Yleistä keskustelua sähköautoista

[Tege]

Teslan autopilotti sammuu mystisesti juuri ennen onnettomuutta – Viranomaiset kiinnostuivat

Yhdysvaltain liikenneturvallisuusviranomainen NHTSA on saanut selville, että Tesla on saattanut koodata autoihinsa toiminnon, joka kytkee autopilotin pois päältä ennen törmäystä.

www.iltalehti.fi

Jos totta niin jopas on tapa saada näyttämään oma koodi hyvältä..

Electrek otti tämän saman asian esiin myös kun tätä viime päivien videota on kritisoitu suuntaan ja toiseen.

Ennen törmäystä AP kytkeytyy pois.

Tesla fans expose Tesla's own shadiness in attempt to defend Autopilot crash

A group of Tesla fans and investors has inadvertently exposed Tesla’s shadiness regarding crashes involving Autopilot by attempting to claim...

electrek.co

 

[Miksuu]

Teslan softa siis irroittaa kädet ratista ja huutaa "Tsiisus take the wheel!"...

No niinhän se si menee, plus saadaan osoitettua et mein autopilot on 100% varma ei aiheuta yhtään onnettomuutta päällä ollessaan.. (hokaa kylla et ny kolisee mut päättää olla toimimatta, parempi ottaa offia)

 

[jsalmika]

penkki korjaantuu vaikka amazonista ostetulla penkinjatkeella.

Laitatko linkin moiseen, kiitos. Joko yv:nä tai tähän.

 

[larionof]

Laitatko linkin moiseen, kiitos. Joko yv:nä tai tähän.

En nyt löytänyt pikahaulla Amazonin versioa mutta todennäköisesti hinta on vain viisinkertainen Alin vastaaviin. Lähinnä nämä ovat olleet nahkaisia mutta itse löysin kankaisen kuukausi sitten( mutta en tallentanut minnekään enkä jaksa etsiä historiasta, haen uudelleen sitten kun auto tulee alle puolen vuoden päästä):

https://www.aliexpress.com/item/1005006255687795.htm

 

[kooler]

Tämä. Koeajoin melkein kaikki meillä liisattavissa olevat automerkit ja harvassa( mm Volvo/Polestar ja MEBiläiset, Fordista nyt en ole varma) ne penkit lämpeävät esilämmityksessä. Siksi mm. Kia EV3 jäi kauppaan( koeajohetkellä ei ollut kellään tietoa, että ne lampenisivät esilämmityksen yhteydessä).

Tosiaankin painotuksia on joka lähtöön minkä kokee tärkeäksi. Kohta kolme talvea takana esi-penkinlämmityksellä (meb) ja taas itse pidän sitä kevyesti turhana. Vaihtaisin sen koska vain lämmitettävään tuulilasiin, kun monesti muistan pukata auton lämpiämään vasta pari min ennen lähtöä. Toisena talvessa tulee pari kertaa vaikeita kelejä, jossa erillinen tuulilasin lämmitys olisi ok.

 

[Miksuu]

Eikös enää uusissa saa tota ihan apista säädettyä lämpeneeko vai ei? Ainakin omassa vm 21 id3:ssa saa.. taino osa tais olla auton asetuksissa.. mutta talvella ne mulla sai lämmetä ja kesällä ei mutta itse auto alko joko lämmittää sisätilaa tai viilentää ko halusin ottaa kohta ajoon auton, riippuen lämpötilasta.
Vai olenko ihan hakoteillä mitä ny haettiin?

 

[larionof]

Tosiaankin painotuksia on joka lähtöön minkä kokee tärkeäksi. Kohta kolme talvea takana esi-penkinlämmityksellä (meb) ja taas itse pidän sitä kevyesti turhana. Vaihtaisin sen koska vain lämmitettävään tuulilasiin, kun monesti muistan pukata auton lämpiämään vasta pari min ennen lähtöä. Toisena talvessa tulee pari kertaa vaikeita kelejä, jossa erillinen tuulilasin lämmitys olisi ok.

Näinhän se nimenomaan on. Itse kun asun lähes eteläisimmässä Suomessa totesin, että vaikka se olisikin vain 20 euroa kuussa niin se on silti 20 euroa kuussa asiasta, jota täällä on todella harvoin tarvinnut( toinen väri olisi ollut vain kympin ja siitä jokainen on valmis tinkimään, niin minäkin kun Elroqin värikartan näin). Toisaalta Volvo osoitti, että silloin kun sitä luulin tarvitsevani, ei se tehnyt mitään( auton tuulilasilla oli lennolta palattuamme 15 senttiä lunta).

Volvo muuten lämpeää ajokuntoiseksi vajaassa kymmenessä pakkasasteessa välillä jopa viidessä minuutissa. Jos jotain OTA-päivitystä olen odottanut niin auton esilämmitystä, ja tietenkin Android Autoa, joka oli vain viisi vuotta aikataulusta myöhässä.

Mietin muuten kauan otanko 60 vai 85, otanko Advanced vai MAXX, ja onko progressiivinen ohjaus oikeasti 8 500 euron arvoinen hankinta. No, pian sen näkee. Volvon kohdalla otin kaiken mitä siihen sai mutta sen verran maailma muuttui 4 vuodessa, että edelleenkään ei samalla rahalla saa kuin Elroqin 60Maxxin.

 

[GGoljatti]

Electrek otti tämän saman asian esiin myös kun tätä viime päivien videota on kritisoitu suuntaan ja toiseen.

Ennen törmäystä AP kytkeytyy pois.

Tesla fans expose Tesla's own shadiness in attempt to defend Autopilot crash

A group of Tesla fans and investors has inadvertently exposed Tesla’s shadiness regarding crashes involving Autopilot by attempting to claim...

electrek.co

Nykyhallinnolla saattaa olla että NHTSA julistetaan laittomaksi, tjs...

 

[GGoljatti]

Näinhän se nimenomaan on. Itse kun asun lähes eteläisimmässä Suomessa totesin, että vaikka se olisikin vain 20 euroa kuussa niin se on silti 20 euroa kuussa asiasta, jota täällä on todella harvoin tarvinnut( toinen väri olisi ollut vain kympin ja siitä jokainen on valmis tinkimään, niin minäkin kun Elroqin värikartan näin). Toisaalta Volvo osoitti, että silloin kun sitä luulin tarvitsevani, ei se tehnyt mitään( auton tuulilasilla oli lennolta palattuamme 15 senttiä lunta).

Volvo muuten lämpeää ajokuntoiseksi vajaassa kymmenessä pakkasasteessa välillä jopa viidessä minuutissa. Jos jotain OTAäivitystä olen odottanut niin auton esilämmitystä, ja tietenkin Android Autoa, joka oli vain viisi vuotta aikataulusta myöhässä.

Mietin muuten kauan otanko 60 vai 85, otanko Advanced vai MAXX, ja onko progressiivinen ohjaus oikeasti 8 500 euron arvoinen hankinta. No, pian sen näkee. Volvon kohdalla otin kaiken mitä siihen sai mutta sen verran maailma muuttui 4 vuodessa, että edelleenkään ei samalla rahalla saa kuin Elroqin 60Maxxin.

Mikä Volvo siulla on? Kuulostaa niin eri laitteelta kuin omani.

 

[larionof]

Mikä Volvo siulla on? Kuulostaa niin eri laitteelta kuin omani.

XC40 P8 vm21, eli ekasta pakasta vedetty, ja siten kauiten autosta kärsineiden joukossa oleva. Moni asia alkoi korjaantua vasta vuoden sisällä, kuten avainten ja profiilien yhteistoiminta, Android Auto, penkinlämmittimien toimiminen esilämmityksessä ja niin edelleen. Ja laskihan sen kulutuskin 25 % ensimmäisen talven jälkeen seuraavaksi talveksi.

 

[GGoljatti]

XC40 P8 vm21, eli ekasta pakasta vedetty, ja siten kauiten autosta kärsineiden joukossa oleva. Moni asia alkoi korjaantua vasta vuoden sisällä, kuten avainten ja profiilien yhteistoiminta, Android Auto, penkinlämmittimien toimiminen esilämmityksessä ja niin edelleen. Ja laskihan sen kulutuskin 25 % ensimmäisen talven jälkeen seuraavaksi talveksi.

Nojuu, kuulostikin vähän erikoiselta. Itsellä -23 C40.

 

[lindhmik]

Korealaisessa nahkapenkit eivät olisi ongelma, jos ennakkolämmitys koskisi niitä. Jostain syystä eivät ole mukana (tämä taisi Ioniq 5/EV6 faceliftissä korjaantua). Helkutin kylmät talvella ennen kuin lämpeää. Jos on muuten lämmin auto, niin korostaa vain eroa - Toki jos laittais ajoissa lämpiämään, niin ei ongelmaa.

EV6:ssa pitäisi nykyiselläänkin toimia, mikäli penkinlämmitys on autossa asetettu päälle. Mobiiliappiksesta tuota ei voi erikseen laittaa.

Edeltävään autoon verrattuna tuo mobiiliappis on kyllä muutenkin melkoisen torso ja Tesla vie niiltä osin vertailun aivan 100-0 sekä featureissa, että käyttömukavuudessa. Tuo penkinlämmitys yksi esimerkkipuute. Lisäksi imo tarpeellisista ominaisuuksista puuttuu AC-latauksen tehonsäätö (tämäkin pitää tehdä autosta) sekä auton live-sijainnin näyttö (tässä se päivittyy about 10min tms. välein). Lisäksi tuo latauksen ajastamisen toteutus on aika monivammainen viritys. Appiin pitää näön vuoksi näppäillä joku kuvitteellinen lähtöaika ja sen jälkeen pystyy vasta ajastamaan haluamansa latausikkunan. Ehkä tuo on siinä siksi, että samaan valikkoon on haluttu väkisin mahduttaa ajastettu ilmastointi ja korealainen insinööri on päättänyt, että sitä varten pitää olla kellonaika, jota ei voi asettaa samalla ja samassa valikossa missä laittaa sen featuren päälle. Lisäksi puuttuu reitititys. Tai onhan siinä se karttahässäkkä ja määränpään voi lähettää autoon, mutta jos haluaisi tsekata auton laskeman reitin latauspysähdyksineen himassa luurilta, niin eipä taida kikkare moiseen taipua.

Teslassa tuon ajastuksen sai lisäksi paikkariippuvaiseksi. En ole ladannut tätä muualla kuin himassa, mutta oletan, että ajastukseni on nyt päällä per/aina ja missä vain. Eli jos tökkään nyt auton johonkin random hidaslaturiin vaikka duunipäiväksi, niin mun pitää muistaa käynnistää se lataus erikseen autosta tai Kia Connectista, tai muuten jäi auto lataamatta.

Kyllähän tolla pärjää, mutta aika perusjuttuja kuitenkin nuo puutteet. Toivottavasti toi AC-latauksen nopeuden säätö + livesijainti tulisivat ainakin saataville.

Edit. Yksi lisäjuttu on varashälytin. En tiedä miten Kiassa käy, jos autoon jää joku istumaan kun ovet lukitaan. Oletan, että se utility-mode poistaa myös hälytykset päältä, mutta ainakaan appiksesta asialle ei löydy omaa valikkoa mikäli ne alkavat soimaan.

 

[weetabix]

PlugariKiassa tuon paikkakohtaisen latauksen saa toimimaan vain juuri jollain kolmannen osapuolen sovelluksella (esim. Gridio).

Itse olen vain säätänyt latausajan riittävän isoksi (tyyliin 01-13) ja että vain priorisoidaan tariffilatausta (eli jos kytken sen ennen klo 13 kiinni niin ei keskeytä klo 13). Muulloin painan fyysistä Off nappulaa jos haluan ladata heti. Itse olen kokenut paikkasidonnaisuuden ärsyttävämmäksi kuin aikasidonnaisuuden (johtuen pienestä akusta).

Samoin PlugariKiassa varashälyttimen saa pois tekemällä auki/lukkoon valinnan (voi riittää pelkkä auki, en ole varma). Tein tuon tosin avaimesta, mutta olettaisin että sovelluksella lopputulos on sama.

 

[Samppam]

Se hyvä puoli Hyundain systeemissä on että siinä on toimiva API. Sovellusta ei tarvii käyttää hirveän usein kun toiminnot saa fiksummin raksattua johonkin ulkoiseen systeemiin. Sijainnin voi päivittää käsin kun nappaa siinä sovelluksesta sijainnin pois ja sitten uudelleen päälle, niin päivittää samalla aina tuoreen sijainnin (karttanäkymässä se keskimmäinen nappi). Ei mikään hirveän kätevä, mutta toimii kuitenkin hyvin pienellä vaivalla jos tarve saada tiheämmin sijaintia

 

[lindhmik]

Itse olen vain säätänyt latausajan riittävän isoksi (tyyliin 01-13) ja että vain priorisoidaan tariffilatausta (eli jos kytken sen ennen klo 13 kiinni niin ei keskeytä klo 13). Muulloin painan fyysistä Off nappulaa jos haluan ladata heti. Itse olen kokenut paikkasidonnaisuuden ärsyttävämmäksi kuin aikasidonnaisuuden (johtuen pienestä akusta).

Samoin PlugariKiassa varashälyttimen saa pois tekemällä auki/lukkoon valinnan (voi riittää pelkkä auki, en ole varma). Tein tuon tosin avaimesta, mutta olettaisin että sovelluksella lopputulos on sama.

No mulla on laitettu se muistaakseen johonkin 22-06 väliselle ajalle(säädän sen tarkemman ikkunan aina ladatessani case by case, jos koko yö ei ilmainen). Tossa vaan tosiaan ikävä puolena se kun ei ole sitä sijaintiehtoa samassa, että muualla pitää muistaa käynnistää lataus appiksesta/autosta, jos lyö vaikka sen duunipäivän ajaksi piuhaan.
Tosta avaintempusta taisi muuten mainitakin auton luovutuksessa, mutta en sitä enää muistanut kun näytti samaan aikaan niitä pysäköintiautomaatio -larppailuita yms. sillä avaimella tehtäviä temppuja samaan aikaan.

Se hyvä puoli Hyundain systeemissä on että siinä on toimiva API. Sovellusta ei tarvii käyttää hirveän usein kun toiminnot saa fiksummin raksattua johonkin ulkoiseen systeemiin. Sijainnin voi päivittää käsin kun nappaa siinä sovelluksesta sijainnin pois ja sitten uudelleen päälle, niin päivittää samalla aina tuoreen sijainnin (karttanäkymässä se keskimmäinen nappi). Ei mikään hirveän kätevä, mutta toimii kuitenkin hyvin pienellä vaivalla jos tarve saada tiheämmin sijaintia

Me on itseasiassa käytetty tota aika paljon, jos lähtö jonnekin ja toinen pitää blokata kyytiin. Soittoa kun lähtee duunista tms. ja toinen valuu pihalle valmiiksi venaamaan kun näkee, että auto alkaa olemaan huudeilla. Näppärää. Mielestäni koitin noita nappuloita siinä karttanäkymästä painella, mutta ei sitä ihan jatkuvasti päivitellyt. Voi olla kyllä, että painelin kokeillessani kaikkea mahdollista ja kyllästyin kun ei homma näyttänyt onnistuvan. Luulisi ettei tuon implementointi nyt mikään amerikan temppu ole ja onnistuisi siten niiltä korealaisiltakin.

 

[HikinenM]

Alkaa olla jo aika kovia lukuja latauksessa. Tuollaisella tekniikalla latausverkostolla alkaisi olla jo riittävän lähellä tankkausta nopeudessa jotta pahimmatkin EV vastustajat rauhoitettua. Tietty tekniikka tulee vain kehittymään lisää.

BYD confirms new 1,000V 'Super E-Platform' capable of fast charging 400km in 5 minutes

We EV enthusiasts have heard it all from the haters before. “What are you gonna do with all those batteries?”...

electrek.co

BYD confirms new 1,000V ‘Super E-Platform’ capable of fast charging 400km in 5 minutes
...
To achieve that, BYD promised 1,000 kW charge speeds—double the current industry leaders, including Tesla. In reality, it’s tripling the standard as most fast chargers on the market can only reach about 350 kW, and many of them (in the US, at least) are usually more in the 200s.

Muutenkin nuo teholuvut aika hulluja kun karvalakki Han L tuottaa tehoa jo 670 hp.

BYD Han L EV and Tang L EV 1086 hp started presales in China for 37,300 USD

BYD Han L EV and Tang L EV started presales in China for 37,300 USD. They boast a 1000V high-voltage system, 10C charging, and over 1000 hp.

carnewschina.com

The entry-level Han L EV has a single electric motor with a peak power output of 500 kW (670 hp). The 4WD variant of this sedan boasts a dual-motor 4WD (580 kW + 230 kW) with a peak power output of 810 kW (1,086 hp).

 

[chrisekh]

pahimmatkin EV vastustajat rauhoitettua.

Nykyaan ne kitisee siita etta akku kuluu kun sita lataa nopeasti.

 

[Durbasauna]

Mites muuten noi vähän vanhemmat Renault Zoet (ZE40) pärjää Suomen teillä? Onko näistä porukalla kokemusta. Näitä tahtoo saada jo aika hyvään hintaan.

 

[Kvarkki]

Mites muuten noi vähän vanhemmat Renault Zoet (ZE40) pärjää Suomen teillä? Onko näistä porukalla kokemusta. Näitä tahtoo saada jo aika hyvään hintaan.

Riippuu varmaan mitä aiot autolla tehdä. Akun puitteissahan tuossa mennään, muuten tuskin suurempaa ongelmaa tulee.

 

[Harb]

Mites muuten noi vähän vanhemmat Renault Zoet (ZE40) pärjää Suomen teillä? Onko näistä porukalla kokemusta. Näitä tahtoo saada jo aika hyvään hintaan.

Mitä nyt olen lukenut niin moottori / laakerivikaa noissa on käsittääkseni ollut 50-100tkm jälkeen. Kannattaa kaivella enemmän jos muilla ei ole tarkempaa tietoa.

Toinen asia, joka kannattaa huomioida on latausnopeus pakkasella, joka saattaa häiritä pidempää matkan tekoa. Mutta ei tosiaan mitään omakohtaista kokemusta aiheesta.

 

[Teknokooma]

Mites muuten noi vähän vanhemmat Renault Zoet (ZE40) pärjää Suomen teillä? Onko näistä porukalla kokemusta. Näitä tahtoo saada jo aika hyvään hintaan.

Haeskelin tietoa kys autosta ja vastaan tuli takuuaikana vaihdettuja moottoreita. Tiedä sitten paljonko tänä päivänä maksaa moottori, rellun osat ovat usein varsin kohtuuhintaisia.

 

[godzilla43]

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

"Byd Han L EV:n ja Tang L EV:n ennakkomyynti on Kiinassa jo käynnissä, ja ensimmäisiä autoja on nähty paikallisilla jälleenmyyjillä."

Ihan kova tämä kun ei ole mikään paperijulkaisu kuten mersun solid state akku tai toyotan 1000km sähköautot..

 

[Vantaan_vasalli]

Muutama päivä ollut Polestar 2 testissä ja taitaa oma vaaka kääntyä tähän, kun 22 malleja näyttää saavan jo alle kolmeen kymppiin.

Yllättävän mukava ajaa verrattuna nykyiseen Toyotaan. Range tosin näyttää olevan latauksen jälkeen luokkaa 360, mutta kyllähän tollakin Lappiin ajelee parin pysäkin kautta.

 

[Pakana]

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

"Byd Han L EV:n ja Tang L EV:n ennakkomyynti on Kiinassa jo käynnissä, ja ensimmäisiä autoja on nähty paikallisilla jälleenmyyjillä."

Ihan kova tämä kun ei ole mikään paperijulkaisu kuten mersun solid state akku tai toyotan 1000km sähköautot..

Itse lataustehohan ei ole teknisesti mikään mullistava, iso latausteho ei vaan ole ollut valmistajilla prioriteettilistalla kovin korkealla.

 

[pulssi]

Itse lataustehohan ei ole teknisesti mikään mullistava, iso latausteho ei vaan ole ollut valmistajilla prioriteettilistalla kovin korkealla.

Ahaa, eli siksi korkeasta lataustehosta ei erikseen mainita jokaisen sellaiseen pystyvän auton julkaisussa?

 

[ossid]

Tuohon Bydiin liittyen, otan kyllä koska tahansa mieluummin 1000km rangen kuin 1000kW lataustehon.

Mikään auton latausteho ei auta jos siihen kykeneviä latureita on harvassa ja range ei ole sen kummempi kuin nytkään.

1000km rangella ei käytännössä tien päällä tarvitsisi ladata kuin ani harvoin.

 

[Honzo]

Tuohon Bydiin liittyen, otan kyllä koska tahansa mieluummin 1000km rangen kuin 1000kW lataustehon.

Mikään auton latausteho ei auta jos siihen kykeneviä latureita on harvassa ja range ei ole sen kummempi kuin nytkään.

1000km rangella ei käytännössä tien päällä tarvitsisi ladata kuin ani harvoin.

Mä en esimerkiksi ole ikinä ajanut yli 800km päivässä. Tuskin edes 700km. Kortti kuitenkin ollut yli 30v. Tollaisella 1000km rangella en tekisi yhtään mitään. Kun on kotilataus ja harvoin ajaa yli 150km päivässä, niin 300 km rangellakaan ei ole mitään ongelmaa.

Tietty hyvä, jos tollaisia tulee, mutta se näkyy painossa ja hinnassa liikaa vielä. Varmaan 10-20v päästä tilanne saattaa olla eri.

 

[CaseAce]

Mä en esimerkiksi ole ikinä ajanut yli 800km päivässä. Tuskin edes 700km. Kortti kuitenkin ollut yli 30v. Tollaisella 1000km rangella en tekisi yhtään mitään. Kun on kotilataus ja harvoin ajaa yli 150km päivässä, niin 300 km rangellakaan ei ole mitään ongelmaa.

Tietty hyvä, jos tollaisia tulee, mutta se näkyy painossa ja hinnassa liikaa vielä. Varmaan 10-20v päästä tilanne saattaa olla eri.

Sama täällä. Vaikka kohtalaisen paljon autolla liikunkin, niin yli 500km päiviä tulee ihan yksittäisiä per vuosi. Sillä ei ole hirveesti arvoa miten se silloin toimii, voin hetken odotella laturilla. kunhan toimii hyvin ja riittää niinä muina 360 päivänä vuodessa.

 

[ossid]

Mä en esimerkiksi ole ikinä ajanut yli 800km päivässä. Tuskin edes 700km. Kortti kuitenkin ollut yli 30v. Tollaisella 1000km rangella en tekisi yhtään mitään. Kun on kotilataus ja harvoin ajaa yli 150km päivässä, niin 300 km rangellakaan ei ole mitään ongelmaa.

Tietty hyvä, jos tollaisia tulee, mutta se näkyy painossa ja hinnassa liikaa vielä. Varmaan 10-20v päästä tilanne saattaa olla eri.

Toki jos olisi tieto, että kaikki laturit kaikkialla tukisi tuota 1000kW latausta niin sitten ehkä olisi eri prioriteetti, mutta kun nykyään se 100kW taattua tehoakin tuntuu olevan saatavilla rajallisesti niin se 1000km range suurelti ratkaisisi sen ongelman sähköautoilussa.

Ja puhun siis 1000km wltp:stä eli todellista worst-case olosuhteissa n. 500km.

Eihän tuo nyt pitäisi edes olla hirveän vaikeaa. 10kWh/100km kulutus ja 100kWh akku niin se on siinä.

 

[Honzo]

Toki jos olisi tieto, että kaikki laturit kaikkialla tukisi tuota 1000kW latausta niin sitten ehkä olisi eri prioriteetti, mutta kun nykyään se 100kW taattua tehoakin tuntuu olevan saatavilla rajallisesti niin se 1000km range suurelti ratkaisisi sen ongelman sähköautoilussa.

Ja puhun siis 1000km wltp:stä eli todellista worst-case olosuhteissa n. 500km.

Eihän tuo nyt pitäisi edes olla hirveän vaikeaa. 10kWh/100km kulutus ja 100kWh akku niin se on siinä.

Eipä toi worst case scenario oikein helpolla tapahdu. Ainakaan jos ajetaan pitää matkaa. Toki jos ajaa -30 kelissä 15min stinttejä, aina auto välissä jäähtyen, niin saahan sitä akun syötyä pienillä kilsoilla. Ei taida oikein mikään auto jäädä 50% kesärangesta missään järjellisessä talvikäytössä. Enkä nyt puhu WLTP -rangesta.

 

[godzilla43]

Ite oon kyllä sitä mieltä että juuri latausteho on se juttu. Mielummin otan vaikka 300km rangella olevan auton jonka akku latautuu 5 minuutissa kun 600km rangella olevan auton jonka akku latautuu 45minuutissa.
Varsinkin kun tuollainen 48-52kw akku on aika paljon halvempi kun 100kw+ akut. Vaikka juuri nyt ei noita 1000kw latureita ole niin jos BYD ja Geelyn uudet autot pyörii jo noissa lataustehoissa niin kyllä vanhoiltakin valmistajilta kaikki perusautotkin pitäisi ainakin 300kw pystyä lataamaan.

 

[larionof]

Eihän tuo nyt pitäisi edes olla hirveän vaikeaa. 10kWh/100km kulutus ja 100kWh akku niin se on siinä.

Eipä tuo 20 asteen lämpötilassa ja 100 vauhdissa tarvitsisi kuin 0,1:n ilmanvastuksella varustetun auton( ilmanvastuskerroin 0,1 sekä auton otsapinta-ala 1) ja pakkasella on käytönnässä mahdotonta. Tosin, jos haluaa saavuttaa tuon normaaliautolla niin vauhtia saisi olla max. 50 km/h( karkeasti).

Mutta samaa mieltä muuten, että WLTP vaikka 800 olisi aika optimaalinen jo siksi, että jos ajaa sata kilometriä päivässä ei tarvitisi ladata kalliilla pörssisähköllä vaan odottaa hinnan laskua( viimeksi oli pari päivää sitten tilanne, jolloin yöhinnat olivat pilvissä).

 

[Akleksi]

Ite oon kyllä sitä mieltä että juuri latausteho on se juttu. Mielummin otan vaikka 300km rangella olevan auton jonka akku latautuu 5 minuutissa kun 600km rangella olevan auton jonka akku latautuu 45minuutissa.
Varsinkin kun tuollainen 48-52kw akku on aika paljon halvempi kun 100kw+ akut. Vaikka juuri nyt ei noita 1000kw latureita ole niin jos BYD ja Geelyn uudet autot pyörii jo noissa lataustehoissa niin kyllä vanhoiltakin valmistajilta kaikki perusautotkin pitäisi ainakin 300kw pystyä lataamaan.

Se puolet pienempi akku myös kuluu tuplasti nopeammin, kun lataussyklejä tulee kaksinverroin. Itse ottaisin 600km rangen 45 min latauksella mielummin.

 

[zepi]

Suurelle latausteholle on käyttöä jos haluaa vetää esim. asuntovaunua halki maan tai ajelee asuntoautolla. Jos on 200-250kWh akku ja kulutus 50kWh/100km, niin 300kW latausteho ei ole mitenkään massiivisen korkea ja isommasta on iloa.

Sitten kun motarirange on yli 300km ja kulutus alle 25kWh/100km, niin joku 200kW alkaa olla jo lataustehona sitä luokkaa, että harvaa harmittaa latailla.

Eikä tarvitse olla kuin vähän isompi SUV / Buzz / tjsp + perään pari sähköfillaria, niin kulutus motarilla on yli 30kWh/100km ja 100kW latausteho alkaa kyllä ahdistaa matkantekoa.

 

[pokkus]

Kyllähän tuo range vs. latausnopeus on aika paljon kiinni siitä omasta käyttötarpeesta. Jos 95% ajosta tapahtuu alle 150km päiväsiirtymillä niin mihin tarvitaan yli 300km rangea, jos latausnopeus on riittävä. Ne muutaman pitkät reissut sujuu varmasti riittävän sutjakkaasti hyvän latausnopeuden ansiosta eikä arkiajossa tarvitse "kantaa mukana" useaa sataa kiloa ylimääräistä isomman akun muodossa. Sitten taas päinvastoin, jos usein tulee pitkiä reissuja niin isompi range antaa pelivaraa perille pääsyyn ilman lataustarvetta. Latausnopeudella ei välttämättä ole merkitystä esim. pitkillä mökkimatkoilla, jossa määränpäässä auton saa lataukseen ajan kanssa, mutta mökille olisi mukava päästä ilman välilatausta. Iso range ja hyvä latausnopeus yhdistettynä on se kaikista monipuolisin ratkaisu, joka sopii parhaiten kaikenlaiseen käyttöön, mutta ei silti ole välttämätön jonkun henkilön yksittäisessä käytössä.

 

[pulssi]

Se puolet pienempi akku myös kuluu tuplasti nopeammin, kun lataussyklejä tulee kaksinverroin. Itse ottaisin 600km rangen 45 min latauksella mielummin.

300 km x NMC-akun 1500 latauskertaa = 450 000 kilometriä,
300 km x LFP-akun 5000 latauskertaa = 1 500 000 kilometriä.

 

[Honzo]

Tuntuu vielä, että keskusteluissa on usein mukana ihmisiä, joilla ei ole kokemusta sähköautoista ja niillä liikkumisesta. Meillä oli kakkos- ja kolmosautoina Stellantiksen sähkärit reilun vuoden ja sitten hommasin ykkösautoksi sähkärin ja suoraan syvään päähän, eli 4000km Ruotsi/Norja roadtrip ja vielä 2kpl maastopyörää telineessä koukussa. Ennen tätä olin ehkä 2 kertaa pikalaturilla vieraillut. iX2 autona, jonka ~400km range nyt ei mikään valtava ollut. Ja 130kW maksimilatauskaan nyt ei mikään meganopea ole. Silti hyvin meni reissu, eikä tullut mitään range- tai latausahdistuksia. Pisin stintti oli Stokiksesta Åreen reilu 600km ja Oslosta Stokikseen reilu 500km. Kumpikin meni ihan leppoisasti.

Tällä komemuksella tietää, millainen itselle sopii. Kotilataus kun löytyy, niin melkein auto kuin auto riittää rangen puolesta itselle. Siksi uskalsin iX40 hommata, vaikka range on iX2 luokkaa (ehkä vähän parempi) ja lataus 150kW.

Tietty, jos ei ole kotilatausmahdollisuutta, niin tilanne ei ole niin yksinkertainen. Vaan itse en ilman kotilatausta sähkäriä edes harkitsisi.

 

[TommiZeliard]

Eipä tuo 20 asteen lämpötilassa ja 100 vauhdissa tarvitsisi kuin 0,1:n ilmanvastuksella varustetun auton( ilmanvastuskerroin sekä auton otsapinta-ala 1) ja pakkasella on käytönnässä mahdotonta. Tosin, jos haluaa saavuttaa tuon normaaliautolla niin vauhtia saisi olla max. 50 km/h( karkeasti).

Mutta samaa mieltä muuten, että WLTP vaikka 800 olisi aika optimaalinen jo siksi, että jos ajaa sata kilometriä päivässä ei tarvitisi ladata kalliilla pörssisähköllä vaan odottaa hinnan laskua( viimeksi oli pari päivää sitten tilanne, jolloin yöhinnat olivat pilvissä).

Millä luvuilla sait vaatimukseksi Cd 0,1:n?

Jos on Model 3:n poikkipinta-ala (2,2 m2) 80 % hyötysuhteella ja Michelin e-Primacy -renkailla (Cr 0,0059), niin massan pitäisi olla 3 210 kg.


Meikäläisen maalailema viistoperäinen Auriksen levyinen "Model 3", jonka A 2,1 m2, e-Primacyillä ja Cd 0,22. Model 3 LR RWD on 75 kg kuskilla 1 822 kg. Korin kavennuksen, tehon rajoitus 150 kW:Iin ja pyörien pienennyksen ansiosta auto voisi olla kuskeineen 1 750 kg, eli 75:n sijaan 100 kWh akulla noin 1 900 kg. Tällöin kulutus @100 km/h, +20 C olisi 10 kWh/100 km, jos hyötysuhde olisi 90 %. Realistisemmalla 80 %:lla 11,3 kWh/100 km.

Ei ole pakko ajaa satasta. Jos ajaa kasikymppiä, kympin kulutus onnistuu nykyisilläkin autoilla. Tuon isoakkuisen Model 3:n WLTP Vehicle on 10,7 kWh/100 km. SEAT Miillä olen körötellyt mökillä 6 kWh/100 km edestakaisen keskiarvon 40 km matkalla.

 

[larionof]

Millä luvuilla sait vaatimukseksi Cd 0,1:n?

.

Laskin teoreettisen kulutuksen kun auton massa on 2 000 kilogrammaa. Jos painoa tiputetaan 1 500 kg:aan niin 0,25:n ilmanvastuksella.päästään samaan( eli ilmanvastuskerroin vaikka 0,16 mikä on saavutettavissa ja otsapinta-ala 1,6 mikä on edelleen haasteellinen perheautolle). 100 kWh:n akku kuitenkin painaa jo itsessään 600 kg.

 

[TommiZeliard]

Laskin teoreettisen kulutuksen kun auton massa on 2 000 kilogrammaa. Jos painoa tiputetaan 1 500 kg:aan niin 0,25:n ilmanvastuksella.päästään samaan( eli ilmanvastuskerroin vaikka 0,16 mikä on saavutettavissa ja otsapinta-ala 1,6 mikä on edelleen haasteellinen perheautolle). 100 kWh:n akku kuitenkin painaa jo itsessään 600 kg.

Tuo 0,16 ja 1,6 m2 tarkoittaa CdA 0,256. Tarkoititko edellisessä, että CdA pitäisi olla 0,1?

Tuo 2 000 kg on ihan järkevä (minun 1 900 kg vaati korin kavennusta ja pienemmät pyörät).


Edit. Cd 0,16, 1,6 m2, e-Primacyn Cr 0,0059 ja 2 000 kg tarkoittaisivat, että hyötysuhteen pitäisi olla kehnohko 65 %, jotta kulutus olisi kympin @100 km/h, +20 C. Paremmalla 80 %:llä kulutus olisi 8,1.

((0,5 * 1,2041 * 0,16 * 1,6 m2 * (100 / 3,6)^2 + 2000 kg * 9,81 * 0,0059) * 100 / 3,6) / 0,8 => 8,149 kWh/100 km

80 % ja CdA 0,1 => 5,6 kWh/100 km

Edit2. En saa millään järkevillä arvoilla kympin kulutusta. Joko hyötysuhteen pitäisi olla surkea 45 % tai Cr 0,013, mikä on tuplat vs. A-luokan rengas (Cr <= 0,0065). Kummassakaan ei ole järkeä. Ok, on vielä sekin vaihtoehto, että vetovoiman kiihtyvyys olisi 20,5 m/s2. Ja viimeisenä se, että ilman tiheys@+20 C olisi 1,2041 sijaan 4,5 kg/m3.

Sanoit 0,16 ja 1,6 m2 olevan "0,25 ilmanvastus", eli selvästi tarkoitat CdA:ta, kun puhut ilmanvastuksesta. Alunperin puhuit 0,1 ilmanvastuksesta, joten siinäkin tarkoitit CdA:ta. Sanoisin, että olet joko tehnyt laskuvirheen tai käyttänyt liki sadan vuoden takaisia renkaita (tai mukana on tekoälyä).

 

[larionof]

Tuo 0,16 ja 1,6 m2 tarkoittaa CdA 0,256. Tarkoititko edellisessä, että CdA pitäisi olla 0,1?

Tuo 2 000 kg on ihan järkevä (minun 1 900 kg vaati korin kavennusta ja pienemmät pyörät).


Edit. Cd 0,16, 1,6 m2, e-Primacyn Cr 0,0059 ja 2 000 kg tarkoittaisivat, että hyötysuhteen pitäisi olla kehnohko 65 %, jotta kulutus olisi kympin @100 km/h, +20 C. Paremmalla 80 %:llä kulutus olisi 8,1.

((0,5 * 1,2041 * 0,16 * 1,6 m2 * (100 / 3,6)^2+2000 kg * 9,81 * 0,0059) * 100 / 3,6) / 0,8 => 8,149 kWh/100 km

80 % ja CdA 0,1 => 5,6 kWh/100 km

Kyllä, puhuin ilmanvastuksesta. Vierintävastuksena käytin kuusi vuotta sitten arvottua 0,015 -arvoa. TIputtamalla vierintävastuskertoimen kolmasosaan päästään antamiisi lukuihin. Ja siten ilmanvastus voikin olla jo 0,4. Kun ei ole tarvinnut tuota laskea vuosiin niin eipä tullut tarkistettua renkaiden kehityskaartakaan. Uusi painotetun keskiarvon kerroin näyttäisi olevan 0,0084( jos oikein muistan niin tuo 0,015 valittiin Suomen kesätiepinnanlaadun ja jonkin muun mukaan, en enää muista.
Edit: Tarkistin papereista; lämpimälle, uudelle asfaltille käytetään päällystetyypin vaikutuskerrointa 1,5 ja lisäksi epätasaisuuksille kerrointa yli yhden niin siitä on otettu tuo 0,015 vajaan 0,01:n sijaan laskuihin. Renkaan ilmoitettu RRC on mitattu teräsrullalla, jonka keskimääräinen maksimikorkeuspoikkeama on 6,3 um) .

Ja hassuintahan tässä vielä on se, että meillä firmassa ei saa valita energiatehokkaita kumeja vanteille kun joku jossain on päättänyt mitkä nakit kuuluvat sallittujen joukkoon.

 

[TommiZeliard]

Kyllä, puhuin ilmanvastuksesta. Vierintävastuksena käytin kuusi vuotta sitten arvottua 0,015 -arvoa(, joka oli ns tyypillinen arvo). TIputtamalla vierintävastuskertoimen kolmasosaan päästään antamiisi lukuihin. Ja siten ilmanvastus voikin olla jo 0,4. Kun ei ole tarvinnut tuota laskea vuosiin niin eipä tullut tarkistettua renkaiden kehityskaartakaan. Tuo 0,015 tosin on edelleen validi oletusarvoinen kerroin

Eli satavuotiailla renkailla laskit. Se selittää.

Tästä hieman päivitystä nykyaikaan. Kaksi parasta 5,7 ja 5,9 kg/tn, eli alle 0,006 molemmat. Eu-merkinnöissä polttoainetalous A: Cr <= 0,0065 ja B: 0,0066 < Cr < 0,0077. Tuota B:tä huonompaa ei sähköautoon kannata ostaa, ellei kyseessä ole urheiluauto ja ratakäyttöä.

Mistä kaivoit 0,015? Heikoin polttoainemerkintä on G: Cr >= 0,0121. Traktoreista ja off-road -vehkeistä löytyy 0,015, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kympin kulutuksiin tähtäävien sähköautojen kanssa.

Edit. Nyt kun tiedämme, että se CdA 0,1 -vaatimus johtui epärealistisesta vierinvastuskertoimesta, voidaan laskea testattujen Falkenien Cr 0,0057:lla CdA-vaatimus eri hyötysuhteilla. Massa on 2 tn.

80 %:
CdA 0,38

85 %:
CdA 0,42

90 %:
CdA 0,46

Aika iso ero (~nelinkertaisia) siihen 0,1:een. Niin iso, että pakko oli selvittää, mistä johtui.

 

[Pakana]

Ahaa, eli siksi korkeasta lataustehosta ei erikseen mainita jokaisen sellaiseen pystyvän auton julkaisussa?

Öö, siis kun tuossa viitattiin paperijulkaisuna solid state akkuun, joka on oikeasti teknisesti merkittävä. Se 1000km akku ei myöskään ole teknisesti kovin merkittävä, ainakaan jos se toteutetaan vain laittamalla iso akku vanhalla tekniikalla.

Onhan se tietysti omanlaisensa saavutus kun LFP akkua ladataan 10C, mutta esim LTO akulle tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Sinänsä ymmärrettävää että kiinalaiset panostaa tuohon LFP akkukemiaan, kun se ona niiden "omaa".

 

[varadruidi]

BYD:n tuotteet ovat kyllä ihan houkuttelevia, mutta koska heidän tuotteensa näyttävät nyt kehittyvän niin kovaa tahtia, niin tänään ostettava malli saattaa tuntua vuoden tai parin kuluttua aivan liian vanhalta. Eurooppaalaiset valmistajat tuntuvat tässä suhteessa varmemmilta joskin samalla myös vanhahtavilta vaihtoehdoilta.

 

[pulssi]

Öö, siis kun tuossa viitattiin paperijulkaisuna solid state akkuun, joka on oikeasti teknisesti merkittävä. Se 1000km akku ei myöskään ole teknisesti kovin merkittävä, ainakaan jos se toteutetaan vain laittamalla iso akku vanhalla tekniikalla.

Onhan se tietysti omanlaisensa saavutus kun LFP akkua ladataan 10C, mutta esim LTO akulle tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Sinänsä ymmärrettävää että kiinalaiset panostaa tuohon LFP akkukemiaan, kun se ona niiden "omaa".

Aivan. No linkkaapa sitten muutama 1000kW latausta vastaanottava auto, kun se on niin helppoa ja arkipäiväistä. Vai oliko vika siinä, ettei kiinalainen tekniikka ole merkittävää, en ihan pysynyt perässä.

Nykyisellä akkujen kehitystahdilla näyttää oikeastaan siltä, ettei (puoli)solid statet edes ole parannuksia, kun niitä lopulta alkaa Avensikseen saamaan.

 

[Mariini]

Mites... Kuinka korkealle CCS 2 on tyypitetty, riittääkö enää vai mennäänkö MCS liittimeen? Ei välttämättä mahdu normaalin 'tankinluukun' alle enää.

 

[pulssi]

Tekeekö CHAdeMO tällaisten myötä paluun? Näemmä kiinalaisten ChaoJi/T on samaa kamaa kuin CHAdeMO 3.1. Mahdollistaa 1,2MW lataukset.

 

[Habazon]

Standardin mukaan CCS on max 500A max 1000v eli 0,5MW (500kW).

MCS on max 3000A ja max 1250V eli 3,75MW (3750kW)

Eli ainakin euroopassa mennää tuon MCS liittimen puolelle, saa mennä tulevaisuudessa rekkalaturille latailemaan

Toisaalta jos pystyy ottamaan 10-80% välin 500kW keskiteholla niin alkaa jo riittämään.

Tuskimpa tuo 1000kW teholla kovin isoilla prosenteilla lataa.

 

[TommiZeliard]

Kyllä, puhuin ilmanvastuksesta. Vierintävastuksena käytin kuusi vuotta sitten arvottua 0,015 -arvoa. TIputtamalla vierintävastuskertoimen kolmasosaan päästään antamiisi lukuihin. Ja siten ilmanvastus voikin olla jo 0,4. Kun ei ole tarvinnut tuota laskea vuosiin niin eipä tullut tarkistettua renkaiden kehityskaartakaan. Uusi painotetun keskiarvon kerroin näyttäisi olevan 0,0084( jos oikein muistan niin tuo 0,015 valittiin Suomen kesätiepinnanlaadun ja jonkin muun mukaan, en enää muista.
Edit: Tarkistin papereista; lämpimälle, uudelle asfaltille käytetään päällystetyypin vaikutuskerrointa 1,5 ja lisäksi epätasaisuuksille kerrointa yli yhden niin siitä on otettu tuo 0,015 vajaan 0,01:n sijaan laskuihin. Renkaan ilmoitettu RRC on mitattu teräsrullalla, jonka keskimääräinen maksimikorkeuspoikkeama on 6,3 um) .

Ja hassuintahan tässä vielä on se, että meillä firmassa ei saa valita energiatehokkaita kumeja vanteille kun joku jossain on päättänyt mitkä nakit kuuluvat sallittujen joukkoon.

Kyllä, karkeus lisää vastusta. Silti joku 0,015 on aivan liian suuri nykyrenkaille kuivalle asfaltille. Sillä jos laskisin, niin Miin hyötysuhteen pitäisi olla 105-110 %.

Vielä parempi syy olla käyttämättä näissä laskuissa 0,015 on se, mistä tämä keskustelu sai alkunsa. @ossid kirjoitti:
"Ja puhun siis 1000km wltp:stä eli todellista worst-case olosuhteissa n. 500km.

Eihän tuo nyt pitäisi edes olla hirveän vaikeaa. 10kWh/100km kulutus ja 100kWh akku niin se on siinä.".


Vastasit hänelle, että ei onnistu, koska CdA pitäisi olla 0,1.

Kun tarkastellaan, kuinka vaikeaa olisi saada ossid:n 100 kWh-akulla 1000 km WLTP range, eli kulutus 10 kWh/100 km, ei siihen kuulu mitkään aivan yliammutut vierinvastuskertoimet.

Katsotaan ensin EVDB:stä valikoimaa. Valitaan MB:n uusi CLA 250+.

-leveys 1855 mm
-korkeus 1468 mm
-omamassa 2055 kg
-Cd 0,21

-85,0 kWh
-WLTP 792 km
-WLTP Vehicle 10,7 kWh/100 km


Akkua pitäisi kasvattaa 15 kWh ja kulutusta saada 0,7 kWh/100 km pienemmäksi. Ei kuulosta olevan kovin kaukana. Akun kasvatus lisäisi kulutusta noin 0,2 kWh/100 km. Omamassaa katsomalla tosin nähdään, että mesessä on mesemäistä raskautta noin 170 kg vs. takavetoinen Model 3 kuvitteellisella 85 kWh -akulla. Siihen vielä puuttuvat 15 kWh, jolloin Model 3 100 kWh RWD olisi noin 1975 kg. Siinä olisi jo satkuakku ja silti 80 kg kevyempi kuin MB. Moinen kevennys vähentää kulutusta noin 0,2 kWh/100 km, eli akku olisi jo 100 kWh ja kulutus 10,7 - 0,2 = 10,5 kWh/100 km. Ei olisi kaukana. WLTP range olisi 952 km.

Viimeisen 0,5 kWh/100 km voi hoitaa kaventamalla koria 95 mm (= Auriksen 176 cm), pienentämällä rengaskokoa, valitsemalla renkaat vierinvastus edellä, tinkimällä moottoreista ja invertteristä 50 kW (jäisi vielä 150 kW), jarrujen kevennystä, alennusvaihteiston ja vetareiden kevennys, kamerapeilit, takapyörien puolikotelointi jne. Hups, meni ehkä turhankin paljon alle kympin. Hyvä vaan, sillä akseliväliä pitäisi hiukan kasvattaa 279 cm:stä lähemmäs kolmea metriä, koska +15 kWh ja kavennus 95 mm. Venytys tuo massaa.

Mercedes-Benz CLA 250+

All details and specs of the Mercedes-Benz CLA 250+ (2025). Compare price, lease, real-world range and consumption of every electric vehicle.

ev-database.org

Jos on ongelma, että CLA:n voi tilata vasta myöhemmin, voisi lähtökohdaksi ottaa Model 3 LR RWD:n, jossa on 1822 kg, 75 kWh ja kulutus sama 10,7 kWh/100 km. Ei siinä kovin montaa vuotta mene, kun joku julkaisee auton, jonka WLTP on alle kympin. Lightyear 0 oli jo 9,6 kWh/100 km ja normiakkuinen Model 3 on 10,4 kWh/100 km. Siinäkin on CdA lähes 0,5, eli ei todellakaan tarvita CdA 0,1, jotta päästään ossid väittämään WLTP 1000 km, 100 kWh, 10 kWh/100 km:iin. Sait sen kuulostamaan mahdottomalta vaihtamalla ossid väitteen WLTP-syklin tilalle 100 km/h ja vierinvastuskertoimeksi 230 % vs. A-luokan EU-merkintä.

 

[Poppamies]

XC40 P8 vm21, eli ekasta pakasta vedetty, ja siten kauiten autosta kärsineiden joukossa oleva. Moni asia alkoi korjaantua vasta vuoden sisällä, kuten avainten ja profiilien yhteistoiminta, Android Auto, penkinlämmittimien toimiminen esilämmityksessä ja niin edelleen. Ja laskihan sen kulutuskin 25 % ensimmäisen talven jälkeen seuraavaksi talveksi.

Kaverin ottaessa vastaan ID7:n oli luovuttaja sanonut, että auto on sellainen kuin se myyntihetkellä on. Eli antoi ymmärtää, että lähtökohtaisesti ei ole velvollisuutta päivittää uusilla tai parantuneilla ominaisuuksillta. Toki ilmiselvät virheet ja ongelmat varmaan hoidetaan. Tiedä sitten mikä on totuus.