Yleistä keskustelua sähköautoista

Ryhmään tuli kuvien kera postaus kansanvaunusta.

Yhden Volkkarin vuosikertomus

Tänään tulee vuosi täyteen siitä, kun ostin K-Autosta Volkswagen ID.5 GTX:n. Auto oli vain parivuotias ja vähän ajettu – 21 500 km mittarissa. Sen siis piti olla lähes uusi ja huoleton hankinta merkkiliikkeestä, mutta se onkin osoittautunut surkeaksi murheenkryyniksi. Vuoden aikana se on ollut korjaamolla eri syistä yhteensä 40 päivää. Siellä se on nytkin.

Kuvassa autoni on lähdössä viimeisimmälle korjaamoreissulle 30.9. Matkamittarissa 31 438 km. Vikaantunut etumoottorin elektroniikka rikkoi suojaelektroniikan ja laukaisi pyrosulakkeen. Auto sammui vauhdissa, mutta sain onneksi rullattua sivuun ilman isompaa vaaratilannetta. Kahden viikon vianmäärityksen jälkeen korjauksen hinnaksi ilmoitettiin 10 500 euroa. Akkutakuu ei kata, muita takuita ei ole.

Tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen vika tässä autossa. Luottamus Volkswagenin laatuun on ollut monesti aiemminkin koetuksella, mutta viimeistään nyt se romuttui täysin.

Romuksi on mennyt myös luottamukseni auton myyjään, K-Autoon. Korjauskustannusten ohessa he ilmoittivat oman näkemyksensä kustannusten jaosta. Se ei kuulostanut reilulta eikä perustellulta. Hain konsultaatiota KKV:n asiantuntijalta, joka laati asiasta kuluttajansuojalakiin ja KRIL:n päätöksiin perustuvan sovintoesityksen huomattavasti järkevämmällä jakosuhteella. Myyjä viittasi tälle kintaalla. K-Autoa eivät KKV:n näkemykset kiinnosta, heillä on omansa. Asia menee Kuluttajariitalautakuntaan ratkaistavaksi.

KRIL:n käsittely voi ruuhkan takia kestää jopa yli vuoden. Tämä on hyvin autoliikkeiden tiedossa. He voivat käyttää tilannetta hyödykseen ja sanella ehtoja mielivaltaisesti, tietäen että kuluttajan on käytännössä pakko suostua huonoihinkin ehtoihin. Heillä on ajokelvoton, kallis auto “panttina”. Harvalla on mahdollisuus seisottaa autoa pitkään tai teettää kymppitonnin remonttia tuosta vain muualla.

Tämä kertomus on yhden omistajan kokemus. Tiedän, etten ole ainoa, mutta toisaalta on myös niitä, jotka ovat ajaneet omillaan 200 000 km joutumatta juuri edes lisäämään lasinpesunestettä. Kumpi arpa osuu omalle kohdalle? Volkkarin omistaminen on uhkapeli.
 
Surkeat on takuut volkkarilla. Lähtisin varmaan etsimään edullisempaa korjaamoa tuohon tapaukseen ja korvauksia sitten joskus sen kuluttajariitalautakunnan kautta.

Millä mentaaliakrobatialla takuuttomasta kalliista autosta saa huolettoman? :confused:

Onhan se aika poikkeuksellista, että 2v/20tkm autoon tulee kymppitonnin vika, joka vielä pitäisi kustantaa ilmeisesti suurelta osin itse.
 
Onhan se aika poikkeuksellista, että 2v/20tkm autoon tulee kymppitonnin vika,
On, mutta jollekin se maanantaikappale kuitenkin osuu vaikka ostaisi Toyotan (+ nythän auto on "jo" 3v/31tkm).
joka vielä pitäisi kustantaa ilmeisesti suurelta osin itse.
Tämä taas ei tule yllätyksenä, koska sitä takuuta ei enää ole ollut. Tai sitten saa olla aika sinisilmäinen, jos ajattelee vikojen menevän virhevastuun piikkiin ilman vääntämistä.
 
Ikäviä tilanteita kyllä, näistä syistä olen jättänyt Vw, Skodan pois auto valinnoista, samoin Mb. Jos ei uudelle autolle valmistajalta yli 2v uskalleta antaa takuuta, niin katson mielelläni muita merkkejä. Id7 jäi samasta syystä pois omalta hankinta listalta, vaikkakin muutenkin ajatukset muuttui korkeemman maavaran tarpeisiin.

Edit: Tuontiautoissa hieman erikoisempi tilanne kun useat tuontiautot mitä Suomessakin myynnissä Id7 osalta on 5v takuu.
 
Hetkinen... väittäisin ettei ole yhtäkään skodan sähkäriä toimitettu LFP:llä ja että 135kw latautuva on CATL:n prismaattisilla NMC kennoilla.
Jos näin on niin sekä myyjä, että lähes joka lähde on ollut väärässä tuon vaihdon suhteen. Seison korjattuna, eikä sillä itselle ole väliä kumpi siellä on.
 
Millä mentaaliakrobatialla takuuttomasta kalliista autosta saa huolettoman? :confused:
Eikös pari vuotta ja ~20 000 ajettu auto ole yhdeksän kertaa kymmenestä kokolailla huoleton ostos, ainakin parin vuoden ajan?
Tämä taas ei tule yllätyksenä, koska sitä takuuta ei enää ole ollut. Tai sitten saa olla aika sinisilmäinen, jos ajattelee vikojen menevän virhevastuun piikkiin ilman vääntämistä.
Tämä on kovin merkki-/toimipistekohtaista, varmaan myös korjauksen kustannusluokka sekä onko auto ostettu uutena vaikuttaa. Itsellä meni jokunen vuosi sitten vähän reilu tonnin remppa 100% Fordin piikkiin karvan vajaa vuoden takuun päättymisen jälkeen ilman mitään vääntöä. Kysyin huoltoon viedessä että voidaanko tulla vastaan kun auto oli mm. koronan johdosta todella vähän ajettu, eikä normaali kuluminen oikein selittänyt vikaantumista. Sanoivat että kysyvät ylhäältä ja viikon sisällä tuli ilmoitus että ei tule maksettavaa.
 
Tässä huomaa, että ihmiset ovat ostaneet kalliimman auton mitä ovat voineet oikeasti maksaa. Nyt on huomattu, että sähköautojen arvo laskee nopeammin mitä minimillä kerkiää maksamaan ja nyt porukka koittaa keksiä syitä kaupan purkuun.

Pari tapausta tiedän ihan tuttavapiiristä, missä rehellisesti sanottuna persaukiset tai vähintäänkin täysin kädestä suuhun elävät ihmiset hankkivat älyvapailla rahoituksilla alleen tuliterän sähköauton. Kusessahan nuo ovat autojensa kanssa viimeistään siinä kohtaa, kun ovat vaihtamassa autoa tai hankkitumassa siitä muuten eroon. Jostain syystä samojen naamojen omistuksessa ei ole ollut koskaan läheskään samaa hintaluokkaa olevia polttiksia, vaan jotain korkeintaan kymppitonnin bemareita. Ilmeisesti helppoheikkien myyntipuheet senttiä vaille ilmaisista kilometreistä ja lähes huoltovapaista kulkupeleistä ovat osuneet napakymppiin.
 
Jos näin on niin sekä myyjä, että lähes joka lähde on ollut väärässä tuon vaihdon suhteen. Seison korjattuna, eikä sillä itselle ole väliä kumpi siellä on.
On se silti vähän ihmeellistä, jos myyjä on väittänyt siellä olevan lfp-akku ja yhdestäkään lähteestä ainakaan internetin ihmeellisestä maailmasta ei tuollaista tietoa löydä. Volkkari/Skoda ei myöskään ole mitenkään vaihtamassa pelkästään lfp-akkuihin ja yhdessäkään autossa ei ole tuollaista akkua nyt ja tuskin on edes tulossa ihan heti jo nyt tuotannossa oleviin malleihin. Tuon Id Polon kanssakin on ainakin näillä tiedoilla lfp-akku on vain siinä halvimmassa mallissa pienellä akulla ja isompi akku olisi edelleen nmc-kemialla.
 
On se silti vähän ihmeellistä, jos myyjä on väittänyt siellä olevan lfp-akku ja yhdestäkään lähteestä ainakaan internetin ihmeellisestä maailmasta ei tuollaista tietoa löydä. Volkkari/Skoda ei myöskään ole mitenkään vaihtamassa pelkästään lfp-akkuihin ja yhdessäkään autossa ei ole tuollaista akkua nyt ja tuskin on edes tulossa ihan heti jo nyt tuotannossa oleviin malleihin. Tuon Id Polon kanssakin on ainakin näillä tiedoilla lfp-akku on vain siinä halvimmassa mallissa pienellä akulla ja isompi akku olisi edelleen nmc-kemialla.
Näin olen ymmärtänyt että LFP-akkuja suositaan pienempiakkuisissa autoissa joissa on myös hintapainetta. LFP kai painaa enemmän per kWh ja siksi sitä ei suosita isoimmissa akuissa, tulee kovin painavaa akkua ja autoa.

Joskus meinasinkin kysyä mikä lienee isoakkuisin LFP-henkilöauto, mielellään sellainen jota myydään Euroopassa. Veikkaus menee johonkin kiinalaiseen mutta kätissääkseni niidenkin isompiakkuiset versiot ovat muuta kuin LFP.
 
Näin olen ymmärtänyt että LFP-akkuja suositaan pienempiakkuisissa autoissa joissa on myös hintapainetta. LFP kai painaa enemmän per kWh ja siksi sitä ei suosita isoimmissa akuissa, tulee kovin painavaa akkua ja autoa.

Joskus meinasinkin kysyä mikä lienee isoakkuisin LFP-henkilöauto, mielellään sellainen jota myydään Euroopassa. Veikkaus menee johonkin kiinalaiseen mutta kätissääkseni niidenkin isompiakkuiset versiot ovat muuta kuin LFP.
Näyttökuva 2025-10-24 140252.png

Oisko tässä suurin LFP-akku?
 
Näin olen ymmärtänyt että LFP-akkuja suositaan pienempiakkuisissa autoissa joissa on myös hintapainetta. LFP kai painaa enemmän per kWh ja siksi sitä ei suosita isoimmissa akuissa, tulee kovin painavaa akkua ja autoa.

Joskus meinasinkin kysyä mikä lienee isoakkuisin LFP-henkilöauto, mielellään sellainen jota myydään Euroopassa. Veikkaus menee johonkin kiinalaiseen mutta kätissääkseni niidenkin isompiakkuiset versiot ovat muuta kuin LFP.
Suomessa on myynnissä 108,8/111 kWh LFP:

Screenshot_2025-10-24-14-07-48-72_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Näyttää tuo kuvassa oleva taksi vain hieman savuttavan eli aika hallittu palo? Vai saivatko sen sittenkin jotenkin sammumaan nopeasti? Jutuista tulee kuva että sähköautojen akkupalot ovat raivokkaita ja nopeita.
Sanottiinko maksumuurin takana olevassa uutisessa kyseessä olleen akkupalo vai miksi siitä täällä spekuloidaan?
 
Ainakin MEB alustan paloturvallisuus on parantunut kun noitahan Harri Salo jollain videolla kertoili että mitä sinne on lisäilty verrattuna ensimmäisiin generaatioihin.
Mitä nämä generaatiot tässä tapauksessa tarkoittavat ja missä autoissa ja vuosimalleissa rajat menevät?
 
Suomessa on myynnissä 108,8/111 kWh LFP:

Screenshot_2025-10-24-14-07-48-72_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
Onko näissä jotenkin surkeat ranget suhteessa akkukokoon vai miten WLTP on vain 530km joka vastaa karkeasti samaa mitä kilpailijat saavat jollain ~80kWh akuilla? Jännite on myös vähän hölmö, ei lataudu 400V latureilla suoraan ilman jotain kalliita / häviötä aiheuttavia step-up konversioita ja toisaalta 800V:n hyötyjäkään ei juuri saa.
-
No oikei, auto on kyllä myös kohtuu iso, mutta esim. Kia EV9 antaa vastaavia rangelukemia pienemmällä akulla?
 
Viimeksi muokattu:
Onko näissä jotenkin surkeat ranget suhteessa akkukokoon vai miten WLTP on vain 530km joka vastaa karkeasti samaa mitä kilpailijat saavat jollain ~80kWh akuilla? Jännite on myös vähän hölmö, ei lataudu 400V latureilla suoraan ilman jotain kalliita / häviötä aiheuttavia step-up konversioita ja toisaalta 800V:n hyötyjäkään ei juuri saa.
En tiedä selittyykö toimintamatka sillä mutta pitääpä tarkistaa ko. auton paino kun on noin iso LFP-akku. Just oli leikkautunut auton paino pois noista tiedoista.

Kiinnitin kyllä samaan huomiota kun esim. 87kWh akulla varustetulla Renault Scenicillä WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 622km. En verrannut ovatko "saman kokoluokan autoja" mutta ei kai Scenic ainakaan mikään pikkuauto ole.
 
Viimeksi muokattu:
Onko näissä jotenkin surkeat ranget suhteessa akkukokoon vai miten WLTP on vain 530km joka vastaa karkeasti samaa mitä kilpailijat saavat jollain ~80kWh akuilla? Jännite on myös vähän hölmö, ei lataudu 400V latureilla suoraan ilman jotain kalliita / häviötä aiheuttavia step-up konversioita ja toisaalta 800V:n hyötyjäkään ei juuri saa.
Bydit ovat jostain syystä olleet varsin kovakulutuksisia esim. Bjørnin testeissä ja ranget siksi jääneet melko kehnoiksi. Tuokin isoakkuisin versio on ilmeisesti yli 2600 kg auto omamassaltaan. LFP akku varmaan osaltaan lisää painoa, mutta muuallakin olisi varmasti parantamista.
 
Painon vaikutus ainakin motarilla / maantiellä on suhteellisen vähäinen. Kaupungissa sillä on enemmän väliä, mutta olettaisin WLTP-testissäkin sen olevan suhteellisen pienellä merkityksellä.
 
Onko näissä jotenkin surkeat ranget suhteessa akkukokoon vai miten WLTP on vain 530km joka vastaa karkeasti samaa mitä kilpailijat saavat jollain ~80kWh akuilla? Jännite on myös vähän hölmö, ei lataudu 400V latureilla suoraan ilman jotain kalliita / häviötä aiheuttavia step-up konversioita ja toisaalta 800V:n hyötyjäkään ei juuri saa.
On surkea range. Vehje on 1,75 m korkea, 1,96 m leveä ilman peilejä ja EU-omamassaa 2705 kg, mitkä yhdessä nostavat kulutusta. Kiinalaisen SUV-korin Cw tuskin on kärkiluokkaa. Pyöräkoko tuossa 108,8 kWh 530 km WLTP AWD:ssä on aika massiivinen 265/40R21, eli ilman- ja vierinvastusta sekä hitausmomenttia piisaa normaalia enemmän.

Noissa oli jo yllin kyllin selitystä, mutta lisäksi Björni joskus valitteli, että Blade antaa kuormitettaessa normaalia vähemmän energiaa moottorin suuntaan, eli toimisi lattialämmityselementtinä.


Edit. Cw on umpisurkea 0,335. Leveys oli 1,96 m ilman peilejä. Suuresta 1,75 m korkeudesta huolimatta maavara on niukka 150 mm, eli itse korin on korkeus on normaalia SUVia suurempi. Suomen sivuilla teknisissä tiedoissa luki omamassaksi 2630 kg. EU-omamassan pitäisi olla 2705 kg, joten nettisivuilta on unohtunut kuskin 75 kg. Vakuuttavaa toimintaa.


Edit2. Tuli näppäiltyä prosentit laskimeen. @zepi

Enyaq 85x/BYD Tang 108,8 kWh AWD:
-Netto 77/108,8 kWh
-Range 539 km/530 km
-WLTP Vehicle 14,29/20,53 kWh/100 km (+43,7 %)
-EU 2213 kg/2705 kg (+22,2 %)
-Lev. 1,879 m/1,955 m
-Kork. 1,616 m/1,745 m
-Maavara 181 mm/150 mm
-Korin korkeus 1,435 m/1,595 m
-"A" 2,70 m2/3,12 m2
-Cw 0,246/0,335
"CdA" 0,663/1,045 (+57,6 %)

Laitoin kasvuprosentit vain niihin, millä on merkitystä. Muut vain hämärtäisivät, koska niitä kerrotaan keskenään. Pienistä eroista tulee lopulta suuri ero, kun niitä kerrotaan.

Tangin kulutus on 43,7 % suurempi. Jos renkaiden Cr olisi molemmilla yhtä pieni, niin Tangin vierinvastus olisi 22,2 % suurempi. Poikkialaan en huomioinut renkaita. Ne saivat luvan mennä päikseen sen kanssa, että korit kapenevat ylhäällä. Kun poikkipinta-alat kerrottiin muotokertoimilla, niin Tangin ilmanvastus oli samassa nopeudessa uskomattomat 57,6 % suurempi kuin Enyaq 85x:n! Voin tunnustaa, että en ennen laskemista osannut arvata pienistä eroista tulevan noin suurta eroa.

Katsotaan vielä lopuksi, kuinka suuri pitäisi olla ilmanvastuksen osuus, jotta vastukset yhteensä olisivat Tangilla 43,7 % suuremmat, eli saman verran kuin WLTP Vehiclen erot. Oletan hyötysuhteet tässä kohtaa samoiksi.

x = Enyaqin ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta

(1 - x) * 1,222 + 1,576x = 1,437
0,354x = 0,215
x = 0,607

Jos hyötysuhteet olisivat samat, niin Tangin kulutus olisi 43,7 % Enyaqia suurempi silloin kun Enyaqin ilmanvastuksen osuus sen ajovastuksista olisi 60,7 % ja vierinvastuksen osuus 39,3 %. Tällöin Tangin tuhti massa (+22,2 %) ja CdA (+57,6 %) selittäisivät kokonaan sen 43,7 % suuremman kulutuksen.
 
Viimeksi muokattu:
On surkea range. Vehje on 1,75 m korkea, 1,96 m leveä ilman peilejä ja EU-omamassaa 2705 kg, mitkä yhdessä nostavat kulutusta. Kiinalaisen SUV-korin Cw tuskin on kärkiluokkaa. Pyöräkoko tuossa 108,8 kWh 530 km WLTP AWD:ssä on aika massiivinen 265/45R21, eli ilman- ja vierinvastusta sekä hitausmomenttia piisaa normaalia enemmän.

Noissa oli jo yllin kyllin selitystä, mutta lisäksi Björni joskus valitteli, että Blade antaa kuormitettaessa normaalia vähemmän energiaa moottorin suuntaan, eli toimisi lattialämmityselementtinä.
"Hyvänä puolena" range ei ehkä romahda pakkasessa niin paljon kun lämpöpumpulla saa siirrettyä hukkalämmöt kabiiniin...
 
"Hyvänä puolena" range ei ehkä romahda pakkasessa niin paljon kun lämpöpumpulla saa siirrettyä hukkalämmöt kabiiniin...
Näin on, ja akun suuren resistanssin lisäksi talviromahdusta ehkäisee erittäin suuret ajovastukset, koska silloin pelkkään liikkumiseen menee suhteessa enemmän energiaa kuin sisätilojen lämmittämiseen. Toki tuossa on paljon sisätilaakin, muttei niin paljon muita enemmän kuin ajovastusten ero muihin on.

Talvirangesta valittajat varmaan olisivat tyytyväisempiä sellaiseen sähköautoon, jonka kesäkulutus olisi yhtä paljon energiaa tuhlaava kuin 5 l/100 km dieseliä kuluttavalla autolla, eli noin 50 kWh/100 km. Tuon voisi toteuttaa normaalille sähköautolle matka-ajossa asentamalla keulaan, pohjaan ja perään 30 kW:n edestä kiukaiden vastuksia, joita hehkutettaisiin täysillä kesäisinkin. Silloin talvikulutus ei pahemmin pomppaisi ja range-vaikutus olisi vähäinen. ;)
 
Mitä nämä generaatiot tässä tapauksessa tarkoittavat ja missä autoissa ja vuosimalleissa rajat menevät?
Ei mitään käryä. Ainakin kohdassa 34 minuuttia käydään vähän eroja läpi:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=bWpeuuaFZHA&t=2176s&pp=2AGAEZACAcoFFUhzcnJpIHNhbG8gdm9sa3N3YWdlbg%3D%3D
 
En tiedä selittyykö toimintamatka sillä mutta pitääpä tarkistaa ko. auton paino kun on noin iso LFP-akku. Just oli leikkautunut auton paino pois noista tiedoista.

Kiinnitin kyllä samaan huomiota kun esim. 87kWh akulla varustetulla Renault Scenicillä WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 622km. En verrannut ovatko "saman kokoluokan autoja" mutta ei kai Scenic ainakaan mikään pikkuauto ole.
BYDeihin jos vertaa, niin Scenic on saman kokoinen, kuin Atto 3. Sitä isompi on Sealion 7, jota isompi on tuo seitsenpaikkainen Tang. Aika eri kokoisia siis.

Lisäksi BYDit eivät ole sieltä energiatehokkaimmasta päästä, eli kulutus on suurta.
 
En tiedä selittyykö toimintamatka sillä mutta pitääpä tarkistaa ko. auton paino kun on noin iso LFP-akku. Just oli leikkautunut auton paino pois noista tiedoista.

Kiinnitin kyllä samaan huomiota kun esim. 87kWh akulla varustetulla Renault Scenicillä WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 622km. En verrannut ovatko "saman kokoluokan autoja" mutta ei kai Scenic ainakaan mikään pikkuauto ole.

On täysin erikokoisia. Scenic E-Tech pituus 4470m, Tang 4970mm. Vähän kuin vertaisi BMW X1 ja X5 kokoluokkia.
 
On täysin erikokoisia. Scenic E-Tech pituus 4470m, Tang 4970mm. Vähän kuin vertaisi BMW X1 ja X5 kokoluokkia.
Pituus on kulutusta miettiessä vähän turha tieto. Toki se kasvattaa massaa, mutta tarkemmin pituuden massaa kasvattava kulutusvaikutus (vierinvastus) tulee huomioiduksi, kun käyttää ihan oikeita massoja, eikä jotain pituuden perusteella arvattua ("Tää on 0,5 m pidempi, joten sen vierinvastus on 20 % suurempi.").

Lisäksi pituus vaikuttaa ilmanvastuksen kannalta oleelliseen muotokertoimeen, mutta käänteisesti. Pääsääntönä mitä pidempi kappale sitä pienempi ilmanvastus. Tuossa pituus johtaa siis harhaan. Sen sijaan kannattaa etsiä muotokerroin, Cw tai Cd.

Autoissa pituuden myötä tulee tyypillisesti lisää leveyttä, ja SUVeissa myös korkeutta. Poikkipinta-ala vaikuttaa suoraan ilmanvastuksen. Jos ala tuplaantuu, niin myös ilmanvastustyöhön kuluva energia tuplaantuu, jos kaikki muu on samaa. Tässäkään ei ole fiksua käyttää pituutta ilmanvastuksen muutoksen arviointiin ("Tää on 0,5 m pidempi, joten se on varmaan 10 cm leveämpi ja 10 cm korkeampi, eli 1,21x ilmanvastus."), vaan autojen ilmoitettuja leveyksiä ja korkeuksia (ehkä maavara-ero huomioiden).


Jossain vaiheessa foorumilla herätti ihmetystä Elroqin jopa suurempi kulutus kuin Enyaqin, vaikka jälkimmäinen on pykälää pidempi. Pidemmän Cd on 85-mallille 0,246 vs. Elroq 85:n 0,261. Tuo ero yksinään Elroqin kulutusta selvästi enemmän kuin mitä se hyötyy pienestä keveyserostaan vs. Enyaq. Leveydessä ja korkeudessa Elroq oli 0,5 cm suurempi, mikä sekin vaikuttaa hieman.

Hyvin karkeasti laskien Cd * lev * kork:

Elroq 85: "CdA" = 0,261 * 1,884 m * 1,625 m = 0,799 m2

Enyaq 85: CdA" = 0,246 * 1,879 m * 1,620 m = 0,749 m2

Elroqin ilmanvastuksen voittamiseen menee samassa nopeudessa 6,7 % enemmän energiaa kuin Enyaqilla. Vastaavasti Enyaqin 26 kg suurempi massa tarkoittaisi samoilla renkailla 1,2 % suurempaa energiaa vierinvastustyöhön. Fillarivauhdissa Elroq voi viedä vähemmän, mutta maantiellä Enyaqin pitäisi viedä vähemmän, koska siellä ilmanvastuksen osuus on yli 50 % kulutuksesta ja 6,7 % > 1,2 %. WLTP Vehicle on Elroq 85:lle 13,4 kWh/100 km ja pidemmälle Enyaq 85:lle 13,1 kWh/100 km. Pidempi vei pidemmän korren, koska se oli vain hiukan raskaampi, eikä korimalli, leveys tai korkeus juuri muuttuneet. Silloin pidemmän luontaisesti parempi muotokerroin siivitti parempaan kulutukseen.


Toki BMW X1 vs. X5 tapauksessa massa, leveys ja korkeus kasvavat selvästi enemmän kuin muotokerroin paranee pituuden kasvaessa. Tokkopa edes paranee, sillä X5 on aika paljon enemmän möhkäle perästä ja muutenkin.

Tangin Sceniciä 0,5 m suurempi pituus yksinään ei siis toimi selityksenä Tangin suuremmalle kulutukselle. Tesla Model S/X ovat nekin pitkiä, mutta etenkin S:n muotokerroin on erinomainen ja alakin pieni eikä massa paha, joten kulutus on matala.


Pehmennetään lopuksi, että pituus on helppo ja nopea tapa hahmottaa kulutuksia, kunhan korimalli on sama molemmissa, ja tiedostaa, että eri merkkien välinen vertailu on aika epätarkkaa. Muotoilut ja pidemmän mallin lisäleveys ja -korkeus vaihtelevat niin paljon eri valmistajilla.
 
No pelkästään tavaratila on 20 cm kapeampi ja 25 cm lyhyempi. Vaikea sanoa mihin ne hieman GLS:ää pienemmät ulkomitat on saatu kadotettua.
Takatilat on suht samankokoiset. Reilun metrin leveä ja toista metriä pitkä jos kyseessä 5-paikkaiset autot. En tiedä mistä nuo mitat mahdoit ottaa :) Toki jos auto on 7-paikkainen niin takaboksi lyhenee vastaavasti molemmissa.
-Jari-
 
Viimeksi muokattu:
On täysin erikokoisia. Scenic E-Tech pituus 4470m, Tang 4970mm. Vähän kuin vertaisi BMW X1 ja X5 kokoluokkia.

Tang paljon isompi ja taitaa olla myös neliveto, joten turha noita on ihmetellä. WLTP on joka tapauksessa käytäntöön verrattuna mitä on.
 
BYDit tuntuvat ”järjestäen” (siis kahden mallin Sealionin ja Tangin perusteella) olevan melkoisen janoisia kulkineita :hmm: Ei tarvi itse siis niitä edes teoriatasolla harkita. Tuli taannoin kylläkin nopeasti kokeiltua Sealion, mutta se ei kyllä herättänyt allekirjoittaneessa mitään mielenkiintoa.
 
Polttisaikana kiinnosti kovasti moottoreiden tekniikka. Sähkisaikana ei kiinnosta yhtään moottorin tai akun tekniikka.

Pitääkö olla huolissaan?
 
Polttisaikana kiinnosti kovasti moottoreiden tekniikka. Sähkisaikana ei kiinnosta yhtään moottorin tai akun tekniikka.
Pitääkö olla huolissaan?
Ei minua kovin paljoa kiinnostanut polttisaikana moottoritkaan, mutta sähköautoissa kiinnostaa akun puolesta ehkä huollettavuus. Voi olla että jos akkujen käytännöllinen elinikä jossain vaiheessa ylittää selkeästi auton muun oletetun käyttöiän, sitten ei ehkä enää edes sekään. Vähän samalla tavalla kuin puhelimissa, ei kiinnosta enää vanhan puhelimen elvyttäminen uudella akulla jos se pyörii enintään jollain Android 7:lla.
 
Viimeksi muokattu:
Polttisaikana kiinnosti kovasti moottoreiden tekniikka. Sähkisaikana ei kiinnosta yhtään moottorin tai akun tekniikka.

Pitääkö olla huolissaan?
Huomannut aivan saman. Ei voisi yhtään vähempää kiinnostaa millä kemiallisella reaktiolla joku akkupakettini toimii. Näiden moottoreista nyt ei voi varmaan olla kovinkaan kiinnostunut ku kaikki samallaisia möykkyjä näissä.
Kyl kun polttiksia kävi koeajamassa niin merkittäviä eroja moottorin ja voimansiirtojen luonteessa ja muissakin käytännön ominaisuuksissa. Sähköautot on vähä että jos oot ajanu yhtä niin oot ajanut niitä kaikkia.
 
Varmasti aikanaan oli lukematon määrä hevosmiehiä ja höyrykoneoperaattoreita joita ei olisi voinut vähempää kiinnostaa polttomoottoritekniikka.

Silloin kun uusi tekniikka ei enää kiinnosta tiedän olevani liian vanha ja vika ei ole tekniikassa.
 
Varmasti aikanaan oli lukematon määrä hevosmiehiä ja höyrykoneoperaattoreita joita ei olisi voinut vähempää kiinnostaa polttomoottoritekniikka.

Silloin kun uusi tekniikka ei enää kiinnosta tiedän olevani liian vanha ja vika ei ole tekniikassa.
No jos olisikin jotain uutta ja ihmeellistä tämä tekniikka. Muistan kun nuorena oli radio-ohjattavia autojakin niin polttisauto oli 10 kertaa kymmenestä se mielenkiintoisempi tapaus. Eihän siinä sähköpelissä ollut oikeen edes mitään tutkimista. Vaikka joo sähkis vei kiihtyvyydellä ja luotettavuudellaan aivan täysin, akkukesto oli silloinkin se suurin päänvaiva polttikseen verrattuna.
 
Varmasti aikanaan oli lukematon määrä hevosmiehiä ja höyrykoneoperaattoreita joita ei olisi voinut vähempää kiinnostaa polttomoottoritekniikka.

Silloin kun uusi tekniikka ei enää kiinnosta tiedän olevani liian vanha ja vika ei ole tekniikassa.
Suurinta osaa sähköautoilijoista ei kiinnosta akun kemia tai moottorien tekniikka pätkän vertaa. Sama juttu tietokoneen käyttäjistä, ei kiinnosta mitä se kone on syönyt. Tällä palstalla eletään autistisessa kuplassa, joka ei vastaa massoja.
 
Viimeksi muokattu:
Polttisaikana kiinnosti kovasti moottoreiden tekniikka. Sähkisaikana ei kiinnosta yhtään moottorin tai akun tekniikka.
Itse vahtaa youtubesta kaikki akku ja sahkomoottori teknologia videot. Poltiksia katson silloin talloin ja yleensa lopetan kun siina uuden teknologian polttismoottorissa on 3 kertaa enamman liikkuvia osia.

Jos tulee joku uusi polttisautomalli niin en jaksa katsoa arvostelua.
 
Itse vahtaa youtubesta kaikki akku ja sahkomoottori teknologia videot. Poltiksia katson silloin talloin ja yleensa lopetan kun siina uuden teknologian polttismoottorissa on 3 kertaa enamman liikkuvia osia.

Jos tulee joku uusi polttisautomalli niin en jaksa katsoa arvostelua.
Ei taida 3x riittää vaan menee jonnki 10-100x enemmän osia
 
Itse vahtaa youtubesta kaikki akku ja sahkomoottori teknologia videot. Poltiksia katson silloin talloin ja yleensa lopetan kun siina uuden teknologian polttismoottorissa on 3 kertaa enamman liikkuvia osia.

Jos tulee joku uusi polttisautomalli niin en jaksa katsoa arvostelua.
Mulla vähän sama, että polttisautojen tekniikka ei koskaan oikein kiinnostanut eikä autot ylipäätään, mutta nykyään seuraan todella tarkkaan sähköautojen kehitystä akkukemiasta lähtien ja uusien mallien julkaisuja myös.
 
Suurinta osaa sähköautoilijoista ei kiinnosta akun kemia tai moottorien tekniikka pätkän vertaa. Sama juttu tietokoneen käyttäjistä, ei kiinnosta mitä se kone on syönyt. Tällä palstalla eletään autistisessa kuplassa, joka ei vastaa massoja.

Onkohan siten eksynyt väärään aiheeseen ja ja foorumille, jos kokee tarpeelliseksi ilmoittaa sivu toisensa jälkeen, ettei foorumin teema (teknologia) tai ketjun aihe (sähköautot) kiinnosta.

Ihan saman tason "autismia" se on olla kiinnostunut männänrenkaista ja puristuspaineista.
 
Takatilat on suht samankokoiset. Reilun metrin leveä ja toista metriä pitkä jos kyseessä 5-paikkaiset autot. En tiedä mistä nuo mitat mahdoit ottaa :) Toki jos auto on 7-paikkainen niin takaboksi lyhenee vastaavasti molemmissa.
-Jari-
Ihan videorevikoista katsoin mitä on mitattu. Eli kyllä on aika merkittävä ero, joskin varmaan isoin ero on toki hinnassa silti.
 
No pelkästään tavaratila on 20 cm kapeampi ja 25 cm lyhyempi. Vaikea sanoa mihin ne hieman GLS:ää pienemmät ulkomitat on saatu kadotettua.
Juuri edellä kerroit, että joltain videolta olet saanut tuon tiedon, että EQS SUV:n tavaratila olisi peräti 20 cm kapeampi ja 25 cm lyhyempi kuin GLS:n. Jos kyse on Autogefühlin videosta, niin huima ero autojen välillä johtuu kolmesta virheestä, jotka kaikki sattuvat olemaan EQS SUV:n vahingoksi.

1. Thomas sanoi pituuksiksi 110 cm (EQS SUV )vs. 125 cm (GLS). Sinulla on käynyt laskuvirhe, jos sait tuosta erotuksesta 25 cm, sillä ero on oikeasti 15 cm.

2. Thomas jätti EQS SUV:n leveyttä mitatessaan noin 5 cm tyhjää nollan puolelle ja toisessa päässä 101 cm oli pyöräkotelossa kiinni. Hän sanoi suurpiirteisesti, että metrin verran on leveyttä (tai 40" eli ~102 cm), vaikka 5 cm + 101 cm = 106 cm.

3. Thomas mittasi jostain syystä GLS:n leveyden ennen kuin taittoi kolmannen penkkirivin alas, ja sai 120 cm. Näin hän ei mitannut kapeinta kohtaa, eli pyöräkoteloiden väliä. Noin mitaten oma Auriskin on leveämpi kuin GLS, mutta niin ei ole tapana mitata (levein kohta voi toki olla lisätietona). Thomas on aiemmin mitannut pre-facelift GLS:n 2021. Silloin hän mittasi pyöräkoteloiden välistä huolettomasti heilutellen metrin, mutta se oli alakanttiin. Pysäytyskuvista voi laskea 2025 GLS:n leveyden. Pyöräkoteloiden väli on siinä lattialuukun levyinen. Thomasin 120 cm-mittauksessa nolla oli 7 cm yli lattialuukun, ja toisella reunalla luki 113 cm. Pyöräkoteloiden väli 2025 GLS:lle on siis 113 cm - 7 cm = 106 cm, mikä sattuukin olemaan sama kuin EQS SUV:n 5 cm + 101 cm = 106 cm.


Sanoit EQS SUV:n tavaratilan olevan 20 cm kapeampi ja 25 cm lyhyempi. Autogefühlin videoiden perusteella minä taas väitän, että 0 cm kapeampi ja 15 cm lyhyempi.

Leveydessä ei ollutkaan eroa. Paneudutaan siis seuraavaksi pituuteen, sillä 15 cm:kin on aika paljon. Thomas mittaa tavaratilan pituuden myös itselleen säädetyn kuskinpenkin selkänojaan. EQS SUV oli 2 m tai 78" ja 2025 GLS 2 m tai 79". Aika samat pituudet samalle kuskille säädetyn penkin takana. Videolta katsoen tuo 78" oli lähempänä 79". Miksi siis toinen penkkirivi pystyssä GLS:ssä oli 15 cm enemmän pituutta? Selityksen täytyy olla se, että seitsenpaikkaisessa GLS:ssä on ohuemmat keskirivin selkänojat (jotta kolmas rivi saa lisää polvitilaa). Se ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään 15 cm eroa, joten EQS SUV:ssa on pakosti enemmän kakkosrivin polvitilaa. Siinä onkin mahdollisuus säätää sähköisesti toista riviä edemmäs, jolloin tavaratila olisikin ollut luultavasti noin 120 cm nyt mitatun 110 cm sijaan. Tällöin EQS SUV:n tavaratila olisi enää 0 cm kapeampi ja 5 cm lyhyempi. Matalampi se toki on (kuten koko autokin), mutta siitä ei ollut puhe.

@jarimakela

Tässä on videot, joilta voi halutessaan tarkistaa mittaukset kuvien aikaleimojen kohdilta. Viimeinen video on vuodelta 2021. Silloin Thomas mittasi etupenkin selkänojaan saman 2 m, mutta silmällä näki, että peräluukun sisäpintaan oli noin 210 cm. Onko se nyt kuitenkin 10 cm pidempi kuin EQS SUV:n 2 m? Ei ole, vaan Thomas sattui silloin mittaamaan kartanlukijan selkänojaan.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/i8P8xXukAQA?si=tUEsAnJV16-80Lza


Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/s-09KS2V0rk?si=4_8mxw6r1c1aoQQE


Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/AUDBlg6gXTU?si=Fun1jfVFpDABvoPc


Screenshot_2025-10-25-23-40-38-27_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg


Screenshot_2025-10-25-23-41-09-63_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg


Screenshot_2025-10-25-23-48-23-43_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg


Screenshot_2025-10-25-23-52-10-38_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg


Screenshot_2025-10-26-00-01-25-35_f9ee0578fe1cc94de7482bd41accb329.jpg
 
Jälleen on sähköauto mainittu tulipalon yhteydessä. Ei kuitenkaan syttynyt, vaikka palomestarin mukaan oli uhka pitkäkestoisesta palosta. Eikös Tampereella näitä jäänyt myös syttymättä ns. pitkäkestoisesti, vaikka muuten paloivatkin.
 
Jälleen on sähköauto mainittu tulipalon yhteydessä. Ei kuitenkaan syttynyt, vaikka palomestarin mukaan oli uhka pitkäkestoisesta palosta. Eikös Tampereella näitä jäänyt myös syttymättä ns. pitkäkestoisesti, vaikka muuten paloivatkin.
Jutussa ei käy selville oliko ns. luovasti yhdistetty lauseita antaen kuva että oli pelko sähköautonkin syttymisestä, vaikka palomestari oli vain todennut yleisesti sähköautopalojen olevan vaikeampia sammuttaa.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Jutussa ei käy selville oliko ns. luovasti yhdistetty lauseita antaen kuva että oli pelko sähköautonkin syttymisestä, vaikka palomestari oli vain todennut yleisesti sähköautopalojen olevan vaikeampia sammuttaa.
Meinaatko lauseiden luovalla yhdistämisellä sitä, että kyseiset virkkeet eivät olisi oikeasti kuuluneet yhteen? Ne meinaan olivat samaa kappaletta. Lahdenperä on palomestari.


Yhtenäinen lainaus IS:n uutisesta kappalejakoineen:

"Kolmantena pysäköintirivissä oli sähköauto. Palo uhkasi levitä sinne asti, mutta se saatiin estettyä. Sähköauton palo olisi ollut vaikeampi sammuttaa ja pitkäkestoisempi, Lahdenperä arvioi.

Palomestarin mukaan palo näytti saaneen alkunsa auton moottoritilasta, mutta syytä palon syttymiselle hän ei osannut sanoa."


Tilannehuoneenkin uutinen puhuu sen puolesta, että kyllä se uhkasi levitä kolmanteenkin autoon (joka oli IS:n mukaan sähköauto).


Screenshot_2025-10-26-09-59-20-25_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Alkaakohan noita sähköautoja nyt kiihtyvään tahtiin palamaan kun uutisoinnin mukaan sähköautojen omistajat ovat kovasti olleet kaupan purkujen perässä syystä taikka toisesta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
304 297
Viestejä
5 155 010
Jäsenet
82 475
Uusin jäsen
Jynas2000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom