ADHD/ADD

[Trespasser]

Todennäköisesti kuvittelet. Noissa vastaavissa lääkkeissä kun pitää ilmeisesti olla kaikki kemiat käytännössä samaa kuin alkuperäisessä. Eli myös imeytyminen elimistöön tulee olla identtinen.

Se voi olla, ja isompi vaikutus on varmasti ihan vaan vaikuttavan aineen määrän muutos.

Aika monella muullakin tuntuu tosin olevan vastaavia kokemuksia, enimmäkseen liittyy tohon monivaiheiseen vapautumiseen. Oikeassa concertassa uloimman kuoren sulaessa vapautuu heti 22% vaikuttavasta aineesta, loput tasaisesti kahdessa vaiheessa "osmotic release" systeemillä, eli ne on omissa osiossa kapselin sisällä. Geneeriset taas on aika tasapaksua massaa ja sidosaineilla tms. koitetaan sitä ajoitusta saada kohdalleen käsittääkseni.

Onhan siitä jenkeissäkin väännetty vuosia, että tarjoaako nää geneeriset non-OROS napit vastaavaa vaikutusta kuin oikea Concerta. Pientä viitettä on, että erot ei välttämättä ole kuviteltuja. Harmi, että tätä ei ole laajemmin seurattu muuten kuin käyttäjien omien havaintojen pohjalta.

 

[Madhatter]

Onko täällä muita kohtalotovereita, jotka aloittelevat seurustelua diagnoosin jälkeen?

Itsellä siis suurin osa edellisen parisuhteen ongelmista omalta osaltani johtui diagnosoimattomasta ADHD:sta, diagnoosin saatuani oli jo myöhäistä ja homma meni pakettiin. Nyt tässä käsitellyt asiaa, omia toimintamalleja yms viimeisen pari vuotta, ja koittanut kasvaa kumppanina sekä olla toistamatta omia virheitä.

Nyt sitten tapasin alkukesästä uuden ihmisen jonka kanssa hommat lähtivät sujumaan. Emme vielä seurustele, mutta suunta näyttää kovasti sinnepäin. Kysynkin, kun olen huomannut kyseenalaistavani itseäni, tekemisiäni ja sanomisiani ihan erilailla diagnoosin jäljiltä, ylianalysoin helposti viestejä/sanoja/eleitä ja alan miettimään helposti ymmärsikö toinen mitä nyt tarkoitin tai intoilinko ehkä liikaa. Hän siis tietää diagnoosistani ja olen kertonutkin että jos alan lähteä laukalle, sen tilanteen saa rauhoittaa ja en ota siitä itseeni. Ollaan keskusteltu hyvin avoimesti ja tiedän että olen ehkä "pidemmällä" pariutumisen suhteen kuin hän, ja tämä saa välillä epäilemään että intoilenko liikaa ja säikytän toisen.

Onko teillä jotain keinoa takoa itselleni järkeä tämän suhteen etten ylianalysoisi kaikkea ja spiraloisi turhaan?

 

[bassalva]

Onko täällä muita kohtalotovereita, jotka aloittelevat seurustelua diagnoosin jälkeen?

Itsellä siis suurin osa edellisen parisuhteen ongelmista omalta osaltani johtui diagnosoimattomasta ADHD:sta, diagnoosin saatuani oli jo myöhäistä ja homma meni pakettiin. Nyt tässä käsitellyt asiaa, omia toimintamalleja yms viimeisen pari vuotta, ja koittanut kasvaa kumppanina sekä olla toistamatta omia virheitä.

Nyt sitten tapasin alkukesästä uuden ihmisen jonka kanssa hommat lähtivät sujumaan. Emme vielä seurustele, mutta suunta näyttää kovasti sinnepäin. Kysynkin, kun olen huomannut kyseenalaistavani itseäni, tekemisiäni ja sanomisiani ihan erilailla diagnoosin jäljiltä, ylianalysoin helposti viestejä/sanoja/eleitä ja alan miettimään helposti ymmärsikö toinen mitä nyt tarkoitin tai intoilinko ehkä liikaa. Hän siis tietää diagnoosistani ja olen kertonutkin että jos alan lähteä laukalle, sen tilanteen saa rauhoittaa ja en ota siitä itseeni. Ollaan keskusteltu hyvin avoimesti ja tiedän että olen ehkä "pidemmällä" pariutumisen suhteen kuin hän, ja tämä saa välillä epäilemään että intoilenko liikaa ja säikytän toisen.

Onko teillä jotain keinoa takoa itselleni järkeä tämän suhteen etten ylianalysoisi kaikkea ja spiraloisi turhaan?

Impulsiivisuus, kiinnostavien asioiden liiankin ripeä edistäminen, jumiutuminen ja ylianalysointi voi olla adhd-haasteita. Nyt jo tunnistat niitä itsessäsi, kenties lääkitys auttaa ja lisää malttia. Älä siis hätäile, jäitä hattuun, hyvin se menee. Ja jos silti hätäilet niin ei se haittaa, jos se on oikea, kyllä se sen kestää.

 

[huku]

Onhan siitä jenkeissäkin väännetty vuosia, että tarjoaako nää geneeriset non-OROS napit vastaavaa vaikutusta kuin oikea Concerta. Pientä viitettä on, että erot ei välttämättä ole kuviteltuja.

On noissa ihan selviä eroja perustuen omiin kokemuksiin.

 

[Trespasser]

On noissa ihan selviä eroja perustuen omiin kokemuksiin.

Joo, ihan uteliaisuudesta kokeilin 54mg rinnakkaisvalmistetta 2 päivää jossa eri mekanismi vrt. aito Concerta samalla vahvuudella. Ero on yllättävän iso just siinä vaikutuksen tasaisuudessa eli käytännössä toimivuudessa.

 

[RealityBites]

Omien kokeiluiden jotka toki rajoittuvat lähinä metyylifenidaattiin, ovat kyllä sikäli selviä, että Sandoz ei ole ollut itselle ihan niin toimiva kuin Concerta.

Nykyään on 36mg kohdalla Viatris. Joku uusi valmiste, mutta isomman annoksen kanssa menee kyllä paremmin kuihn 108mg Concertaa.

 

[Norjalaane]

Noniin. Tuli saatua jopa 37 concerta 27 tilalle. Kokemukset on että vaikutus aika ihan sama. Ruokailuun riittää sitten alkaa töhötus yms… uutena tuli että järjellinen aktiivisuus kasvoi huomattavasti. Asiat alkoi tapahtua keskittyminen oli ihan maagista. Nyt kuitenkin epäilen että pitääkö vaihtaa lääkkeen pohja johonkin muuhun. Huomiona vielä että joo hiljaisuus päässä kasvoi huomattavasti. On jopa häiritsevää. Läheiset huomannut todelllisen rauhallisuuden ja impulsiivisuuden puutteen/vähäisyyden. Jopa rauhallisen sosiaalisen ulostulemisen. Ruokahalu on tietysti hävinnyt kokonaan. Teen ruokaa työksi. Ja välillä pitää pakottaa itsensä syömään. Kun lääkkeen vaikutus loppuu niin alkaa normaalisti maistumaan. Ei tarvitse pakottaa itseä syömään.

 

[t-man83]

Omien kokeiluiden jotka toki rajoittuvat lähinä metyylifenidaattiin, ovat kyllä sikäli selviä, että Sandoz ei ole ollut itselle ihan niin toimiva kuin Concerta.

Nykyään on 36mg kohdalla Viatris. Joku uusi valmiste, mutta isomman annoksen kanssa menee kyllä paremmin kuihn 108mg Concertaa.

Viatris on sama mitä Mylan, nimi vaan vaihtui kun kaupat tehtiin

 

[RealityBites]

Viatris on sama mitä Mylan, nimi vaan vaihtui kun kaupat tehtiin

Ok. En ole ehtinyt perehtymään. Olivat lääkkeet reilun pari vuorokautta lopussa kunnes lääkäri sai aikaiseksi laittaa yhdet purkit eilen illalla ennen kontrollia.

Edellisenä yönä nukuin jotain 10h ja illalla piti ottaa 54mg ja noin pari tuntia sitten 36mg.

Eihän näistä pitäisi varsinaisia vieroitusoireita tulla, mutta aloitekyky oli täysin hukassa pari päivää enkä saanut kuin hädin tuskin pysyttyä jalkeilla.

Illalla se virta alkoi sitten palautumaan ja sitä on sitten riittänytkin koko yön. Mutta tämäkin on parempi kuln se lamaantuneena eteensä tuijottaminen.

Huomaan kyllä hyvin että kroppakin on täysin pihalla että mitähän niin kuin nyt.

Kontrollissahan oli toki tarkoitus arvioida lääkehoidon vaikuttavuutta, niin nyt on sangen hyvää vertailukohtaa kun en ole määrättyä annosta pystynyt syömään viikkoihin ja lopun viimein nuo loppuivat kokonaan.

Kyllähän siinä ohjeistettiin toki viime kädessä pitämään välipäiviä, mutta kun tiedän jo kokemuksesta, että itsellä lähtee toimintakyky ilman lääkettä, niin soisin, että sitä olisi ottaa edes pienempi annos kun depottitabletteja ei saa rikkoa. Mutta koska kesälomat, niin tilanne tämä.

Ihan hyvä toki, että sitä lomaa on vielä itselläkin, niin aletaanpa etsimään, josko se uni vielä löytyisi edes pariksi tunniksi.