Vastaanpa omaani. Näitä tullut aika paljon viimeisimmän päivityksen jälkeen. Rouva kävi Volvon naamakirjaryhmässä niin sieltä löytyi kohtalotovereita. Polestarit vissiin samalla ohjelmistolla eli joku mennyt nyt vituiksi tuossa päivityksessä.Joo tuo toimi. Eli oisko ollu reilu 10sek. nappula pohjassa niin boottasi koneen. Lähti kaikki äänet pelaamaan normaalisti
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 586
Polttomoottorin hyötysuhde ei ole luonnostaan parhaimmillaan matalilla kierroksilla vaan ko. moottorirakenteen suhteellisen kierrosalueen yläpäässä. Se parhaan hyötysuhteen kierrosalue siirretään autokäytössä tarkoituksellisesti matalille kierroksille.
Optimaalinen rakenne olisi tuollainen sarjahybridi, jossa olisi pieni luokkaa 30kw 1,2l atkinson moottori joka kävisi ~4500rpm täydellä optimi kuormitulsella kokoajan, mutta koska varsinainen polttoaineen kulutus ei ole läheskään yhtä tärkeä tekijä kuin se miltä auto kuulostaa ja vaikuttaa, ei tuollaisia ratkaisuja käytetä kuin teollisessa mittakaavassa (junat, laivat yms).
Sähköauto generaattorilla (ts. sarjahybridi), olisi kyllä järkevä laite resurssien ja käytön kannalta, mutta henkilöautoissa ongelmaksi muodostuu se että soveltuvia moottoreita ei ole massatuotannossa, vaan ne joudutaan toteuttamaan auto/moottoripyöräkäyttöön suunnitelluilla kalliilla ja epäoptimaalisella moottorilla, jonka jatkuva huolto on vähäisen käytön takia kriittistä.
Suurempi mysteeri mulle on se miksei kuorma-autoja ole tuontyyppisellä rakenteella laajemmin. Soveltuvia moottoreita tuotetaan laajassa mittakaavassa, ja niiden käyttösyklit ovat luonnostaan pidempiä, jolloin huoltotarvekin on "normaali". Mun nähdäkseni suurin syy täytyy olla se että polttoaineensäästö ei kuitenkaan ole riittävä.. Tosin jos päästönormin kiristämistä jatketaan tuo lienee ainoa vaihtoehto jolla normi pystytään enää täyttämään.
kaarlos
Virallinen JimmZ-boikotoija
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 2 478
Jännä että ottaa nimenomaan Model 3 verrokiksi tuossa kun kyseessä on melko paljon isompi auto.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 386
Mietin itsekin samaa, mutta varmaan hinnan kautta lähestyy asiaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 384
130 km/h ja karkea asfaltti, kerrankin "suomalainen" ympäristö. Iso auto. En nyt näillä tiedoin vielä lähtisi tyrmäämään suuntaan taikka toiseen melua tai kulutusta erityisesti. Ratin napit yms. tietysti on oma murheensa edelleen, jos/kun ei niistä tykkää.
Siis mitä tuo maksaa? Noin 60k€? Tesla Model 3 hinnat alkaen malli yli kymppitonnin halvempi?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 384
60 k€ näytti olevan sivustolla, ei pienintäkään hajua mikä malli olisi "hot spot". On tuossa tuota autoakin (koko) ihan eri tavalla kolmoseen nähden, että suora vertailu tuntuisi hassulta. Valintatilanteessa minulle tuo tuntuisi enemmän Y:n kilpailijalta vaikka autoina erilaisia.
Tuossa on ajettu keskinopeudella 54 km/h ja silti keskikulutus päälle 19.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 384
Vesisateella ja viileässä... Ei tuo tuon kokoiselle autolle pahalta kuulosta.
Jos tuo olisi pelkkää moottoritietä, ei kuulostaisikaan. Mutta ehkäpä ei jatketa tästä enempää, ollaan eri mieltä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 384
No en minä tiedä eri mieltä olemisesta, kun viestieni pointti oli vaan, että teet aivan liian pikaisia johtopäätöksiä hyvin vähistä tiedoista. Ei tarvitse kuin vähän kabiinin lämmitystä mukaan, niin tuollaisella suht lyhyellä matkalla kulutuslukema voi olla ihan mitä sattuu ja täysin vertailukelvoton. Jossain björnin ennakkoversion testissä vilisi 16 kWh/100 km kunnon vesisateessa ja kovemmalla keskinopeudella. Ts. katsotaan nyt ihan rauhassa eikä julistella asiasta vielä mitään puoleen ja toiseen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 629
Sinäänsä vähän petttymys meille jotka odottaa sitä Passatin farmaria sähköllä. Tuohan on yhtä pieni kuin ID4 ja jos kulutus ei ole parempi niin vähän heikko suoritus.
Vaikea uskoa kulutuksen olevan samaa kun ID4:n kun moottorin hyötysuhdetta on parannettu muistaakseni 20% ja uuden moottorin lisäksi siellä on uusi invertterikin. Vielä kun on virtaviivaisempi muotoilultaan kuin id malleit niin yhtälö olisi aika mielenkiintoinen. Niin ja siitähän on tulossa tourer versio myös (eli farkku) ja GTX malleja vähän vastaava käsittely myös. Nämä eivät tässä heti, mutta oli tosiaan autogefuhlin videolla jo käden päässä tuo farkkuversiokin.
- Liittynyt
- 14.07.2018
- Viestejä
- 2 138
CD luvut ID4:lle 0.28 ja ID7:lle 0.23, omamassa isoakkuisen ID4:n kanssa aika sama. Olisi tosiaan erikoista, jos kulutus olisi sama. VW:n hinnastoissakin EU-kulutukset ID4:lle 16,3-17,4 kwh/100km ja ID7:lle 14,2-14,3 kwh/100km.
Sateessa (tihkussakin) 130km/h ajaminen nostaa kulutusta reippaasti. Eikä muutenkaan noiden koeajojen kulutuksia oikein videoissa voi vertailla edellisiin ajoihin, eri reitit, nopeudet ja mitä milloinkin leikitty. Kyllähän Model 3:nkin tulos oli 156Wh tasolla (joka on kesällä korkea), vaikka ei edes motaria ajanut kunnolla siinä (<100km/h nopeudella motaria). Sade ja nopeudet sotkevat noita todella nopeasti.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 819
Millä ihmeen mittarilla toi ID.7 on pieni auto, jos se on 20cm Passattia pidempi ja 3cm leveämpi. Ja melkein 40cm pidempi kuin ID.4. Farmarimalli tosiaan tulee keväällä.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
Millä ihmeen mittarilla toi ID.7 on pieni auto, jos se on 20cm Passattia pidempi ja 3cm leveämpi. Ja melkein 40cm pidempi kuin ID.4. Farmarimalli tosiaan tulee keväällä.
Samaa mietin minä. ID7 sedan on vain 2cm lyhyempi kuin Model S, toki joku 10cm kapeampi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 629
No koko on tietty suhteellista. Mutta joo pitää seisoa korjattuna, katsoin että nimenomaan farmareissa kontti olisi Passatissa 100 l isompi kuin ID7 farmarissa.Millä ihmeen mittarilla toi ID.7 on pieni auto, jos se on 20cm Passattia pidempi ja 3cm leveämpi. Ja melkein 40cm pidempi kuin ID.4. Farmarimalli tosiaan tulee keväällä.
edit. Jotain mystistä tuossa on jos uudessa passatissa tavaratila 690 l ja Golffissakin isompi 610 l. Tavaratilalla mitattuna siis edelleen vähän nihkeän kokoinen ehkä.
Viimeksi muokattu:
Superb sedanin kontti on 12v kuluessa vetänyt kaiken mitä sinne on yrittänyt ahtaa ja ID.7 kontti on lähes identtinen ilman välipohjaa, joten luultavasti on jatkossakin riittävä. En ole maanviljelijä, joten ei pysty kommentoimaan tuota farmariversioita.
Litratkaan eivät ole suoraan vertailukelpoisia, vaan kontin mallilla on monesti väliä. Litrat taitaa olla usein ilmoitettu myös vain näkösuojan alle tms, itse lastaan tarvittaessa kattoon asti jolloin kontin muodolla on enemmän väliä. V70 merikontti vrt V90 kalteva takaikkuna.
Uudessa GTE-Passatissa on tavaratilaa 140 litraa vähemmän kuin polttisversiossa, kun välipohjan alla olevat litrat jää pois. Litroina muutos on suuri, käytettävyyteen vaikutus on pienempi. ID7 Touringin kanssa varmaan sama homma, jolloin passat ja golf voittavat litrakisan kaikilla välipohjan alaisilla pikkulokeroilla.
Uudessa GTE-Passatissa on tavaratilaa 140 litraa vähemmän kuin polttisversiossa, kun välipohjan alla olevat litrat jää pois. Litroina muutos on suuri, käytettävyyteen vaikutus on pienempi. ID7 Touringin kanssa varmaan sama homma, jolloin passat ja golf voittavat litrakisan kaikilla välipohjan alaisilla pikkulokeroilla.
Kyllägän Tesla Y:täkin vouhotetaan litroina, mutta esim. V90 kontti on lapsiperheelle muodoltaan jopa parempi. Sama takajalkatiloiss. Sinänsä ok Model Y:ssä, mutta ei mitään ihmeellistä.
ID.7 näyttää ihan solidilta, saa nähdä mitä farkku tuo. Tuokin auto sitten 5v päästä käytettynä on varmaan melko mainio hinta/laatu auto.
Näkyy muuten Saksasta saavan jo EQS:s mersuakin 66-70k kantturoihin.
Laskentatapa mitä ilmeisemmin. Eli riippuen auton muotoilusta, niin konttiin voi jäädä paljonkin "tyhjää tilaa". Koon voi myös ilmaista joko SAE tai VDA standardilla (tosin ISO 3832 olisi varmaan se hyväksyttävin). Siitä sitten arvailemaan mitä milloin on laskettu. SAE / ISO 3832 käyttävät eri kokoisia laatikoita joilla tuota testataan, jolloin SAE:n kautta saa mahtumaan enemmän litroja.
Tuosta ID7:stakin sanottiin (olikohan gefühlissa), että kun penkit lasketaan alas, niin alkuperäisen kontin kohdalle tulee 100 litraa "lisää tilaa" johtuen laskentatapojen muutoksesta.
Keskinopeus tippuu tuossa videon aikanakin, eli autossa virrat päällä kuvatessa ja paikallaollessa, joten siihen ei voi luottaa ollenkaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 629
On kyllä asiasta saatu hankala. Ehkä paras jos löytyisi perinteiset leveys, korkeus, syvyys mitat ja sitten silmämääräisesti katsoo millainen luiska perästä on tehty.
RiDC:n hakua olen välillä itse käyttänyt mutta niiden sivu on välillä vähän haastava käyttää eikä siellä ole ihan kaikkea.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 5 591
Mikäs sen parempi tapa mainostaa omaa bisnestä kuin pelotella ruostumisella! Ja tuskin toi MG:n mahdollinen ruostuminen ensimmäistä omistajaa paljon hetkauttaa.
Pitääköhän akkua jotenkin erityisemmin varoa kun noita pohjapeltejä alkaa hitsailemaan…
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 586
Joko volklari on tehnyt jotain ennätyksiä siinä kuinka huonon sähkömoottorin ne ovat rakentaneet, tai sitten tuo 20% on vaan paskapuhetta, mutta edes sata vuotta vanhat sähkömoottorit ei ole niin huonoja että niiden hyötysuhdetta voisi parantaa 20%.
Jaa että autotoimittaja ei osaa näyttää erillisessä kulutusosiossa ajettua kulutusta? Taisi mennä ohi se, että video on editoitu luontevampaan järjestykseen ja kulutustulos on näytetty heti ajon jäljiltä.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 301
Kun lähteitä tutkisi niin voisi tulla esiin 20% parempi hyötysude tarkoittaa 20% vähemmän häviätä. Eli 90% -> 92% hyötysuhteen parameninen vähentää häviötä 10% -> 8% jota joku voi sitten sanoa 20% parannukseksi. Sähkömoottoreiden 95% hyötysuhteet ainakin teollisuudessa ovat sillä ominaisella käyntinopeudella. Jos siitä aletaan kovasti poikkamaan niin ollaan aletaan helposti olemaaan lähellä 85%. Tuosta vajaa nopeuden hyötysuhteen parannukset ovat tärkeitä asioita sähkiksissä.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
Parempi puhua voimalinjasta eikä pelkästä moottorista, ID4 uudella moottorilla kuluttaa ulkomuistista 10-20% vähemmän kuin vanhalla, tässä varmaan on rengastuksella yms vaikutusta myöskin mutta käsittääkseni tuo uudempi 286hp takapotku on selvästi energiatehokkaampi kuin vanha 204hp versio kokonaisuutena, tiedä sitten mitä kaikkea siellä on päivitetty.
Tottahan tuo että kuvakaappaus oli heti ajon jäljiltä, mutta ymmärtääkseni ei aja erillistä lenkkiä, vaan se on se sama kuvattu lenkki. Eli siinä on kiihdytystestausta, näemmä ruuhkaan jumiutumista ja sitten mittarin mukaan >130km/h ajoa. Eli pitäydyn edelleen kannassani et toi keskinopeus ei kerro tuosta testistä mitään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 805
Pitäisi oikeasti saada se ihme efficiency käyrästö joka on käytännössä kait "rpm (ajonopeus tietyllä rengaskoolla / välityksellä)" / "syöttöteho" akseleilla ja sitten joko hyötysuhde käyrät tai heat-map väreilä, yhteen lukemaan tiivistäminen ei ole lopulta kauhean realistista.
Ja vielä enemmän muuttuu hyötysuhde, jos aletaan ajamaan osakuormalla ja mitä vähemmän kuormaa, niin sitä huonompi hyötysuhde.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 586
No ei se sähkömoottorin hyötysuhde totaalisesti romahda osakuormallakaan, vaikka tietysti sillä sähkömoottorilakin on jokin sweetspot. Siis huonoimmillaankin se on luokkaa 80% jos auto liikkuu.
Edellisessä lainauksessa ei ollut millään tavalla tarkoitus ottaa kantaa sähköautoon, ainoastaan noihin teollisuuden sovelluksiin ja lähinnä arvauksena vielä siihen yleisimpään moottorityyppiin.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 586
No unohdetaan tuo lause tuo että auto liikkuu ja muutetaan että moottori pyörii.
Tietysti tässä sähköautotopikissa luonnollinen vertailukohde hyötysuhteelle on polttomoottori, jonka sähkömoottorit pieksee ihan 6-0 kaikissa tilanteissa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 960
Yritin etsiä lähdettä tuolle.
Markkinoivat paremmalla hyötysuhteella, K-Auto tiedotteet, ei mene ihan kohdalla, mutta 20.10.2023, käytettiin termiä energiatehokkaampi, sen enempää lupaamatta. Hinanston mukaan kulutus on laskenut 16,8 kWh/100km vs 16,3 kWh/100km.
Muistaakseni toimintamatkassakkaan oli vajaa 20km eroa.
Akun ilmoitettu brutto/netto kai sama.
Moni taisi kommentoida että sähkömootoriköyttöjen hyötysuhteet vaihtelee suuresti. Ja useammassakin artikkelissa kirjoitettu jotain hyötysuhteiden parantumisesta.
Jos jossain markkinoinissa sanottu että jopa 20%, niin se viittaa tilanteeseen missä prosenttuaalisesti paras parannus.
Jos jossain tilanteessa 70%-> 85%, niin ei se nyt sähkömoottorikäytössä ihan ihme, mutta ei mitään tuntumaa mikä se sähköautoissa on huonoimissa tilanteissa. Ne kuitekin alunalkaen suunniteltu energiatehokkaasti.
Ja toki sekin mikä lasketaan ko markkinoinissa sähkömootoriksi.
4miles/kWh voi aikalailla odottaa suht optimioloissa (eli about 15 kWh/100km) kulutukseksi tuossa id7:ssa. Ei paras mahdollinen, mutta varmasti riittävä kun tuolla kulutuksella tuo "pikkuakkuinen", eli 77kWh menee sen n. 500km. Myöhemmin tulee tosiaan, isommalla akulla , nelivetoinen ja farkku myös (kombinaatioista en tiedä). Ilmeisesti kiihdytyksessä ei olisi massiivisia eroja nelivetoiseen tässä takavetoisessa.
Ihan hauskoja ominaisuuksia tuosta löytyy. Hudi tietysti, mutta tuo lasi-ikkunan läpinäkyvyys/matta on ihan hieno ja aika valtava määrä säätömahdollisuuksia tuossa jousituksessa. Lisäksi valoihin saa valita kolmesta erilaisista tervetuloa/heihei tervehdyksestä. Out of spec ja autogefuhl kanavilla tuosta on kohtuullisen paljon tavaraa. Näytti olevan alle 69ke kaikilla varusteilla (lukuunottamatta vanteiden tai renkaiden säätöä erikseen) mukaan lukien koukku kun Volkkarin sivuilla kliksuttelee.
Varsinkin prosenteilla täysinsäädettävä jousitus (magneettisäädettävät) vaikutti aika siistiltä.
Ihan hauskoja ominaisuuksia tuosta löytyy. Hudi tietysti, mutta tuo lasi-ikkunan läpinäkyvyys/matta on ihan hieno ja aika valtava määrä säätömahdollisuuksia tuossa jousituksessa. Lisäksi valoihin saa valita kolmesta erilaisista tervetuloa/heihei tervehdyksestä. Out of spec ja autogefuhl kanavilla tuosta on kohtuullisen paljon tavaraa. Näytti olevan alle 69ke kaikilla varusteilla (lukuunottamatta vanteiden tai renkaiden säätöä erikseen) mukaan lukien koukku kun Volkkarin sivuilla kliksuttelee.
Varsinkin prosenteilla täysinsäädettävä jousitus (magneettisäädettävät) vaikutti aika siistiltä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 107
Huutelen täältä sivusta, että hinnastojen korkeiden 16,x kWh/100 km -lukemien perusteella ei voi päätellä kehitystä voimalinjan hyötysuhteessa, sillä lukemassa on mukana lataushäviöt, joita myös onnistutaan hiljalleen pienentämään.
Takavetoiset 210 kW:t:
ID.4 77 kWh, 550 km WLTP
77 / 5,5 = 14,0 kWh/100 km
ID.7 77 kWh, 621 km WLTP
77 / 6,21 = 12,4 kWh/100 km
Suuremman CdA:n ID.4 kuluttaa ajon aikana 14 / 12,4 = 12,9 % enemmän kuin ID.7. En jaksa tarkemmin laskea, mutta suurin osa tuosta 12,9 prosentista selittyy korin korkeudella ja suuremmalla muotokertoimella. Näin ollen voimalinjojen hyötysuhteissa ei ole eroa. Tilanne voi olla eri, jos verrataan johonkin vanhaan ID.4:ään.
Takavetoiset 210 kW:t:
ID.4 77 kWh, 550 km WLTP
77 / 5,5 = 14,0 kWh/100 km
ID.7 77 kWh, 621 km WLTP
77 / 6,21 = 12,4 kWh/100 km
Suuremman CdA:n ID.4 kuluttaa ajon aikana 14 / 12,4 = 12,9 % enemmän kuin ID.7. En jaksa tarkemmin laskea, mutta suurin osa tuosta 12,9 prosentista selittyy korin korkeudella ja suuremmalla muotokertoimella. Näin ollen voimalinjojen hyötysuhteissa ei ole eroa. Tilanne voi olla eri, jos verrataan johonkin vanhaan ID.4:ään.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 433
On se tuo ID.3 hieman työläs talviauto. Pitkää siivua kun vetää tässä suolatussa loskapaskassa pakkaskelillä, niin aamulla kotoa, tai töiden jälkeen töistä lähtiessään on turha koittaa lähteä liikkeelle, jos ei ensin lämmitä takapään jarrurumpuja kuumailmapuhaltimella pari minuuttia per puoli. 
Monesti toinen puoli ei irtoa, vaikka toinen puoli sutisi. Eikä kiinnosta oikein sekään skenaario, että jossain vaiheessa pitää uusia sähkömoottoria tms. voimalinjan osia, jos oikein antaa tuolle runtua kun on jäätynyt kiinni.
Molemmissa päissä siis kylmä talli.
Tai sitten tässä on jäänyt joku rako tuonne, että vettä pääsee sinne pinnoille normaalia enemmän...?
Monesti toinen puoli ei irtoa, vaikka toinen puoli sutisi. Eikä kiinnosta oikein sekään skenaario, että jossain vaiheessa pitää uusia sähkömoottoria tms. voimalinjan osia, jos oikein antaa tuolle runtua kun on jäätynyt kiinni.Molemmissa päissä siis kylmä talli.
Tai sitten tässä on jäänyt joku rako tuonne, että vettä pääsee sinne pinnoille normaalia enemmän...?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 960
Eli jos kulutus laskenut kolmisen prosenttia jossa markkinoinin mukaan osa on moottorin ansiota ja osa muita tekijöitä, niin vaikea kehitellä mallia missä moottorin hyötysuhde olisi parantunut mittausajossa viidennestä.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
Mistä sait tuon 3%? Riippuu aika paljon rengastuksesta, vanhasta 204hp versiosta google on löytänyt wltp rangeja 510-530km väliltä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 960
Siis vertasin 2023 ja 2024 hinnasto ilmoituksia. (ID.4)
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
Oliko samoilla rengaskoilla?
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 249
tupla
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 107
Jos minun luvuista laskee, niin uusin takaveto 210 kW 77 kWh ID.4 kulutti 12,9 % enemmän kuin takaveto ID.7. Tällöin ID.7:n kulutus on 11,4 % pienempi vs. ID.4 ((1 - 12,4 / 14) * 100 = 11,4 %.
Moottorin hyötysuhde ei taatusti parane viidennestä. Jos se olisi ennen 85 %, niin moisella parannuksella mentäisiin yli sadan (102 %). Häviöt sen sijaan voivat pienentyä viidenneksen, eli 15 % -> 12 %, jonka jälkeen motin hyötysuhde olisi syklissä 88 %.
En ehdi tehdä kunnollista laskelmaa, mutta voin heittää jotain lukuja pähkimisen avuksi.
Syklin keskari on 53,5 km/h silloin kun auto liikkuu. Ilmastointia ei käytetä, joten kulutusta tapahtuu käytännössä vain auton liikkuessa. Ekvivalentti aerodynaaminen keskinopeus on hatusta vetäen noin 70 km/h. Se on selvästi yli todellisen keskarin, koska high ja extra high osuuksien nopeuksilla toinen potenssi jyrää.
Oletan kaikille autoille Cr 0,007-renkaat.
2020 Mii, 1235 kg, 0,32 * 2,07 = 0,66 CdA
WLTP 12,4 kWh/100 km
Vierinv. 2,36 kWh/100 km
Ilmanv. 4,17 kWh/100 km
Häviöt 5,87 kWh/100 km (purku, invertteri, motti, voimansiirto, regen)
Hyötysuhde 52,7 %
02/22-11/23 ID.4 77 rwd, 2123 kg, 0,28 * 2,56 = 0,717 CdA
WLTP 14,4 kWh/100 km
Vierinv. 4,05 kWh/100 km
Ilmanv. 4,52 kWh/100 km
Häviöt 5,83 kWh/100 km (purku, invertteri, motti, voimansiirto, regen)
Hyötysuhde 59,5 %
10/23 ID.4 77 rwd, 2156 kg, 0,28 * 2,56 = 0,717 CdA
WLTP 14,0 kWh/100 km
Vierinv. 4,11 kWh/100 km
Ilmanv. 4,52 kWh/100 km
Häviöt 5,37 kWh/100 km (purku, invertteri, motti, voimansiirto, regen)
Hyötysuhde 61,6 %
ID.7 77 rwd, 2172 kg, 0,23 * 2,46 = 0,566 CdA
WLTP 12,4 kWh/100 km
Vierinv. 4,14 kWh/100 km
Ilmanv. 3,57 kWh/100 km
Häviöt 4,69 kWh/100 km (purku, invertteri, motti, voimansiirto, regen)
Hyötysuhde 62,2 %
Kahdessa viimeisessä autossa taitaa olla sama moottori, koska molemmat ovat 210 kW takavetoja. Siksi molempien kokonaishyötysuhteetkin ovat lähes samat, noin 62 %. Linjakkaamman ID.7:n pienempi kulutus näyttäisi siis perustuvan vain pienempään CdA:han. Vanhan ID.4:n vajaa 60 % tarkoittaa, että pelkän moottorin hukkateho on aika lähelle 20 % pienempi.
Edit. kuvitteellinen Mii, jossa olisi ID.7:n muotokerroin ja hyötysuhde, kuluttaisi 8,6 kWh/100 km nykyisen 12,4 sijaan. WLTP range paranisi 260 -> 375 km:iin. Renkaiksi Cr 0,0055:t, niin 7,8 kWh/100 km. Cw:ksi 0,20, niin 7,2 kWh/100 km. Akkumassaa 300 kg lisää, niin 7,9 kWh/100 km. Vielä 200 kg lisää rakenteisiin ym, niin 8,4 kWh/100 km, jonka jälkeen yhteensä 80 kWh akulla ajelisi 955 km nättiä kesäistä pikkutieajoa 70 keskarilla. Pitkä, kapea ja kevyt sikari. Massaa olisi 1235 + 300 + 200 = 1735 kg. Jossain Model 3 tienoilla massaltaan. Selvästi kevyempi kuin ID.7, koska yhtä kapea kuin Mii, kevyt 61 kW motti, kevyet jarrut, kevyet pienet ja kapeat pyörät sekä varustetaso karumpi. Kulutus olisi pieni, WLTP 8,4 kWh/100 km, WLTP range 955 km@80 kWh. Tuohon jos tuuppaisi korealaisten tapaan 3C-pikalatausta, niin akkuun kertyisi nätin ajelun jälkeen uutta rangea 2864 km/h! Concorden 2179 km/h jää kakkoseksi. Mii vastaa vain Pendolinoa-luotijunaa.
Edit2. Lämpötila oli 20 C, eli 1,2 kg/m3. Laskuja en jaksa kirjoitella, eikä ole exceliäkään, mutta kännykän laskimesta otin kuvan. Ja hyvä että otin. Kaavassa oli yksi virhe, mutta nyt on oikea versio. Korjaan tekstin luvut myöhemmin. Virhe vaikutti ainakin kuvitteellisen Miin lukuihin. Ei pitäisi vanhan väsyneillä silmillä tihrustaa noin pitkiä kaavoja ulkomuistista kännykän pienelle näytölle.
Edit3. Kaikki luvut korjattu uusilla silmillä. Liitteen kuvassa näkyy kaksi eri tapaa muuttaa voima tehon kautta energiaksi. Ensimmäinen (ilmanvastustyö) on laskettu pitkän kaavan mukaan. Toisessa on näpyttelyn vähentämiseksi ajettu ns. sata lasissa, jolloin teho onkin kätevästi energiaa, eikä tarvitse huomioida aikaa. Huom. satasta saa ajaa vain voimaa tehoksi ja energiaksi muutettaessa, muttei ilmanvastusvoimaa laskettaessa. Satasta ajamalla 100 km kestää tunnin, jolloin kW on kätevästi kWh. Olin väsyneenä ajanut molemmissa vastustehoissa näpyttelyä säästävästi satasta, mutta jostain syystä mennyt lisäämään ilmanvastustyöhön ajan. Voiman (kN) saa energiaksi oikeaan yksikköön (kWh/100 km) joko F * 100 / 3,6 tai F * 70 / 3,6 / 0,7. Ensimmäinen on lyhyempi. Liitteessä näkyvät molemmat tavat.
Ylimääräinen "/ 0,7" vaikutti kaikkiin ilmanvastustöihin, häviöihin ja hyötysuhteisiin. Nyt tosiaan kaikki korjattu. Korjatut hyötysuhteet ovat niin matalia, että parantamisen varaa jää mukavasti tuleville vuosille. Massaa on liikaa, jos vertaa Miitä, johon lisäisi 300 kg raskaamman akun vs. nykyinen 250 kg, ja 200 kg pidempään rakenteeseen. Ei isoakkuisen perheauton tulisi olla yli 1,7-1,8 tn. Korit ovat turhan leveitä, jarrut järeitä, moottorit liian suuria tehoja kestäviä, ja turhaa läskiä joka paikassa. Korin leveyden kasvattamasta CdA:sta ja massasta sitten kärsitään rangessa ja latausajoissa tien päällä. Ladataan sellaisillakin matkoilla, jonka 400 kg kevyempi ja 10 cm kapeampi auto pääsisi lataamatta. Tai jos molemmat joutuvat lataamaan tietyllä asemalla, niin raskaampi ja leveämpi joutuu aloittamaan pienemmästä SoC:sta ja tämän lisäksi roikkumaan laturilla suurempaan SoC:iin asti päästäkseen perille asti, koska kulutus. Esim. 10 % suurempi kulutus täydellä akulla lähtien (perillä pitää olla 10 %):
Kulutus 1,1x: 100 % -> 10 % -> 80 %, eli pitää ladata 70 %
Vs.
Kulutus 1x: 100 % -> 18,2 % -> 73,6 %, eli pitää ladata 55,4 %
Ensimmäinen kulutti vain 10 % enemmän, mutta joutuu lataamaan samalla asemalla yli 26 % (70 / 55,4) kauemmin, jos keskitehot ovat samat 10-80 % kuin 18,2-73,6 % ladatessa.
Edit4. Model 3 vaikuttaa olevan lähes järkevä tapaus massaltaan, korkeudeltaan ja muodoltaan. Leveydestä 9 cm pois, jotta vastaa Auris farkun 176 cm:ä. Tavaratilan kansi aukeamaan takalasia myöten, jotta saa tavaraa sisään ja koira voi matkustaa takana toisin kuin umpisedanissa. Massaa pois kaventamalla sen 9 cm, pienentämällä ja kaventamalla renkaita, keventämällä moottoria (125 kW riittää 1,7-1,8 tn*), pienemmän tehokeston kevyempi invertteri, keventämällä jarruja. Avot, pienikulutuksinen, nopeasti kilsoja lataava, monikäyttökorinen perhesigaari on syntynyt.
*(1750 kg@125 kW liikahtaa jopa nopeammin kuin 2150 kg@150 kW ID.4)
Liitteet
Viimeksi muokattu: