessa tai se osa joka menee kerneliin oltava valmista kun mainlineen aletaan tähtäämään pull requesteilla. Tämä osa mitä tarkoitat todennäköisesti käsittää ajureissa tuota binary firmware joka käsittää sitä itse rautaa lähempänä olevaa osaa. En kyllä usko että kernel ajureita alettais puskemaan jos kyseinen puoli on valmiina mutta itse firmware blobit ei. Tämä sanottuna joo voihan se olla että ne ajurit saatu valmiiksi pelkästään kyseisellä kehitysalustalla mutta kuten sanottua ja mitä ite mutuillut kyllä se rauta markkinoille seurannut suht nopeasti kernel ajurin pull requestin jälkeen nykyisellään ellei erinäiset selkeät markkinajutut ole hidastanut julkaisuja.

EDIT:

Ja siis varmistin tuon nyt vielä niinkin luotettavalta lähteeltä kuin chatgpt kun en jaksanut tonkia syvempää mikä oli aikaväli kun RDNA3 ja RDNA2 sai ekat pullrequestit linux kerneliin ja millon kortit julkastiin. Mikä oli aika väli näiden välillä: RDNA3 = 128 päivää ja RDNA2 = 119 päivää. 168 Päivää väliä pull requestilla RDNA3 ja siitä kun sen sai retail kaupasta kuljetettua kotiin. Ja molempien rautojen osalta tuki oli siis day 1