Yleistä keskustelua sähköautoista

Aivan. No linkkaapa sitten muutama 1000kW latausta vastaanottava auto, kun se on niin helppoa ja arkipäiväistä. Vai oliko vika siinä, ettei kiinalainen tekniikka ole merkittävää, en ihan pysynyt perässä.

Nykyisellä akkujen kehitystahdilla näyttää oikeastaan siltä, ettei (puoli)solid statet edes ole parannuksia, kun niitä lopulta alkaa Avensikseen saamaan.
Kuorma-autot?
Noissa tietysti ison akun takia tuolla ei kovin korkea C vielä tule.

Se että noi MW lataukset ei ole arkipäivää, johtuu siitä että tuota ei ole sähköautoissa priorisoitu, osin varmasti myös puuttuvan latausinfran takia. Akkutekniikan puolesta se olisi ollut mahdollista jo pitkään (muutenkin kuin laittamalla kuorkkikokoisen akun).
 
Akkutekniikan puolesta se olisi ollut mahdollista jo pitkään
Siten että akuille voi myös myöntää järkeviä takuita? Sanoisin että akkujen kestävyys pitkässä juoksussa on määritellyt lataustehot. Yksi peruste näkemykselleni on Toyotan hyvinkin konservatiiviset pikalatausrajoitukset.
 
Kuorma-autot?
Noissa tietysti ison akun takia tuolla ei kovin korkea C vielä tule.

Se että noi MW lataukset ei ole arkipäivää, johtuu siitä että tuota ei ole sähköautoissa priorisoitu, osin varmasti myös puuttuvan latausinfran takia. Akkutekniikan puolesta se olisi ollut mahdollista jo pitkään (muutenkin kuin laittamalla kuorkkikokoisen akun).
MW-luokan lataustehot ei oo arkipäivää kuorma-autoissakaan, eikä sähköiset kuorma-autot ylipäätään ole vielä arkipäiväisiä, vaikka nekin koko ajan yleistyy. Esim. sähköbusseissa ja nyt myynnissä olevissa sähkökuorma-autoissa lataustehot on muutaman sadan kW:n luokkaa. Vasta ihan uusimmissa kuorma-autoissa, jotka on vasta tulossa markkinoille (esim. Mercedeksen eActros 600) on tuki MW-luokan latausteholle.

Ja väittäisin myös että latausteho on kantaman ohella yksi isoimmista myyntivalteista henkilöautopuolella ja kyllä siihen valmistajat on panostanu. Se ei vaan ole ihan triviaalia saavuttaa suuret lataustehot tuotantoautossa ja samalla varmistaa akun pitkäikäisyys ja turvallisuus.
 
Piti käydä itsekin koeajamassa Ford Capri tai Explorer. Sai myös lipukkeen autopesuun, kun kävi ajelulla.

Auton alusta oli ihan hyvä (20" kitkat). Hyvin menee kuoppien yli ja oli siis mukava. Ohjaus kevyt, mutta myyjän mukaan asetuksista olisi saanut ohjausta hieman raskaammaksi. Ei suuremmin kumminkaan haitannut tuo ohjaus.

Pari kuvaa, mutta likainen auto.
Screenshot_2025-03-20-10-37-49-28_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Screenshot_2025-03-20-10-37-30-13_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Malli siis AWD 340hv, eli tehot siis täysin riittävät normaaliin ajoon.

Omasta mielestä 20" kitkarenkailla rengasääntä oli aavistus liikaa? Vertailuna 8 vuotta vanha Model S 90D 19" kitkarenkailla. Tesla hieman hiljaisempi. Toki S on hieman isompi auto. Ja muutenkin autot on vähäsen erilaiset, kun Ford on korkeampi.

Eli siis Caprin rengasäänet voisi olla pikku miinus. Ja ehkä ratin nappulat oli hieman halvan oloiset. Vakionopeudensäädin näytti menevän 10km/h portaissa, joka oli minusta ihan hyvä.

Ei siis isommin mitään valitettavaa. Toki uutena ovat aika kalliita, mutta joskus myöhemmin käytettynä voisi aivan hyvin kiinnostaa Ford. Uusia varastoautoja saa ilmeisesti 0.99% korolla.
 
On kyllä aika hupaisaa väittää megawattiluokan latauksen olevan triviaalin helppoa, kun tasan yhden valmistajan autot pääsee lähellekään. Löytyy toki yksi joka pääsee puoleen siitä ja kourallinen noin kolmannekseen.

Yhtä hyvin voidaan väittää jo yli 20 vuottaa olleen triviaalia tehdä 10 gigahertsin PC-prossuja, kun Nortwoodilla ylitettiin 3 GHz. Onko ollut?
 
Kuorma-autot?
Noissa tietysti ison akun takia tuolla ei kovin korkea C vielä tule.

Se että noi MW lataukset ei ole arkipäivää, johtuu siitä että tuota ei ole sähköautoissa priorisoitu, osin varmasti myös puuttuvan latausinfran takia. Akkutekniikan puolesta se olisi ollut mahdollista jo pitkään (muutenkin kuin laittamalla kuorkkikokoisen akun).
Nyt julkaistiin ensimmäinen huippunopea 10C/1 MW lataava henkilöauto, joten kuorma-autojen lataustehoon ei kannata vertailla.


Maailman ensimmäinen 4C-EV -akku julkaistiin 08/2023:

Sillä pääsi henkilöautoluokassa 0,3-0,5 MW -tasolle.

Ensimmäinen 6C-EV -akku julkaistiin 09/2024:

Sekään ei henkilöautoakuissa riittänyt yhteen megawattiin.

Vasta nyt 03/2025 tuli ensimmäinen 10C, millä 1 MW tuli mahdolliseksi henkilöautossa.


Henkilöautokokoisten akkujen MW-lataus ei siis ole ollut kiinni autonvalmistajan priorisoinneista tai puuttuvasta latausinfrasta, vaan siitä, että niin nopeita henkilöautokäyttöön sopivia NMC-/LFP -akkuja ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla (LTO olisi liian raskas ja kallis).
 
Ja ehkä ratin nappulat oli hieman halvan oloiset. Vakionopeudensäädin näytti menevän 10km/h portaissa, joka oli minusta ihan hyvä.
Vakkarin sai menemään myös yhden kilsan portailla, en nyt muista miten, mutta jollain hieman erilaisella painalluksella, olisko ollut kevyempi "hipaisu". Rattinappitoteutus on kyllä sinällään aavistuksen hanurista, taitaa olla lainattu suoraan jostain Volkkarilta.
 
Uudistetussa Toyotassa (BZ4X) näyttäsi olevan 1,5 kilowatin ulostulo takakontissa, saakohan laturipistokkeenkin kohdalta otettua virtaa ulos :hmm:
näkyy kohdassa ~5:12
 
Siten että akuille voi myös myöntää järkeviä takuita? Sanoisin että akkujen kestävyys pitkässä juoksussa on määritellyt lataustehot. Yksi peruste näkemykselleni on Toyotan hyvinkin konservatiiviset pikalatausrajoitukset.
Ei nuo isot latausvirrat ole esim LTO kennoille ongelma, jos MW lataus olisi ollut ykkösprioriteetti, olisi käytetty kokonaan toisen kemian akkua, mutta koska se on alempana tärkeysjärjestyksessä on priorisoitu akkuja jotka antavat paremman kapasiteetin.
MW-luokan lataustehot ei oo arkipäivää kuorma-autoissakaan, eikä sähköiset kuorma-autot ylipäätään ole vielä arkipäiväisiä, vaikka nekin koko ajan yleistyy. Esim. sähköbusseissa ja nyt myynnissä olevissa sähkökuorma-autoissa lataustehot on muutaman sadan kW:n luokkaa.
No en sen tarkemmin tosiaan sähkökuorkkeja tunne, muistan vaan katsoneeni jonkun videon jossa esiteltiin sähkökuorkkia jossa oli rivissa useampi ccs paikka, ja retosteltiin MW teholla, onhan tuo tietysti voinut olla jokin proto..
 
Ei nuo isot latausvirrat ole esim LTO kennoille ongelma, jos MW lataus olisi ollut ykkösprioriteetti,
Ihme kun ei revitä superkondensaattoreita keskusteluun. Auton valmistajat käyttävät rahaa lataustehoon, autot ovat sen myötä kalliimpia ja ihmiset ovat siitä valmiita maksamaan. Siksi voidaan sanoa lataustehon olevan prioriteetilla. Jos lataustehoja puolitettaisiin nykyisestä niin autojen valmistaminen olisi halvempaa mutta sitä ei tehdä koska se vähentäisi myyntiä.

Ykkösprioriteetti on aina tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Loput ovat kompromisseja.

Toyota ei ottanut lataustehoja prioriteettilistalle ja on siitä kohtuu paljon saanut paskaa niskaansa. Kiteytetysti Toyotasta sanotaan, että muuten hyvä auto mutta latausteho tekee autosta käyttökelvottoman Suomeen.
 
Kiteytetysti Toyotasta sanotaan, että muuten hyvä auto mutta latausteho tekee autosta käyttökelvottoman Suomeen.

Tälläkin foorumilla hehkutetaan kotilatauksen nimeen. Ylivoimaisesti suurin osa sähköautoilijoista lataa kotona ja matkan päällä latausta tapahtuu hyvin harvoin. Moni auto ei edes koskaan näe pikalaturia. Miten niin latausteho tekee Tojosta käyttökelvottoman ? Oikeammin voisi kiteyttää että Tojo ei ole oikea valinta jos tarve on ajalla pitkiä pätkiä jatkuvasti. Ja joillekin tämäkään ei ole mikään ongelma...
 
Viimeksi muokattu:
Tälläkin foorumilla hehkutetaan kotilatauksen nimeen. Ylivoimaisesti suurin osa sähköautoilijoista lataa kotona ja matkan päällä latausta tapahtuu hyvin harvoin. Moni auto ei edes koskaan näe pikalaturia. Miten niin latausteho tekee Tojosta käyttökelvottoman ? Oikeammin voisi kiteyttää että Tojo ei ole oikea valinta jos tarve on ajalla pitkiä pätkiä jatkuvasti.
Käyttökelvottomuus tulee luultavasti siitä syystä, että samalla rahalla saa auton jossa on se pikalatauspuolikin kunnossa, jos nyt tulee jostain syystä ajoprofiiliin muutos ja tarvetta pikalataukselle. Esimerkkinä tulee työpaikan tai asunnon vaihto mieleen, jotka on sangen yleisiä tapahtumia. Mieluummin rahan laittaa suoraan sellaiseen mikä soveltuu muuttuviin tilanteisiin.
 
Jos auto muuten miellyttää, niin tuskin monikaan ajatelee siinä vaiheessa, että entä jos muutan joskus hevon kuuseen tai uusi ammatti voi olla joskus maatiellä viihtyvä kaupparatsu. Elämänmuutoksen yhteydessä on suurempiakin asioita ratkottavana kuin auton latausnopeus.

Toki hyvä olla kaikki asiat samassa paketissa, ja hienoa että sellaisiakin löytyy, mutta se ei ole oleenkaan niin tärkeätä kuin tätä foorumia lukiessa voisi kuvitella. Täällä villiinnytään ja kuolataan aina numeroiden perässä, oli kyseessä sitten auto, näytönohjain, uuni, lehtipuhallin, sähkön hinta, paistinpannu tai puoliso.
 
Tälläkin foorumilla hehkutetaan kotilatauksen nimeen. Ylivoimaisesti suurin osa sähköautoilijoista lataa kotona ja matkan päällä latausta tapahtuu hyvin harvoin. Moni auto ei edes koskaan näe pikalaturia. Miten niin latausteho tekee Tojosta käyttökelvottoman ? Oikeammin voisi kiteyttää että Tojo ei ole oikea valinta jos tarve on ajalla pitkiä pätkiä jatkuvasti. Ja joillekin tämäkään ei ole mikään ongelma...
Sun täytyisi osata lukea kuinka sanon. En sano että sanoisin Toyotan olevan kelvoton vaan sanon että Toyotaa sanotaan kelvottomaksi. Meillä on metakeskustelu päällänsä siitä onko latausteho prioriteettilistalla ja täytyy siihen tuoda hiukan lihaa.
 
Sun täytyisi osata lukea kuinka sanon. En sano että sanoisin Toyotan olevan kelvoton vaan sanon että Toyotaa sanotaan kelvottomaksi.
Samat sanat. En sanonut että sanoit. Kerroin vaan yleisesti foorumikuplan ulkopuolelta, miten asia saattaa oikeasti olla. Yritän tuoda sitä toista näkökulmaa keskusteluun. Tojon puolustajia kun täällä ei hirveästi ole :)
 
Samat sanat. En sanonut että sanoit. Kerroin vaan yleisesti foorumikuplan ulkopuolelta, miten asia saattaa oikeasti olla. Yritän tuoda sitä toista näkökulmaa keskusteluun. Tojon puolustajia kun täällä ei hirveästi ole :)
Ymmärsin väärin lauseen """ Miten niin latausteho tekee Tojosta käyttökelvottoman ? """
 
Tuohon kannattaa ottaa myös huomioon, että Toyotat on yleensä paljon kestävämpiä autoja kuin kilpailijat. Iso bonus monelle.
 
Viimeksi muokattu:
Toyota ei ottanut lataustehoja prioriteettilistalle ja on siitä kohtuu paljon saanut paskaa niskaansa. Kiteytetysti Toyotasta sanotaan, että muuten hyvä auto mutta latausteho tekee autosta käyttökelvottoman Suomeen.
Toyota oli kuitenkin esimerkiksi Norjan myydyin auto tammikuussa. Tämä asettaa kyseenalaiseksi väitteen, että auto olisi käyttökelvoton näille leveysasteille ja myös sen, että latausnopeus olisi yleisesti jotekin ykkösprioriteetti tai deal-breaker auton valinnassa.

Käyttökelvottomuus tulee luultavasti siitä syystä, että samalla rahalla saa auton jossa on se pikalatauspuolikin kunnossa, jos nyt tulee jostain syystä ajoprofiiliin muutos ja tarvetta pikalataukselle. Esimerkkinä tulee työpaikan tai asunnon vaihto mieleen, jotka on sangen yleisiä tapahtumia. Mieluummin rahan laittaa suoraan sellaiseen mikä soveltuu muuttuviin tilanteisiin.
Samalla logiikalla A- ja B-segmentin autot ovat käyttökelvottomia, jos joutuu vaikka yllätäen kuljettamaan koripallojoukkuetta tai alkaa pyörittämään raksafirmaa tai tulee perheenlisäystä. Harvassa on ne tapahtumat, kun työpaikan ja kodin väli kasvaa yllättäen > 200 kilometriin.

Totta toki se, että Toyotan latausteho ja kulutus ovat heikkoja moneen autoon verrattuna etenkin pakkasilla, ja ei sitä kaupparatsulle voi suositella. Tojo on aina jakanut mielipeiteitä ja toimitusjohtajan skeptiset kommentit sähköautoja kohtaan ovat nostaneet monen sähköfanipojan karvat pystyyn, ja siksi se saa pienestäkin asiasta somessa paskaa niiskaansa.
 
Toyota oli kuitenkin esimerkiksi Norjan myydyin auto tammikuussa. Tämä asettaa kyseenalaiseksi väitteen, että auto olisi käyttökelvoton näille leveysasteille ja myös sen, että latausnopeus olisi yleisesti jotekin ykkösprioriteetti tai deal-breaker auton valinnassa.
Eli Toyotan latausnopeuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta myyntiin?
 
Eli Toyotan latausnopeuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta myyntiin?
Varmasti latausnopeudella ja isollla kulutuksella on ollut negatiivinen vaikutus myyntiin, pitkällä takuulla ja laatumielikuvallla taas positiivinen. Väite tässä kuitenkin oli se, että auto on käyttökelvoton ja sitä se ei ilmeisesti ole.
 
Toyota oli kuitenkin esimerkiksi Norjan myydyin auto tammikuussa. Tämä asettaa kyseenalaiseksi väitteen, että auto olisi käyttökelvoton näille leveysasteille ja myös sen, että latausnopeus olisi yleisesti jotekin ykkösprioriteetti tai deal-breaker auton valinnassa.

Totta toki se, että Toyotan latausteho ja kulutus ovat heikkoja moneen autoon verrattuna etenkin pakkasilla, ja ei sitä kaupparatsulle voi suositella. Tojo on aina jakanut mielipeiteitä ja toimitusjohtajan skeptiset kommentit sähköautoja kohtaan ovat nostaneet monen sähköfanipojan karvat pystyyn, ja siksi se saa pienestäkin asiasta somessa paskaa niiskaansa.
Jos ja kun katsotaan Toyotan polttis/hybridimyyntejä ja suhteutetaan sitä siihen miten ovat pärjänneet tuon sähkärinsä kanssa, niin eihän se ihan nappiin ole mennyt. Ja kun autosta ei muuten juurikaan mitään heikkouksia löydy pl. etenemiskyky (range & latausnopeus), niin on se aika helppoa ainakin osasyylliseksi tulkita. Brändi on kuitenkin ihan eri planeetalla Teslan, korealaisten, kiinalaisten ja jopa vaggineiden kanssa, mutta silti ei oikein homma ole toiminut.

Eikä toi ongelma rajoitu ainoastaan kaupparatsuihin. Vaikka ajelisi vaikka vain ne 1-10 pitkät siivut vuodessa, joiden aikana tunninkaan yhtämittainen laturilla kököttäminen ei tunnu - auto on valmis ennen kuskia jengiä - haittaavan, niin aikaa montaa muuta jengiä se haittaa ja siksi otetaan auto, jolla pääsee pidemmälle ja jolla ei tarvitse seisoskella siellä latureilla niin pitkään. En esim. henkilökohtaisesti lähtisi sillä vekottimella varsinkaan talvella yhtään mihinkään reissuun, koska mua ärsyttää aivan suunnattomasti kaikenlainen kuhnaaminen jossain tienvarsihelvetissä.
 
Viimeksi muokattu:
Ykkösprioriteetti on aina tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Loput ovat kompromisseja.
Näin juuri. Miettii vaikka VAG konsernia miksi Porsche Macanissa on 800volt arkkitehtuuri kun vaikka Skoda Enyaqissa ei ole?!? Eiköhän kumpienkin autojen omistajissa ole about sama prosentti niitä jolla on kotilatausmahdollisuus. Miksi Elroqissa mainostetaan nopeeta latausnopeutta(vaikka no näin ei oikein ole) jos se ei ole prioriteetti?!? Kyllä latausnopeus ihan iso prioriteetti on mutta ykösprioriteetti on tehdä mahdollisimman paljon rahaa.
 
Latausnopeudet nykyään ovat vähän samanlainen nokitteluskaba kuin kiihtyvyys 0-100 tai poppikoneiden W tehot. Mukavia markkinointinumeroita joita naapurin Jormakin ymmärtää, mutta loppujen lopuksi ei mitään hyötyä suurimmalle osalle Jormajoukkoa.

Kuten kaikki tietävät , se latausnopeus tai tarkemmin ajateltuna sen latauspysähdyksen nopeus riippuu aika monesta asiasta: Lämpötila, latauskentän teho, vapaat laturit, latureiden sijainti yms....
 
Onkos joku ehtinyt koeajamaan Xpeng G6:sta? Vissiin hyvällä tavalla Model Y:n kopio. Ja Musk varmaan paras myyntitykki tällä hetkellä, eli ne jotka on Y:tä miettinyt seuraavaksi autoksi, voikin siirtyä katselmaan G6:sta ...
 
Latausnopeudet nykyään ovat vähän samanlainen nokitteluskaba kuin kiihtyvyys 0-100 tai poppikoneiden W tehot. Mukavia markkinointinumeroita joita naapurin Jormakin ymmärtää, mutta loppujen lopuksi ei mitään hyötyä suurimmalle osalle Jormajoukkoa.

Kuten kaikki tietävät , se latausnopeus tai tarkemmin ajateltuna sen latauspysähdyksen nopeus riippuu aika monesta asiasta: Lämpötila, latauskentän teho, vapaat laturit, latureiden sijainti yms....
No oli nokitteluskabaa tai ei, niin Toyotan ja Subarun sähkärin myynneissä tuo latausnopeus on näkynyt. Melkoisen suurella alella myytiin niitä ekoja versioita joissa AC-latauskin oli toteutettu yhdestä vaiheesta, kun tuohon aikaan kaikilla kilpailijoilla oli 3-vaiheiset AC-lataukset ihan arkipäivää. Alla TM:n artikkeli aiheesta.

 
No oli nokitteluskabaa tai ei, niin Toyotan ja Subarun sähkärin myynneissä tuo latausnopeus on näkynyt. Melkoisen suurella alella myytiin niitä ekoja versioita joissa AC-latauskin oli toteutettu yhdestä vaiheesta, kun tuohon aikaan kaikilla kilpailijoilla oli 3-vaiheiset AC-lataukset ihan arkipäivää. Alla TM:n artikkeli aiheesta.

Eikö tuohon tullut kuitenkin jotain päivityksiä, niin ettei tuo ~2,5v vanha artikkeli ole enää ihan ajantasalla?
 
Totta kai latausnopeus on tärkeä ja hyvä asia niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, mutta kaikille se ei ole niin tärkeä asia, että auto jäisi sen takia kauppaan.

Tuolla nokitteluskaballa viittaan lähinnä nyt noihin kiinalaisiin hirmuihin. Paljon yhtäläistä kännyköiden megapikseliskabaan.
 
Jossain kohdin latauskyvyn kasvaminen kuitenkin lakkaa kiinnostamasta ostajia mutta onko se sitten tuo 1MW. Arvelisin että kun kaikissa autoissa latausteho on yli 1 MW niin sitä ei enää mainosteta.
 
Eikö tuohon tullut kuitenkin jotain päivityksiä, niin ettei tuo ~2,5v vanha artikkeli ole enää ihan ajantasalla?
Tuskin ne 2.5 vanhat myyntimäärät voivat miksikään muuttua. Paitsi jos aikakone keksitään ja joku onnistuu saamaan Toyotalle latausnopeuden prioriteetiksi jotta se voi myydä 2.5 vuotta sitten paremmin.
 
Kertarysäyksellä tuli siirryttyä sähköautoiluun. Vaihtoehtoina oli enyaq facelifti, capri, ev6 facelifti ja id7 gtx toureri. Kalliita kaikki ja ajatuksena oli tehdä valinta sieltä edullisemmasta päästä. Vaatimuksena oli kasvanut tilan tarve, hyvä etenemiskyky, akun manuaalinen esilämmitys, neliveto kiva ja turvallisuus. EV6 houkutti ensialkuun 800V arkkitehtuurillaan, tehoillaan ja pitkällä takuullaan ja ulkonäkökin jotenkin miellytti silmää. Takakontti ei kuitenkaan tarjonnut extratilaa verrattuna vanhaan autoon seat leon farkkuplugariin ja suksiluukku onnettoman kokoinen, valot huonommat, lasinpesuaineen suuttimet huonot ja ICCU olisi voinut paukahtaa, niin se sitten sai hylyn.

Jäljelle jäi MEB autot. Caprista koitin tykätä takuun takia. Omaan makuun tuntui näistä vaihtoehdoista muovisimmalta ja jokin tökki siinä pystysuorassa infotainmentissä ja ulkonäössä vaikka niistäkin koitin pitää. Enyaq faceliftin ulkonäöstä pidän huomattavasti enemmän kuin alkuperäisen e-nakin vaikka peräpää siinä tosi tylsä mutta ratissa oikeat nappulat ja tilaakin on. Kävin testaamassa nykyversion ja sen takakontin ja se oli kuitenkin vähän yllätys, että sitä tilaa nimenomaan löytyy siinä korkeussuunnassa mutta pituussuunnassa jäin kuitenkin kaipailemaan lisää lastenvaunuille ym.

ID7 farkun ohi olin aina kävellyt nopeasti mitä nyt vilkaissut takakontin että joo toimis, ohjaamossa kaikki kunnossa ja tykkään istua matalammalla kuin SUVeissa, latauksen keskiteho MEB autoista paras ja takapenkillä hyvät tilat. Mutta joo liian kallis joten nopeasti ohi vaan. Kun vaihtoehdot oli käyty läpi niin syvä huokaus ja eikun kättä syvemmälle taskuun ja ID7 ostoksille. Näin kallista autoa en ole ikinä hankkinut mutta tässä hintaluokassa jokin arvo silläkin, että se ainoana synnytti sen tyytyväisyyden tunteen.

Vinkkejä otetaan vastaan hyvistä käytänteistä sähköauton kanssa. Taloyhtiöön saatiin järkättyä katospaikoille Garon 11kW laturit ja sähkö tulee yhtiön yrityssopparista. Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?
 
Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa?

Ota huomioon, että maksat molemmista siirron ja verot muodossa tai toisessa.

Eli se energian hinnan joidenkin senttien ero kutistuu siinä kokonaishinnassa liki olemattomaksi.

En kyllä itse jaksaisi mitään sukolla liruttelua ellei siihen ole jotain muuta syytä(esim. Se, että se yhtiön laturi on taivasalla ja oma lataus olisi katoksessa).
 
Totta kai latausnopeus on tärkeä ja hyvä asia niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, mutta kaikille se ei ole niin tärkeä asia, että auto jäisi sen takia kauppaan.

Tuolla nokitteluskaballa viittaan lähinnä nyt noihin kiinalaisiin hirmuihin. Paljon yhtäläistä kännyköiden megapikseliskabaan.

Kyllä sähköautoista kiinnostuneet ja niitä käyttävät osaavat valita autonsa sen mukaan minkälaista latausnopeutta kaipaavat, mutta jotta oikeasti suuret massat saadaan sähköautojen puolelle niin latausnopeus on hyvä olla nopeaa koska bensan tankkaus ja muut esson baarin tarinat.

Lisäksi on hyvä miettiä että Suomessa on todella paljon taloyhtiöitä joissa ei ole tilaa tai mahdollisuutta latauspaikoille. He varmasti arvostaisivat jos voivat käydä tarvittaessa lataamassa autonsa 20 % -> 80 % ja siinä kestää 5 minuuttia eikä 40 minuuttia. Myös siinä vaiheessa kun tämän hetkinen n. 124 000 sähköautojen määrä nousee kattamaan vaikka edes 1/3 koko autokannasta eli n. miljoona autoa niin ihmiset varmasti arvostaisivat jos huoltoasemilla olisi nopeampia latausnopeuksia tarjolla. Tietty onhan Suomessa tilaa ja huoltoasemien kentät voi laajentaa n. 5-10 paikasta vaikka 50-100 paikkaan jossa porukka sit seisottaa autojaan sen 40 minuuttia.
 
Myös siinä vaiheessa kun tämän hetkinen n. 124 000 sähköautojen määrä nousee kattamaan vaikka edes 1/3 koko autokannasta eli n. miljoona autoa niin ihmiset varmasti arvostaisivat jos huoltoasemilla olisi nopeampia latausnopeuksia tarjolla. Tietty onhan Suomessa tilaa ja huoltoasemien kentät voi laajentaa n. 5-10 paikasta vaikka 50-100 paikkaan jossa porukka sit seisottaa autojaan sen 40 minuuttia.
Ei tullut edes tämä mieleen tosin puhutaan varmaan 10 vuodesta. Tosin jos sähköautojen määrä nyt alkaisi kunnolla kasvamaan no vaikka niiden "tulossa" olevien 20k€ autojen myötä niin kyllä Lidlin latauspaikoissa olisi pitkät jonot tuolloin. Myös auton jälleenmyyntiin varmaan vaikuttaa tuo latausnopeus.
 
ID7 ostoksille. Näin kallista autoa en ole ikinä hankkinut mutta tässä hintaluokassa jokin arvo silläkin, että se ainoana synnytti sen tyytyväisyyden tunteen.

Vinkkejä otetaan vastaan hyvistä käytänteistä sähköauton kanssa. Taloyhtiöön saatiin järkättyä katospaikoille Garon 11kW laturit ja sähkö tulee yhtiön yrityssopparista. Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?
Id7 on minustakin ihan kiva auto.

Itse olen lataillut 13A virralla (Model S 90D fl). Kaapeli ja sulake ei kestä täällä enempää. Eikä talossa ole vielä voimavirta pistoketta, niin siksi lataus vain sukosta. Eli siis noin 3kW lataus vaan ja se on aivan hyvin riittänyt. Toki tyhjästä täyteen lataus vaatii aika paljon aikaa.

Kyllä tuo 1.8kW varmaan jotenkin riittää sekin. Ainakin kesällä, kun akun lämmitykseen ei kulu sähköä.
 
No oli nokitteluskabaa tai ei, niin Toyotan ja Subarun sähkärin myynneissä tuo latausnopeus on näkynyt. Melkoisen suurella alella myytiin niitä ekoja versioita joissa AC-latauskin oli toteutettu yhdestä vaiheesta, kun tuohon aikaan kaikilla kilpailijoilla oli 3-vaiheiset AC-lataukset ihan arkipäivää. Alla TM:n artikkeli aiheesta.


Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.

 
Hesarin sähköautoartikkelista (Xpeng G6) sain päähäni mennä katsomaan että miten halpa tuo kiinantuliainen muka sitten on kun pitäisi kuulemma olla ällistyttävän halpa. No, 50k€ autosta edelleen puhutaan, eli edelleenkään ei saa isoakkuista katumaasturia 30k€ kuten sitä kovasti toivoisi.

Mikä jälleen pisti silmään ja ihmetyttää on se että halvin Standard Rage malli maksaa jotain päälle 48k€ 60+kWh LFP-akulla, ja Long Range n. +4000€ 84kWh (netto) NMC-akulla. Noin pienellä hintaerolla, ja ehkä Suomen oloissa NMC:n paremmilla talviominaisuuksilla, en keksi miksi yrittäisin tuossa nuukailla 4k€, erikoisvärin hinnalla saa paljon isomman akun ja toimintamatkan kalliimmalla akkukemialla.

(Sori en enää jostain syystä löydä googlella aiemmin aamulla löytämääni hinnastoa joten menee ulkomuistista nuo hinnat ja akkujen koot.)

Eli siis, olenko nyt ihan hakoteillä ihmetykseni kanssa:

1. Eikö akku ole edelleen sähköautojen kallein komponentti, ja se pääsyy miksi ne tuppaavat maksamaan niin paljon, varsinkin isoakkuiset versiot?

2. Eikö LFP pitäisi olla paljon halvempi akkukemia, kuin NMC (tai Teslan suosima NCA)?

Eli jos valmistuskustannuksia ajattelee, olisin kuvitellut että pieniakkuisin LFP-malli pitäisi olla huomattavankin paljon halvempi kuin NMC-isoveljensä? Vai eikö haluta tarjota pienintä mallia "liian halvalla" joten siinä on isompi voittomarginaali?
 
Itse lataustehohan ei ole teknisesti mikään mullistava, iso latausteho ei vaan ole ollut valmistajilla prioriteettilistalla kovin korkealla.
Olit sitä mieltä, että 1 MW-lataus henkilöautossa ei ole teknisesti mikään mullistava, vaan olisi ollut "mahdollista jo pitkään" LTO-kennoilla, jos valmistajat olisivat uhranneet kapasiteettia.

Jatkoin tästä aiheesta paremmassa ketjussa:
Viesti keskustelussa 'Sähköautojen akut, teoria ja käytäntö' Sähköautojen akut, teoria ja käytäntö
 
Kertarysäyksellä tuli siirryttyä sähköautoiluun. Vaihtoehtoina oli enyaq facelifti, capri, ev6 facelifti ja id7 gtx toureri. Kalliita kaikki ja ajatuksena oli tehdä valinta sieltä edullisemmasta päästä. Vaatimuksena oli kasvanut tilan tarve, hyvä etenemiskyky, akun manuaalinen esilämmitys, neliveto kiva ja turvallisuus. EV6 houkutti ensialkuun 800V arkkitehtuurillaan, tehoillaan ja pitkällä takuullaan ja ulkonäkökin jotenkin miellytti silmää. Takakontti ei kuitenkaan tarjonnut extratilaa verrattuna vanhaan autoon seat leon farkkuplugariin ja suksiluukku onnettoman kokoinen, valot huonommat, lasinpesuaineen suuttimet huonot ja ICCU olisi voinut paukahtaa, niin se sitten sai hylyn.

Jäljelle jäi MEB autot. Caprista koitin tykätä takuun takia. Omaan makuun tuntui näistä vaihtoehdoista muovisimmalta ja jokin tökki siinä pystysuorassa infotainmentissä ja ulkonäössä vaikka niistäkin koitin pitää. Enyaq faceliftin ulkonäöstä pidän huomattavasti enemmän kuin alkuperäisen e-nakin vaikka peräpää siinä tosi tylsä mutta ratissa oikeat nappulat ja tilaakin on. Kävin testaamassa nykyversion ja sen takakontin ja se oli kuitenkin vähän yllätys, että sitä tilaa nimenomaan löytyy siinä korkeussuunnassa mutta pituussuunnassa jäin kuitenkin kaipailemaan lisää lastenvaunuille ym.

ID7 farkun ohi olin aina kävellyt nopeasti mitä nyt vilkaissut takakontin että joo toimis, ohjaamossa kaikki kunnossa ja tykkään istua matalammalla kuin SUVeissa, latauksen keskiteho MEB autoista paras ja takapenkillä hyvät tilat. Mutta joo liian kallis joten nopeasti ohi vaan. Kun vaihtoehdot oli käyty läpi niin syvä huokaus ja eikun kättä syvemmälle taskuun ja ID7 ostoksille. Näin kallista autoa en ole ikinä hankkinut mutta tässä hintaluokassa jokin arvo silläkin, että se ainoana synnytti sen tyytyväisyyden tunteen.

Vinkkejä otetaan vastaan hyvistä käytänteistä sähköauton kanssa. Taloyhtiöön saatiin järkättyä katospaikoille Garon 11kW laturit ja sähkö tulee yhtiön yrityssopparista. Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?

Eikö näitä voi ladata vaikka 3,0 kwh teholla?
 
Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
 
halvin Standard Rage malli maksaa jotain päälle 48k€ 60+kWh LFP-akulla, ja Long Range n. +4000€ 84kWh (netto) NMC-akulla. Noin pienellä hintaerolla, ja ehkä Suomen oloissa NMC:n paremmilla talviominaisuuksilla, en keksi miksi yrittäisin tuossa nuukailla 4k€, erikoisvärin hinnalla saa paljon isomman akun ja toimintamatkan kalliimmalla akkukemialla.

(Sori en enää jostain syystä löydä googlella aiemmin aamulla löytämääni hinnastoa joten menee ulkomuistista nuo hinnat ja akkujen koot.)

Eli siis, olenko nyt ihan hakoteillä ihmetykseni kanssa:

1. Eikö akku ole edelleen sähköautojen kallein komponentti, ja se pääsyy miksi ne tuppaavat maksamaan niin paljon, varsinkin isoakkuiset versiot?

2. Eikö LFP pitäisi olla paljon halvempi akkukemia, kuin NMC (tai Teslan suosima NCA)?

Eli jos valmistuskustannuksia ajattelee, olisin kuvitellut että pieniakkuisin LFP-malli pitäisi olla huomattavankin paljon halvempi kuin NMC-isoveljensä? Vai eikö haluta tarjota pienintä mallia "liian halvalla" joten siinä on isompi voittomarginaali?
En itsekään löytänyt hinnastoa. Ehkä sitä ei jostain syystä vielä ole?

Veikkaisin, että tuo 4000€ hintaero tulee aika suoraan suuremman akun kalliimmasta hinnasta. Tuskin se hintaero ainakaan tuota suurempi olisi valmistajalle?



Screenshot_2025-03-21-11-48-24-10_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg



Oli tuolla sittenkin linkki siihen automerkkiin suoraan:

Vaihtoehdot siis 66kWh akku ja 87.5kWh akku. Eli siis 21.5kWh isomman akun saisi noin 4000€ lisähinnalla. Voi hyvin olla että oikea hintaero voisi olla vielä vähän pienempi ja siis isommassa mallissa olisi tehtaalle aavistuksen suurempi kate.

Screenshot_2025-03-21-11-55-37-62_6431dcd7adc47d9b8b1ef172f656a796.jpg
 
Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.


Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
Tuon lisäksi hinnat ovat ilmeisesti laskeneet ja Tojo on parantanut tuotettaan (mm. latausnopeuden osalta) palautteen perusteella. Lisäksi Norjassa on ehkä ymmärretty, että noiden rikollisvaltioiden tuotteita ei kannata muutaman euron säästön takia ostaa tai sillä potkaiseen aika pahasti omaan nilkkaan.
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..
Varmaan range putoaa korkeassa ja "epävirtaviivaisessa korissa" itse ratkaisemassa ongelmaa, että kakkosautoksi tulee iso bensa tila-auto ja sähköllä kaikki muut ajot. Myös vetomassat surkeita monessa suv korisessa sähköautossa.
 
Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
Tähän viisauteen varmaan Suomessakin päästään ajan kanssa. Huomataan, että ei se hirmuinen latausnopeus ole niin oleellinen asia, että jotain autoa pitäisi hyljeksiä. Kansakuntana vasta harjoittelemme sähköautoilua ja siksi kiinnitämme helposti ymärrettäviin (markkinointi) numeroihin ehkä liikaakin huomiota. Näillä kun ei sittenkään ole oikeasssa elämässä niin suurta painoarvoa kuin markkinajargoni viestittää.
 
Tuskin ne 2.5 vanhat myyntimäärät voivat miksikään muuttua. Paitsi jos aikakone keksitään ja joku onnistuu saamaan Toyotalle latausnopeuden prioriteetiksi jotta se voi myydä 2.5 vuotta sitten paremmin.
Artikkelissa ei käsitelty myyntimääriä mitenkään, vaan esim pikalatausrajoituksia, joihin käsittääkseni tuli jotain muutoksia.
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..

ID. Buzz, hinta 55-56kE isommalla akulla? Tourania enää ei tuoda maahan (vai tehdäänkö edes).
 
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Ajattelin muuten ihan samoin id7:n kohdalla. Ja sitten kuitenkin päädyin ostamaan sen siitä huolimatta. Koeajolla en usko, että niihin ratin nappeihin pystyy tottumaan vaan mielikuvaksi jää, että paskaa mikä ei ole ollenkaan väärin. Mutta siitä en päässyt yli, että auton ominaisuudet kokonaisuutena ovat varsin toimivat. Ja sitten jäin pohtimaan että voinko pelkästään ratin nappien antaa päättää asiaa, kun koko ajan niitä nappuloita en kuitenkaan hiplaa. Eilen ensimmäisenä auton omistamispäivänä ajoin heti nelostietä reilun 200kilsan pätkän ja Lusi-Jyväskylä pätkällähän on niitä vittukasatolppia kuin sieniä sateella ja saa ihan huolella veivata travel assistin nopeutta ylös ja alas (jos pitää sen +10 rajoitukseen nähden kuten minä). Ja kappas kappas, aloin löytämään logiikkaa nappuloista. Vaikutusta on sillä, että painaako kevyemmin vai painaako kovemmin vai kenties pyyhkäiseekö niitä. Ei ideaalia siinä mielessä, että nappuloiden oikeaoppista painamista joutuu opettelemaan mutta huomasin pohtivani, että onneksi en nyt sentään tämän asian antanut auton valintaa päättää.

Mutta toki, ei ideaali toteutus mutta kun uskaltaa antaa mahdollisuuden niin sen kanssa voi pärjätä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
272 147
Viestejä
4 700 889
Jäsenet
76 868
Uusin jäsen
Hjoloppi99

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom