Kyllä se sähköauto edelleen kuluttaa merkittävästi sitä infraa, vie tilaa parkkipaikkojen ja säilyttämisen muodossa kaava-alueilla ja tekee ison ihmismäärän liikuttamista huonolla hyötysuhteella. Suorat pakokaasupäästöt toki pienenevät merkittävästi, mutta ei se muuta kulurakennetta juurikaan helpota (esim. kunta ja kaupunkitasolla). Ei se esim. vähennä omia ylläpitokuluja yksityisiltä teiltä joiden maksuja makselen (ja esim. siltojen uusiminen yms. tulee maksettavaksi edelleen), vaikka kuinka kaikki autot kulkisivat sähköllä. Valtio maksaa toki päästökustannuksia noiden muiden kustannusten lisäksi, mutta ne muut kustannukset eivät ole kovin vähäpätöisiä.
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
8 miljardin edestä saadaan aiheuttamisperusteella verorasitusta sähköistyvälle liikenteelle?
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 830
Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan. Päätöksiä tullaan tekemään yhä edelleen enemmän EU-tasolla kun mennään kohti liittovaltiota. Ja suomalaisten osuus EU-kansalaisista on kokonaiset 1,08%.
Poland | App | Electricity Maps
Track real-time and historical electricity data worldwide — see production mix, CO2 emissions, prices, cross-border exports, and much more.
app.electricitymaps.com
Viimeksi muokattu:
No siis ne pääväylät (ja yksityisellä ylläpidolla olevat tiet myös, joista osan kuluista valtio maksaa) kuluvat ihan yhtä paljon sähköautolla joka painaa jopa enemmän kuin vastaava polttisauto. Sähköauto vie tilaa ihan yhtä paljon kuin polttisautokin.
En tiedä mitkä kulut valtiolle on päästöjen osalta, mutta veikkaisin kustannusten olevan infran ylläpidosta ennemmin nousevat kuin laskevat joten en keksi millä logiikalla sähköinen liikenne laskisi kuluja noiden osalta suoraan. Päästöjen osalta rahaa voidaan toki siirtää kunnilla/kaupungeille infran tukemiseen ja kehittämiseen eli erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja täten vauhdittaa autoilun haittojen pienentämistä ja mahdollistamalla muiden kulkuvälineiden käyttöä (samalla laskien pitkällä aikavälillä ylläpitokuluja kun saadaan infran kulumista hidastettua).
Kotitalouksien kuluttama sähkö aiheuttaa päästöjä samalla tavalla kuin sähköautot, mutta vain huomattavasti enemmän. Miksi sähköä pitäisi verottaa eri tavalla riippuen mihin sen käyttää?Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan.
Poland | App | Electricity Maps
Track real-time and historical electricity data worldwide — see production mix, CO2 emissions, prices, cross-border exports, and much more.
Tarkennetaan. Eli aiheuttamisperuste riittää autoilussa vain tiettyyn pisteeseen saakka. Autoilu ei aiheuta valtiolle/kunnille kustannuksia 8 miljardin edestä. Kerättäisiinkö autoilta kohtuullisemmin kun ei enää ympäristösyyt velvoita keräämään törkymääriä?
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 830
Energiaa on verotettu aina erilailla käyttötarkoituksesta riippuen. Vrt polttoöljy vs. moottoripolttoöljy.
Ja yritykset on aina saaneet vähentää energiamaksunsa, oli ne sähköä, kaasua, moottoripolttoaineita tai muuta, verotuksessaan. Yksityiset ihmiset eivät ole saaneet. Ihmisiä ei voi palelluttaa kylmään mutta yksityisautoilu on aina katsottu enemmän tai vähemmän "luksukseksi". Sinä et ehkä muista mutta 60-70-luvuilla oma auto oli lähinnä ylemmän keskiluokan ja varakkaiden puuhaa. Eli ei kovin kauan sitten.
Koko kuva ei ole muuttunut eikä muutu miksikään kulkee se auto sähköllä tai millä muulla energialla tahansa. Veropohja tulee säilymään ja kaikki muu yksityisautoilun vaikutus yhteiskuntaan ja infraan säilyy aivan samana.
Lisään tuohon että jos muuttuu niin niin pikkuhiljaa kohti EU:n määrittelemää norrmaalia. Kunhan tämä maa on kupattu täysin köyhäksi ja sen jälkeen meille sanellaan säännöt keskusvallalta. Niinkuin Kreikassa tehtiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 637
Hieno kartta tuo. Tajusinko sen nyt oikein eli jos ajelen sähkö Enyaqillani Puolassa niin 100 km matkalla menee se 25 kWh ja sen tuottamisesta syntyy noin 22 kg CO2. Jos taas alla olisi vaikka diisseli 130 g / km niin 100 km matkalla sitä CO2 syntyy 13 kg? + tietysti sen dieselin tuotannosta syntyneet päästöt.Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan. Päätöksiä tullaan tekemään yhä edelleen enemmän EU-tasolla kun mennään kohti liittovaltiota. Ja suomalaisten osuus EU-kansalaisista on kokonaiset 1,08%.
Poland | App | Electricity Maps
Track real-time and historical electricity data worldwide — see production mix, CO2 emissions, prices, cross-border exports, and much more.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 068
Kutakuinkin näin, mutta ehkä jopa hieman huonompi sille sähköautolle. Oikea laskutapa on käyttää marginaalisähköntuotantoa (eli sitä, millä lisäkulutus paikataan) eikä tuota keskiarvoa. Suomessa esim. tällä hetkellä näyttää olevan päästöt tuon 108 kg/MWh, viimeisen parin vuoden aikana tuo keskiarvo on ollut hieman alle 200 kg/MWh, mutta sen sähköauton lataus tuottaa laskennallisesti samalla välillä keskimäärin noin 700 kg/MWh (koska sähköauton sähkön käyttö ei lisää sataneen veden määrää tai tuulen keskimääräistä voimakkuutta).
Teollisuuden investointien päästöt lasketaan tuolla marginaaliluvulla. Jostain syystä sähköautovalmistajat onnistuivat lobbaamaan, että sähköautot lasketaan virallisesti luvulla 0 g/MWh, ja sitten keskusteluissa ihmiset yleensä käyttävät tuota keskiarvoa kun tuo marginaalituotanto on vaikeampi ymmärtää käsitteenä.
Puolassa, jos en ihan väärin katso, tuo tämänhetkinen marginaalituotanto on 100% likaista hiilivoimaa @ 1104 kg/MWh, joka on vielä hieman pahempi kuin tuo tämänhetkinen toteuma 805 kg/MWh.
Mutta, viekö tuo Enyaq muka oikeasti 25 kWh / 100 km samanlaisessa ajossa jossa ”kiisseli” pääsee viralliseen kulutuslukuunsa ja siten tuonne 130 g/km.
Mutta, joo... se Suomen 120 g / 100 km = matalapäästöinen auto olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tehdä kaikista sähköautoista joiden virallinen kulutus on yli 12 kWh / 100 km / (0.7 kg/kWh) = 17,1 kWh / 100 km ei-matalapäästöautoja... Toki, huomionarvoisesti, nuo paremmat sähköautot menevät selvästi alle tuon 17 kWh / 100 km.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 637
Kiitoksia hyvä selitys.
Tuosta Enyaqin kulutuksesta, itse en kaupungissa aja juurikaan eli pääsääntöisesti moottoritietä tais sitten lyhyttä kyläpyöritystä maaseudulla. Kesästä en tiedä mutta talvella se sinne 25 kWh tietämille asettuu pitkällä matkalla. Oikein kylmillä keleillä nurkkapyörityksessä saattaa mennä 35 kWh kun lämmitysaikaa on melkein enemmän mitä ajoa. Edellisellä pikkudiisselillä tuo 130g/km (5l/100km) oli ehkä se mihin pitkällä matkalla pystyi.
edit: viimeisin pitkä siivu näyttää Enyaqilla olleen 23,7 kWh/100km. Lämpö nollan molemmin puolin ja nopeus max 120, yleensä 110. 19" nastat ja kuormaa ehkä 300 kg.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 662
Amerikkalainen normaali kotitaloussähköliittymä on 2 vaihenen 240v. Niiden "voimavirtapistorasia" on 2v 240V 50A, josta saa 12kW tehon, siinä mistä meidän 3v 400V 16A rasiasta saa 11kW.
Se olkkarin seinässä oleva pistoke on 115v 15A, josta tosiaan ei saa kuin 1,7kW... Eli 0,1kW vähemmän kuin meidän perus suko laturista.
Eli ei se kotilataustilanne ameriikan serkulla oikeastaan eroa meikäläisestä mitenkään.
Oikeastaan se heikoin kotilataus on briteillä, jossa "voimavirta" on vain 1v 230V 32A, eli 7,2kW. Tosin niiden perus pistorasia kestää käsittääkseni 16A virran ihan hyvin, eikä vastaavaa ylikuumenemisongelmaa ole kuten sukossa.
Edelleen, mikä tuossa olisi ongelma? Eikö se ole pelkästään positiivista ja suuri ilon aihe että verotettavia kohteita on enemmän? Miksi kinkunpaistoon tai saunanlämmitykseen käytetty kWh pitäisi olla halvempi kuin sähköautolla ajettu?
Luonnollisesti, mutta ei se olekaan käyttövoimaverossa tärkeää. Ei sen tarkoituksena ole koskaan ollut vähentää ajamista, vaan sen on tarkoitus kompensoida valtiolle niitä menetettyjä verotuloja. Senhän takia se on pääasiassa dieselillä käytössä, koska dieselistä maksetaan vähemmän veroa polttoainepumpulla.
Nostamalla käyttövoimaveroa tarpeeksi, saadaan aikaiseksi kerryttää valtion tuloja. Kaikki muu on toissijaista ja pelkkä hyvehölötystä. Jos nyt välttämättä haluat ajatella kohteeksi että vähennetään ajamista, niin se tekee pienille ajomäärille ajon kalliiksi -> ehkä ne käyttäisivät julkista ja luopuisivat autosta.
Todellisuudessa valtiota ei kiinnosta kuin että potti on korkea, koska sitä käytetään rahoittamaan kaikkea muuta kuin liikennettä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 647
Tämähän näyttää ihan Teslan toimintatavalta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 068
Noista amerikan luvuista toki menee samankaltaiset jatkuvan kuorman vähennykset kuin Suomessa. Taitaa olla muistaakseni 20% vähennys, eli tuosta 15 A rasiasta saa ottaa 12 A => ~1,4 kW (tämän toki välttää käyttämällä sitä harvinaista 20 A pistoketta, mutta koska tuo 20 A on niin harvinainen kodeissa ja koska ero tuohon 15 A rasiasta otettavaan 12 A jatkuvaan on melko pieni, epäilen, ettei tuollaista latauskaapelia ole myynnissä).
Ja, samoin tuosta vakiobrittipistorasiasta saa ottaa laillisesti vain 13 A = ~3,0 kW (ja tosiaan yleisin asennettava kiinteä latausasema on vain sen 7 kW, ei noita tosin taideta pistorasian läpi asentaa vaan kiinteällä vedolla).
Toki, ei taida Yhdysvalloissakaan olla paljoa noita 11 kW latausasemia oikeasti 11 kW käytössä, kun ei niistä taida kovinkaan moneen autoon saada yhtään sen enempää latausnopeutta kuin 7 kW asemista? Missä autossa edes on 11 kW yksivaihelataustuki? (Sähköjen puolesta briteissäkin saisi valtaosassa taloista sen 11 kW yksivaihesta tehoa, jos autot vaan sen ottaisi vastaan. Tämä toki näyttäisi olevan parantumaan päin...) Vai, olenko väärässä. Joitain noita näkyy olevan, mutta mitkä autot niistä edes hyötyvät (pl. F-150 Lightning).
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 366
Yleistä keskustelua autoista
Mulla oli viitisen vuotta takaperin vuosituhannen vaihteen bensafocus käytössä pari vuotta. Halavalla sain, pikkasen vajaa 300tkm mittarissa, etupään nivelet lopussa ja ruoste alkoi jo vaivaamaan mutta osat ei maksaneet juuri mitään, alustaremppa oli helppo ja tekniikka pomminvarmaa. Alustan kun...
bbs.io-tech.fi
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 697
Tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, että kiinalaiset tekee päältä koreaa, mutta kun tonkaisee pintaa syvemmältä niin paskaahan sieltä tulee. Heti kun ei ole länkkäri laatua valvomassa.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 401
Jäi kyllä tuo 17 minuutin video katsomatta, ja kelaamallakin vain yksi kuva jostain jossa näkyy maalaattomalla pinnalla ruostetta (etuluukun lukkopelti irroitettu?).
Miten tuosta saa 17 minuuttia puhetta ...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 697
Jos ei ole katsonut videota, niin siellä on enemmänkin esimerkkejä miten mm. ko. lafkan myymiä autoja on ruvennut ruostumaan Australian oloissa (jolloin väitettiin että ongelma on Meren läheisyys ym. synttärisetit) ja miten tuo sinkitys on vähän niin ja näin Kiinan autoissa. Paljon hyvääkin juttujua, vaikka itse äijä siinä sanoo et pahaa on vetää johtopäätöstä vielä, mutta tuntien metodit ja mm. sitä ettei kukaan oikeasti kykene sanomaan miten ne tekee asioita tai jättää tekemättä, niin laatu on mitä on. Esim. koreja ei sinkitetä kotimarkkinoille ollenkaan Kiinassa ja Intiassa, mutta exporteihin kyllä.
Haukkumalla Kiinaa tietysti, uppoaa kuin häkä jenkkeihin. Maalaushan on ihan sama kuin Californian Tesloissa, eli kaikki sisäreunat oli maalaamatta vuosia ja ruostettakin löytyy kyseisistä yksilöistä.
Ehkä ne otti mallia vain Muskista? Tai samat QA-henkilöt.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 662
Tuosta brittitöpselistä en tosiaan tiedä, usein kytkentä on kuitenkin sellainen että jopa 32A on mahdollista kuormittaa. Pistoke on myös selvästi tulevampi kuin suko, joten kuvittelin että sitä saisi myös kuormittaa enemmän.
Tosiaan siitä mitä pistokkeet kestää en varsinaisesti tiedä, vaan nuo piirien maksimi tehot.
Tosin jostain olen saanut käsityksen että jenkki markkinoiden sähköautojen laturitkin on niiden sähköverkon mukaan toteutettu ja tukisi sitä niiden tavallista voimavirtaa, ja tuosta syystä eivät myöskään käytä tuota type2 pistoketta jonka juju on se kolmevaiheisuus.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 11 647
Oletko unohtanut tapauksen Tesla-Joni?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 068
Se pistoke on iso, koska siellä on sisällä oma pieni lasisulakkeensa... syynä on paikallinen erikoisuus, eli rengas-pistorasiaketju (jossa siinä itsessään yleensä se 32 A sulake, yhteinen esim. koko talon kaikille pistorasioille). Koska läheskään kaikki pienitehoiset laitteet eivät tuota 32 A sulaketta jaksa säällisesti polttaa ennen kuin niiden oma kaapeli palaisi, niin kussakin pistokkeessa on oma 3–13 A sulake sisällä, joka sen ison pistokkeen koon aiheuttaa. Tuo rengas-pistorasiaketju taas on kuparinsäästösyistä aikoinaan keksitty...
Täällä briteissä tosiaan tyypillinen talon sähköliittymä on yksivaiheinen 100 A. Koska lämpö ja lämmin vesin tehdään yleensä kaasulla, niin tuosta 100 A voi ottaa huoletta ison siivun tuollaiselle laturille. Tuo 32 A on varmaan siksi niin yleinen autolaturi täällä, että tavanomaisin iso sulake on 32 A, jota käyttää tuon rengas-pistorasiaketjun lisäksi esim. normaalikokoinen sähköliesi tai vesivaraajaton sähkölämmitteinen suihku (ja jos kumpaakaan ei ole kaasutalossa, niin siellä on aika paljon ylimääräistä kapasiteettia sähköpaneelissa). Kai tuolle 32 A olisi mahdollisestiolemassa myös vastaava harvinainen voimavirtapistoke, mutta nuo kaksi esimerkkilaitetta kytketään täällä normaalisti kiinteästi (ja siksi myös yleisin latausasema on samalla tavalla kiinteäasenteinein 32 A).
Isompiakin automaattinalleja toki saisi sähkökaappiin, 63 A on seuraava yleinen koko ylöspäin. Tässä toki tulee vastaan se, että aika harva auto ottaa enemmän kuin 32 A yksivaiheista vaihtosähköä... siksipä ei taida olla markkinoilla täällä kuin 7 kW-yksivaihe- ja 22 kW-kolmivaihekotilatureita (jälkimmäiset niille harvoille, joilla sattuu olemaan kolmivaiheliittymä).
-
Yhdysvalloissa asuessani näin paljon noita erilaisia voimavirtapistokkeita... kaikkia mahdollisia kokoja. Mutta ei se 11 kW-yksivaihelaturi auta jos se auto ei ota kuin 7 kW yhdestä vaiheesta... tai se 11 kW pistorasia, jossa on kaksi kuumaa karvaa.
Jenkeissä ja muualle kuin euroopassa on yksivaihe sähköt. Niissä maissa sitten pelataan suuremmilla virroilla per lanka, esimerkiksi USA:ssa lienee NEMA 14-50 vastata meidän "voimavirta" pistoketta. NEMA 14-50 32A@240V=7,7kw kun taas meidän kolmivaihepistorasia aka voimavirta tarjoaa 3x16A @ 230V=11kw.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 5 641
Oli kyllä selkeä man on the mission propaganda video. Bydin laatu on monessa testissä todettu hyväksi. Muuan Warren Buffettikin on sijoittanut firmaan. Useimmat negatiiviset nettijutut Bydistä löytys jostain syystä australialaisilta sivustoilta…sitä en keksi miksi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 662
Tuo nema 14-50 jälkimmäinen osuus tulee siitä 50A virrasta, mutta ei kai mikään pykälä kiellä pienempää sulaketta laittamasta. 50A virralla sieltä kyllä se 12kW irtoaa, mutta eihän siitä tosiaan hyötyä ole jos missään autosss ei ole yli 32A laturia.
Lähes kaikissa maissa on n. 400v kolmivaihesähkö, mutta tietysti normi kotitalousliittymä voi olla myös yksivaiheinen, kuten Briteillä.
E:Onpas hankala löytää jenkkiteslan sisäisen laturin tehoa, joka paikassa tuo ilmoitetaan maileina tunnissa, eikä suoraan tehona.
E2: Niin tuo 80% max kuormitus virtapiirille on jenkkisääntö. Suomalaista virtapiiriä saa kyllä kuormittaa 100% teholla, ongelman muodostaa vain 100 vuotta vanha suko pistoke, jota ei ole suunniteltu 3,7kw teholle, mutta esim cee tyypin pistorasiat on suunniteltu nimenomaan täydelle höngälle.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 401
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 5 268
Olen yrittänyt etsiä tutkimuksia nastojen vaikutuksesta tien kulutukseen, olisiko sulla linkata näitä tutkimuksia?
Tämmönen dokumentti tuli vastaan kun nakkasi googleen hakusanaan nastojen vaikutus asfalttiin.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 838
Ei oo tehty. Jäi vähän epäselväksi lisäksi, että oliko lämmön ja volumen säätöihinkään lisätty taustavaloja. Näytti vähän siltä ettei olisi.
Eli varsin laiha facelift, lähinnä ulkonäkömuutoksia.
Väylävirastolla on jotain, mutta ei tuossakaan suoria lukuja kerrota eli kuinka iso ero siinä on nastojen ja nastattomien välillä ei varsinkaan raskaan liikenteen osuutta. Lauhkeahko talvi kuitenkin lisää kulutusta 30% ja mitä pidempään tie on kostea tai avoin niin sitä enemmän se kuluu suhteessa enemmän. Oikeata elämästä ei varmasti löydä suoraa vertailua nasta vs. ei-nasta kuin alueilta jossa liikenne ei ole identtistä. Itse kulutuseroja varmasti on mitattu kontrolloiduissa testioloissa esim. labrassa, mutta sellaista en suoraan löytänyt.
Mitä yleisesti nastarenkaisiin tulee, niin niiden määrää on hyvä saada laskettua ja uudehkojen autojen osalta onnettomuudet eivät sinänsä lisäänny kitkoilla. Niillä on kuitenkin oma paikkansa nykyisessä talvikunnossapidossa koska n. 20% saisi ajaa nastoilla ettei tarvitse tehdä erillistä karhennusta teihin.
Time for Winter Tyres
As the weather cools down and roads get icy, it is time to change the car tyres. There are two options: non-studded winter tyres and studded tyres. Which are better?
www.utu.fi
Sähköautojen tapauksessa paino auttaa varmasti pidossa (vastaavasti kuin monet pakettiautokuskit ajavat kitkoilla ja tietty raskaassa liikenteessä ei saa nastoja käyttää) kitkojen kohdalla ja toki rengasmelukin kuuluu nastoista toisella tavalla kun ei ole moottoria peittämässä rengasmelua vaikka sitten olisikin ok. melueristys.
Näissä vaikuttaa toki painojakauma aika paljon. Tuollainen pieni kinniäinen sitikka c3? tms. tuntuu menevän kitkoilla melkein kauniimmin kuin oma farmari nastoilla kun molemmissa etuveto. Toisessa kun on painoa ihan eri tavalla takapäässä (plus kuljetettava lasti) ja toisessa ei käytännössä mitään.
FinMaky
Tekee sitä ATK:ta
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 819
Ei valaistusta. Tulossa mid 24 versioon, jolloin ID.7 varten suunniteltu näyttöpaketti tulee kolmoseen ja se sisältää nuo taustavalot.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 662
Perstuntumalta mä sanoisin että paino ei kuitenkaan ole kovin ratkaisevassa asemassa pidossa, mutta vakautta se tuo, joka antaa ainakin vaikutelman hyvästä pidosta.Väylävirastolla on jotain, mutta ei tuossakaan suoria lukuja kerrota eli kuinka iso ero siinä on nastojen ja nastattomien välillä ei varsinkaan raskaan liikenteen osuutta. Lauhkeahko talvi kuitenkin lisää kulutusta 30% ja mitä pidempään tie on kostea tai avoin niin sitä enemmän se kuluu suhteessa enemmän. Oikeata elämästä ei varmasti löydä suoraa vertailua nasta vs. ei-nasta kuin alueilta jossa liikenne ei ole identtistä. Itse kulutuseroja varmasti on mitattu kontrolloiduissa testioloissa esim. labrassa, mutta sellaista en suoraan löytänyt.
Mitä yleisesti nastarenkaisiin tulee, niin niiden määrää on hyvä saada laskettua ja uudehkojen autojen osalta onnettomuudet eivät sinänsä lisäänny kitkoilla. Niillä on kuitenkin oma paikkansa nykyisessä talvikunnossapidossa koska n. 20% saisi ajaa nastoilla ettei tarvitse tehdä erillistä karhennusta teihin.
Time for Winter Tyres
As the weather cools down and roads get icy, it is time to change the car tyres. There are two options: non-studded winter tyres and studded tyres. Which are better?
Sähköautojen tapauksessa paino auttaa varmasti pidossa (vastaavasti kuin monet pakettiautokuskit ajavat kitkoilla ja tietty raskaassa liikenteessä ei saa nastoja käyttää) kitkojen kohdalla ja toki rengasmelukin kuuluu nastoista toisella tavalla kun ei ole moottoria peittämässä rengasmelua vaikka sitten olisikin ok. melueristys.
Näissä vaikuttaa toki painojakauma aika paljon. Tuollainen pieni kinniäinen sitikka c3? tms. tuntuu menevän kitkoilla melkein kauniimmin kuin oma farmari nastoilla kun molemmissa etuveto. Toisessa kun on painoa ihan eri tavalla takapäässä (plus kuljetettava lasti) ja toisessa ei käytännössä mitään.
Pakuissa ei mun mielestä kitkatenkaat erityisen suosittuja ole, mutta pakuissa on tietysti siinä missä henkilöautoissakin, isoja autokohtaisia eroja. Lisäksi kuormauksen vaikutus on moninkertainen, ja vaikutus on ihan autosta riippuva, voi parantaa tai heikentää pitoa tai vakautta.
Sähköautossahan ihan omassa asemassaan on se voiman tasainen annostelu. Myös uutena asiana vuosikymmenten jälkeen on tullut se että vetävillä pyörillä ei enää lähtökohtaisesti olekaan enemmän painoa, kuten käytännössä aina etumoottorisessa etuvetoautossa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 399
Tätä aihetta on aiemmin jo käsitelty tuolla kitka vs. nasta -ketjussa:
Nasta -vai kitkarenkaat?
Harvemmin ne muut tiellä liikkuvat elementit pl.villieläimet mistään tyhjästä siihen konepellille materialisoituu, yleensä ne kyllä näkee jo tovin. Vai onko useitakin henkilökohtaisia kokemuksia puusta hyppäävistä polkupyöräilijöistä yllättäen kitkarenkailla liikkeellä olevan autoilijan...
bbs.io-tech.fi
Muutenkin rengaskeskustelua kannattanee jatkaa siellä eikä sähköautoketjussa.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 662
Entäs sähköauton rengaskeskustelu?Muutenkin rengaskeskustelua kannattanee jatkaa siellä eikä sähköautoketjussa.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 830
Hmm. Lähestytään sitä korkeaa laatuvaikutelmaa mihin on totuttu aiemmin jo VW keskiluokan polttiksissa.
Alun lanseerauskiireen jälkeen faceliftissa on ollut jo aikaa viimeistelyn viilaamiseen.
Ei ole enää prototyypin vaikutelmaa niinkuin Teslan sisustuksessa (sori nyt vaan teslakuskit, se on näkynyt tosin amerikkalaisissa jo ennen teslaa).
Maalaus ja värit näyttää todella hyviltä. Mutta jos tosiaan ei ole ratin arvausnappuloille tehty mitään niin se on AIKA iso kynnys.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 897
Noniin: Teslan hinnan pudotukset toimivat ja myynti räjähti taivaisiin.
Sähköautojen osuus myydyistä autoista pyörii 30% kieppeillä ja sähköistyminen on tällä hetkellä huimaavan nopeaa.
www.hs.fi
Sähköautojen osuus myydyistä autoista pyörii 30% kieppeillä ja sähköistyminen on tällä hetkellä huimaavan nopeaa.
Autokauppa | Tesla laski hintoja, myynti kasvoi Suomessa yli 1 000 prosenttia
Teslan Model Y oli helmikuussa Suomen toiseksi myydyin henkilöautomalli. Samalla sähköautojen ensirekisteröintien osuus kasvoi Suomessa historiallisen suureksi.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 19.01.2020
- Viestejä
- 1 042
Eiks facelift tarkoita juurikin pientä ulkonäön muutosta? Eli ei muutoksia toiminnallisuuksiin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 873
Noniin: Teslan hinnan pudotukset toimivat ja myynti räjähti taivaisiin.
Sähköautojen osuus myydyistä autoista pyörii 30% kieppeillä ja sähköistyminen on tällä hetkellä huimaavan nopeaa.
Autokauppa | Tesla laski hintoja, myynti kasvoi Suomessa yli 1 000 prosenttia
Teslan Model Y oli helmikuussa Suomen toiseksi myydyin henkilöautomalli. Samalla sähköautojen ensirekisteröintien osuus kasvoi Suomessa historiallisen suureksi.
Yllättyneitä ei liene juuri ketään, kyllähän hinta määrittää vahvasti kysyntää.
Mitäpä tapahtuu sitten jos Tesla julkaisee sen halvan kompakti auton? Hinta lienee alkuun luokkaa 35k€ (hi end mallit), mutta tuollakin hintaa kysynnän pitäisi olla valtavaa vs 45-60+k€ autot.
Oma veikkaus on et tuotantoon Q4/24 ja oikeasti saatavilla joskus Q2/25.
ElonTime effect ei ole y:n kanssa ollut kovin vahva vaan tullut jopa etuajassa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 838
Jos haluaa mennä sieltä missä aita on matalin. On isompiakin päivityksiä tehty faceliftin yhteydessä.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 838
Uusia uutisia Audin siirtymisestä Android Automotiven käyttäjäksi. Millähän laajuudella tuo siirtyminen Android Automotiveen VAG:lla tapahtuu. Jääkö VW, Skoda, Seat ja Cupra käyttämään tuota Volkkarin omaa softaa ja VAG:n premium-merkit Android Automotivea?
www.theverge.com
Volkswagen, Audi, and Porsche are getting their own in-car app store — and yes, that includes TikTok
VW Group is going all in on the apps.
www.theverge.com
Mutulla viimeiset kymmenen vuotta on ollut tyypillistä, että FL on aina vain enemmän keskittynyt ulkonäkömuutoksiin ja toiminnallisia uudistuksia, kuten näytön kasvattamista, tarkentamista tai vaikka valoja on tullut myös vuosimallipäivityksinä tai yleensäkin tehtaiden huoltoseisokkien kohdalla. Teslahan on vielä vienyt muutoksien tuonnin pykälällä eteenpäin, kun eri tehtailta tulee erilaisia autoja ja muutoksia tehdään näennäisen satunnaisessa järjestyksessä.
Että sinällään as expected, eritoten ottaen huomioon Vagin valtavat volyyymit ja mitä ilmeisimmin edelleen jatkuvat ongelmat toimitusketjuongelmat - muutoksia lienee työläs tehdä. Verrattuna kuitenkin vaikka siihen Teslaan autotoimituksia oli 2021 Vagilla n. 9 miljoonaa ja 2022 Teslalla 1.31 miljoonaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 579
/img-s3.ilcdn.fi/9c6bb8e7ee316b47d594bee358a377666e9fa0b54d619c356395338982af1c3e.jpg)
Automerkki tuomittiin Audin tunnuksen varastamisesta – EU kumosi nyt tuomion
Audin mukaan premium-sähköautoja valmistavan Nion mallitunnukset rikkovat sen tavaramerkkioikeuksia.
www.iltalehti.fi
NIO saa myydä autojaan nykyisillä mallinimillä, ES6 ei loukkaa Diudin S6 mallimerkintää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 486
Aika typerä tappelu, ettei vaan olis ollut ketunhäntä kainalossa, kun on etsitty mitä tahansa syytä hidastaa markkinoille tuloaAutomerkki tuomittiin Audin tunnuksen varastamisesta – EU kumosi nyt tuomion
Audin mukaan premium-sähköautoja valmistavan Nion mallitunnukset rikkovat sen tavaramerkkioikeuksia.
NIO saa myydä autojaan nykyisillä mallinimillä, ES6 ei loukkaa Diudin S6 mallimerkintää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 062
Trafin tilastojen mukaan rekisteröity
2022: 153kpl koko vuonna
2023: 26kpl tammikuussa
Ei kai se autona niin huono ole, sähköautona vain sähköauton oleellisimmat ominaisuudet aika heikot. Mutta jos käyttötarve antaa myöden puutteet niin eiköhän tuolla aika luotettavasti liikuta perseen paikasta a paikkaan b.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 716
Tämähän on pääosin ollut tiedossa jo melkein pari vuotta, että E3 1.2 -alustan autot "tulee sisältämään Android Automotiveen pohjautuvan One.Infotainment -tieto- ja viihdejärjestelmän." Ei ole ymmärtääkseni tulossa muihin konsernin autoihin.
Uutisjuttu kesältä 2021: Volkswagen-ryhmä ottamassa käyttöön Android Automotive -pohjaisen käyttöjärjestelmän Audi- ja Porsche-autoissa vuodesta 2023 alkaen – ei kuitenkaan Googlen tarjoamaa versiota
Uutiset
-
Apple esitteli vuodelle 2026 päivitetyn iPad Airin
4.3.2026 18:23
-
Apple julkaisi vuosien odotuksen jälkeen uudet Studio Displayn ja Studio Display XDR:n
3.3.2026 23:21
-
Apple julkaisi M5-sukupolven MacBook Airin ja M5 Pro- ja Max-piireillä varustetut MacBook Prot
3.3.2026 22:39
-
Apple julkaisi uudet tehokkaammat M5 Pro- ja M5 Max -järjestelmäpiirit
3.3.2026 21:55
-
Qualcomm julkisti Snapdragon Wear Elite -alustan puettaviin laitteisiin
3.3.2026 00:41
