Meidän perheessä tuo ongelma on ratkaistu sillä että vaimolla ja lapsilla ei ole ajokortteja.
Helpottaisi kyllä elämää jonkin verran jos vaimolla olisi, nyt toimin hänelle liian usein kuskina ajoissa joissa minua ei tarvita. Voisin jäädä kotiin kaivelemaan nenääni.
Kulujahan ne on molemmat, joten miksei sitä arvonalenemaa voisi kuitata pois säästetyillä polttoainekustannuksilla? Arvonalenema tietysti kysymysmerkki ennenkuin auton laittaa kiertoon. Polttoaine - ja energiakuluja taas voi laskea ja arvioida "lennosta".
Itse juuri laskelmoin että viimeisen 4kk aikana sähköautolla tullut säästöä aiempaan dieseliin verrattuna n. 1700€. Eli vuodessa tulisi n.5k€, joka reippaasti yli 10% ajoneuvon arvosta.
Huoh, mun puolesta arvonaleneman voi kuitata vaikka marjanpoimintatuloilla mutta se ei nyt ollut se pointti, arvonalenema on olemassa vaikka bensakuluissa säästäisi kuinka paljon.
Nyt ei siis puhuttu kokonaiskustannuksista vaan arvonalenemasta nimenomaan.
Huoh, mun puolesta arvonaleneman voi kuitata vaikka marjanpoimintatuloilla mutta se ei nyt ollut se pointti, arvonalenema on olemassa vaikka bensakuluissa säästäisi kuinka paljon.
Nyt ei siis puhuttu kokonaiskustannuksista vaan arvonalenemasta nimenomaan.
Kirjoitinkin näin " Arvonalenema tietysti kysymysmerkki ennenkuin auton laittaa kiertoon."
Ja kuten jo aiemmin tässä topicissa on mainittu, autoilun kokonaiskustannukset kiinnostaa, joten miksi pitää vängätä vain arvonalenemasta?
Marjanpoimintatulot ei kyllä suoranaisesti liity autoiluun, joten ei ehkä niitä kannata huomioida. Toki jos siihen aletaan, niin verottomia km-korvauksia samalla ajanjaksolla makseltu näköjään reilut 2800€... Lisäksi tietysti palkkaa "marjojen poiminnasta".
Jottei menisi offtopiksi kokonaan, niin mitä ne kotilatauksen (3x16A, eli 11kw) lataushäviöt arviolta on? Itse arvioinut 15%, mutta vain arvio... Ja voiko noita lataushäviöitä jotenkin pienentää? Esim. käyttämällä 3x8A ?
En minä vänkää arvonalenemasta, totesin vain että se on olemassa riippumatta bensakulujen säästöistä. Jos olet tämän kanssa eri mieltä niin sitten en pysty auttamaan.
Kokonaiskustannuksista en ole sanonut mitään, se varmasti kiinnostaa sinua ja monia muitakin mutta nyt nimenomaan puhuin arvonalenemasta joka on eri asia kuin kokonaiskulut.
Sähköautojen pitkän aikavälin arvonalenemaa on aika vaikea arvioida. En nyt ainakaan arvioisi sitä nollaksi, tosin en edes yrittäisi arvioida miten polttomoottorisissa.
Oma veikkaus on, että kun sähköautojen valmistajat saavat toimitukset kuntoon alenee niiden arvo ihan yhtä nopeasti kuin polttomoottoriset historiallisesti. Jos tulee samalla edullisempia malleja markkinoille voi pudotus olla nopeampikin.
Sähköautojen pitkän aikavälin arvonalenemaa on aika vaikea arvioida. En nyt ainakaan arvioisi sitä nollaksi, tosin en edes yrittäisi arvioida miten polttomoottorisissa.
Oma veikkaus on, että kun sähköautojen valmistajat saavat toimitukset kuntoon alenee niiden arvo ihan yhtä nopeasti kuin polttomoottoriset historiallisesti. Jos tulee samalla edullisempia malleja markkinoille voi pudotus olla nopeampikin.
Juur oli uutinen että sähköautojen valmistuskustannukset on nousseet rajusti akkumateriaalien takia.
Veikkaan että nykyiset "edulliset" sähköautot tulevat olemaan entistä ankeampia sisutuksessa ym. tulevaisuudessa. Siitä tulee uusi normaali.
Onhan niitä muitakin tapoja leikata kulutusta, esim. saamalla auton painon sinne tonnin paikkeille (kuten se Renaultin konseptiauto) ja miksei pienillä kinniäisillä allekin. Megane e-tech on myös suhteellisen kevyt auto kokoonsa nähden, joten sisänsä niiden kaikkien autojen ei tarvitse olla SUV kokoluokkaa.
Toki akkujakin kehitetään, mutta itse epäilisin että ennemmin auton hintaa leikataan kaikilla muilla tavoilla kuin akkukemiaa kehittämällä. Enkä siis tarkoita että tämä olisi huono asia.
Toki autojen hinnat ovat kovat kun kysyntää riittää enemmän kuin tarjontaa.
No onhan sitä viimeiset sata vuotta kehitetty. Radikaalia useamman kertaluokan tehokapasiteetin lisäystä per kilo ei ole saatu aikaan. Tulevat solid state-akutkaan ei ole mitään game changereita.
No onhan sitä viimeiset sata vuotta kehitetty. Radikaalia useamman kertaluokan tehokapasiteetin lisäystä per kilo ei ole saatu aikaan. Tulevat solid state-akutkaan ei ole mitään game changereita.
Vaan eipä ole ollut motivaatiota juuri kehittää ennen moderneja sähköautoja. Jos polttomoottori ei olisi voittanut aikanaan sähköautoja oltaisiin huomattavasti pidemmällä.
Vaan eipä ole ollut motivaatiota juuri kehittää ennen moderneja sähköautoja. Jos polttomoottori ei olisi voittanut aikanaan sähköautoja oltaisiin huomattavasti pidemmällä.
Tuo on täysin harhaa. Sähköauto on ollut todella kauan aivan valmista/toimivaa tekniikkaa, ainoastaan akut on ongelma ja niitä kaikenlaisia akkuja on ollut koko ajan lukemattomissa sovelluksissa käytössä ja paine kehitykseen on ollut. Ei siihen mitään sähköautoja ole tarvittu.
Tällä hetkellä kyllä sähköautot ja sähköverkkotason varastointiratkaisut tarjoaa aika lailla ennennäkemättömän kannustimen kehittää jotain uutta. Ei akuissa kovin kauaa ole ollut tilannetta, jossa maailmanlaajuisesti ei yksinkertaisesti ole riittävästi materiaaleja kattamaan kaikkea nähtävillä olevaa kysyntää.
Ihmesistä tulee yllättävän kekseliäitä kun on pakko. Ehkä sitten kallistuvat lyhyellä aikavälillä, mutta sitä todennäköisemmin tulee kohta innovaatioita.
Mä mietin tätä just aika paljon. Audi Q4 tilauksessa jo vuoden ja hinta isommalla akulla alle 50k (48k hankintatuen kanssa). Tähän päälle vielä hyvä tarjous nykyisestä autosta vaihdossa joka tavallaan tekee tosta vielä edullisemman. Nyt just tuli tilaisuus uuteen kämppään jonka myötä autoilu varmaan vähenee merkittävästi. Ollaan pähkäilty peruisko tuon, vai luottaisko ettei tuossa nyt kauheasti häviäisi vaikka hetken ajelisi ja kattoisi miltä tuntuu…
Tällä hetkellä kyllä sähköautot ja sähköverkkotason varastointiratkaisut tarjoaa aika lailla ennennäkemättömän kannustimen kehittää jotain uutta. Ei akuissa kovin kauaa ole ollut tilannetta, jossa maailmanlaajuisesti ei yksinkertaisesti ole riittävästi materiaaleja kattamaan kaikkea nähtävillä olevaa kysyntää.
Sähköverkkotasolla homma on paljon helpompaa. Keveys, pieni tilavuus, suuri energiatiheys ja vähäinen lämpötilasensitiivisyys on aivan kynnyskysymyksiä ajoneuvoissa muttei juurikaan sähköverkossa. Sähköverkossa lähinnä edulliset materiaalit mutta ajoneuvoissa kaikki em. vaatimukset pitäisi täyttyä.
Voi olla ettei siihen meidän vinkkelistä ikinä pystytä.
Olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko sähköautojen hintakorotusten taustalla on ollut katteiden korotus, kun se inflaation varjolla on ollut mahdollista, ja paljon todellisten valmistuskulujen nousu.
No joo on ihan totta että sähköverkkokäyttöön ja sähköautokäyttöön tulee eri ratkaisut tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kummankin suhteen on kuitenkin suuri motivaatio kehittää jotain muuta Li-ion tilalle.
Olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko sähköautojen hintakorotusten taustalla on ollut katteiden korotus, kun se inflaation varjolla on ollut mahdollista, ja paljon todellisten valmistuskulujen nousu.
"18.11.2022
Konsulttiyhtiö AlixPartnersin laskelmat kertovat täyssähköauton materiaalikustannusten asettuneen syyskuussa keskimäärin 5 076 dollariin eli noin 4 897 euroon. Kasvua vuoden 2020 keskimääräisestä kustannuksesta on tullut peräti 2 152 dollaria eli 2 076 euroa. Polttomoottoriautojen kohdalla, mukaan lukien hybridit, keskimääräinen materiaalikustannus oli syyskuussa 1 851 dollaria (1 786 euroa), kun vuonna 2020 vastaava luku oli 1 475 dollaria (1 423 euroa).
Sähköautojen materiaalikustannukset ovat siis kasvaneet 74 prosenttia, kun polttomoottoriautojen kohdalla kasvua oli 25 prosenttia".
"18.11.2022
Konsulttiyhtiö AlixPartnersin laskelmat kertovat täyssähköauton materiaalikustannusten asettuneen syyskuussa keskimäärin 5 076 dollariin eli noin 4 897 euroon. Kasvua vuoden 2020 keskimääräisestä kustannuksesta on tullut peräti 2 152 dollaria eli 2 076 euroa. Polttomoottoriautojen kohdalla, mukaan lukien hybridit, keskimääräinen materiaalikustannus oli syyskuussa 1 851 dollaria (1 786 euroa), kun vuonna 2020 vastaava luku oli 1 475 dollaria (1 423 euroa).
Sähköautojen materiaalikustannukset ovat siis kasvaneet 74 prosenttia, kun polttomoottoriautojen kohdalla kasvua oli 25 prosenttia".
Eiköhän se niin mene, että esim osamaksua maksava autoilija katsoo paljonko se on per/kk. Siihen sitten lisätään pa-kulut ja sähkö päälle jos vaikka ajelee ladattavalla hybridillä. Lisäksi vuoden vakuutus ja ajoneuvovero jaettuna 12. Jos ei ota katsastusta ja huoltoja yms rengaskuluja mukaan, niin varmaan voi jo laskea onko varaa ostaa/onko kannattavaa vaihtaa esim. 60t€ sähköautoon, jonka osamaksu varmaan tuplautuu perus 250-400e mitä varmaan yleensä ihmisillä on. Jos on niin hyvätuloinen, että on vara laittaa vaikka tonni lyhennykseen kuussa (tai pariskunnalla tarve vain yhdelle autolle a500€) ja auto vaihtuu viim. 3 vuoden kohdalla, niin sähköauton hankinassa varmaan on muut asiat mielessä kuin pelkät kk kulut. Yleensä suomalainen ihminen kuluttaa kaiken mitä tulee palkkana ja auto valitaan sen mukaan että ei jätä tielle ja on halpa pakollinen kk kulu. Tähän sähköautot on vielä liian kalliita suurimmalle osaa. Tulee halvemmaksi ajaa muutaman tonnin autolla ja kädet ristissä toivoa että pärjää ilman tuhansien remontteja.
No ei aivan näinkään. AC laturi ei edes kykene siirtämään virtaa sillä teholla mitä lämmitys vaatii. Lataus toki alkaa heti kun lämmitys käynnistyy, mutta akkua siinä hiukan kuluu. Sähköauton esilämmitys kestää 5-10 minuuttia. Tämä ei ole millään tavalla verrannollinen polttiksiin muutenkaan.
Näistä luvuista vaan ei sinänsä selviä yksittäisen sähköauton materiaalikulut. Eli jos kaikkien sähköautomallien materiaalikulut pysyisivät ennallaan, mutta isoakkuisten osuus lisääntyisi, niin tuo luku kasvaisi silloinkin.
??
Lähes kaikki uudemmat 3x16A. Uutta Tojotaakin taitaa saada uusiin tilauksiin 3x16A latauksella.
Vanhemmissa sähkäreissä monessa tuo 1-vaiheinen(1x32A)
Jos tarkoitat hybridejä, niin edelleenkin lähes kaikki 1-vaiheisia. Niihin ei juurikaan kannata 3-vaiheista laittaa. Mitsun Outlanderi on jopa DC latauksella varustettu hybridi.
Taitaa mennä iloisesti ristiin nyt se, mistä tehosta puhutaan. Täyssähköautojen laturit pääsääntöisesti vähintään sen 3x16A mutta läheskään kaikki autot eivät vietä öitään kytkettynä 3x16A sähkötehoon vaan ovat kiinni suko-pistokkeissa.
Taitaa mennä iloisesti ristiin nyt se, mistä tehosta puhutaan. Täyssähköautojen laturit pääsääntöisesti vähintään sen 3x16A mutta läheskään kaikki autot eivät vietä öitään kytkettynä 3x16A sähkötehoon vaan ovat kiinni suko-pistokkeissa.
3,7 kw:lla latauksessa Outlander PHEV ainakin syö akkua jos lämmitys on päällä. Pitäisi laittaa Defa sisätilanlämmitin ja kahden johdon taktiikka talveksi. Boksiin tulee 3x16A mutta rajoitettu softalla kun ei toi auto enempää kuitenkaan ota.
Se on tietenkin totta että noita schukopistokkeesta lataavia varmasti on paljon tällä hetkellä. Sen kuitenkin pitäisi olla vain tilapäisratkaisu. Aika moni omakotitalossa asuva kuitenkin sen 11kW tai 22kW aseman itselleen asennuttaa. Ja uusissa rivareissakin näkyy olevan 11-22 kW latauspisteet. Myös joihinkin vanhoihin niitä on asennettu. Varmasti useimmat 70-100kWh akun omistavat haluaisivat kotiin nopeamman kuin 1,8kW (tai "super-Schukolla) 3,7kW latauksen, että auton saa alle vuorokaudessa ladattua.
Taitaa mennä iloisesti ristiin nyt se, mistä tehosta puhutaan. Täyssähköautojen laturit pääsääntöisesti vähintään sen 3x16A mutta läheskään kaikki autot eivät vietä öitään kytkettynä 3x16A sähkötehoon vaan ovat kiinni suko-pistokkeissa.
Itsellä on 3x16A (11kW) latausasema kotona, jota pystyy säätämään 6-16A välein. Kotona en ole kertaakaan käyttänyt autojen mukana tullutta 1-vaiheista tilapäislaturia. Yleensä rajattu 8A, mutta Korealaisissa saa säädettyä tuon suko laturin 8-12A väliin.
Ei se 3x16A ole kovin kummoista tekniikkaa kiinteistön sähköissä. Voimavirtapistokkeeseen muutaman satasen piuha kiinni tai yksi sähköveto latauspaikalle ja siihen 400-1000€ latausasema.
Ei se 3x16A ole kovin kummoista tekniikkaa kiinteistön sähköissä. Voimavirtapistokkeeseen muutaman satasen piuha kiinni tai yksi sähköveto latauspaikalle ja siihen 400-1000€ latausasema.
Toki pitää huomioida että monesti pääsulake 3x25A, ettei lämmityskautena samaan aikaan laita sähkökiuasta päälle, jos laturi nappaa täyden 16A lataukseen.
Outlanderin omalla 9,4A latauslaitteella kestää suurin piirtein sama aika saada akku täyteen lataukseen lämmityskäytön jäljiltä kuin minkä ajan valitsee esilämmitykselle, eipä tuo näillä keleillä tehtävä 20min esilämmitys kamalasti akusta virtaa vie.
Meillä erillistalossa on sellainen tilanne että ilman laajaa sähköremppaa ei ole mitään mahdollisuutta saada voimavirtaa autokatokseen, joten normaalilla 10A sulakkeen pistorasialla on pärjättävä. Ei tuo ole mikään ongelma jatkossakaan täyssähkön kanssa, siitä saa edelleen sen 30tkm ajojen verran ladattua vuodessa, ainoastaan pörssisähkön kanssa ei pysty halpoja tunteja hyödyntämään.
Teknisesti jos pistorasiat on mitoitettu oikein niin ei ole mitään estettä jatkuvaan käyttöön. Minulla on 11kW voimavirtalaturi ja Teslan mukana tullut max 13A latauskaapeli. Useimmiten käytämme kuitenkin tuota hitaampaa laturia, yön aikana akku on joka tapauksessa täynnä.
Miksikö? Tuo ohuempi kaapeli on mukavampi käsitellä ja akulle pitkässä juoksussa suotuisampi ladata pienemmällä teholla. Voimavirran tehoa saisi toki laskettua, mutta ei niin alas kuin tuo schukolaturi.
Nyt kyllä puhut höpöjä jos väität että on merkityksellistä eroa lataako auton omalla laturilla kolmella vaiheella vs yhdellä vaiheella.
Se toki on tiedossa, että DC pikalataus paljon käytettynä lyhentää akun elinikää havaittavasti, mutta nuo auton sisäisten ac-latureiden tehot on niin alhaisia akun kokoon nähden että en todellakaan lataisi jollain tilapäispiuhalla seinälaturin sijaan akkua säästääkseni.
Jos palataan taas valtakunnan sähköverkon, kiinteistöjen vähköverkon ja sähkön riittävyyden parista sähköautoihin...
Kaivelin Ioniq 6:sen speksilistoja kun auto sattuu kiinnostamaan. Osaako joku keksi syytä sille, että miksi 4wd versiolle listataan cw arvoksi 0.246 vs. takavedon 0.219? Se oli toki tiedossa, että speksien mukainen range on pienempi 4wd:lle, mutta miksi ihmeessä se vaikuttaa noin paljon ilmanvastukseen? Mukavasti on ilmoitettu range sekä 18" että 20" nakeilla. Vaikea keksiä syystä kyllä noiden isompien hommaamiseen.
Itselläkin ladattavalla hybridillä 11kw latausmahdollisuus (voimavirtapistokkeesta) kotona, mutta laturista on rajoitettu yleensä 8 amppeeria (eikä auto ottaisi kuin sen 3,7kW tehoa kuitenkaan). Mukana tullut schukolaturi on joko 8 tai 12A (tai tarkemmin latauksen voi rajoittaa auton asetuksista). Sitä tuli käytettyä ennen, mutta laitoin takakonttiin ettei tarvitse erikseen lähteä irroittelemaan kun joskus tarvitsee reissussa ja on sitten aina mukana.
16A ja 3,7kW tulee käytettyä jos yötunnit kortilla, hinnanvaihtelut rajuja ja/tai päivällä pitää vähän nopeammin saada virta täyteen.
Tuo 11kW laturi tuli hankittua ihan senkin takia, että piuhan irroittaminen ja kiinnittäminen vaatii sen 50 sentin käden siirron, joten vaiva on mahdollisimman pieni. Lisäksi on sitten sellainenkin taloudessa jos/kun tulee tarvetta. Tehon vaihtaminen käy laturista suht näppärästi, joten sinänsä en tiedä onko tuolla virran rajoittamisella mitään väliä, mutta koska se on helppoa niin miksei sitten tehdä. Ei siitä akulle varmasti haittaa ole.
Jos palataan taas valtakunnan sähköverkon, kiinteistöjen vähköverkon ja sähkön riittävyyden parista sähköautoihin...
Kaivelin Ioniq 6:sen speksilistoja kun auto sattuu kiinnostamaan. Osaako joku keksi syytä sille, että miksi 4wd versiolle listataan cw arvoksi 0.246 vs. takavedon 0.219? Se oli toki tiedossa, että speksien mukainen range on pienempi 4wd:lle, mutta miksi ihmeessä se vaikuttaa noin paljon ilmanvastukseen? Mukavasti on ilmoitettu range sekä 18" että 20" nakeilla. Vaikea keksiä syystä kyllä noiden isompien hommaamiseen.
AC latauksessa viittasin tavalliseen schuko laturiin ja teholuokkaan 1 x 8-12A, joka on ehdottomasti yleisin lataustapa. Järkikin varmaan sanoo, että 11kW ja 22kW lataustehoissa riittää kapasiteettia lämmitykseen.
Ok, kannattaa varmaan silloin puhua 1-vaihe latauksesta tai suko-latauksesta tms ettei mene termit sekaisin, ainakin itselleni "AC-lataus" tarkoittaa lähtökohtaisesti jotain muut akuin 1x8-12A latausta.
Tietysti näin, mutta suurimmalle osalle myös 3,6kW latausasema tai karavaani pistorasia (3,6kW) on ihan riittävä, koska yön aikana saa taas auton täyteen. Tietty hitaammalla latauksella ei pysty ihan niin tarkasti kikkailla halpojen tuntien latausta jos kotona on pörssisähkö käytössä.
Sahkoautosta alkaa hyotymaan taloudellisesti 75km tyomatkan kohdilla jolloinka latausta joku 15kwh. Tekee 8 ampeerin piuhalla sen 8 tuntia. Keskimaarainen tyomatka 52km.
Joo itellä ois 110km per päivä mut ei lataus mahdollisuutta himassa toistaiseksi. Oon harkinnu et riittäiskö Model 3 LR siihen että pääsis töissä latailemaan