Erohan on todella suuri. Sähköautosta ei Norjassa makseta autoveroa eikä alv:tä. Sitten on kaikkia muita vapautuksia ja etuja pysäköintiin, tietulleihin yms. Esim. Takavetoinen Tesla Model 3 lähtee Norjassa alle 34 ke hintaan. Norja on sen verran varakas maa, että siellä valtio tukee sähköistymistä todella suurella rahalla.
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
Erohan on todella suuri. Sähköautosta ei Norjassa makseta autoveroa eikä alv:tä. Sitten on kaikkia muita vapautuksia ja etuja pysäköintiin, tietulleihin yms. Esim. Takavetoinen Tesla Model 3 lähtee Norjassa alle 34 ke hintaan. Norja on sen verran varakas maa, että siellä valtio tukee sähköistymistä todella suurella rahalla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 260
Äkkiseltään veikkaisin että tuota veroa voitaisiin kohdistaa epäsuorasti sähköautoihin esim. omamassan toimiessa kertoimena kilometriverolle. Siirtoyhtiöiltä odotan myös uusia innovaatiota millä edulliset yölataukset saadaan kuriin ja kun se on ratkaistu niin kyllä joku kotilatausvero pitää myös tulla ettei edes omatuotannolla latavat pääse luistamaan. Eikä joku renkaista tuttu kierrätysmaksu pitää myös sähköautoihin saada, akkupakettia kun ei voi paaliksi painaa vaan sen joku onneton joutuu jatkokäyttämään jossain hyödyllisessä.
Toki, mutta se ei liity hankintatukeen vaan on ihan erillinen päätös, eli nyt eivät tee riippumatta siitä tuleeko hankintatukea vai ei. Toki osittain käyttövoimavero voi kompensoida edes vähän.
Mutta sähköautoja myydään paljon, ja kyllä niiden ALV muodostuu ihan merkittäväksi tulonlähteeksi. Hankintatuen raja asetetaan 50000€’oon niin autokaupat hinnoittelevat ison osan autoista sen mukaisesti. Jos asiakas haluaa vähän enemmän varusteita paukkuu raja yli -> lopputuloksena ajetaan karvalakkimalleilla ja varusteiden ALV’t jää kokonaan saamatta. Vaikka 4000€ päälle varusteina kattaisi jo puolet hankintatuesta, mutta eihän sitä voi koska… Niin miksi? Joku raja aina oltava?
Hankintatuen raja on tietysti puhtaasti poliittinen päätös, jolla pyrittiin sähköautojen kiinnostavuuden lisäämiseen. Nykyisellään jos sellaista väkisin haluttaisiin tuoda takaisin, niin joku portaittainen alle 30k maksaville autoille se olisi jollain lailla perusteltu että sähköautojen hinnat painuisivat alemmas. Näistä 50k maksavista autoista ko. tuesta ei saataisi enää nykytilanteessa mitään lisähyötyä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 260
Tähän liittyen ihan mielenkiintoinen kommentti tuossa Amerikkalaiste Inside EV's podcastissa. Edes kovat sähköautofanaatikot ei suosittele enää ostamaan sähköautoa Californiassa ellei ole mahdollisuutta ladata kotona. Ilmeisesti ruuhkat sielläkin melkoisia. Suomessa taidetaan tämän suhteen vielä olla onnellisessa asemassa, naapurimaissa jo vähän hankalampaa.
Kaliforniassa kannattaa ottaa myös huomioon, että siellä vihreä sähkö on todella kallista. Jossain vähän matkaa päälle 40 jenkkisenttiä kW/h lukemilla ja normaalilla hybridillä ja ja varsinkin ladattavilla päästään kustannuksissa sähköauton kanssa aika lailla samaan (tietty ajoprofiili vaikuttaa kuinka lähelle).
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 139
Ei se isoiltakaan suju;
tfltruck.com
Update: Supplier Addresses Ford F-150 Lightning Battery Problem, Including One Fire
F-150 Lightning Production has been shut down due to a holding lot fire at the Rouge plant
By Zach Butler -February 27, 2023
Ford F-150 Lightning production
(Images: Ford Motor Company)
Ford F-150 Lightning production has been shut down for weeks as it worked to address a then-unspecified problem.
One truck at a holding lot near Ford’s Rouge Complex assembly plant caught fire and spread to two other vehicles, prompting the shutdown and an NHTSA inquiry.
SK On (the automotive battery arm of South Korea’s SK Innovation Co., Ltd) builds the battery for the F-150 Lightning in Atlanta.
The company says this issue is a “rare occurrence” and not a fundamental problem with the battery’s design.
Ford and SK On worked to address the root cause of the issue, SK On said in a statement Monday.
Ford’s battery supplier resumed production at its Georgia factory following an investigation into a fire earlier this month.
SK On, a division of South Korean SK Innovation Co. Ltd, issued a statement regarding the Ford F-150 Lightning’s recent production shutdown, saying the issue that caused a fire is not a fundamental issue with the battery’s design.
Earlier this month, a defect ignited one truck at a holding lot near the automaker’s Dearborn manufacturing complex. The February 4 fire spread to two other trucks and shut down the plant for several weeks. Speaking to The Detroit News, the battery supplier said the two firms worked together to find a fix.
With Ford’s help, SK On’s statement says it “identified the root cause of the issue and implemented measures of improvement in our processes to address the issue.” The supplier made changes to its Atlanta, Georgia production line and has since restarted battery manufacturing for the F-150 Lightning. While the problem prompted Ford to pause building new trucks, the problem isn’t believed to impact trucks that actually made their way out of the automaker’s holding lots to dealers or customers.
However, as Ford Authority reports (by way of the Detroit Free Press), there is another, separate battery-related issue that does affect customer trucks. At least 100 trucks may have a battery problem that could potentially cause degraded performance while driving or prevent the truck from shifting into drive. Ford discovered that issue through vehicle data monitoring, reached out to affected customers, and has worked to issue customer service action notices and replace defective battery modules.
For the moment, it’s unclear how much of an impact the weeks-long shutdown will have on Ford F-150 Lightning production and sales.
This is a critical vehicle for the automaker’s electrification plans and it’s seen immense consumer demand since going on sale last year. SK and Ford are investing $11.4 billion into an “automotive manufacturing ecosystem” in Tennessee and Kentucky, including three new battery plants. By 2026, Ford aims to produce at least 2 million battery-powered models each year.
Eli joku aika takaperin Fordin F-150 EV syttyi palamaan tehtaan parkkipaikalla, nyt tuotanto on seisokissa kun viranomaiset tutkii asioita.
Update: Supplier Addresses F-150 Lightning Battery Problem, Including One Fire
While Ford F-150 Lightning production has been shut down for weeks, battery supplier SK On issued a statement addressing the battery problem.
tfltruck.com
Update: Supplier Addresses Ford F-150 Lightning Battery Problem, Including One Fire
F-150 Lightning Production has been shut down due to a holding lot fire at the Rouge plant
By Zach Butler -February 27, 2023
Ford F-150 Lightning production
(Images: Ford Motor Company)
Ford F-150 Lightning production has been shut down for weeks as it worked to address a then-unspecified problem.
One truck at a holding lot near Ford’s Rouge Complex assembly plant caught fire and spread to two other vehicles, prompting the shutdown and an NHTSA inquiry.
SK On (the automotive battery arm of South Korea’s SK Innovation Co., Ltd) builds the battery for the F-150 Lightning in Atlanta.
The company says this issue is a “rare occurrence” and not a fundamental problem with the battery’s design.
Ford and SK On worked to address the root cause of the issue, SK On said in a statement Monday.
Ford’s battery supplier resumed production at its Georgia factory following an investigation into a fire earlier this month.
SK On, a division of South Korean SK Innovation Co. Ltd, issued a statement regarding the Ford F-150 Lightning’s recent production shutdown, saying the issue that caused a fire is not a fundamental issue with the battery’s design.
Earlier this month, a defect ignited one truck at a holding lot near the automaker’s Dearborn manufacturing complex. The February 4 fire spread to two other trucks and shut down the plant for several weeks. Speaking to The Detroit News, the battery supplier said the two firms worked together to find a fix.
With Ford’s help, SK On’s statement says it “identified the root cause of the issue and implemented measures of improvement in our processes to address the issue.” The supplier made changes to its Atlanta, Georgia production line and has since restarted battery manufacturing for the F-150 Lightning. While the problem prompted Ford to pause building new trucks, the problem isn’t believed to impact trucks that actually made their way out of the automaker’s holding lots to dealers or customers.
However, as Ford Authority reports (by way of the Detroit Free Press), there is another, separate battery-related issue that does affect customer trucks. At least 100 trucks may have a battery problem that could potentially cause degraded performance while driving or prevent the truck from shifting into drive. Ford discovered that issue through vehicle data monitoring, reached out to affected customers, and has worked to issue customer service action notices and replace defective battery modules.
For the moment, it’s unclear how much of an impact the weeks-long shutdown will have on Ford F-150 Lightning production and sales.
This is a critical vehicle for the automaker’s electrification plans and it’s seen immense consumer demand since going on sale last year. SK and Ford are investing $11.4 billion into an “automotive manufacturing ecosystem” in Tennessee and Kentucky, including three new battery plants. By 2026, Ford aims to produce at least 2 million battery-powered models each year.
Eli joku aika takaperin Fordin F-150 EV syttyi palamaan tehtaan parkkipaikalla, nyt tuotanto on seisokissa kun viranomaiset tutkii asioita.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 469
Selailin aikani kuluksi autoni (ID.3) navigaattorin tietoja kännykällä ja silmiin osui, että ABC-laturien tiedot olivat ilmestyneet sinne. Aiemmin laturit näkyvitä harmaina, eikä niistä saanut klikkaamalla lisätietoa. Nyt varaustiedot ja laturien nopeudet oli nähtävissä suoraan navigaattorin kartalta ja otettiin reitityksessä huomioon.
Mites teidän muiden autojen navigaattorit, onko ABC-laturien tietoja valunut niihinkin?
Mites teidän muiden autojen navigaattorit, onko ABC-laturien tietoja valunut niihinkin?
Eikös käyttövoimavero pysy samana, riippumatta ajaako (sähkö)autollaan 10.000 vai 100.000km vuodessa?
Ajatuksena kai oli keksiä maksu joka vähentäisi ajamista, eli enemmän ajava maksaa enemmän. Vähän kuten polttoainevero toimii polttomoottoriautoissa, mitä useamman litran kulutat polttoainetta, sitä enemmän maksat.
Oli miten oli, kilometrivero on mielestäni turhan monimutkainen tapa kyseiseen verotukseen, ellei se sitten toteuteta ihan vain km-mittaria tarkastelemalla eikä uusilla GPS-seurantahärveleillä yms.
Mielestäni sähköautojen kohdalla helpoin ja paras ratkaisu on nykyinen sähkövero. Jos halutaan verottaa sähköauton käyttöä enemmän, sähköveroa ylös, problem solved.
Ilmeisesti "ongelmaksi" tuossa koetaan se että sähköveroa joutuvat maksamaan muutkin sähkön käyttäjät kuin vain sähköautoilijat, mutta en ymmärrä miksi se on ongelma. Pikemminkin se on hyvä asia koska silloin veroa maksavia kansalaisia on paljon enemmän, ja valtion kassa täyttyy niin vinhaa vauhtia että kohta joudutaan ostamaan tilalle isompi kassa.
Ei kai saunan lämmitykseen tai peli-PC:n pyöritykseen käytetty kilowattitunti ole yhtään sen ympäristöystävällisempi kuin sähköautoon ladattu kWh? Miksi nimenomaan sähköautossa se sähkö on jonkinlainen ongelma jota pitäisi verottaa kovemmin, kuin muuta sähkönkäyttöä?
Minulta välillä unohtuu kuinka surkea tilanne amerikkalaisilla sähköautoilijoilla noin yleisesti on. Siellä latausvaihtoehdot (käsittääkseni) tuntuvat olevan joko DC-pikalatureilla käynti... tai sitten kotona Eurooppaa paljon heikomman AC-yksivaihelatauksen käyttö, kun jännite on niin paljon pienempi?
Amerikoissa ei käsittääkseni ole esim. type2 AC-latausasemia, vaan type1, ja eikös type1 ole vain yksivaiheinen? Suomessa ei tunnu olevan juttu eikä mikään kiinteistöille tai omakotiasujille hankkia kolmivaiheista 11kW AC-latausta kotiin; onnistuuko Amerikoissa sama helposti, tai mitenkään? Jostain Youtube-videosta olin käsittävinäni että jotain tehokkaampiakin vaihtoehtoja amerikkalaisissa kotitalouksissa saattaa olla, jotka on varattu esim. pyykinpesukoneita varten.
Lisäksi se että polttoaineet ovat USA:ssa huomattavasti varsinkin Suomea halvempia... Voisin hyvin kuvitella että jos olisin amerikkalainen, ajaisin edelleen jollain bensa-pickupilla. Sähköautoilu voisi tuntua turhan monimutkaiselta (osittain huonomman AC-lataustilanteen takia), eikä olisi välttämättä edes halvempaa kuin bensa-autolla ajelu.
Ehkä joku Amerikoissa asuva tai asunut voi tarkentaa tai korjata.
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 789
Vero polttoaineessa on kaikkein oikeudenmukaisin vero, kuka ajaa maksaa. Vieläpä kulutuksen mukaan.
Sähköveron nostossa mentäisiin kaikkien taskuille esim. niiden joiden sähköt sossu maksaa.
Sähköautojen tekniikka sen sijaan antaisi varsin helpon kanavan km-verolle koska se ajoprofiili jokatapauksessa menee valmistajalle (ja myös joiltain osilta nykyään EU-viranomaisille). Eikä sitä tavallinen pulliainen pysty huijaamaan kun se ei perustu pelkästään GPS.
No siis näillä moderneilla hybrideillä jenkeissä tiputtaa polttoainekulut jo vastaavan kokoisesta autosta kolmasosaan. Siitä saa vielä puolet pois kun vaihtaa ladattavaan (taas, riippuen profiilista, mutta ns. perusjenkkikäytöllä). Silloin ollaan jo kalifornian hinnoilla sähköauton kanssa aika lailla samoissa käyttökuluissa. Jenkeissä tosiaan on kyllä 240v saatavana talon jakokeskuksessa, mutta toki se vaatii yleensä muutoksia ja välttämättä sen saaminen johonkin autotalliin tms. ei välttämättä noin vain onnistu.
Mitä polttoaineveroon tulee, niin näkisin aika epätodennäköisenä että sähkön markkinahintaan voitaisiin ko. vero leipoa. Samalla tavalla kuin käyttövoimaverokin on toki olemassa, mutta vastaavasti dieselin hintaa on sitten painettu alemmas tukemaan juuri ammattikäyttöä. Vaikea uskoa, etteikö sähkön verotuksessa käytettäisi samaa logiikkaa eli pyrittäisiin jollain tavalla ammattikäytössä kustannuksia alentamaan. Tällöin geneerinen lisä sähkön hintaan ei oikein osu, varsinkin kun idea on siirtää fossiilisten polttoa pois ja sähköä tilalle (joka saastuttaa vähemmän). Yhtälö ei oikein ilman rajauksia toimi yleisellä tasolla, koska tällöin esim. lämmitykseen lisättäisiin fossiilisten polttoa.
Tällöin ainoaksi realistiseksi ratkaisuksi tulee joku aluekohtainen maksu (jolla pyritään suuntaamaan auton käyttöä sinne missä sitä on pakko käytellä, eli kaava-alueen ulkopuolelle ja varsinkin poistamaan sitä alueilta jossa löytyy muitakin vaihtoehtoja) ja samalla sitten veloitetaan sen käyttämisestä yleisesti eli mitä enemmän ajat sitä enenmän maksat (mutta taas, johonkin rajasummaan asti jonka jälkeen maksut eivät enää nouse jolloin esim. ammattiliikenne ei kärsi liikaa). Toteutus on sitten vielä asia erikseen. Sinänsä ajomäärien ilmoittaminen ajoneuvokohtaisesti voitaisiin hyvin sähköisesti tehdä ja ongelmaksi tulee lähinnä asian valvominen jos kiertäminen on liian helppoa. Luulisi sähköautojen tapauksessa tämän olevan ihan toteutettavissa jollain yleisellä rajapinnalla jonka kautta ne kilometrit pitäisi ja ilmoitettaisiin vuosittain ihan automaattisestikin jopa.
Mitä polttoaineveroon tulee, niin näkisin aika epätodennäköisenä että sähkön markkinahintaan voitaisiin ko. vero leipoa. Samalla tavalla kuin käyttövoimaverokin on toki olemassa, mutta vastaavasti dieselin hintaa on sitten painettu alemmas tukemaan juuri ammattikäyttöä. Vaikea uskoa, etteikö sähkön verotuksessa käytettäisi samaa logiikkaa eli pyrittäisiin jollain tavalla ammattikäytössä kustannuksia alentamaan. Tällöin geneerinen lisä sähkön hintaan ei oikein osu, varsinkin kun idea on siirtää fossiilisten polttoa pois ja sähköä tilalle (joka saastuttaa vähemmän). Yhtälö ei oikein ilman rajauksia toimi yleisellä tasolla, koska tällöin esim. lämmitykseen lisättäisiin fossiilisten polttoa.
Tällöin ainoaksi realistiseksi ratkaisuksi tulee joku aluekohtainen maksu (jolla pyritään suuntaamaan auton käyttöä sinne missä sitä on pakko käytellä, eli kaava-alueen ulkopuolelle ja varsinkin poistamaan sitä alueilta jossa löytyy muitakin vaihtoehtoja) ja samalla sitten veloitetaan sen käyttämisestä yleisesti eli mitä enemmän ajat sitä enenmän maksat (mutta taas, johonkin rajasummaan asti jonka jälkeen maksut eivät enää nouse jolloin esim. ammattiliikenne ei kärsi liikaa). Toteutus on sitten vielä asia erikseen. Sinänsä ajomäärien ilmoittaminen ajoneuvokohtaisesti voitaisiin hyvin sähköisesti tehdä ja ongelmaksi tulee lähinnä asian valvominen jos kiertäminen on liian helppoa. Luulisi sähköautojen tapauksessa tämän olevan ihan toteutettavissa jollain yleisellä rajapinnalla jonka kautta ne kilometrit pitäisi ja ilmoitettaisiin vuosittain ihan automaattisestikin jopa.
Verojen idea on kerryttää valtion kassaa riittävästi, kohdentaa ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja haitallisuutta korostaen. Teikäläisen kommentista paistaa tuo autoilusta haittanäkökulmasta perustellusti kerätyn rahapotin pitäminen autoilussa. Haittanäkökulma ei enää pädekään sähköautoilussa. Mikäli nykyinen verokertymä haluttaisiin ylläpitää ja tehdä se edelleen haittanäkökulmaltaan (& oikeudenmukaisuudeltaan) kestävästi on sähkövero huomattavasti parempi kuin km-vero. Yhteiskunnan kannalta sähköautoilussa on huikeasti positiivista potentiaalia irrotettavissa kun se järkevästi "otetaan vastaan". Sen ollessa edullisempaa ja joustavempaa versus nykytila, lisää se toimeliasuutta ja positiivista kulutuskäyttäytymistä, eli verokertymää toiseen taskuun.
Ompa ihana ajatus että etäisyyksien Suomessa autoilu kävisi vähemmän kukkarolle.
Kyllä se sähköauto edelleen kuluttaa merkittävästi sitä infraa, vie tilaa parkkipaikkojen ja säilyttämisen muodossa kaava-alueilla ja tekee ison ihmismäärän liikuttamista huonolla hyötysuhteella. Suorat pakokaasupäästöt toki pienenevät merkittävästi, mutta ei se muuta kulurakennetta juurikaan helpota (esim. kunta ja kaupunkitasolla). Ei se esim. vähennä omia ylläpitokuluja yksityisiltä teiltä joiden maksuja makselen (ja esim. siltojen uusiminen yms. tulee maksettavaksi edelleen), vaikka kuinka kaikki autot kulkisivat sähköllä. Valtio maksaa toki päästökustannuksia noiden muiden kustannusten lisäksi, mutta ne muut kustannukset eivät ole kovin vähäpätöisiä.
8 miljardin edestä saadaan aiheuttamisperusteella verorasitusta sähköistyvälle liikenteelle?
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 789
Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan. Päätöksiä tullaan tekemään yhä edelleen enemmän EU-tasolla kun mennään kohti liittovaltiota. Ja suomalaisten osuus EU-kansalaisista on kokonaiset 1,08%.
Live 24/7 CO₂ emissions of electricity consumption
Electricity Maps is a live 24/7 visualization of where your electricity comes from and how much CO2 was emitted to produce it.
app.electricitymaps.com
Viimeksi muokattu:
No siis ne pääväylät (ja yksityisellä ylläpidolla olevat tiet myös, joista osan kuluista valtio maksaa) kuluvat ihan yhtä paljon sähköautolla joka painaa jopa enemmän kuin vastaava polttisauto. Sähköauto vie tilaa ihan yhtä paljon kuin polttisautokin.
En tiedä mitkä kulut valtiolle on päästöjen osalta, mutta veikkaisin kustannusten olevan infran ylläpidosta ennemmin nousevat kuin laskevat joten en keksi millä logiikalla sähköinen liikenne laskisi kuluja noiden osalta suoraan. Päästöjen osalta rahaa voidaan toki siirtää kunnilla/kaupungeille infran tukemiseen ja kehittämiseen eli erilaisiin joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja täten vauhdittaa autoilun haittojen pienentämistä ja mahdollistamalla muiden kulkuvälineiden käyttöä (samalla laskien pitkällä aikavälillä ylläpitokuluja kun saadaan infran kulumista hidastettua).
Kotitalouksien kuluttama sähkö aiheuttaa päästöjä samalla tavalla kuin sähköautot, mutta vain huomattavasti enemmän. Miksi sähköä pitäisi verottaa eri tavalla riippuen mihin sen käyttää?Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan.
Live 24/7 CO₂ emissions of electricity consumption
Electricity Maps is a live 24/7 visualization of where your electricity comes from and how much CO2 was emitted to produce it.
Tarkennetaan. Eli aiheuttamisperuste riittää autoilussa vain tiettyyn pisteeseen saakka. Autoilu ei aiheuta valtiolle/kunnille kustannuksia 8 miljardin edestä. Kerättäisiinkö autoilta kohtuullisemmin kun ei enää ympäristösyyt velvoita keräämään törkymääriä?
- Liittynyt
- 01.02.2017
- Viestejä
- 789
Energiaa on verotettu aina erilailla käyttötarkoituksesta riippuen. Vrt polttoöljy vs. moottoripolttoöljy.
Ja yritykset on aina saaneet vähentää energiamaksunsa, oli ne sähköä, kaasua, moottoripolttoaineita tai muuta, verotuksessaan. Yksityiset ihmiset eivät ole saaneet. Ihmisiä ei voi palelluttaa kylmään mutta yksityisautoilu on aina katsottu enemmän tai vähemmän "luksukseksi". Sinä et ehkä muista mutta 60-70-luvuilla oma auto oli lähinnä ylemmän keskiluokan ja varakkaiden puuhaa. Eli ei kovin kauan sitten.
Koko kuva ei ole muuttunut eikä muutu miksikään kulkee se auto sähköllä tai millä muulla energialla tahansa. Veropohja tulee säilymään ja kaikki muu yksityisautoilun vaikutus yhteiskuntaan ja infraan säilyy aivan samana.
Lisään tuohon että jos muuttuu niin niin pikkuhiljaa kohti EU:n määrittelemää norrmaalia. Kunhan tämä maa on kupattu täysin köyhäksi ja sen jälkeen meille sanellaan säännöt keskusvallalta. Niinkuin Kreikassa tehtiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 260
Hieno kartta tuo. Tajusinko sen nyt oikein eli jos ajelen sähkö Enyaqillani Puolassa niin 100 km matkalla menee se 25 kWh ja sen tuottamisesta syntyy noin 22 kg CO2. Jos taas alla olisi vaikka diisseli 130 g / km niin 100 km matkalla sitä CO2 syntyy 13 kg? + tietysti sen dieselin tuotannosta syntyneet päästöt.Kyllä se potti tullaan keräämään autoilusta jatkossakin. Henkilöautoilusta kerättävää pottia ei yksinkertaisesti pysty siirtämään kaikkien maksettavaksi. Ei poliittisesti eikä vähävaraisempien kansalaisten ostovoiman takia.
Sitäpaitsi tuo ympäristönäkökulma ei päde suurimmassa osassa EU:ta. Saksassa tehdään sähköstä yli puolet fossiilisilla, (vähähiilinen tarkoittaa etupäässä maakaasua) Puolasta, Balttiasta jne. puhumattakaan. Tuolta voit käydä katsomassa Euroopan sähköntuotannon hiilitasetta. Nyt näyttää normaalia paremmalta kun sattuu tuulemaan. Päätöksiä tullaan tekemään yhä edelleen enemmän EU-tasolla kun mennään kohti liittovaltiota. Ja suomalaisten osuus EU-kansalaisista on kokonaiset 1,08%.
Live 24/7 CO₂ emissions of electricity consumption
Electricity Maps is a live 24/7 visualization of where your electricity comes from and how much CO2 was emitted to produce it.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 035
Kutakuinkin näin, mutta ehkä jopa hieman huonompi sille sähköautolle. Oikea laskutapa on käyttää marginaalisähköntuotantoa (eli sitä, millä lisäkulutus paikataan) eikä tuota keskiarvoa. Suomessa esim. tällä hetkellä näyttää olevan päästöt tuon 108 kg/MWh, viimeisen parin vuoden aikana tuo keskiarvo on ollut hieman alle 200 kg/MWh, mutta sen sähköauton lataus tuottaa laskennallisesti samalla välillä keskimäärin noin 700 kg/MWh (koska sähköauton sähkön käyttö ei lisää sataneen veden määrää tai tuulen keskimääräistä voimakkuutta).
Teollisuuden investointien päästöt lasketaan tuolla marginaaliluvulla. Jostain syystä sähköautovalmistajat onnistuivat lobbaamaan, että sähköautot lasketaan virallisesti luvulla 0 g/MWh, ja sitten keskusteluissa ihmiset yleensä käyttävät tuota keskiarvoa kun tuo marginaalituotanto on vaikeampi ymmärtää käsitteenä.
Puolassa, jos en ihan väärin katso, tuo tämänhetkinen marginaalituotanto on 100% likaista hiilivoimaa @ 1104 kg/MWh, joka on vielä hieman pahempi kuin tuo tämänhetkinen toteuma 805 kg/MWh.
Mutta, viekö tuo Enyaq muka oikeasti 25 kWh / 100 km samanlaisessa ajossa jossa ”kiisseli” pääsee viralliseen kulutuslukuunsa ja siten tuonne 130 g/km.
Mutta, joo... se Suomen 120 g / 100 km = matalapäästöinen auto olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tehdä kaikista sähköautoista joiden virallinen kulutus on yli 12 kWh / 100 km / (0.7 kg/kWh) = 17,1 kWh / 100 km ei-matalapäästöautoja... Toki, huomionarvoisesti, nuo paremmat sähköautot menevät selvästi alle tuon 17 kWh / 100 km.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 260
Kiitoksia hyvä selitys.
Tuosta Enyaqin kulutuksesta, itse en kaupungissa aja juurikaan eli pääsääntöisesti moottoritietä tais sitten lyhyttä kyläpyöritystä maaseudulla. Kesästä en tiedä mutta talvella se sinne 25 kWh tietämille asettuu pitkällä matkalla. Oikein kylmillä keleillä nurkkapyörityksessä saattaa mennä 35 kWh kun lämmitysaikaa on melkein enemmän mitä ajoa. Edellisellä pikkudiisselillä tuo 130g/km (5l/100km) oli ehkä se mihin pitkällä matkalla pystyi.
edit: viimeisin pitkä siivu näyttää Enyaqilla olleen 23,7 kWh/100km. Lämpö nollan molemmin puolin ja nopeus max 120, yleensä 110. 19" nastat ja kuormaa ehkä 300 kg.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 811
Amerikkalainen normaali kotitaloussähköliittymä on 2 vaihenen 240v. Niiden "voimavirtapistorasia" on 2v 240V 50A, josta saa 12kW tehon, siinä mistä meidän 3v 400V 16A rasiasta saa 11kW.
Se olkkarin seinässä oleva pistoke on 115v 15A, josta tosiaan ei saa kuin 1,7kW... Eli 0,1kW vähemmän kuin meidän perus suko laturista.
Eli ei se kotilataustilanne ameriikan serkulla oikeastaan eroa meikäläisestä mitenkään.
Oikeastaan se heikoin kotilataus on briteillä, jossa "voimavirta" on vain 1v 230V 32A, eli 7,2kW. Tosin niiden perus pistorasia kestää käsittääkseni 16A virran ihan hyvin, eikä vastaavaa ylikuumenemisongelmaa ole kuten sukossa.
Edelleen, mikä tuossa olisi ongelma? Eikö se ole pelkästään positiivista ja suuri ilon aihe että verotettavia kohteita on enemmän? Miksi kinkunpaistoon tai saunanlämmitykseen käytetty kWh pitäisi olla halvempi kuin sähköautolla ajettu?
Luonnollisesti, mutta ei se olekaan käyttövoimaverossa tärkeää. Ei sen tarkoituksena ole koskaan ollut vähentää ajamista, vaan sen on tarkoitus kompensoida valtiolle niitä menetettyjä verotuloja. Senhän takia se on pääasiassa dieselillä käytössä, koska dieselistä maksetaan vähemmän veroa polttoainepumpulla.
Nostamalla käyttövoimaveroa tarpeeksi, saadaan aikaiseksi kerryttää valtion tuloja. Kaikki muu on toissijaista ja pelkkä hyvehölötystä. Jos nyt välttämättä haluat ajatella kohteeksi että vähennetään ajamista, niin se tekee pienille ajomäärille ajon kalliiksi -> ehkä ne käyttäisivät julkista ja luopuisivat autosta.
Todellisuudessa valtiota ei kiinnosta kuin että potti on korkea, koska sitä käytetään rahoittamaan kaikkea muuta kuin liikennettä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 860
Tämähän näyttää ihan Teslan toimintatavalta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 035
Noista amerikan luvuista toki menee samankaltaiset jatkuvan kuorman vähennykset kuin Suomessa. Taitaa olla muistaakseni 20% vähennys, eli tuosta 15 A rasiasta saa ottaa 12 A => ~1,4 kW (tämän toki välttää käyttämällä sitä harvinaista 20 A pistoketta, mutta koska tuo 20 A on niin harvinainen kodeissa ja koska ero tuohon 15 A rasiasta otettavaan 12 A jatkuvaan on melko pieni, epäilen, ettei tuollaista latauskaapelia ole myynnissä).
Ja, samoin tuosta vakiobrittipistorasiasta saa ottaa laillisesti vain 13 A = ~3,0 kW (ja tosiaan yleisin asennettava kiinteä latausasema on vain sen 7 kW, ei noita tosin taideta pistorasian läpi asentaa vaan kiinteällä vedolla).
Toki, ei taida Yhdysvalloissakaan olla paljoa noita 11 kW latausasemia oikeasti 11 kW käytössä, kun ei niistä taida kovinkaan moneen autoon saada yhtään sen enempää latausnopeutta kuin 7 kW asemista? Missä autossa edes on 11 kW yksivaihelataustuki? (Sähköjen puolesta briteissäkin saisi valtaosassa taloista sen 11 kW yksivaihesta tehoa, jos autot vaan sen ottaisi vastaan. Tämä toki näyttäisi olevan parantumaan päin...) Vai, olenko väärässä. Joitain noita näkyy olevan, mutta mitkä autot niistä edes hyötyvät (pl. F-150 Lightning).
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 008
Yleistä keskustelua autoista
Päästövähennyksistä ollaan jälleen huolissaan. Kauppalehtikin uutisoi samasta aiheesta ja muisti liittää mukaan tiedon, että keskivertosähköauto maksaa 56k€ kun keskiverto polttis maksaa 28k€. Hankintahinnan erotuksella ajaisin 6l/100km kuluttavalla keskivertobensa-autolla n. 220tkm, joten siinä...
bbs.io-tech.fi
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, että kiinalaiset tekee päältä koreaa, mutta kun tonkaisee pintaa syvemmältä niin paskaahan sieltä tulee. Heti kun ei ole länkkäri laatua valvomassa.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 1 810
Jäi kyllä tuo 17 minuutin video katsomatta, ja kelaamallakin vain yksi kuva jostain jossa näkyy maalaattomalla pinnalla ruostetta (etuluukun lukkopelti irroitettu?).
Miten tuosta saa 17 minuuttia puhetta ...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Jos ei ole katsonut videota, niin siellä on enemmänkin esimerkkejä miten mm. ko. lafkan myymiä autoja on ruvennut ruostumaan Australian oloissa (jolloin väitettiin että ongelma on Meren läheisyys ym. synttärisetit) ja miten tuo sinkitys on vähän niin ja näin Kiinan autoissa. Paljon hyvääkin juttujua, vaikka itse äijä siinä sanoo et pahaa on vetää johtopäätöstä vielä, mutta tuntien metodit ja mm. sitä ettei kukaan oikeasti kykene sanomaan miten ne tekee asioita tai jättää tekemättä, niin laatu on mitä on. Esim. koreja ei sinkitetä kotimarkkinoille ollenkaan Kiinassa ja Intiassa, mutta exporteihin kyllä.
Haukkumalla Kiinaa tietysti, uppoaa kuin häkä jenkkeihin. Maalaushan on ihan sama kuin Californian Tesloissa, eli kaikki sisäreunat oli maalaamatta vuosia ja ruostettakin löytyy kyseisistä yksilöistä.
Ehkä ne otti mallia vain Muskista? Tai samat QA-henkilöt.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 811
Tuosta brittitöpselistä en tosiaan tiedä, usein kytkentä on kuitenkin sellainen että jopa 32A on mahdollista kuormittaa. Pistoke on myös selvästi tulevampi kuin suko, joten kuvittelin että sitä saisi myös kuormittaa enemmän.
Tosiaan siitä mitä pistokkeet kestää en varsinaisesti tiedä, vaan nuo piirien maksimi tehot.
Tosin jostain olen saanut käsityksen että jenkki markkinoiden sähköautojen laturitkin on niiden sähköverkon mukaan toteutettu ja tukisi sitä niiden tavallista voimavirtaa, ja tuosta syystä eivät myöskään käytä tuota type2 pistoketta jonka juju on se kolmevaiheisuus.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 860
Oletko unohtanut tapauksen Tesla-Joni?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 035
Se pistoke on iso, koska siellä on sisällä oma pieni lasisulakkeensa... syynä on paikallinen erikoisuus, eli rengas-pistorasiaketju (jossa siinä itsessään yleensä se 32 A sulake, yhteinen esim. koko talon kaikille pistorasioille). Koska läheskään kaikki pienitehoiset laitteet eivät tuota 32 A sulaketta jaksa säällisesti polttaa ennen kuin niiden oma kaapeli palaisi, niin kussakin pistokkeessa on oma 3–13 A sulake sisällä, joka sen ison pistokkeen koon aiheuttaa. Tuo rengas-pistorasiaketju taas on kuparinsäästösyistä aikoinaan keksitty...
Täällä briteissä tosiaan tyypillinen talon sähköliittymä on yksivaiheinen 100 A. Koska lämpö ja lämmin vesin tehdään yleensä kaasulla, niin tuosta 100 A voi ottaa huoletta ison siivun tuollaiselle laturille. Tuo 32 A on varmaan siksi niin yleinen autolaturi täällä, että tavanomaisin iso sulake on 32 A, jota käyttää tuon rengas-pistorasiaketjun lisäksi esim. normaalikokoinen sähköliesi tai vesivaraajaton sähkölämmitteinen suihku (ja jos kumpaakaan ei ole kaasutalossa, niin siellä on aika paljon ylimääräistä kapasiteettia sähköpaneelissa). Kai tuolle 32 A olisi mahdollisestiolemassa myös vastaava harvinainen voimavirtapistoke, mutta nuo kaksi esimerkkilaitetta kytketään täällä normaalisti kiinteästi (ja siksi myös yleisin latausasema on samalla tavalla kiinteäasenteinein 32 A).
Isompiakin automaattinalleja toki saisi sähkökaappiin, 63 A on seuraava yleinen koko ylöspäin. Tässä toki tulee vastaan se, että aika harva auto ottaa enemmän kuin 32 A yksivaiheista vaihtosähköä... siksipä ei taida olla markkinoilla täällä kuin 7 kW-yksivaihe- ja 22 kW-kolmivaihekotilatureita (jälkimmäiset niille harvoille, joilla sattuu olemaan kolmivaiheliittymä).
-
Yhdysvalloissa asuessani näin paljon noita erilaisia voimavirtapistokkeita... kaikkia mahdollisia kokoja. Mutta ei se 11 kW-yksivaihelaturi auta jos se auto ei ota kuin 7 kW yhdestä vaiheesta... tai se 11 kW pistorasia, jossa on kaksi kuumaa karvaa.
Jenkeissä ja muualle kuin euroopassa on yksivaihe sähköt. Niissä maissa sitten pelataan suuremmilla virroilla per lanka, esimerkiksi USA:ssa lienee NEMA 14-50 vastata meidän "voimavirta" pistoketta. NEMA 14-50 32A@240V=7,7kw kun taas meidän kolmivaihepistorasia aka voimavirta tarjoaa 3x16A @ 230V=11kw.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 4 121
Oli kyllä selkeä man on the mission propaganda video. Bydin laatu on monessa testissä todettu hyväksi. Muuan Warren Buffettikin on sijoittanut firmaan. Useimmat negatiiviset nettijutut Bydistä löytys jostain syystä australialaisilta sivustoilta…sitä en keksi miksi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 811
Tuo nema 14-50 jälkimmäinen osuus tulee siitä 50A virrasta, mutta ei kai mikään pykälä kiellä pienempää sulaketta laittamasta. 50A virralla sieltä kyllä se 12kW irtoaa, mutta eihän siitä tosiaan hyötyä ole jos missään autosss ei ole yli 32A laturia.
Lähes kaikissa maissa on n. 400v kolmivaihesähkö, mutta tietysti normi kotitalousliittymä voi olla myös yksivaiheinen, kuten Briteillä.
E:Onpas hankala löytää jenkkiteslan sisäisen laturin tehoa, joka paikassa tuo ilmoitetaan maileina tunnissa, eikä suoraan tehona.
E2: Niin tuo 80% max kuormitus virtapiirille on jenkkisääntö. Suomalaista virtapiiriä saa kyllä kuormittaa 100% teholla, ongelman muodostaa vain 100 vuotta vanha suko pistoke, jota ei ole suunniteltu 3,7kw teholle, mutta esim cee tyypin pistorasiat on suunniteltu nimenomaan täydelle höngälle.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 1 810
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 532
Olen yrittänyt etsiä tutkimuksia nastojen vaikutuksesta tien kulutukseen, olisiko sulla linkata näitä tutkimuksia?
Tämmönen dokumentti tuli vastaan kun nakkasi googleen hakusanaan nastojen vaikutus asfalttiin.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 651
Ei oo tehty. Jäi vähän epäselväksi lisäksi, että oliko lämmön ja volumen säätöihinkään lisätty taustavaloja. Näytti vähän siltä ettei olisi.
Eli varsin laiha facelift, lähinnä ulkonäkömuutoksia.
Väylävirastolla on jotain, mutta ei tuossakaan suoria lukuja kerrota eli kuinka iso ero siinä on nastojen ja nastattomien välillä ei varsinkaan raskaan liikenteen osuutta. Lauhkeahko talvi kuitenkin lisää kulutusta 30% ja mitä pidempään tie on kostea tai avoin niin sitä enemmän se kuluu suhteessa enemmän. Oikeata elämästä ei varmasti löydä suoraa vertailua nasta vs. ei-nasta kuin alueilta jossa liikenne ei ole identtistä. Itse kulutuseroja varmasti on mitattu kontrolloiduissa testioloissa esim. labrassa, mutta sellaista en suoraan löytänyt.
Mitä yleisesti nastarenkaisiin tulee, niin niiden määrää on hyvä saada laskettua ja uudehkojen autojen osalta onnettomuudet eivät sinänsä lisäänny kitkoilla. Niillä on kuitenkin oma paikkansa nykyisessä talvikunnossapidossa koska n. 20% saisi ajaa nastoilla ettei tarvitse tehdä erillistä karhennusta teihin.
Time for Winter Tyres
As the weather cools down and roads get icy, it is time to change the car tyres. There are two options: non-studded winter tyres and studded tyres. Which are better?
www.utu.fi
Sähköautojen tapauksessa paino auttaa varmasti pidossa (vastaavasti kuin monet pakettiautokuskit ajavat kitkoilla ja tietty raskaassa liikenteessä ei saa nastoja käyttää) kitkojen kohdalla ja toki rengasmelukin kuuluu nastoista toisella tavalla kun ei ole moottoria peittämässä rengasmelua vaikka sitten olisikin ok. melueristys.
Näissä vaikuttaa toki painojakauma aika paljon. Tuollainen pieni kinniäinen sitikka c3? tms. tuntuu menevän kitkoilla melkein kauniimmin kuin oma farmari nastoilla kun molemmissa etuveto. Toisessa kun on painoa ihan eri tavalla takapäässä (plus kuljetettava lasti) ja toisessa ei käytännössä mitään.
FinMaky
Tekee sitä ATK:ta
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 732
Ei valaistusta. Tulossa mid 24 versioon, jolloin ID.7 varten suunniteltu näyttöpaketti tulee kolmoseen ja se sisältää nuo taustavalot.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 15
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
