Yleistä keskustelua sähköautoista

Joo siis olen samaa mieltä että jatkuvaan lataamiseen yhdessä paikassa (ja karavaanaripistukan asentaminen sitä varten) olisi viritelmä.

Satunnaisissa paikoissa lataamiseen 1-vaiheinen on käytännön pakko, koska monissa kiinteistöissä ei ole 3-vaihepistukkaa (vaikka niissä onkin 3-vaihe syöttö) tai se on auton lataamisen kannalta hankalassa paikassa.
 
Joillain ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen pistokkeeseen. Supersuko jossa mittari on omassa taloyhtiössä joka tolpassa. Jos nyt plugarin työautoksi niin kotona olisi lataus samalla tavalla kuin Teslaa lataillessa.
 
Teslan tai minkään muun latausasema yksinään ilman kuormanhallintaa ei suoraan ratkaise, sähkömiehen on katsottava kuinka vaiheet talossa on kytketty. Voi olla, että kaksi vaihetta kestää hyvin ottaa maksimia, mutta kolmannella poksuu pääsulake, koska sen takana on enemmän kuormaa.
3-vaihe laturi auttaa paljon, koska teho otetaan kaikkien kolmen vaihteen välistä 400V jännitteellä.

Jos pistät 3-vaihe laturin lataamaan 11kW teholla, niin se vetäisee jokaisen sulakkeen läpi käsittääkseni vain 9.2A. Jos latauksen rajoittaa vaikka 6kW teholle, niin kulutus on luokkaa 5A per sulake.
 
Jos pistät 3-vaihe laturin lataamaan 11kW teholla, niin se vetäisee jokaisen sulakkeen läpi käsittääkseni vain 9.2A. Jos latauksen rajoittaa vaikka 6kW teholle, niin kulutus on luokkaa 5A per sulake.
11kW teholla se vetäisee jokaisen sulakkeen läpi 16A. 6kW teholla 8,7A per sulake.

Sinänsä nämä ei ole tietenkään ihan hirveän intutitiivisia laskea, kun täytyy huomioida vaihekulma. Eli jos ajatellaan että sulakkeiden takana ei ole mitään kuormaa ja otat kahden vaiheen väliltä 400V jännitteellä 4kW, niin silloin kahdella sulakkeella näkyy kummallakin 10A kuorma. Jos sitten otat 3 vaiheelta 12kW, niin kolmella sulakkeella näkyy 17,4A kullakin, koska 10A + 10A 120° vaihe-erolla = 17,4A.

Sinänsä koska sähköauto lataa akkua eikä pyöritä kolmivaihevirralla moottoria suoraan on sähköautojen laturit luultavasti kaikki tähtikytkettyjä, eli ne käyttävät 230V eikä 400V. Tästä on se etu, että tällöin sama laturi toimii myös yhdellä vaiheella. Jos se olisi tehty kolmiokytkentään, eli kytkeytymään vaiheiden välille, niin se vaatisi lataamiseen aina vähintään 2 vaihetta.
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsähän tilanne on tällä hetkellä vähän koominen kun ne Type2 3-vaihe"latausasemat" maksaa niin paljon. Sitten kun niitä saa 200-300 eurolla niin tilanne on normalisoitunut.

No jos alle 600€ saa jo laadukkaan laitteen + satkun tai kaksi se asennus, niin kauhean isoista investoinneista puhuta. Kumma et voi paukuttaa kymppitonneja autoon, mutta muutamaa satasta ei laturiin.
 
No jos alle 600€ saa jo laadukkaan laitteen + satkun tai kaksi se asennus, niin kauhean isoista investoinneista puhuta. Kumma et voi paukuttaa kymppitonneja autoon, mutta muutamaa satasta ei laturiin.
Tuon takia ne hinnat onkin niin naurettavia vielä toistaiseksi. Ei se oo tyhmä jopa pyytää, ja ei se välttämättä ole tyhmä joka maksaakaan kun mistään ei saa kohtuullisella hinnalla.

Samalla logiikalla ei varmaan mitenkään häiritse ruoan hintojen nouseminen. MItäs väliä sillä on jos banaanit maksaa kympin kilo, kun paukutin kymppitonneja autoon.

Toki oikeasti voi olla ihan järkevää maksaa turhan korkeaa hintaa laturista, että saa 100 kertaa kalliimmasta investoinnista täyden hyödyn.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä miten 3 vaiheesta lataavat autot suhtautusivat siihen, jos ne saisivat vain kahta vaihetta.
Eihän niillä mitään ongelmaa ole, teho on silloin vaan 7,2 kW. Samalla tavalla kuin Ikea ja jotkut muut tarjoaa yhdellä vaiheella 3,6 kW.
 
Tuon takia ne hinnat onkin niin naurettavia vielä toistaiseksi. Ei se oo tyhmä jopa pyytää, ja niin kuin sanoit niin ei se välttämättä ole tyhmä joka maksaakaan.

Samalla logiikalla ei varmaan mitenkään häiritse ruoan hintojen nouseminen. MItäs väliä sillä on jos banaanit maksaa kympin kilo, kun paukutin kymppitonneja autoon.

Jos lopetetaan whataboutismi ja maalitolppien siirteleminen, niin tilapäislaturi 1.8kW vs. kiinteä asennus nimenomaan sähköautoa varten on mielestäni kaksi eri asiaa. Hienoa, että sait jollain ihmeellä kaivettua banaanit tähän keskustelun mukaan, mutta jos tämä on se millä määrität lataustarvetta, olkoon se näin.
 
Joo sinänsä toi AC-latauksen ohjaus on vähän surkea, koska siinä kytkentälaite (eli latausasema tai kaapeli) ei pysty antamaan kuin yhden maksimivirtatiedon joka koskee kaikkia vaiheita.

Jos olisi vaiheiden mittaus ja niihin perustuva kuormantasaus, niin mikäli yhdellä vaiheella on kapasiteettia vaikka 4A käytössä, niin sitten autolle täytyy kertoa, että maksimivirta on 4A (3 x 4A) vaikka muilla vaiheilla olisi 16A käytettävissä. Tai sitten antaa autolle vain tuollaisesta 16A kestävästä vaiheesta virtaa ja sanoa että saa ottaa 16A ( 1 x 16A ). En tiedä miten 3 vaiheesta lataavat autot suhtautusivat siihen, jos ne saisivat vain kahta vaihetta.

Minulla on käytössä Go-E:n laturi ja hyvin toimii kuormat aina 1x6A -> 3x16A. Automaatioilla voi säätää mitä vaihetta kuormitetaan (vai kaikkia) ja millä virroilla. Sopii kivasti aurinkopaneelien kanssa, toki vaatii esim. Shellyn 3EM -mittarin mittaamaan sähköliittymää.
 
Tuon takia ne hinnat onkin niin naurettavia vielä toistaiseksi. Ei se oo tyhmä jopa pyytää, ja ei se välttämättä ole tyhmä joka maksaakaan kun mistään ei saa kohtuullisella hinnalla.
Sun logiikkas ei nyt oikein aukea. Pidät 200-300 euroa oikeana hintana, mutta kun niitä ei ole koskaan sillä hinnalla saanut. 4xx on halvin mitä muistan nähneeni täysin riisutusta versiosta. Paremmissa on pilvipalvelua sun muuta mukana. Tyhmä auton 2-paikkainen lämmitystolppakin maksaa sen 200 euroa helposti, niin voit kyllä joutua vähän aikaa odottamaan, jos latausaseman haluat samalla rahalla.
 
Minulla on käytössä Go-E:n laturi ja hyvin toimii kuormat aina 1x6A -> 3x16A. Automaatioilla voi säätää mitä vaihetta kuormitetaan (vai kaikkia) ja millä virroilla. Sopii kivasti aurinkopaneelien kanssa, toki vaatii esim. Shellyn 3EM -mittarin mittaamaan sähköliittymää.
Joo siis toki se Go-E laturi voi kytkeä vaiheita pois päältä, mutta se ei voi kertoa autolle että vaihetta 1 saa kuormittaa 4A, vaihetta 2 13A ja vaihetta 3 10A, koska siinä Type2 piuhassa menee vain yksi PWM-signaali, joka koskee jokaista vaihetta.
 
Joo siis toki se Go-E laturi voi kytkeä vaiheita pois päältä, mutta se ei voi kertoa autolle että vaihetta 1 saa kuormittaa 4A, vaihetta 2 13A ja vaihetta 3 10A, koska siinä Type2 piuhassa menee vain yksi PWM-signaali, joka koskee jokaista vaihetta.

Joo, tuo on totta. Ei voi valita eri kuormia eri vaiheille.
 
Jos lopetetaan whataboutismi ja maalitolppien siirteleminen, niin tilapäislaturi 1.8kW vs. kiinteä asennus nimenomaan sähköautoa varten on mielestäni kaksi eri asiaa. Hienoa, että sait jollain ihmeellä kaivettua banaanit tähän keskustelun mukaan, mutta jos tämä on se millä määrität lataustarvetta, olkoon se näin.
Niin siis editoin jo vähän selvennystä viestiin, mutta kun ehdit vastata niin kirjoitan nyt uudestaan...

Pointtini oli että jos siitä kymppitonnien autoinvestoinnin täyden hyödyn saamiseksi tarvitsee 3vaiheista latausta, niin silloin on tietenkin järkevää laittaa vajaa tonni laturiin.

Jos taas latailee sitä autoa joka tapauksessa työpaikan pihassa ja silloin tällöin olisi kiva saada nopeasti täyteen kotonakin, niin ei siinä ole sen enempää järkeä maksaa tonnia kuin maksaa tonnia jostain muusta semi turhasta, vaikka nyt olisiki laittanut kymppitonneja autoon.

Mä en vaan ihan ymmärrä logiikkaa että jos on varaa investoida johonkin kalliiseen, niin sitten kannattaa rahaa polttaa huvikseen.

Edit: Toki jos se sähköauto oli ostettu ihan vaan huvikseen, niin sit kantsii varmasti ostaa mahdollisimman kallis kytkentälaitekin ihan huvikseen.
 
Viimeksi muokattu:
Esim skodassa ilmoitetaan vakiovarusteissa " Sisäinen AC-latauslaite 11 kW ". Eli periaatteessa suoralla 3-vaihe (CEE) -> type 2 kaapelilla lataus onnistuisi? Nuo laitteet kaapelin välissä ovat toimittavat vain vikavirtasuoja, sulakkeen tms. virkaa?
 
Jos taas latailee sitä autoa joka tapauksessa työpaikan pihassa ja silloin tällöin olisi kiva saada nopeasti täyteen kotonakin, niin ei siinä ole sen enempää järkeä maksaa tonnia kuin maksaa tonnia jostain muusta semi turhasta, vaikka nyt olisiki laittanut kymppitonneja autoon.
Se 500-800 euron laturi on pitkäikäinen investointi ja voi hyvin kestää seuraavat 10 vuotta käytössä samalla lisäten latausturvallisuutta ja -mukavuutta. Valinnan kun tekee vielä järkevästi niin laturi on myös teknisesti pitkäikäinen, jossa on myös jotain älyä mukana ja päivitysmahdollisuus esim. firmiksen kautta. Samalla kun valitsee esim. voimavirtaan kytkettävän laturin niin se palvelee myös pidemmillä lomareissuilla tai on helppo siirtää uuteen asuntoon tai käyttöpaikkaan auton vaihtuessa.

Tuolla sinun logiikalla myös esim. pulttipyssyn ja akkukäyttöisen ilmapumpun hommaaminen olisi turhaa renkaiden vaihtoa helpottamaan, koska sitä tarvitsee vain pari kertaa vuodessa. Saahan ne renkaat vaihdettua ristikkoavaimellakin ja paineet tarkistettua huoltoasemalla, mutta itselle nuo on ehdottomia mukavuustekijöitä ja todellakin muutaman satasen investoinnin arvoisia.
 
Nuo laitteet kaapelin välissä ovat toimittavat vain vikavirtasuoja, sulakkeen tms. virkaa?
Näin se teknisesti on joka autossa. Laturi on siellä autossa.

Se kaapelin välissä tai seinässä oleva möykky on lähinnä ylihinnoiteltu vikavirtasuoja joka samalla kertoo autolle paljonko on lupa ottaa virtaa. Seinästä autoon menevälle sähkölle se ei tee mitään muuta kuin katkaisee sen kaapelin ollessa irti autosta ja kytkee kun kaapeli on kiinnitetty. Sekä vahtii niitä vikavirtoja.

Millään suoralla kaapelilla seinästä autoon ei kuitenkaan pysty lataamaan vaan control pilotista ja proximity pilotista (Type 2 liittimen pinnejä) pitää löytyä tiettyjä asioita jotta lataus käynnistyy.
 
Edelliseen viestiin lisäisin, että tuossa mainitun lisäksi se boksi saattaa vahtia muitakin vikatilanteita, yleensä ainakin lämpötilaa.

Näin se teknisesti on joka autossa. Laturi on siellä autossa.
AC-latauksen osalta. DC-latauksessa laturi on suurimmalta osin siinä latausasemassa.
 
Aiempiin viesteihin liittyen. Ilmeisesti ei siis ole edes olemassa johtoa, mikä olisi ainoastaan voimavirta-type2. Eli ilman välissä olevaa vikavirtaa. Koska nämä vikavirtamöykyllä varustetut kaapelit maksavat halvimmillaankin yli 400€, mikä on jo halvimpien latausasemien verran.

edit. Siinä on varmaan myös tuo tyypin B vikavirtasuoja, ehkä.
 
Aiempiin viesteihin liittyen. Ilmeisesti ei siis ole edes olemassa johtoa, mikä olisi ainoastaan voimavirta-type2. Eli ilman välissä olevaa vikavirtaa. Koska nämä vikavirtamöykyllä varustetut kaapelit maksavat halvimmillaankin yli 400€, mikä on jo halvimpien latausasemien verran.
Joo siis kaikki missä on toisessa päässä type 2 ja toisesta päästä kytketään kiinteästi tai liitetään pistorasiaan (1-vaihe tai 3-vaihe) on käytännössä samaa asiaa tekeviä juttuja. (Toki jotkut voi oikoa jossain, ja jossain voi olla lisäominaisuuksia, kuten kuormantasaustuki, RFID-tagien luku, etäohjaus yms.)

Ei ole sinänsä yllättävää että halvimmat "kaapelit möykyllä" maksavat saman verran kuin halvimmat asemat, koska ne on yksi ja sama. Toisessa vaan on pistoke päässä ja toisessa ei.

Hommaa sekottaa se, että puhutaan latausasemista, latureista ja latausjohdoista, vaikka oikeasti ne on EVSE eli Electronic Vehicle Supply Equipment eli sähköauton syöttölaite.

Toki sinänsä latausasema tai latausjohto ei ole teknisesti väärin, koska ne on asemia ja johtoja joita käytetään lataukseen, mutta niistä tulee helposti vääränlainen mielleyhtymä. Vähän kuin jos kutsuu USB-kaapelia "latausjohdoksi".
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti ei siis ole edes olemassa johtoa, mikä olisi ainoastaan voimavirta-type2.
Eipä ole ei. Se vikavirta ei ole siinä edes se merkittävin osa, jostain alibabasta voi kyllä ostaa latauslaitteita ilman vikavirtasuojauksia jolloin niiden täytyy olla kunnossa syöttävän keskuksen päässä.

Mutta nuo muut kättelyt joilla sähkö ylipäänsä kytketään sinne auton päähän ja jonkinlainen PWM-signaalia generoiva kikkare joka kertoo autolle tiedon siitä paljonko virtaa sopii ottaa ovat sellaisia jotka on pakko löytyä jos meinaa saada auton laturin lataamaan.
 
Joo siis jos haluaisi tehdä hasardiviritelmän "DIY-EVSE" ilman mitään suojaominaisuuksia niin teknisesti vaadittaisiin euron edestä elektorniikkaa ja TYPE2 piuha ja voimavirta-liitin.
 
Eipä ole ei. Se vikavirta ei ole siinä edes se merkittävin osa, jostain alibabasta voi kyllä ostaa latauslaitteita ilman vikavirtasuojauksia jolloin niiden täytyy olla kunnossa syöttävän keskuksen päässä.

Mutta nuo muut kättelyt joilla sähkö ylipäänsä kytketään sinne auton päähän ja jonkinlainen PWM-signaalia generoiva kikkare joka kertoo autolle tiedon siitä paljonko virtaa sopii ottaa ovat sellaisia jotka on pakko löytyä jos meinaa saada auton laturin lataamaan.
Okei aika jännä. Jotenkin olin siinä luulossa, että se auton oma latauslaite päättäisi kuinka paljon sieltä verkosta virtaa ottaa (ja miten), eikä siihen tarvittaisi erillistä älyä siinä ”välissä”.
 
Okei aika jännä. Jotenkin olin siinä luulossa, että se auton oma latauslaite päättäisi kuinka paljon sieltä verkosta virtaa ottaa (ja miten), eikä siihen tarvittaisi erillistä älyä siinä ”välissä”.
Auton oma latauslaite päättääkin paljonko ottaa virtaa, mutta sen latauslaitteen tarvitsee tietää paljonko sieltä verkosta voi ottaa virtaa. Eli jos menet 22kW latauspisteelle niin se latauspiste kertoo että auto saa ottaa ENINTÄÄN 32A. Jos menet 11kW latauspisteelle niin se kertoo että saa ottaa ENINTÄÄN 16A.

Jos auto menee latausalueelle jossa on 10 autoa latauksessa ja pääsulakkeet kestää 100A niin se EVSE voi kertoa autolle että saa ottaa enintään 10A. Tai jos se alue on oikein älykäs ja muut osa autoista on jo ladannut akun valmiiksi tai ottaa tehoa alle 10A, niin se voi kertoa maksimin olevan enemmän kuin 10A. Ja sitten jos sinne tuleekin uusi auto lataamaan niin se voi lennossa tiputtaa sitä maksimia.

Latauspiste voi myös readoida sähköverkon tarpeisiin. Esim. Virta tiputtaa latauspisteiden lataustehoja hetkellisesti, jos sähköverkko alkaa kyykkäämään.
 
Viimeksi muokattu:
Auton oma latauslaite päättääkin paljonko ottaa virtaa, mutta sen latauslaitteen tarvitsee tietää paljonko sieltä verkosta voi ottaa virtaa. Eli jos menet 22kW latauspisteelle niin se latauspiste kertoo että auto saa ottaa ENINTÄÄN 32A. Jos menet 11kW latauspisteelle niin se kertoo että saa ottaa ENINTÄÄN 16A.

Jos auto menee latausalueelle jossa on 10 autoa latauksessa ja pääsulakkeet kestää 50A niin se EVSE voi kertoa autolle että saa ottaa enintään 5A.
Mutta en ymmärrä miksei kotikäytössä sitten voisi olla ihan tyhmä voimavirta-type2 johto? Jos siis kuormanhallinta on muuten kunnossa. Ymmärrän kyllä pointin, että mistä siinä on kyse, mutta eikö se voisi olla myös käyttäjän omalla vastuulla miten sitä sähköä käyttää ja jos pääsulakkeet paukkuu usein, niin rajoittaa vaikka autosta sitä virranottoa. Ettei kaikkien sitten edes tarvitsisi hankkia sitä 500€ johtoa (tai latausasemaa).
 
Mutta en ymmärrä miksei kotikäytössä sitten voisi olla ihan tyhmä voimavirta-type2 johto? Jos siis kuormanhallinta on muuten kunnossa.
No mistäs se auto tietäisi että oletko kotipihassa vai julkisella latauspisteellä?

Ja ei noi turvaominaisuudetkaan nyt haitallisia ole vaikkakin niistä toistaiseksi pyydetään ylihintaa.
 
No mistäs se auto tietäisi että oletko kotipihassa vai julkisella latauspisteellä?

Ja ei noi turvaomianaisuudetkaan nyt hirveän haitallisia ole vaikkakin niistä toistaiseksi pyydetään ylihintaa.
Ei se sitä tietäisikään. Eli onko tässä joku standardi, että siinä pitää tuo rajoitin olla aina johdossa tai latauslaitteessa, ettei näitä ongelmia tule yleisillä latauspaikoilla?

edit. Näköjään on. Olen selvästi vielä opiskellut liian vähän aihetta. Harjoitukset jatkukoon.
 
Ei se sitä tietäisikään. Eli onko tässä joku standardi, että siinä pitää tuo rajoitin olla aina johdossa tai latauslaitteessa, ettei näitä ongelmia tule yleisillä latauspaikoilla?
Johdossa ei sinänsä ole "rajoitinta" vaan se johto kertoo autolle paljonko on sallittu ja auton latauslaite sitten noudattaa sitä. Toki jos johto mittaa virrankulutusta niin mikäli auto ottaa enemmän kuin mitä johto "lupaa" autolle, niin se voi katkaista syötön kokonaan.

Ja yhtä lailla ilman noita toimintoja tuosta tulisi ongelma 32A lataukseen kykenevän auton kanssa jos kytkisit sen kotona schukopistokkeeseen ja auto alkaisi tyytyväisenä vetää 32A teholla.

Mutta siis kyllä, siitä on standardi IEC 61851-1 joka määrittää miten Type2 liitäntä toimii.
 
Viimeksi muokattu:
Autot eivät osaa ottaa vaiheiden välistä, vai onko tuo joku Type-2 speksin juttu?
Ihan sama otatko vaiheiden välistä (400V) vai vaiheiden ja maan välistä (230V) tehoa 11kW tasaisesti kuormittaen, niin sulakkeilla menee kullakin 16A virtaa eli 3 x 16A. Laske vaikka itse.

Tai ilman tasaista kuormitusta (ja ilman muuta kuormitusta):
- jos otat 7,4kW kahden vaiheen välistä (400V) niin kahdella sulakkeella näkyy 18,5A virta. Resistiivisellä kuormalla kumpikin on 60° sivussa jännitteestä.
- jos otat 3,7kW vaiheen 1 ja maan välistä ja 3,7kW vaiheen 2 ja maan välistä, niin kahdella sulakkeella näkyy 16A virta. Resistiivisellä kuormalla kumpikin on samassa vaiheessa jännitteen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Aiempiin viesteihin liittyen. Ilmeisesti ei siis ole edes olemassa johtoa, mikä olisi ainoastaan voimavirta-type2. Eli ilman välissä olevaa vikavirtaa. Koska nämä vikavirtamöykyllä varustetut kaapelit maksavat halvimmillaankin yli 400€, mikä on jo halvimpien latausasemien verran.

edit. Siinä on varmaan myös tuo tyypin B vikavirtasuoja, ehkä.

B tyypin vikavirtasuoja sisältää myös A tyypin vikiksen toiminnallisuuden, noissa latausmurikoissa ei ole kuin tasavirrantunnistava valvonta, eli ne vaativat lisäksi "normaalin" A-tyypin vikavirtasuojan syöttöön.

Mutta en ymmärrä miksei kotikäytössä sitten voisi olla ihan tyhmä voimavirta-type2 johto? Jos siis kuormanhallinta on muuten kunnossa. Ymmärrän kyllä pointin, että mistä siinä on kyse, mutta eikö se voisi olla myös käyttäjän omalla vastuulla miten sitä sähköä käyttää ja jos pääsulakkeet paukkuu usein, niin rajoittaa vaikka autosta sitä virranottoa. Ettei kaikkien sitten edes tarvitsisi hankkia sitä 500€ johtoa (tai latausasemaa).

Ei se kuormanhallinta siinä murikassa mitään maksa, vaan se tasavirtavalvonta ja rele. Jos keskuksessa on B tyypin vikis ei sitä tasavirtavalvontaa tarvitse, jonka takia kiinteitä latausasemia voi käydä tukusta ostamassa jossa ei ole minkääntasoista vikasuojausta, koska vikikset ovat sitten keskuksessa.

Tuollainen voimavirtapistorasiaan asennettava latauslaite vaatii sen tasavirtavalvonnan, koska lähtökohtaisesti missään voimavirtapistorasiassa ei ole B tyypin vikistä (tai mitään muutakaan tasavirtavalontaa). Käytännössä on tietysti vanhempia voimavirtapistorasioita joissa ei ole mitään vikavirtasuojaa.

Käytännössä tuollaisella pistorasiaan kytkettävällä latauslaitteella se virran valonta on käyttäjän vastuulla. Jos otat sen maximi 16A sieltä, ja kiinteistössä on muuta kulutusta riittävästi se pääsulake antautuu, jos et ymmärrä sitä virtaa rajoittaa. Sen takia noista latureista saa (tietääkseni) kaikista säädettyä sitä latausvirtaa.
 
Ihan sama otatko vaiheiden välistä (400V) vai vaiheiden ja maan välistä (230V) tehoa 11kW tasaisesti kuormittaen, niin sulakkeilla menee kullakin 16A virtaa eli 3 x 16A. Laske vaikka itse.

Tai ilman tasaista kuormitusta (ja ilman muuta kuormitusta):
- jos otat 7,4kW kahden vaiheen välistä (400V) niin kahdella sulakkeella näkyy 18,5A virta. Resistiivisellä kuormalla kumpikin on 60° sivussa jännitteestä.
- jos otat 3,7kW vaiheen 1 ja maan välistä ja 3,7kW vaiheen 2 ja maan välistä, niin kahdella sulakkeella näkyy 16A virta. Resistiivisellä kuormalla kumpikin on samassa vaiheessa jännitteen kanssa.
Eikös jossain (volkkarissa?) ollut yksi- tai kaksivaiheinen laturi, 1 vaiheella 3,6kW ja 2 vaiheella 6kW, ja nimenomaan niin että se 2 vaiheinen oli käytännössä vaan sama laturi 400V.
 
Eikös jossain (volkkarissa?) ollut yksi- tai kaksivaiheinen laturi, 1 vaiheella 3,6kW ja 2 vaiheella 6kW, ja nimenomaan niin että se 2 vaiheinen oli käytännössä vaan sama laturi 400V.
Tripleteissä latauslaite on 2x16A eli auto ottaa 7,2 kW tehlla maksimissaan. 400 V en tiedä, ihan normaalilla 3x16A latauslaitteella tuota latailen kotona.
 
Tripleteissä latauslaite on 2x16A eli auto ottaa 7,2 kW tehlla maksimissaan. 400 V en tiedä, ihan normaalilla 3x16A latauslaitteella tuota latailen kotona.
Tuo on kuitenkin 2x 230v nollaa vasten, eikä 400v vaiheiden välillä, jos 7,2kW ottaa.
 
Tuo on kuitenkin 2x 230v nollaa vasten, eikä 400v vaiheiden välillä, jos 7,2kW ottaa.
Lähinnä siis sitä tarkoitin, että tuskin volkkarilla on mitään 400 V viritelmää, kun tuo tripletin 2x16A on se "vanha" ratkaisu joka oli myös e-Golfissa.
 
En tietenkään pidä täysin mahdottomana että jossain euroautossakin olisi vaiheiden välistä lataus, mutta kyllä tuo 6kW vaiheiden välistä kuulostaa tyypilliseltä jenkkijutulta. Siellähän vaiheet on tyypillisessä asuintalossa 180 asteen erolla eli vastakkaiset ja niitä on kaksi. Eli yksi vaihe 120V ja kaksi vaihetta 240V. 6kW on siellä tyypillinen lataustehto eli 25A * 240V.

Toki sit taas siellä ei olisi 3,7kW yhdestä vaiheesta :hmm:
 
Mikäs on ketjulaisten näkemys tämän auton hintatasosta?


Tarjosivat ihan mainiota vaihtohintaa ja rahoituskin oli (nyky-ympäristössä) varsin kohtuullinen. Mietin, josko tuosta saisi luoetettavan pelin pariksi, kolmeksi vuodeksi.

EDIT: Pahus, nyt taisi tulla väärään ketjuun. Pahoittelut.
 
Mikäs on ketjulaisten näkemys tämän auton hintatasosta?


Tarjosivat ihan mainiota vaihtohintaa ja rahoituskin oli (nyky-ympäristössä) varsin kohtuullinen. Mietin, josko tuosta saisi luoetettavan pelin pariksi, kolmeksi vuodeksi.

EDIT: Pahus, nyt taisi tulla väärään ketjuun. Pahoittelut.

Ei tuo nyt omiin silmiin ainakaan edulliselta vaikuta. 2020 ja 50k rullattu, keskikoon akku. About samalla rahalla saa saman ikäistä Tessua.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?

Työn osuuden saa laitettua kotitalousvähennyksiin ja sieltä saa takaisin 40-60%. Se on kyllä totta että sitä myöten hinnat ovat vähän nousseet.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Vajaat 300€ maksoin tarvikkeineen kahden 3-vaihe pistorasian asennuksesta + tarvikkeista (vikavirtasuojaa yms). Toinen rasia tuli ulos ja toinen sisälle, useita metrejä veti kaapelia + läpivientiin seinästä meni aikaa.
Kai nämä hinnat vähän paikkakuntakohtaisia, PK-seudulla saa varmaan kertoa maakuntien hinnat jopa kahdella...
 
Joku voisi sanoa, että se vasta typerää onkin, että polttaa talonsa ja menettää (vakuutus)rahansa, kun tietentahtoen tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla laturilla latailee pistokkeesta, jota jatkuvaan kuormitukseen ei ole tarkoitettu :kahvi:
Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.

 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Kyllähän tuo aika tuuhea hinta on, ellei tuon takia tuntikaupalla matkaa tule.
 
Pitää paikkansa näillä lämpötiloilla, mutta ei oikein kylmemmällä. Itse jouduin auton ostaessa tuolla 13A:lla pärjäämään (ennen kuin sain itse latausaseman asennettuksi), ja vaikka teoriassa sen pitäisi pystyä yössä lataamaan täyteen niin kylminä viikkoina (-15C keskiarvolla) se ei toteutunut. Akun lämmitykseen meni niin suuri osa, että itse lataamiseen ei oikein riittänyt potkua vaan auto ilmoitteli että 1kW teholla meni akkuun, loput lämmitykseen. Viikonloppu pelasti, koska joka päivä jäätiin hieman jälkeen. Puhumattakaan Teslan kanssa siitä että autoa pitää esilämmittää jotta pääsee edes sisään sinne ja sehän ei helpota alkuunkaan kylminä päivinä.

Mitenkään kovin energiataloudellista se ei ollut että akkua lämmitettiin 12h yössä. 11kW laturilla tuota akkua ei tarvitse lämmittää niin pitkään, jolloin hyötysuhde latauksessa kasvaa ja sen huomaa varsinkin erittäin kylminä päivinä.
Tuli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?

Se voisi mielestäni selittää että pakkasella niin suuri osa latausenergiasta käytetään akun lämmittämiseen, koska käsittääkseni LFP:llä on omia erityisongelmiaan kylmänä latailussa, verrattuna NCA ja NMC-akkuihin.

EDIT: Niin joo autoni akku oli aamuun klo 6:45 mennessä ehtinyt latautua jo 87% tasolle mikä riitti taas enemmän kuin hyvin tämän päivän ajoihini, yöllä oli kai jotain -4 astetta pakkasta, ja siis 1x10A lataus käynnissä. En tiedä näkisinkö esim. OBD2-lukijalla millaisella teholla autoni oikeasti lataa eri lämpötiloissa ja paljonko menee muuhun (esim. mahdolliseen akun lämmitykseen). Nyt yritin vain karkeasti päätellä ja laskella siitä kuinka paljon auto oli vielä vajaa 100%:sta ja paljonko auto itse arvioi vielä menevän aikaa täyteen lataukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Onkos kellään mitään ajatuksia siitä, josko latailisi sähköautoa suoraan 48v DC järjestelmästä? Vai kannattaako säätää akustot ja aurinkopneelit niin, että auto saa vaikka sen 300-400V DC syötön silloin kun virtaa löytyy?

Taustalla siis tavoite täyteen sähköverkkoriippumattomuuteen akustoilla ja erilaisilla omavaraisilla energian generointiratkaisuilla.
 
Onkos kellään mitään ajatuksia siitä, josko latailisi sähköautoa suoraan 48v DC järjestelmästä? Vai kannattaako säätää akustot ja aurinkopneelit niin, että auto saa vaikka sen 300-400V DC syötön silloin kun virtaa löytyy?
Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.
 
85D oli eka ässä, 13A virralla normi töpöstä pärjättiin eka talvi hyvin. Latasi -30 pakkasilla myös riittävästi. 30-40% yössä riippuen mihin aikaa illasta johto kiinni. Lähtö 7:00 arkisin ja 60km ajoa yleensä päivässä. Nykyne 100D lataa myös 10A virralla talvella ihan ok mummola reissuilla. Toki vauhti ei huimaa päätä mut lämmittää akkua 30min ja taas lataa tunnin pari ja taas lämmittää. Jos pakkasta siis -20 tai enempi.

Ässät ainakin lämmittää sykleissä pakkasella. En ota kantaa rauta akku perus kolmosiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 955
Viestejä
5 137 659
Jäsenet
82 083
Uusin jäsen
PCOVERMAC

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom