ADHD/ADD

Aloin lukemaan tätä säiettä alusta ja fiksuja adhd henkilöitä oli tai on kaikki. Itse olen ollut vaan kahdessa ammattikoulussa, joista toinen on kesken. 12 vuoden työhistoria plus yksi vuosi vuorotteluvapaata.

Saa varmaan jo aika paljon tietoa, kun lukaisee joskus kaikki viestit läpi. Autot on kiinnostanut ja jo pienenä oli putkirunkoinen pikkuauto. Myöhemmin Datsun 100A peltoauto.

Aika kaiken olen nuoruudessani saanut, mutta kevarikorttiin tai moottoripyöräkorttiin ei isä suostunut. Varmaankin pelkäsi, että käy jotain? Varmaankin ulkopuolisuuden tunnetta on ollut aina. Ja että en suuressa joukossa ehkä viihdy. Tai tullut pienenä paljon juoksenneltua ja leikittyä. Myös vielä alakoulussa välitunneilla. Kielet on olleet vaikeita. Äidinkieltä sentään opin jollain lailla hyvien opettajien ansiosta. Matematiikka oli kiitettävä, mutta nyt unohduksissa, kun ei ole tullut käytettyä. Ammattikoulussa oli ohjelmointia, mutta se oli itselle aivan liian vaikeaa.

Meinaa aina kadota se mitä olisi ollut seuraavaksi mielessä. Jossain (työkykyarviossa?) oli että älykkyydessä oli "puoliero". Eli jotain en osannut juuri yhtään ja jotain keskimääräistä paremmin. Älykkyys oli siis keskimäärin kumminkin normaali tasoa.

Aivan ekassa työkykyarviossa työterveydessä oli että masennusta ei ole. Työterveyden lääkäri ei osannut tehdä mitään. Voivotteli vaan että koita jaksaa töissä. Tuli mieleen, että ehkä olivat noissa oikeassa, jos syynä voisikin olla esim adhd? Työterveydessä ei siis tehty mitään, vaikka saikutin 1-3 päivää useasti. Erikoissairaanhoidossa kävin ehkä viikottain ja sieltä sainkin heti kuukauden sairauslomaa, joka oli helpotus. Olihan se kumminkin selvää, että psykoottinen masennus iski, kun ei vaan jaksanut. Toki ensin osaamaton lääkäri laittoi vain keskivaikean masennuksen ja johonkin töihin määräsi. Onneksi tuo lääkäri jäi eläkkeelle ja paljon oppinut psykiatri tuli tilalle.

Masennus ei ole kumminkaan juuri näkynyt missään, en vaan jaksanut enää töitä. Työvirheitä sattui paljon. Työmuisti on saattanut olla aina aika heikko, mutta se on huomattu vasta siinä ensimmäisessä työkykyarviossa. Arvioita on taidettu tehdä kolme (jo). Nyt kolmeen vuoteen ei ole ollut lääkärikontaktia. Mutta jos se adhd (tai joku muu) tutkimus toisi jotain uutta? Nyt siis yksi lääke pysyvänä on abilify antipsykootti (puoli tablettia eli 15mg). Tuo rauhoittaa hieman oloa, mutta eihän se mikään adhd lääke ole. Tuskin auttaa siihen mitään?

Edit:
Musiikkia kuuntelen taustalla ja lukemiseen keskittyminen on vähän niin ja näin. "Pakko" selata muutakin, eli ajatus meinaa harhailla siitä keskittymisestä. Vaikka aihe onkin kiinnostava. Myös koulussa on sivuttu aihetta, mutta luultavasti vain lyhyesti.

Kyllähän tuossa varmaan kannattaisi tutkia tuonin mahdollisuus. Jos työterveyden kautta on mahdollista saada lähete ja vielä parempana vaihtoehtona että tutkisivat yksityisellä, kannattaa ilman muuta tehdä.

Ei nuo koulut itselläkään kovin sujuvasti menneet. Siinä olin yleensä hyvä, mikä kiinnosti. Työelämässä itselle myrkkyä ovat monotoniset ja itseään toistavat tehtävät. Mieluisaa tekemistä taas kehittäminen ja out-of-the-box -ajattelu ja vaihtelu työtehtävissä.

Lääkityksen kanssa voi elämästä tulla taas paljon enemmän elämisen arvoista joten kannustan ehdottomasti hakeutumaan tutkimuksiin.
 
Lainaan itteäni tuolta kauempaa mutta tässä on yks jumalaton tietopaketti tästä "ihanuudesta" huippututkijan sanoin



"ADHD children will become ADHD adults"

Kuunnelkaa/katelkaa ihan omassa tahdissa vaikka sieltä täältä.

(Ja mä en näemmä osaa sit linkittää mutta tubessa tuo koko soittolista.....)
 
Viimeksi muokattu:
"Potilaalla todettu Rufus-häiriöön liittyviä skitsoidia, hajanaisia piirteitä".

Yritin etsiskellä mitä tuo Rufus mahtaa tarkoittaa? Onko jotain fiksumpaa täällä? :)

"Lisäselvittelylle ei näin ollen ole aihetta".

Koululääkäriltä siis kysyin jotain autismikirjohäiriöstä sekä kyllä myös adhd:sta ainakin jotain.
"Saapuneessa lähetteessä konsultoitu neuropsykiatrian konsultaatio poliklinikan ylilääkäriä xxx".

Eli ei ainakaan autismia tai asbergeriä, mutta jotain muuta "autismikirjonhäiriön kaltaisia oireita". Adhd/add:stä ei paperissa lue sanallakaan, eli se asia ei varmaan kiinnosta tai ollut kovin tärkeä? Toivottavasti siis ei ole sitä add oiretta, johon kyllä lääke olisi olemassa. Toisaalta helpotus, että ei tullut mitään uutta jännä tietoa itsestä.
 
Minkälaisia kokemuksia teillä on Elvansesta? Viime viikolla aloitin kokeilut, ja muuten hyvä mutta pahat laskut. Eli toimii sen 4-6h hyvin, mutta sitten alkaa levoton olo.

Nyt viime viikonloppuna oli taukoa, ja eilen otin 20mg hyvin nukutun yön jälkeen klo. 9:00 ennen menoa töihin. Keskittyminen ja järjestelmällisyys 100% töissä vaikka ärsykkeitä tuli Teamsin kautta ja työpisteelle ihmisiä kyselemään vielä kaupan päälle. Normaalisti noissa kontekstien vaihdossa on mennyt helposti tunteja hukkaan. Huomasin myös että kahvi maistui aika kovasti. Meni huomaamatta 5 kuppia santasatessa termarilta. Normaalisti juon ehkä puoli kuppia päivässä.

Sitten vielä nyt olen ollut kohta 20h valveilla, eikä vaan uni tule. Perus amfetamiinitouhua?
 
Elvansesta tuli mieleen kun just oman (adhd)lääkärin kanssa tästä juttelin. Tiesi kertoa, että Elvansen patenteilla on euroopan eri maissa vähän eri pituisia lisäsuojia. Suomessa joskus 2028 helmikuun jälkeen vois tulla edullisempia rinnakkaistuotteita vähitellen. Tästä tais olla jotain juttua aiemmin ketjussa ton 2023 elokuussa jenkeissä päättyneen pantentin osalta.
 
Minkälaisia kokemuksia teillä on Elvansesta? Viime viikolla aloitin kokeilut, ja muuten hyvä mutta pahat laskut. Eli toimii sen 4-6h hyvin, mutta sitten alkaa levoton olo.

Nyt viime viikonloppuna oli taukoa, ja eilen otin 20mg hyvin nukutun yön jälkeen klo. 9:00 ennen menoa töihin. Keskittyminen ja järjestelmällisyys 100% töissä vaikka ärsykkeitä tuli Teamsin kautta ja työpisteelle ihmisiä kyselemään vielä kaupan päälle. Normaalisti noissa kontekstien vaihdossa on mennyt helposti tunteja hukkaan. Huomasin myös että kahvi maistui aika kovasti. Meni huomaamatta 5 kuppia santasatessa termarilta. Normaalisti juon ehkä puoli kuppia päivässä.

Sitten vielä nyt olen ollut kohta 20h valveilla, eikä vaan uni tule. Perus amfetamiinitouhua?


Elvansen kanssa kannattaa vältellä nikotiinia ja kofeiiniä, käyttävät samoja reseptoreja kuin lääke ja vaikutus ei välttämättä toimi tästä syystä. Itse käytän Elvansea ja jos lääkkeen kanssa käytän nuuskaa, niin lääke ei toimi ollenkaan. Ilman nuuskaa lääke toimii todella hyvin.
 
Minkälaisia kokemuksia teillä on Elvansesta? Viime viikolla aloitin kokeilut, ja muuten hyvä mutta pahat laskut. Eli toimii sen 4-6h hyvin, mutta sitten alkaa levoton olo.

Nyt viime viikonloppuna oli taukoa, ja eilen otin 20mg hyvin nukutun yön jälkeen klo. 9:00 ennen menoa töihin. Keskittyminen ja järjestelmällisyys 100% töissä vaikka ärsykkeitä tuli Teamsin kautta ja työpisteelle ihmisiä kyselemään vielä kaupan päälle. Normaalisti noissa kontekstien vaihdossa on mennyt helposti tunteja hukkaan. Huomasin myös että kahvi maistui aika kovasti. Meni huomaamatta 5 kuppia santasatessa termarilta. Normaalisti juon ehkä puoli kuppia päivässä.

Sitten vielä nyt olen ollut kohta 20h valveilla, eikä vaan uni tule. Perus amfetamiinitouhua?

50mg päivässä menee ja toimii todella hienosti. Vaikutus alkaa n. tunti ottamisen jälkeen, vahvimmillaan 4h päästä ja kestää n. 10h. En koe mitään laskuja tai haittavaikutuksia. Herätyskello soi tuntia ennen heräämistä, nappaan yöpöydältä pillerin ja jatkan tunnin verran unia. Herään ensimmäistä kertaa elämässäni virkeänä ja aamutoimet on lyhentyneet noin 40min sekoilusta napakaksi kymmenminuuttiseksi. Lisäksi työpäivään on tullut noin 3h lisää tunteja, työn laatu ja mielekkyys on kasvanut merkittävästi.

Kaikenkaikkiaan koen että lääkitys, nimenomaan elvanse, on merkittävällä tavalla muuttanut elämääni positiiviseen suuntaan. Aivan aluksi oli vaikeuksia päättää mihin keskittyy, kun ensimmäistä kertaa elämässään pystyi keskittymään. Päädyin touhuamaan intensiivisesti vähän mitä sattuu. Nopeasti sitä keskittymistä oppi hallitsemaan. Samoin pientä puheripulia ja yli-innostuneisuutta oli alkuun, eli piri kyllä toimi - tää haitta loppui n. kuukauden jälkeen.

Vaikutukset tuntuu jopa viikonloppuisin jolloin yleensä en lääkettä syö, aivot on jotenkin oppineet että asioihin voi tarttua ja niistä voi saada palkinnoksi välittäjäainetta, joka oli itselle uusi kokemus. Lisäksi mainittakoon että alkoholin käyttö on vähentynyt, samoin nikotiinin himo on hävinnyt paitsi jos ei ota lääkettä. Kofeiinia ja sokeria kuluu myös vähemmän.

Nyt noin puolen vuoden käytön jälkeen huomaan että toleranssit on vähän kasvaneet ja tekisi mieli koittaa isompaa annosta, tosin kyllä se hiipii sitten sinnekin. Ehkä tauko olisi paikallaan, onko kellään tietoa kauanko menee resetissä? Riittääkö viikko tai kaksi? Syön siis 5-6 x 50mg viikossa.

Aiemmista lääkekokeiluista huomautan että Concerta/Medicinet eli metyylifenidaatti aiheutti pahat laskut sekä masennusta, äkkipikaisuutta ja riitaisuutta pitkään käytettynä. Tekisi melkein mieli kaikille concertan käyttäjille suositella elvansen kokeilemista, oli itsellä niin merkittävä ero toiminnassa ja haittojen määrässä.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla ainakin Concerta jatkuvasti syötynä aiheuttaa aika pahoja laskuja. Masentuneisuutta, kiukkuisuutta ym ym. Vähän tullut pelattua sen kanssa muutaman päivän putkissa ”tarpeen mukaan”. Yksi merkittävimpiä (häsellyksen poiston lisäksi) apuja lääkkeestä on, etten ihan normaalin työpäivän jälkeen ole aivan loppu. Käytän jossain määrin mittarina sohvalle nukahtamista, mistä seuraavina päivänä sitten otan lääkettä, välillä myös viikonloppuisin. Melko usein saa olla lapsen kanssa kahdestaan kotona töiden jälkeen, mikä tuo oman mausteensa kuormitukseen.
 
Mulla ainakin Concerta jatkuvasti syötynä aiheuttaa aika pahoja laskuja. Masentuneisuutta, kiukkuisuutta ym ym. Vähän tullut pelattua sen kanssa muutaman päivän putkissa ”tarpeen mukaan”. Yksi merkittävimpiä (häsellyksen poiston lisäksi) apuja lääkkeestä on, etten ihan normaalin työpäivän jälkeen ole aivan loppu. Käytän jossain määrin mittarina sohvalle nukahtamista, mistä seuraavina päivänä sitten otan lääkettä, välillä myös viikonloppuisin. Melko usein saa olla lapsen kanssa kahdestaan kotona töiden jälkeen, mikä tuo oman mausteensa kuormitukseen.

Itsellä taas pitää jatkuvasti syödä tai tulee juurikin yllä mainitun kaltaiset oireet. Nämä on kovin yksilöllisiä. Ja kuten olen maininnut, niin annoskin alkaa olemaan jo kohtuullisen miehekäs. Mutta minkäs teet.

Lohdullisena puolena voin todeta että kyllä se unilekuri oli siinä mielessä oikeassa että olen jossain määrin saanut pikkuhiljaa kadoksissa olleet unenlahjani takaisin.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Mulla ainakin Concerta jatkuvasti syötynä aiheuttaa aika pahoja laskuja. Masentuneisuutta, kiukkuisuutta ym ym. Vähän tullut pelattua sen kanssa muutaman päivän putkissa ”tarpeen mukaan”. Yksi merkittävimpiä (häsellyksen poiston lisäksi) apuja lääkkeestä on, etten ihan normaalin työpäivän jälkeen ole aivan loppu. Käytän jossain määrin mittarina sohvalle nukahtamista, mistä seuraavina päivänä sitten otan lääkettä, välillä myös viikonloppuisin. Melko usein saa olla lapsen kanssa kahdestaan kotona töiden jälkeen, mikä tuo oman mausteensa kuormitukseen.
Medikinetistä vähän samoja oireita, jos yhtään rikkoutuu säännöllinen tabujen popsiminen. Välillä esim. viikonloppuina tasaisen rutiinin rikkoutuessa unohtuu iltapäiväannoksen ottaminen ja huomaan, että olen illasta äkkipikaisempi. Ja ehkä myös väsyneempi. Lomareissulla jätin menomatkalla aamu- ja iltapäiväannokset syömättä kun tiesin tarvitsevani päiväunia perille päästyäni, ettei migreeni napsahda univajeen vuoksi (medikinet on hyvin poistanut taidon nukkua päiväunia). Ja huomasi myös sinä päivänä sen kärttyisyyden ja hermojen nopean kiristymisen pienistäkin asioista

Mutta positiivisista vaikutuksista pitää ehdottomasti sanoa juuri tuo sama, että en nukahda sohvalle töiden jälkeen. Vaan jaksan olla ja toimia. Mukuloille saa ruuan ja kun he siirtyvät katsomaan Pikku Kakkosta, niin minä en romahda sohvalle vaan jaksan esim. raivata keittiötä ja valmistella vaikka jo seuraavan päivän ruokaa. Ja upeaa on ollut huomata, että oma vähän hiipumaan päin ollut musiikkiharrastus on saanut ihan uutta virtaa koska jaksan keskittyä treenisessioissa ja jopa äärimmäisen tylsät tekniikkareenit ovat alkaneet kiinnostamaan. Harmi vaan, että vaan tässä elämäntilanteessa ei ole aikaa taas säännöllisesti treenata. Mutta parempi kai myöhään kun ei milloinkaan. Ja kai se positiiviseksi asiaksi pitää laskea, että paino on pudonnut selvästi ja dadbod on hävinnyt merkittävästi. Housut tippuu päältä ja en mitenkään erityisesti ole tarkkaillut syömistä tai lisännyt liikuntaa näin talvikaudella. Tai sitten on joku lapamato :D

Elvanse sinänsä kiinnostaisi kokeilla jossain kohtaa, mutta tuo hintaetu taitaa olla vielä aika paljon medikinetin puolelle.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Mulla ainakin Concerta jatkuvasti syötynä aiheuttaa aika pahoja laskuja. Masentuneisuutta, kiukkuisuutta ym ym. Vähän tullut pelattua sen kanssa muutaman päivän putkissa ”tarpeen mukaan”. Yksi merkittävimpiä (häsellyksen poiston lisäksi) apuja lääkkeestä on, etten ihan normaalin työpäivän jälkeen ole aivan loppu. Käytän jossain määrin mittarina sohvalle nukahtamista, mistä seuraavina päivänä sitten otan lääkettä, välillä myös viikonloppuisin. Melko usein saa olla lapsen kanssa kahdestaan kotona töiden jälkeen, mikä tuo oman mausteensa kuormitukseen.

Kannattaa kysyä josko elvansea voisi kokeilla, ellet ole jo kokeillut. Kuulostaa samalta kun mulla noi oireet. Elvansen eduksi laskettakoon myös pitkä kesto, riittää selkeästi iltarutiinien puolelle vaikutus. Concerta 36mg + medikinet 5mg iltapäivällä oli yhteensä noin 6h ja sitten laskut kun taas elvanse on tasainen 10h
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Kyllähän tuossa varmaan kannattaisi tutkia tuonin mahdollisuus. Jos työterveyden kautta on mahdollista saada lähete ja vielä parempana vaihtoehtona että tutkisivat yksityisellä, kannattaa ilman muuta tehdä.

Ei nuo koulut itselläkään kovin sujuvasti menneet. Siinä olin yleensä hyvä, mikä kiinnosti. Työelämässä itselle myrkkyä ovat monotoniset ja itseään toistavat tehtävät. Mieluisaa tekemistä taas kehittäminen ja out-of-the-box -ajattelu ja vaihtelu työtehtävissä.

Lääkityksen kanssa voi elämästä tulla taas paljon enemmän elämisen arvoista joten kannustan ehdottomasti hakeutumaan tutkimuksiin.

Amen, ihan sama täällä. Ja ehdotan @jm82 että kävisi tutkimuksissa tavalla tai toisella. Monelle ADHD oireiselle on aiheuttanut masennuksen kaltaisia tuntemuksia juuri ADHD. Jokainen haluaa enimmäkseen elämässä onnistua ja tämän taudin kanssa se ei aina ole kauhean helppoa. Lisäksi huono palautetta tulee monesti, sekä omasta päästä myös. Kokemus siitä, että pitäisi suoriutua paremmin, kuten muut. Ja olla muiden kaltainen, vaikka ei edes tiedä miksi kokee em tunteita.
 
Rouvalle kirjoittelin tuossa muutama kuukausi sitten melko pitkän selvityksen siitä että mielestäni myös tuolla täytyisi tutkailla ADHD:n mahdollisuus.

Silloin sain haukut mutta joku ajatus on silti jäänyt elämään ja sain viimein viiikonloppuna tyrkytettyä Concertaa pienellä annoksella. Ja kas kummaa kun taisi maailma aueta uudestaan.

Sitä en itse henkilökohtaisesti ymmärrä edelleenkään, että aikuisilla vaaditaan pitkät tutkimukset kaiken maailman kallonkutistajilla että saa lääkityksen, mutta lapsilla tuota työnnetään samanlaisen lomakkeen kautta kuin aikuisilla todetaan masis..

Noh, toivotaan parasta tämänkin kohdalta ja ennen kaikkea sitä, että työterveys kattaa tutkimukset.
 
Rouvalle kirjoittelin tuossa muutama kuukausi sitten melko pitkän selvityksen siitä että mielestäni myös tuolla täytyisi tutkailla ADHD:n mahdollisuus.

Silloin sain haukut mutta joku ajatus on silti jäänyt elämään ja sain viimein viiikonloppuna tyrkytettyä Concertaa pienellä annoksella. Ja kas kummaa kun taisi maailma aueta uudestaan.

Sitä en itse henkilökohtaisesti ymmärrä edelleenkään, että aikuisilla vaaditaan pitkät tutkimukset kaiken maailman kallonkutistajilla että saa lääkityksen, mutta lapsilla tuota työnnetään samanlaisen lomakkeen kautta kuin aikuisilla todetaan masis..

Noh, toivotaan parasta tämänkin kohdalta ja ennen kaikkea sitä, että työterveys kattaa tutkimukset.
Tuo on itseasiassa lääkerikos kun toiselle concertojaan syöttää. Suosittelen pidättäytymään.

YLE:
"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosien määrissä on huomattavat alueelliset erot.

ADHD-diagnoosi on Pohjois-Karjalassa yli 20 prosentilla alle 13-vuotiaista pojista ja Pohjanmaalla alle kuudella prosentilla"

--> jossain päin Suomea ehkä tehdään diagnoosi pienen kyselyn perusteella mutta metsään mennään siinäkin.

Voisiko yhteiskuntaa sopeuttaa siten että täällä ihmiset pärjäisivät ominaisuuksineen? Onko pakko muuttaa ihmisiä että sopeutuvat yhteiskuntaan? Mikä on lisääntyvän ruutuajan ja nopeatempoisemmakdi muuttuvan viihteen rooli keskittymisvaikeuksien kehittymisessä?

En usko että ratkaisu on se että yhä isomman ja isomman ihmisjoukon keskushermoston toimintaa muokataan lääkemolekyyleillä. Toki lääkefirmat kiittävät...
 
Tuo on itseasiassa lääkerikos kun toiselle concertojaan syöttää. Suosittelen pidättäytymään.

YLE:
"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosien määrissä on huomattavat alueelliset erot.

ADHD-diagnoosi on Pohjois-Karjalassa yli 20 prosentilla alle 13-vuotiaista pojista ja Pohjanmaalla alle kuudella prosentilla"

--> jossain päin Suomea ehkä tehdään diagnoosi pienen kyselyn perusteella mutta metsään mennään siinäkin.

Voisiko yhteiskuntaa sopeuttaa siten että täällä ihmiset pärjäisivät ominaisuuksineen? Onko pakko muuttaa ihmisiä että sopeutuvat yhteiskuntaan? Mikä on lisääntyvän ruutuajan ja nopeatempoisemmakdi muuttuvan viihteen rooli keskittymisvaikeuksien kehittymisessä?

En usko että ratkaisu on se että yhä isomman ja isomman ihmisjoukon keskushermoston toimintaa muokataan lääkemolekyyleillä. Toki lääkefirmat kiittävät...

Kiitos valistuksesta - olen tästä kyllä täysin tietoinen. Ei tässä ollutkaan mitenkään säännöllisesti tarkoitus alkaa toiselle lääkkeitä syöttämään mutta helpointahan tuo on tuolla testata.

Lähinnä kannustin sitten vastaavasti selvittämään, mitä työnantajan työterveyshuolto kattaa ja mihin tarvitaan lähete jos tutkimuksiin haluaa.

Ihan olen samaa mieltä kanssasi että yhteiskuntaa pitäisi sopeuttaa ennemmin kuin ihmisiä lääkitä mutta itse olen todennut tuulimyllyjä vastaan taistelun kokolailla turhaksi. Viimeiset kaksi viikkoa olen taas itsekin juossut aikalailla muitten aikataulujen mukaan ja nyt viikonloppuna loppui yksinkertaisesti taas veto itseltäkin.

Se ei myöskään ole lähtökohtaisesti oikein että nämä neurotilat diagnosoidaan turhan usein hätäisesti masennukeksi jota ne varmasti hoitamattomana aiheuttavatkin. Kumpiko sitten on parempi, hoitaa juurisyytä vai sen aiheuttamaa ongelmaa?

e. Enkä nyt ala repostelemaan tässä asiaa tämän enempää koska kyse on toisesta henkilöstä. Satun nyt vain olemaan oman empiirisen kokemuksen kautta sitä mieltä että SSRI-lääkitys on kovin harvoille se oikea ratkaisu. Niitä kuitenkin kirjoitetaan varmaan helpommin kuin Buranaa.

Ja ennen kuin ehditään sanomaan että adhd-lääkkeitä ja antidepressantteja on vaarallista syödä yhdessä, niin olen tietoinen myös tästä ja aion tarkkailen ettei yhteisvaikutuksia ala syntymään.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä sellainen huomio että concertalla voi olla positiivisia vaikutuksia neurotyypilliselläkin + lumevaikutus. Hoitokokeilua ei käytetä diagnostiikan osana.
 
Vielä sellainen huomio että concertalla voi olla positiivisia vaikutuksia neurotyypilliselläkin + lumevaikutus. Hoitokokeilua ei käytetä diagnostiikan osana.

Kylläpä vaan käytettiin - ihan erikoissairaanhoidossa joten voit jättää valistuksen sikseen. Olen minäkin asiani tutkinut.

Eikä tähän nyt tarvitse tarttua. Tarkoitus ei ole puoskaroida tuon enempää vaan kannustaa siihen, että asia tutkitaan.
 
Voisiko yhteiskuntaa sopeuttaa siten että täällä ihmiset pärjäisivät ominaisuuksineen? Onko pakko muuttaa ihmisiä että sopeutuvat yhteiskuntaan? Mikä on lisääntyvän ruutuajan ja nopeatempoisemmakdi muuttuvan viihteen rooli keskittymisvaikeuksien kehittymisessä?

En usko että ratkaisu on se että yhä isomman ja isomman ihmisjoukon keskushermoston toimintaa muokataan lääkemolekyyleillä. Toki lääkefirmat kiittävät...

Ihan näin korjauksena, ADHD ei ole "kehittyvä keskittymisvaikeus", vaan sairaus jossa keskittyminen jakaantuu epätasaisesti, jolloin aivokemia on neurotyypillisiin aivoihin verrattuna erilainen.

Kenellekään ei siis "kehity" ADHD:tä, se on jo syntymästä asti, ja sen kanssa eletään ihan koko elämä.

Mitä nopeammin yhteiskunta ympärillä muuttuu ymmärtämään mistä on kyse soimaamisen sijaan, sitä nopeammin ADHD:n kanssa painivien jokapäivänen elämä helpottuu.

Vielä sellainen huomio että concertalla voi olla positiivisia vaikutuksia neurotyypilliselläkin + lumevaikutus. Hoitokokeilua ei käytetä diagnostiikan osana.

Tämä on täysin yksiselitteisesti väärä väittämä. Stimulanttien käytöllä ei käytännössä ole mitään lumevaikutuksia, ja niiden toiminta neuroepätyypillisten hoidossa on sen verran hyvin tutkittu, että lääkitystä juurikin käytetään osana diagnosoinnin varmistusta; stimulanttien toiminta joko helpottaa elämää (ja toimintaa) _välittömästi_, jonka perusteella voidaan diagnosoinnista varmistua.
 
Kaikella on lumevaikutusta. Stimulanteilla voi olla myös lumeeseen perustumatonta positiivista vaikutusta myös "terveillä". Stimulanteilla haittana esim verenpaineen nousua, addiktiivista potentiaalia, määritelty huumelääkkeeksi.
ADHD on tosiaan kehityksellinen, mutta on myös "hankinnaisia" keskittymishäiriöitä. Tuskin pohjois-karjalaisilla lapsilla oikeasti on 20% ADHD jos esiintyvyysarvio lapsilla on <10%. Eli ylidiagnostiikkaa tapahtuu ja muita häiriöitä menee ADHD:ksi. Väärällä diagnoosilla voi olla myös seurauksia; ammattiajolupa, armeijaan "pääsy", vakuutukset, tietyt ammatit/työtehtävät...
Herkkä topic lähteä tätä toista näkökulmaa tuomaan esiin...
 
Kyllä ja hoitamaton ADHD taas voi aiheuttaa kaikenlaista muuta kivaa. Aika monessa muussakin asiassa on muna-kana-ongelma hyvin tyypillinen. Stimulanttien sivuvaikutukset taas ovat kovin yksilöllisiä - itsellni ne laskevat verenpainetta ja sykettä.

Eihän tähänkään ole pakko lääkitystä ottaa jos sen kokee taakkana. Tosiasia vain tahtoo olla että niin monella hyödyt ylittävät haitat, että sitä käytetään.
 
viikonloppuna loppui yksinkertaisesti taas veto itseltäkin.

Se ei myöskään ole lähtökohtaisesti oikein että nämä neurotilat diagnosoidaan turhan usein hätäisesti masennukeksi jota ne varmasti hoitamattomana aiheuttavatkin. Kumpiko sitten on parempi, hoitaa juurisyytä vai sen aiheuttamaa ongelmaa?

e. Enkä nyt ala repostelemaan tässä asiaa tämän enempää koska kyse on toisesta henkilöstä. Satun nyt vain olemaan oman empiirisen kokemuksen kautta sitä mieltä että SSRI-lääkitys on kovin harvoille se oikea ratkaisu. Niitä kuitenkin kirjoitetaan varmaan helpommin kuin Buranaa.

Ja ennen kuin ehditään sanomaan että adhd-lääkkeitä ja antidepressantteja on vaarallista syödä yhdessä, niin olen tietoinen myös tästä ja aion tarkkailen ettei yhteisvaikutuksia ala syntymään.
Itselläkin menee 300mg venlafaxin masennuslääke, joka kai heiman aktivoi oloa. 15mg abilify psykoosilääke, joka kai hieman myös aktivoi ja rauhoittaa ahdistunutta oloa (yleistynyt ahdistuneisuushäiriö löytyy). Nukkumista parantamaan 7.5mg mirtazapin masennuslääke.

En siis itse päässyt mihinkään "a-kirjo" testeihin, kun kolme psykologin arviota on jo aikoinaan tehty (työterveyshuolto, edellinen asuinpaikka, nykyinen asuinpaikka). Sitä en sitten tiedä kävisikö adhd/add lääke edes minun nykyisten lääkkeiden kanssa? Pitäisi varmaan yrittää vähentää lääkitystä, mutta sitten olo aina huononee, niin ei ole kovin kauaa kestänyt se kokeilu.


Jos siis ymmärsin lääkäreiden teksteistä oikein, niin mulla eristäytynyt persoonallisuushäiriö olisi hieman saman oireinen, kuin a-kirjo, eli mitään a-kirjoa ei ainakaan olisi niiden psykologien testien perusteella. Sekä adhd/add sivuutettiin, eli kai sitäkään ei ole.

Itsellä siis sellainen "ongelma" että en jaksa tehdä töitä. Vielä tammikuu on kuntoutustukea. Jos olisi vaikka add syynä? Niin ongelmaan voisi olla jonkinlainen ratkaisu? Nyt siis kävin koululääkärillä, mutta ilmeisesti pitäisi soittaa vielä joskus kunnalliselle lääkärille ja valittaa vaikka add:stä?

Aika raskasta kumminkin se 8h päivässä työnteko. Ei minulle enää oikein sovi. En oikein näe muuta ratkaisua, kun että hakisin taas joulukuussa lisää kuntoutustukea ja toivoa, että sitä myös tulisi. Tämähän ei ole kiva päätös, mutta aika pakollinen jaksamisen kannalta. Syynä siis tuolle kuntoutustuen jatkolle olisi masennus.

Puolison kertoman mukaan mulla ei masennusta näy, ehkä lääkitys sitten sopii ja auttaa? Mutta ei auta kumminkaan tarpeeksi, että jaksaisin töissä.

Nyt koululääkärin papereissa taisi lukea, että masennusta tai ahdistusta ei näy. Toisaalta eipä sitä ole koskaan muutenkaan näkynyt. Ei vaan jaksa? Rasitus oli sitten sen verran korkeaa, että tuli psykoottinen masennus. Eikä tosin sekään näy. Abilifyä (psykoosilääkettä) pidänkin aika hyvänä "estolääkkeenä". Tuli myös fibromyalfia "liiasta rasituksesta johtuen"?

No ehkä en sitten tee mitään liian raskasta ja yritän selviytyä :) Yhteiskunnalle vaan aika kallis ratkaisu tällainen.
 
Eihän tähänkään ole pakko lääkitystä ottaa jos sen kokee taakkana. Tosiasia vain tahtoo olla että niin monella hyödyt ylittävät haitat, että sitä käytetään.
Juuri näin. Vankilaanjoutumisen riski ja liikenneonnettomuudessa kuolemisen riski esim hurjasti suuremmat hoitamattomalla ADHD ihmisellä.
Pointti lähinnä, että jos concertaa tms popsisi kaikki jotka siitä hyötyä kokevat niin metsään mennään siinäkin. Joku aivodoping olisi itsellekin kelvannut pääsykokeisiin päntätessä mutta menihän tuo sitten luomunakin
 
Kaikella on lumevaikutusta. Stimulanteilla voi olla myös lumeeseen perustumatonta positiivista vaikutusta myös "terveillä". Stimulanteilla haittana esim verenpaineen nousua, addiktiivista potentiaalia, määritelty huumelääkkeeksi.
ADHD on tosiaan kehityksellinen, mutta on myös "hankinnaisia" keskittymishäiriöitä. Tuskin pohjois-karjalaisilla lapsilla oikeasti on 20% ADHD jos esiintyvyysarvio lapsilla on <10%. Eli ylidiagnostiikkaa tapahtuu ja muita häiriöitä menee ADHD:ksi. Väärällä diagnoosilla voi olla myös seurauksia; ammattiajolupa, armeijaan "pääsy", vakuutukset, tietyt ammatit/työtehtävät...
Herkkä topic lähteä tätä toista näkökulmaa tuomaan esiin...

En ihan ymmärrä miksi haluat jatkaa tätä disinformaatiomaista jankkaamista, mutta tähän topicin viitekehykseen ADHD:n hoidossa stimulanteilla ei ole käytännön tunnettua lumevaikutusta.

Neurotyypillisille aivoille stimulanttien vaikutuksesta ei voi yksinkertaisesti vetää _mitään_ johtopäätöksiä neuroepätyypillisten aivoille vaikuttaviin asioihin, koska yksinkertaisesti aivobiokemia on täysin erilainen; hermoston toiminta, välittäjäaineiden toiminta ja vaikuttavuus tai aivojen toiminta ovat siis ihan fyysisellä tavalla erilaiset kuin muilla ihmisillä.

Lienee myös hyvä huomioida, että lähes kaikilla ihmisillä on erilaisia ADHD:n diagnosoinnissa käytettäviä piirteitä, ilman että ihmisellä on ADHD:ta. Se ei poista tai vähennä millään tavalla ADHD; olemassaoloa, vaan on itseasiassa auttanut huomattavasti tutkimuksessa ja sitä kautta ymmärtämisessä miten ADHD eroaa ihmisen (psyykkisistä)luonteen piirteistä, tai muista neurologisista tai psyykkisistä häiriöistä.

Kaikella väärällä diagnosoinnilla on yleensä negatiivisia vaikutuksia, mutta ADHD:n vertaaminen "hankinnaiseen keskittymishäiriöön" (mitä tällä sitten mahdatkaan tarkoittaa) on juurikin sellaisen kulttuurin ylläpitämistä, jossa ADHD:n aiheuttamat ongelmat leimataan yksikön omassa valinnassa tai päätöksiin oleviin asioihin, ja syyllistetään tätä yksilöä niistä.

Samalla tavalla meillä on toki suhtauduttu moniin addiktiosairauksiin henkilön henkilökohtaisena valintana, tai esimerkiksi poikkeavaan seksuaaliseen suuntautumiseen mielisairautena, vaikka vuosikymmeniä on pystytty osoittamaan tutkimusten avulla, kyseessä olevan kyse täysin jostain muusta.
 
Siis pointtini oli, että neurotyypillinen ihminen voi kokea positiivista vaikutusta adhd-lääkkeistä, ja se voi olla lääkkeen biokemiallisten vaikutusten tai lumevaikutuksen ansiota. Ja tästä syystä hoitokokeilua adhd-lääkkein ei ole diagnostinen. Tämän voi tarkistaa vaikkapa käypä hoito suosituksesta.

Toinen pointti on se, että kaikki keskittymiscaikeus ei ole ADHD:ta, vaan esim ADT ADHD vai sittenkin ADT? - YTHS
 
Nykyään niitä lääkkeitä ei tosiaan olla ihan ensimmäisenä työntämässä mutta kyllä niillä ainakin omalla kohdalla vahvistettiin diagnoosi.
 
Nykyään niitä lääkkeitä ei tosiaan olla ihan ensimmäisenä työntämässä mutta kyllä niillä ainakin omalla kohdalla vahvistettiin diagnoosi.

Sama juttu täällä.


Juuri näin. Vankilaanjoutumisen riski ja liikenneonnettomuudessa kuolemisen riski esim hurjasti suuremmat hoitamattomalla ADHD ihmisellä.
Pointti lähinnä, että jos concertaa tms popsisi kaikki jotka siitä hyötyä kokevat niin metsään mennään siinäkin. Joku aivodoping olisi itsellekin kelvannut pääsykokeisiin päntätessä mutta menihän tuo sitten luomunakin

Ihan aavistuksen pistää vituttamaan tälläiset kommentit, anteeksi kielenkäyttö.... Joo olisi ollut oman elämän kannalta (ehkä joidenkin muidenkin) aika kiva, jos tätä "aivodopingia" olisi joku osannut jo vähän aiemmin tarjota. Nyt kun vajaa viiskymppisenä mietit miten elämä olisi voinut mennä, miten olisit voinut käydä kouluja, onnistua ihmissuhteissa, ymmärtää muita, rakentaa nuoruudessa jonkinlainen itsetunto jne jne jne. On meinannut henki lähteä monta kertaa itseltä ja pari kertaa on meinnannut mennä kaveritkin mukana. Rapatessa roiskuu ja on roiskunut. On siinä hyvä puhua, että otetaan kokeisiin vähän aivodopingia. Vittu, tässä on seilattu ihan veitsenterällä koko elämä, niin pikkaisen vois miettiä miten näistä asioista puhuu.

Ja nyt tämä doping on saanut asioita mallilleen niin, että itku meinaa välillä tulla onnesta. Ja olepa sitten ottamatta lääkeeitä, niin "päänsärky" palaa kuin ei olisi buranaa ottanut. Asiat no niin kauan lähes normaalisti, kun lääkettä on veressä. Mutta kun ei ole niin alkaa sattua ja tapahtua kaikenlaista. Aika nopeasti tulee kommenttia, että nyt ne lääkkeet naamaan. Hyväksyn senkin, että elämä olisi lääkittynä lyhyempi kuin ilman lääkkeitä. Mutta voin sanoa, että ilman noita lääkkeitä loppu tulee vielä aiemmin. Joko sattuu jotain tai sitten ei vaan enää jaksa.

Tottakai haluaisin olla se, joka olisi menestynyt kouluissa ja olisi osannut valita urapolun ja voinut käydä kouluja normaalisti. Siinä sivussa olisi voinut vähän vielä hifistellä dopigilla arvosanoja paremmaksi. Mutta kun tunnilla ei vain onnistunut kenekään kuuntelu ennen kuin olin jo aikuinen. Lähde siinä sitten käymään kaikki koulut alusta. Juttusi kuulostaa tosi kivalta, mutta näin ei kohdallani käynyt. Valitettavasti, minulla ei ollut siihen mahdollisuutta. Valitettavasti näin ei ole käynyt kauhean monella muullakaan, jolla samat ongelmat.

Ja tuosta kehityksellisyydestä sanoisin, että kun tätä tässä nyt katsoo olevan kolmessa polvessa, niin laita ihmeessä priva viestiä jos lääketieteestä on näyttöjä, niin kuuntelen mielellään, miten minut on tähän kasvatettu tai minä lapseni? Ja mitä muuta aiheeseen on annettavaa? Minä osaan kyllä kertoa omasta elämästä, suurin osa kuuntelijoista on vedet silmissä joko ilosta tai surusta...kaikenlaista on sattunut. Tunteita on tähän elämään ja tarinaan mahtunut, mutta ei niitä ole juuri tullut kertoiltua edes kavereille. Kaikki ketkä paremmin tuntevat, niin ovat kyllä kaiken nähneet ja kokeneet omalta osaltaan, äärilaidat ja joskus jotain sieltä väliltä.

Että sellaista tällä kertaa. Toivotan kuitenkin ymmärrystä puolin toisin ja rauhaa/rakkautta.

Minä en osaani valinnut, enkä olisi halunnut omalle lapsellenikaan tätä taakaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten sanottu, arka aihe ja osaltaan ihan pohtimisen arvoista.

Itsekin olen monesti pohtinut että minkälaista tietoa metyylifenidaatista on ja mitä kannattaisi tietää. Ylipäätään tutkin melko tarkkaan, millaisia lääkkeitä syön.

Meilläkin tämä on omia vanhempia ajatellen varmaan jo useammassa polvessa ja takavuosiin mahtuu niin paljon tapahtumia, että on mahdoton sanoa tarkalleen että mikä on johtanut mihinkin.

Pointtinani ei suinkaan ollut ylpeillä omien lääkkeiden syöttämisestä toiselle, vaan lähinnä auttaa toista ihmistä ja tehdä hänen elämästään helpompaa. Kyllä tuokin tullaan toivottavasti tutkimaan ihan oikeaa reittiä ja kunhan tästä tynkävapusta selvitään, niin aivan aluksi katsotaan mahdollisuus työterveyshuollon kautta tapahtuviin tutkimuksiin.

Ihan hyvää keskustelua tämä on ollut eikä kenenkään tarvitse tästä pahaa mieltä ottaa. Itsekin voisin kuvata toinen toistaan riipivämpiä tarinoita kun kuitenkin elämästäni puolet olen elänyt ilman lääkettä. Mutta jätetään ne toiseen kertaan.
 
Hei hei stuntti seis. Missään vaiheessa en ole kritisoinut sitä että ADHD ihminen syö lääkkeitä. Mitä yritin sanoa on se, että ko lääkkeillä voi olla positiivista vaikutusta myös neurotyypillisillä, ja haittojen vuoksi pitää olla kontrollia siinä kenelle ja millä perustein niitä syötetään. Terveen käyttäessä stimulanttia esim opiskelun tukena voidaan kyllä puhua aivodopingista ja kyllähän nämä Piilaaksossa ym tunnetaan.
Pahoittelut kun triggeröin, ei ole tarkoitus olla mulkvisti
 
Kuten sanottu, arka aihe ja osaltaan ihan pohtimisen arvoista.

Itsekin olen monesti pohtinut että minkälaista tietoa metyylifenidaatista on ja mitä kannattaisi tietää. Ylipäätään tutkin melko tarkkaan, millaisia lääkkeitä syön.

Meilläkin tämä on omia vanhempia ajatellen varmaan jo useammassa polvessa ja takavuosiin mahtuu niin paljon tapahtumia, että on mahdoton sanoa tarkalleen että mikä on johtanut mihinkin.

Pointtinani ei suinkaan ollut ylpeillä omien lääkkeiden syöttämisestä toiselle, vaan lähinnä auttaa toista ihmistä ja tehdä hänen elämästään helpompaa. Kyllä tuokin tullaan toivottavasti tutkimaan ihan oikeaa reittiä ja kunhan tästä tynkävapusta selvitään, niin aivan aluksi katsotaan mahdollisuus työterveyshuollon kautta tapahtuviin tutkimuksiin.

Ihan hyvää keskustelua tämä on ollut eikä kenenkään tarvitse tästä pahaa mieltä ottaa. Itsekin voisin kuvata toinen toistaan riipivämpiä tarinoita kun kuitenkin elämästäni puolet olen elänyt ilman lääkettä. Mutta jätetään ne toiseen kertaan.

Hyvää Vappua! Ei missään kohtaa tietenkään kannata mainita tuosta lääkekokeilusta kummankaan osapuolen osalta. :thumbsup: Muuten on homma solmussa heti, näin kuvittelen.
 
Hei hei stuntti seis. Missään vaiheessa en ole kritisoinut sitä että ADHD ihminen syö lääkkeitä. Mitä yritin sanoa on se, että ko lääkkeillä voi olla positiivista vaikutusta myös neurotyypillisillä, ja haittojen vuoksi pitää olla kontrollia siinä kenelle ja millä perustein niitä syötetään. Terveen käyttäessä stimulanttia esim opiskelun tukena voidaan kyllä puhua aivodopingista ja kyllähän nämä Piilaaksossa ym tunnetaan.
Pahoittelut kun triggeröin, ei ole tarkoitus olla mulkvisti

No probs ja anteeksi omasta puolesta myös. Meni ihon alle, enkä voinut mitään. Mutta jos kukaan ei tuosta viestistä enempää ota kierroksia kuin minä, niin olkoon tuossa kertomassa jotain tarinaa...

Ja muistan sinut @Aksjdjjk keskustelijana foralta ja olet omassa lokerossani "järkevä ihminen". Eli et ollut mulkvisti, osui vain huonoon hetkeen ja arkaan paikkaan. :sheart:
 
Tuo on itseasiassa lääkerikos kun toiselle concertojaan syöttää. Suosittelen pidättäytymään.

Voisiko yhteiskuntaa sopeuttaa siten että täällä ihmiset pärjäisivät ominaisuuksineen? Onko pakko muuttaa ihmisiä että sopeutuvat yhteiskuntaan? Mikä on lisääntyvän ruutuajan ja nopeatempoisemmakdi muuttuvan viihteen rooli keskittymisvaikeuksien kehittymisessä?

En usko että ratkaisu on se että yhä isomman ja isomman ihmisjoukon keskushermoston toimintaa muokataan lääkemolekyyleillä. Toki lääkefirmat kiittävät...

Lääkerikokseen en ole perehtynyt onko se antajan vai saajan puolella, mutta eikö se ole ilman reseptiä syöneen osalta huumeiden käyttö. Hoitotilanteen ja prosessin ollessa nykyisenkaltainen suhtaudun itsekin aika suopeasti noihin epävirallisiin lääkekokeiluihin. Ihan riippumatta siitä mikä sen osuus diagnosoinnissa on, se kertoo kuitenkin millainen se vaikutus on. Tällaisista kokeiluista ei kylläkään kannata mainita mitään missään virallisemmissa yhteyksissä.

Hyvin usein tuodaan esiin että yhteiskuntaa pitäisi muuttaa eikä sopeuttaa ihmisiä siihen lääkityksellä. En tiedä mistä "leiristä" tämä ajatus tulee, mutta itse pyrin sopeuttamaan itseni ihan omiin vaatimuksiini ja niitä ei sanella ulkopuolelta.

Lääkefimat kiittää. Tämä on aika väsynyt kommentti. Ihan omassa vallassa millaiset tuotteet tai palvelut kokee itselleen hyödylliseksi. En asu metsässä omavaraistaloudessa niin monet muutkin firmat kiittävät.
 
Tuli aika uusia Concerta-reseptejä niin en lähtenyt enää työterveyshuoltoa vaivaamaan asialla vaan laitoin pyynnön suoraan yksityiselle.

Toki vain kahdeksi kuukaudeksi koska ei ole vielä mittailtu verenpaineita sun muuta seurantaa tehty joka ymmärrettävästi vaaditaan lääkärin selkänojaksi.

Samalla toki lääkevasteen seuranta koska annos on melko iso. Mutta paremmin tämä on toiminut kaikilta osin kuin entinen 54mg. Siinä kai sitä vastetta on jo riittämiin. Itse oli kirjoittanut vain 54mg ja 36mg vahvuisia niin vähän vaikea syödä vähemmän..

Samalla pyysin uusimaan mirtatsapiinin vaikka sitä on vielä reilusti jäljellä. Hoitui samaisella pyynnöllä ja taas 100kpl respalla.

Kokolailla helpompaa kuin juosta noiden takia joka vuosi labroissa, ekg:ssa ja vastaanotolla..
 
Oon kuunnellut tuota ADHD Aikuisen selviytymisopas 2.0 äänikirjana nyt kolmasosan verran ja hämmentävää kuunnella kun tuntuu, että välillä lukija kertoisi suoraan mun omasta elämästä. Varsinkin työhön ja parisuhteisiin liittyvät asiat osuvat välillä vähän liian ahdistavankin kovaa kohdalleen. Suosittelen ehdottomasti muitakin tutustumaan kyseiseen teokseen.
 
Meinasin varailla uutta aikaa psykiatrille, jotta saisi uusittua respat hoidettua kuntoon.

Halusin käydä tutulla psykiatrilla, joskin sitä ei löydy mistään. Ukko vain katosi maanrakoon ja en ole saanut häneltä vastausta viestiin. Viesti koski kela-korvausasiaa, joskin se jäi hoitamatta.

Googlesta ei löydy kaverin nimeä minkään yksityisen lääkärikeskuksen sivuilta. Nimeä ei löydy myöskään lääkärikeskuksien sivuilta etsittäessä. JulkiTerhikissä ei ole mitään muutoksia ja oikeudet ovat kunnossa.

Eli nyt pitää ilmeisesti katsoa uusi psykiatri. Tässä on vielä 3kk:n respat jäljellä Elvanseja joten ei ole niin hätä ja tietääkseni se on vielä suht helppoa uusia respat, kun ne ovat vielä voimassa.
 
En ole vasta kuin viimeisimmät viestit lukenut mutta näpyttelenpä viestin.

Eli aika moni läheisistä ystävistä on sanonut että jätkä mene lääkärissä käymään tutkimuksissa, epäilevät että miehellä on ADD. Se kyllä kieltämättä selittäisi aika monet tunaroinnit mitä olen tehnyt. Mielenkiinto lopahtaa asioihin, mistään ei oikein tule mitään, myöskään oman elämän hallinnasta.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Oon kuunnellut tuota ADHD Aikuisen selviytymisopas 2.0 äänikirjana nyt kolmasosan verran ja hämmentävää kuunnella kun tuntuu, että välillä lukija kertoisi suoraan mun omasta elämästä. Varsinkin työhön ja parisuhteisiin liittyvät asiat osuvat välillä vähän liian ahdistavankin kovaa kohdalleen. Suosittelen ehdottomasti muitakin tutustumaan kyseiseen teokseen.

On kyllä hyvä kirja. Omani on tosin paperisena koska en pysty keskittymään äänikirjoihin :lol:


En ole vasta kuin viimeisimmät viestit lukenut mutta näpyttelenpä viestin.

Eli aika moni läheisistä ystävistä on sanonut että jätkä mene lääkärissä käymään tutkimuksissa, epäilevät että miehellä on ADD. Se kyllä kieltämättä selittäisi aika monet tunaroinnit mitä olen tehnyt. Mielenkiinto lopahtaa asioihin, mistään ei oikein tule mitään, myöskään oman elämän hallinnasta.

Kannattaa mennä! Tuleepahan tsekatuksi, mikä tahansa lopputulos niin vaikea uskoa että olisi muita kuin positiivisia seurauksia. Työterveyden kautta voi onnistua yllättävän hyvin. Julkisella puolella on pitkät jonot mutta lopulta sieltäkin varmasti pääsee. Puhtaasti omakustanteisena yksityisellä maksaa n. 1000-2000e (2-3h psykiatrin palvelut sekä 1-2h psykologin diva-haastattelussa).
 
90mg Concertaa on nyt mennyt useamman kuukauden ja jos saa nukuttua kunnolla, niin ukossa on vetoa kuin pienessä kylässä.

Aamusta asti virtaa on ollut jakaa vaikka muillekin, hoidin työhommat kuntoon vaikka joutuikin käskyttämään jo lähes armeijamaisella otteella. Kun sain työhommat sille mallille, ettei tarvitse myöhemmin kysellä eikä huolestua, keskityin jo ennen lomaa puretun auton osiin, joihin juolahti mieleen puhdistus aamulla klo 7:00. Kekkaisin, että kaapissahan on muovinhoitoainetta ja pultitkin voisi pestä ultraäänipesussa.

No siinä tuli samalla virralla hinkattua akkukoteloiden pultinrei'istäkin ruosteet pois ja pesua sekä metalli- että muoviosille. Siinä välissä kaupassa käynnit sun muut ja sitten vielä se muovinhoitoaine pintaan.

Toisin sanoen täyttä menoa klo 07:00-20:00. Siinä välissä ehti syömään joten kuten.

Mutta hyvä se on välillä puuhatakin. Sillä purkaa työstressiä parhaiten. On huomannut tylsistyvänsä tässä aika huolella ilman kunnon tekemistä. Tänään tein sitten senkin edestä - ja vielä olisi tehtäväkin että saa auton ajoon jne jne.

Lääkkeen kanssa vaan on hyvä muistaa luonnon lait, eli jaksaa painaa, muttei loputtomiin.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
90mg Concertaa on nyt mennyt useamman kuukauden ja jos saa nukuttua kunnolla, niin ukossa on vetoa kuin pienessä kylässä.
Tää on aika mielenkiintoista miten eri tavalla Concertakin vaikuttaa ihmisissä. Ite sain Concertan käyttöön tän viikon alussa, ja napin ottamisesta n. tunti niin oli pakko mennä takaisin nukkumaan kun käytännössä nukahdin tuolille. Nyt viikon aikana jo vähitellen tottunut eikä väsymys iske niin rajuna. Eikä kyllä varsinaisesti mitään jälkipirteyttäkään ole onneksi tullut, ettei sais yöllä nukuttua.

Sinällään koko lääkityksen saaminen oli vähän koomista, kun adhd-diagnoosi mulla on ollut jo 1,5 vuotta, diagnoosin pysyvyys "pitkäaikainen", kun ilmeisesti joillekin tungetaan väkisin määräaikaisella pysyvyydellä. Täällä vaan oli typerä systeemi, että adhd-diagnoosin tehnyt psykiatri ei saanut määrätä lääkitystä, jos oli myös asd-diagnoosi vahvana, vaan olis pitänyt odottaa 3+ vuotta nepsypolille. Tovi sitten tulivat järkiinsä ja muuttivat käytäntöä, joten sain itekin napit käyttöön vaikka muu prosessi on kesken.

Vaikutus noin muuten on aika vähäinen vielä. Sen kyllä huomaa selvästi, mutta ei kestä kovin pitkään ja ei ole kovin voimakas. Vähän hiljenee meteli ja häiriöt päässä eikä aivan kaikki ärsykkeet katkaise keskittymistä., Tietty olihan se aika mielenkiintoinen kokemus jo tälläkin tasolla.

Nyt sit vaan seurantaa 2-3 viikon välein, ensimmäisenä vuorossa varmasti annoskoon nosto tästä 18mg seuraavaan pykälään vielä tässä kuussa. Vähän koomista myös, että verenpaineet laski aika hyvin viikon aikana vaikka riski on just toiseen suuntaan. Ehkä jotain stressin vähenemistä. Ilmeisesti myös aika normaalia, että liian pieni annos väsyttää mutta ei tuo niitä hyviä puolia kunnolla.
 
Oon kuunnellut tuota ADHD Aikuisen selviytymisopas 2.0 äänikirjana nyt kolmasosan verran ja hämmentävää kuunnella kun tuntuu, että välillä lukija kertoisi suoraan mun omasta elämästä. Varsinkin työhön ja parisuhteisiin liittyvät asiat osuvat välillä vähän liian ahdistavankin kovaa kohdalleen. Suosittelen ehdottomasti muitakin tutustumaan kyseiseen teokseen.

Saisiko niistä joistain kirjan esittämista asioista koskein juuri parisuhdetta, jotain tiivistelmää? Kiinnostava aihe ainakin, mutta kirjaa tuskin hommaan.

Ihan näin korjauksena, ADHD ei ole "kehittyvä keskittymisvaikeus", vaan sairaus jossa keskittyminen jakaantuu epätasaisesti, jolloin aivokemia on neurotyypillisiin aivoihin verrattuna erilainen.

Kenellekään ei siis "kehity" ADHD:tä, se on jo syntymästä asti, ja sen kanssa eletään ihan koko elämä.

Käsittääkseni ainakin vakavat/kehitykselliset traumat voivat laukaista myös ADHD:n, joku yhteys ainakin näillä saattaa olla. En nyt muista tarkemmin.
 
Saisiko niistä joistain kirjan esittämista asioista koskein juuri parisuhdetta, jotain tiivistelmää? Kiinnostava aihe ainakin, mutta kirjaa tuskin hommaan.
Äänikirjana kuuntelen, niin en jaksa alkaa tähän kirjaamaan niitä ylös ja kuitenkin asiaa on useankin osan verran. Nappaa jonkun äänikirjapalvelun testijakso ja kuuntele itse. Esim. lidlin apin kautta saa bookbeatin 90 päiväksi ja nextoryn 60 päiväksi.
 
Tässä vielä 10 minuutin video, tuosta että ADHD voi hyvinkin olla myös traumaperäinen, ei siis välttämättä synnynnäinen.



Asiaa niin paljon että tästä en ala sen ihmeemmin koontia tekemään, mutta kyse on siitä kuinka hermoyhteydet pakotetaan kehittymään aivoissa. Oikein pahoissa tilanteissa, ihmisellä ei lopulta ole kovinkaan montaa vaihtoehtoa.
 
Tässä vielä 10 minuutin video, tuosta että ADHD voi hyvinkin olla myös traumaperäinen, ei siis välttämättä synnynnäinen.



Asiaa niin paljon että tästä en ala sen ihmeemmin koontia tekemään, mutta kyse on siitä kuinka hermoyhteydet pakotetaan kehittymään aivoissa. Oikein pahoissa tilanteissa, ihmisellä ei lopulta ole kovinkaan montaa vaihtoehtoa.

Tässä ilmeisesti videon puhuja vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä omien kokemusten perusteella. Asiasta on jonkin verran tutkimustietoakin, mutta syy-seuraussuhde ei ole lainkaan selvä ja esim. ptsd voi myös aiheuttaa adhd:n kaltaista oireilua ja tuottaa väärän diagnoosin. Eli, trauma voi ainakin vahvistaa adhd-oireita, aiheuttaa muita häiriöitä ja sitä kuinka pitkälle elämään oireet ovat pahoja, mutta ei ole mitenkään selvää että trauma itsessään aiheuttaisi muuta kuin oireiden vakavuuden muutosta. Toki mielelläni luen jos jotain oikeaa tutkimusta löytyy videon puhujan tueksi.
Associations Between Adverse Childhood Experiences and ADHD Diagnosis and Severity
ADHD symptoms in healthy adults are associated with stressful life events and negative memory bias
 
Kannattaa mennä! Tuleepahan tsekatuksi, mikä tahansa lopputulos niin vaikea uskoa että olisi muita kuin positiivisia seurauksia. Työterveyden kautta voi onnistua yllättävän hyvin. Julkisella puolella on pitkät jonot mutta lopulta sieltäkin varmasti pääsee. Puhtaasti omakustanteisena yksityisellä maksaa n. 1000-2000e (2-3h psykiatrin palvelut sekä 1-2h psykologin diva-haastattelussa).
Yksityisellä on myös sellaista että sairaanhoitaja tekee tutkimukset ja lääkärille jää päätelmien teko.
 
Täällä vaan oli typerä systeemi, että adhd-diagnoosin tehnyt psykiatri ei saanut määrätä lääkitystä, jos oli myös asd-diagnoosi vahvana, vaan olis pitänyt odottaa 3+ vuotta nepsypolille. Tovi sitten tulivat järkiinsä ja muuttivat käytäntöä, joten sain itekin napit käyttöön vaikka muu prosessi on kesken.

Vaikutus noin muuten on aika vähäinen vielä. Sen kyllä huomaa selvästi, mutta ei kestä kovin pitkään ja ei ole kovin voimakas. Vähän hiljenee meteli ja häiriöt päässä eikä aivan kaikki ärsykkeet katkaise keskittymistä.,

Onko sinulla ASD:stä diagnoosi? Millaista ognelmaa se aiheuttaa elämään?
 
Onko sinulla ASD:stä diagnoosi? Millaista ognelmaa se aiheuttaa elämään?
En tiedä osaanko sen tarkemmin kuvailla, mut yritetään.

Asd:sta on alustava diagnoosi ts. "määräaikainen" ja tarkkaa icd-koodia ei ole tai koodi/diagnoosin nimi vaihtelee lausunnosta toiseen. Toki tehty ihan useiden psykologin ja psykiatrin käyntien pohjalta, mutta lopullisen diagnoosin ja mahdolliset hoito-ohjelmat antaa vasta tyksin nepsypoli. Hommahan toimii täällä niin, että jonkin sortin alustava diagnoosi pitää olla, että hyväksytään edes nepsypolin jonoon. Itellä oli "selvä tapaus" eikä jonoon pääsyssä ollut ongelmaa. Ainoa ongelma on se jonotusaika, omien laskujen mukaan vielä olis 1-1,5 vuotta jonoteltavaa.

Ongelma taas on aika suhteellinen käsite, itelle diagnoosissa on enemmän kyse tiedosta itseä varten. Mutta objektiivisesti arvioiden sosiaaliset haasteet vuorovaikutuksessa (moni kokee, että olen tyly tai ylimielinen), perus aistiyliherkkyys ja tällaset, mitkä nykyään on helposti ratkaistavissa ihan teknologialla. Vuorovaikutuksessa multa menee aika paljon itseeni kohdistuvaa sanatonta viestintää ihan täysin ohi, mutta vastaavasti sivustaseuraajana ne "vibat" huomaa taas tosi hyvin, mikä on vähän erikoista mut ilmeisen tyypillistä.

Suurin konkreettinen haitta on ehkä työelämässä se, että sietokyky kaikelle turhalle paskalle ja sellaselle tarpeettomalle puuhastelulle puuhastelun vuoksi on aika tasan nolla, enkä pysty näkemään tai kokemaan esim. johtoasemassa olevaa henkilöä olevan itseni "yläpuolella", eli kaiken pitää olla perusteltua. Tosin, tästäkin selvinnyt tuurilla, kun on löytynyt yhteistyöhön ihmisiä joilla on sama asenne. Eli aika monesta paikasta olen irtisanoutunut ihan vaan koska tekeminen on ollut tehotonta ja pääpaino ollut kaikenlaisissa palavereissa ja pöhinöissä selvien tavoitteiden ja tekemisen sijaan (ei yllätä että niitä yrityksiä ei enää edes ole).

Lapsena ja nuorena tietty oli viivästynyt puhe, eli alkuun ei huvittanut puhua ja aloitin puhumisen suoraan ihan kokonaisista lauseista, samaten ne perus raivokohtaukset nuorena, mitkä aikusena on hallussa. Toki hermot menee vieläkin tietyn pisteen jälkeen, mutta osaan välttää sitä rajaa. Lapsuuden ongelmat ja koulunkäynti olis ihan oma lukunsa noin laajemminkin, aika monella ne oireet tasoittuu aikuisena tai muuttaa ilmenemistapaa. Kuitenkin aika laaja kirjo kyseessä, ja itellä sieltä lievimmästä päästä. Tuskin kelpuuttaisivat edes ylen "Kirjolla" -ohjelmaan. Sit tietty bonuksena on monella asd-ihmisellä oleva synestesia, itellä auditory-tactile mallia eli tunnen tiettyjä ääniä fyysisesti. Joskus ihan kiva, joskus taas aika epämukava tai kivulias, eli vastamelukuulokkeet ja korvatulpat on jees.

ADHD ja ASD yhdessä on vähän sellanen paska yhdistelmä, toinen puoli tarvii rutiineita ja toinen vihaa niitä, ja muutenkin vähän sellaista sisäistä vääntöä. Mielenkiinnolla odotan, että korostuuko ASD-puoli adhd-lääkityksen myötä vai tapahtuuko mitään.
 
Miten tuo hermojen menetys kehittyy ja miten se käytännössä sitten ilmenee? Jos mulla menee hermot niin tulee semmosta tekstiä semmosella äänensävyllä ka voimakkuudella että ei ole omaksi eduksi. :) Käytännössä voin kuitenkin päättää onko tilanne sen arvoinen että annan lähtä laukalle. Todella harvoja kertoja perheen ulkopuolella.
 
Hah. Tutkimuksiin pääsy on lähtökohtaisesti hyvin haasteellista, ainakin minulla. Nyt yhteensä neljä eri alan ammattilaista (psykiatri, psykologi x 2) jne on kehoittanut allekirjoittanutta hakeutumaan tutkimuksiin add:n osalta. Muutaman burniksen kärsineenä vuosien varrella ja käynyt melko matalalla kynnyksellä purnailemassa esim työterveyshuollon psykologille asioita. Koska miksipäs ei.

Näin myös töissäkäyvänä opiskelijana olen kokeillut opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon väylät päästä tutkimuksiin. Ei onnistu, sillä on ajallaan suoritettu korkeakoulututkinto ja toinen taho ei ala tekemään. Julkinen on poissuljettu vaihtoehto, koska tunnen henkilökunnasta n. 80% koska se on mm. entinen työpaikkani. Jäljelle jää käytännössä privaatti. Vituttaa aika uskomattoman paljon tällä hetkellä. Vakuutus toki on, mutta ei edes virkailija osannut auttaa, kattaako vakuutukseni tuollaisia tutkimuksia.
 
Miten tuo hermojen menetys kehittyy ja miten se käytännössä sitten ilmenee? Jos mulla menee hermot niin tulee semmosta tekstiä semmosella äänensävyllä ka voimakkuudella että ei ole omaksi eduksi. :) Käytännössä voin kuitenkin päättää onko tilanne sen arvoinen että annan lähtä laukalle. Todella harvoja kertoja perheen ulkopuolella.

Itsellä lähinnä pään sisäinen kiire ja impulsiivisuus joka sitten ilmenee rivien välistä kettuiluna kun muut ei saa tahtiin ihan samaan aikaan.

Puoliso nyt on jo oppinut tuohon eikä niin välitä, mutta teinit tunsivat olonsa ahdistuneeksi vaikka mitään äänen korotusta ei ollut itsellä vaan lähinnä toisella puoliskolla.

Toki se tyhjien maitopurkkien kerääminen tiskipöydälle jossa nyt ei muutenkaan ole liikaa tilaa, saattoi aiheuttaa ihan suoran palautteen, että voidaan ihan vaikka yhdessä harjoitella jos on haasteellista vielä noin 19-vuotiaana. :D

Toisaalta jos tiedossa on, mistä toisella palaa hihat, niin ehkä niitä tilanteita kannattaisi sen toisenkin osapuolen kannalta pyrkiä välttämään, eikä toimia vain ammattiloukkaantujana. Mutta milleniaalit..
 
Hah. Tutkimuksiin pääsy on lähtökohtaisesti hyvin haasteellista, ainakin minulla. Nyt yhteensä neljä eri alan ammattilaista (psykiatri, psykologi x 2) jne on kehoittanut allekirjoittanutta hakeutumaan tutkimuksiin add:n osalta. Muutaman burniksen kärsineenä vuosien varrella ja käynyt melko matalalla kynnyksellä purnailemassa esim työterveyshuollon psykologille asioita. Koska miksipäs ei.

Näin myös töissäkäyvänä opiskelijana olen kokeillut opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon väylät päästä tutkimuksiin. Ei onnistu, sillä on ajallaan suoritettu korkeakoulututkinto ja toinen taho ei ala tekemään. Julkinen on poissuljettu vaihtoehto, koska tunnen henkilökunnasta n. 80% koska se on mm. entinen työpaikkani. Jäljelle jää käytännössä privaatti. Vituttaa aika uskomattoman paljon tällä hetkellä. Vakuutus toki on, mutta ei edes virkailija osannut auttaa, kattaako vakuutukseni tuollaisia tutkimuksia.
Oletko mennyt riittävän selvät haitat edellä kyselemään tutkimuksia? Joku merkittävä elämää haittaava ongelma pitäisi saada ratkaistua. Pelkät piirteet ja olisi kiva tietää ei taida olla toimiva lähtökohta julkisella.

Käsittääkseni vakuutukset kattaa tyypillisesti ainakin sairaanhoitaja ja lääkärikäyntejä. Noista taitaa olla erikseen vielä erikoissairaanhoitaja ja erikoislääkärikäynnit. Voisi kuvitella että jos kuitissa lukee sairaanhoitajan tai lääkärin palkkio eikä ADHD-tutkimus niin tilanne voi olla eri. Psykologi on varmaan jossain omassa korvauslokerossaan. Psykologia ei normaalissa tutkimuksessa tarvi. Psykologin tekemät tutkimukset ovat tarpeen jos tarvii selvitellä kuntoutustarpeita.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
260 494
Viestejä
4 524 652
Jäsenet
74 611
Uusin jäsen
Santsja_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom